Yhteisvanhemmoinnin taitosanat Yhteishuoltajien yhteistoiminnan arvioinnin- ja tuen työkalupakki

Yhteisvanhemmoinnin taitosanat Yhteishuoltajien yhteistoiminnan arvioinnin- ja tuen työkalupakki

Ammatillinen apuväline a) arvioida systemaattisesti yhteishuoltajien yhteistoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia, b) työskennellä haasteellisissa ammatillisissa vuorovaikutustilanteissa yhteishuoltajavanhempien kanssa c) ohjata ja neuvoa yhteishuoltajavanhempia d) opastaa vanhempaa itsearviointiin omasta tilanteestaan ja auttaa löytämään keinoja yhteistoiminnan vahvistamiseksi

Yhteisvanhemmointi Kun vanhemmat valitsevat yhteishuollon muodoksi yhteisvanhemmoinnin, se edellyttää vanhemmilta kykyä yhteistoimintaan. Mitä se on? Yhteistoiminnan määrittely pohjautuu Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan esitykseen Yhteistoiminnan etiikka

Yhteisvanhemmointi Yhteisvanhemmointi tarkoittaa vanhemmointia, tilanteessa, missä vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään, mutta toimivat vanhempina yhdessä Yhteishuoltajuus on juridinen käsite Yhteisvanhemmuus on sisällöllinen käsite, se sisältää toiminnan tavoitteen ja sen saavuttamisen edellytykset, suhteiden laadun ja toiminnan Yhteisvanhemmointi on vanhemmoinnin väline

Yksilön itsenäinen toimijuus on aidon yhteistoiminnan edellytys Subjekti/agentti eli toimija on vastuullinen teoistaan kun: 1. kykenee asettamaan päämääriä / intentionaalisuusehto - pystyy perustelemaan toimintansa mielekkyyden 2. ymmärtää kausaalisuhteita ja osaa arvioida niitä / rationaalisuusehto - toimija tietää miten maailma toimii, syys-seuraus suhteita, ja kuinka hän voi vaikuttaa siihen 3. pystyy toiminnallaan tavoittelemaan asettamiaan päämääriä / kyvykkyysehto - toimijan on miellettävä itsensä toimijaksi, toimintaan kykeneväksi, toimijan ja ulkomaailman välinen yhteys, toimijalla kyky saada aikaan muutos

Tahdon saavuttaa A:n Tiedän, että B:sta seuraa A Ryhdyn tekemään B:ta

Yhteistoiminta Yksilöllä on kaikki edellä mainittu ja sen lisäksi: o o Hänellä on jonkun toisen kanssa jaettu intressi ja päämäärä Hän neuvottelee tämän kanssa niistä välineistä, joita käytetään yhteisen päämäärän saavuttamiseksi o Yhteisvanhemmoinnissa vanhempien jaettu intressi ja päämäärä on lapsen hyvä ja heillä on jaettu uskomus siitä, että tätä päämäärän saavuttamista edistää se, että vanhemmat yhteisvanhemmoivat häntä

Luottamuksen minimi Luottamuksen ala ja rajat Yhteistoiminnan ala lapsi vanhempi vanhempi

Teon onnistuminen, intentio ja päämäärä Teon hyvyyttä ja onnistumista voi arvioida: johtaako kyseinen teko päämäärään, edistääkö sen saavuttamista? Teon intentioita, tekijän tarkoitusta ja pyrkimystä ei voi arvioida yksin teon seurauksista Tekijän aikomus voi olla toinen kuin lopputulos, (vahingot, teon ei toivotut seuraukset) Tarvitaan siis tieto, mitä tekijä on aikonut, intentoinut Yksilön asettaman päämäärä ja intressi ovat ratkaisevia teon ja toiminnan arvioinnissa, se, mitä tekijä on intentoinut, tarkoittanut (tahallisuus, vahinko, tieto, taito, kyvykkyys)

Haluan, että Uskon, että Yritän A B:sta seuraa A B:ta, Teenkin vahingossa Siitä seuraa D C:n

Yksilön toimintaa ohjaavat sisäiset tekijät Motivaatio Tieto Uskomukset Emootiot Intressit Päämäärä

Yhteisvanhemmmointia ohjaavat Motivaatio: kiintymys ja rakkaus lapseen Tieto: mikä lapselle hyväksi, tieto tarpeista, kehitystasosta, tilanteesta, ymmärrys vuorovaikutuksesta Uskomukset: lapsi tarvitsee molemmat vanhempansa ja se on lapsellemme hyväksi, kykenemme tähän yhdessä, tämä on mahdollista Emootiot antaa voimaa toimia, lähteä liikkeelle ja pysyä liikkeellä Jaettu vanhempien intressi: lapsen hyvä Jaettu päämäärä: lapsen hyvän toteuttaminen

Yhteisvanhemmoinnin kriteerit

1. Luottamus Vanhempana Kasvattajana Huolenpitäjänä Turvan antajana Arjenrakentajana Aikuisena Luottamuksen minimi, luottamuksen ala ja rajat Mihin luottaa toisessa, missä asioissa luottaa. Huom. Luottamuksen ja luotettavuuden ero.

2. Sitoutuminen Tiedostaminen, tieto, mihin sitoutuu, vapaaehtoisuus 3. Vastuu aktiivisuus, vastavuoroisuus, vuorovaikutus,

4. Suunnitelmallisuus Ennakoitavuus, toimijuus on sen arviointia, mitkä teot johtavat päämäärääm, act ei react B:stä seuraa A 5. Joustavuus Realistinen toiminta olosuhteissa lapsen edun suuntaisesti,, tilanteittain, resurssit ja olosuhteet huomioiden.

6. Kunnioitus A) Tilan antamisena - vapaus, toiminnan ala ja rajat, toimijuus B) Arvostamisena - lapsen arvostamista 7. Resurssit Vaihtelevat aineelliset resurssit, sosiaalinen pääoma, verkostot, terveys, voimavarat, jaksaminen, lapset tarpeet ja niihin vastaamisen resurssit

8. Tiedonkulku - Aktiivinen vastuu toisen vanhemman riittävästä tiedonsaamisesta koskien lasta. - Vaikeneminen ja kertomatta jättäminen estää toimimisen tarkoituksen mukaisella tavalla - Dialogisuus sopimuksellisuusjoustavuus

JOUSTAVUUS SITOUTUMINEN RESURSSIT SUUNNITELMALLISUUS TIEDONKULKU KUNNIOITUS VASTUU LUOTTAMUS

JOUSTAVUUS SITOUTUMINEN SUUNNITELMALLISUUS RESURSSIT TIEDONKULKU KUNNIOITUS LUOTTAMUS VASTUU

Sopimuksellisuus Yhteisvanhemmuus eli toimijuus Luottamus 7 6 5 4 3 2 1 0-1 Sopimuksellisuus Yhteishuol -tajuus 0 1 2 3 4 5 6 Päämääränä sopimuksen noudattaminen luotettavasti

Päämääränä lapsen hyvä y 1. Luottamus 2. Sitoutuminen 3. Vastuu (luotettavuus) 4. Suunnitelmallisuus 5. Joustavuus 6. Kunnioitus 7. Resurssit 8 Tiedonkulku x

Vanhempi A Vanhempi B A:n resurssi / vastuu pienenee? B:n resurssi / vastuu kasvaa? sopimuksellisuus - joustavuus vastuu - sopimuksellisuus luottamus vastuu- luottamus

Kolmannet osapuolet x ja y toivoo että B x&y tietää, että täytyy tehdä c ja d anoppi on eri mieltä ja ryhtyy tekemään f tai Anoppi voi myös tukea, että B saavutetaan Aikuisten toiminnan tulee tähdätä lapsen toiminnan mahdollisuuksien ja toimijuuden tukemiseen.

Tapaamis- ja muut Lapsen lapsenoikeudet, Lapsen elinkustannukset Lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus on allekirjoitettu x.x.xxxx. Sen liitteessä määritellään, että Lapsella (xxx) on oikeus olla vuoroviikoin äidin luona ja vuoroviikoin isän luona (vanhemmat sopivat lapsen luonapito-oikeudesta tarkemmin keskenään) sekä, että Vanhemmat sopivat lapsen tapaamis- ja huoltojärjestelyt uudelleen, mikäli lapsen tasapainoinen kehitys sitä edellyttää. Sopimuksessa määritellyt tarkemmat luonapito-oikeudet tarkoittavat seuraavaa: - Lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona niin, että vaihdot tapahtuvat perjantaisin päivähoitopäivän jälkeen, mikäli muuta ei sovita erikseen. - Lapsi saa viettää juhlapyhät vuorotellen ja vuorovuosina kummankin vanhempansa luona siten, että - joulupäivänä tapahtuu vaihto puolilta päivin niin, että jouluaaton lapsen kanssa viettänyt tuo lapsen häntä odottavan vanhemman luokse - pääsiäispyhät jaetaan puoliksi viikkojaoista joustaen - juhannus ja uuden vuoden aatto ja -päivä kuuluvat vuorotteluperiaatteeseen, viikkojaoista joustaen - uuden vuoden aaton Lapsi viettää sen vanhemman kanssa, jonka kanssa hän ei viettänyt jouluaattoa - Lapsella on oikeus osallistua kummankin sukunsa jäsenten syntymäpäiville, sukujuhliin ja muihin suvun tapahtumiin viikkojaoista joustaen - Lapsella on oikeus viettää lomaa vuosilomalla olevien vanhempiensa kanssa, kuitenkin niin, että yhtäjaksoinen erossa oloaika toisesta vanhemmasta on enintään 10 päivää kerrallaan. Ulkomaan matkojen ollessa kyseessä Lapsen vanhemmat pyrkivät joustamaan siten, että Lapsen matkat ovat mahdollisia toteuttaa, kuitenkin niin, että Lapsen ollessa alle kouluikäinen, erossa oloaika toisesta vanhemmasta on enintään 14 päivää - Lapsella on oikeus mahdollisimman pitkään kesälomaan ja Lapsen vanhemmat pyrkivät sopimaan lomansa sen mukaan. - Lapsella on oikeus osallistua päiväkoti- tai muiden ystäviensä syntymäpäiville tai muille lastenkutsuille viikkojaoista joustaen - Lapsella on oikeus viettää syntymäpäivänsä ja syntymäpäivänään aikaansa kummankin vanhempansa kanssa - Lapsella on oikeus viettää isän- ja äitienpäivänä sekä vanhempiensa syntymäpäivinä aikaansa kulloisenkin päivänsankarin seurassa - Lapsella on oikeus harrastuksiin kuten muillakin lapsilla, viikkojaoista joustaen - Lapsen mahdollisesta sairastumisesta on ilmoitettava välittömästi toiselle vanhemmalle puhelimitse. Tämä saa tulla katsomaan sairasta lastaan - Lapsella on oikeus kuulla erossa olevan vanhempansa ääni puhelimitse joka päivä, ellei erikseen toisin sovita. Tästä vastaavat vanhemmat yhdessä niin, että ensisijaisesti erossa oleva vanhempi soittaa. Jos yhteydensaaminen ei onnistu tai on vaikeaa johtuen lapsen kanssa olevasta vanhemmasta, tämä on velvollinen soittamaan lapsen kanssa erossa olevalle vanhemmalle - Vanhemmaksi tultuaan Lapsella on oikeus pistäytyä toisen vanhemman luona niin halutessaan vanhemmille asiasta ensin ilmoitettuaan

Lapsen muut lapsenoikeudet: - Lapsella on oikeus siihen, että hänen vanhempiensa välillä kulkee tieto kaikissa häneen liittyvissä asioissa mahdollisimman nopeasti ja kitkattomasti - Lapsella on oikeus siihen, että häntä koskevissa asioissa niin päiväkodissa, koulussa kuin muuallakin (vanhempainillat, muut tilaisuudet) läsnä ovat hänen kummatkin vanhempansa ja vanhemmat huolehtivat siitä, että tieto tilaisuuksista kulkee välittömästi toiselta toiselle (puhelimitse, sähköpostitse ja kopiot ilmoituksista) - Lapsella on oikeus siihen, että hänen kummastakin vanhemmastaan puhutaan hänelle aina kauniisti kummassakin kodissa - Lapsella on oikeus tuntea, että hänen vanhempansa pystyvät keskustelemaan asiallisesti keskenään niin tavatessaan kuin puhelimessakin - Lapsella on oikeus tuntea, että hän ei ole pelinappula eikä koston väline. Hänen elämänsä pitää muistuttaa mahdollisimman paljon ehjän perheen lapsen elämää. Siitä pitää kummankin vanhemman pitää huolta. Lapsen elinkustannukset: - Lapsen päivähoitomaksut maksetaan vuorotellen, vuorokuukausin - Lapsen vakuutusmaksut maksetaan puoliksi - Lapsen vaatekustannukset maksetaan puoliksi kuitenkin niin, että vaatekustannukset katetaan ensisijaisesti lapsilisistä. Äiti, jonka pankkitilille lapsilisät maksetaan, säilyttää Lapselle tekemistään vaatehankinnoista kuitit. Samoin tekee Isä vaatehankintoja tehdessään - Lapsen harrastusmaksut maksetaan puoliksi - Lapsen koulutusmaksut maksetaan puoliksi - Lapsen kuljetusmaksut (bussikortti) maksetaan puoliksi - Lapsen osallistuessa ystäviensä syntymäpäiville, lahjat maksetaan puoliksi Sopimusta tarkistetaan Lapsen kasvaessa ja tarvittaessa. Allekirjoitukset Helsingissä xx.xx

Lähikäsitteet Yhteishuoltajuus ja yhteishuolto Yhteistoimintavanhemmuus Yhteistyövanhemmuus Kasvatuskumppanuus Vanhemmointi Parenting, Co-parenting, Custody Saumattoman-, tiiviin- ja muodollisen yhteistyön vanhemmuus, yhteishuolto, yhteistyövanhemmuus oheishuoltajuus