Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere 2.2.2018, Ryhmä 3
Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi yhteiskehittämispäivä Tampereella 2.2.2018 Ryhmä 3 Teemana Eri toimijoiden roolit ja vastuut asiakkaan prosessissa ja rinnalla Pj. vs. Kehittämispäällikkö Heli Niemi, Pikassos Siht. Projektikoordinaattori Sari Miettinen, PIPPURIhanke
Ryhmän osallistujat Alamettälä Katri, perheneuvoja, Kolmostien terveys Oy Bjurström Anu, osastonhoitaja, Kangasalan kaupunki Hellgren KirsiMaria. Perhetyöntekijä, Tampereen kaupunki Jaakkola Elise, perhetyöntekijä, Tampereen kaupunki Järvenpää MarjaLiisa, vastaava hammaslääkäri, Kangasalan kaupunki Kaarineva Leena, koulukuraattori, Tampereen kaupunki Kantola Kristiina, asiantuntija, TSAU ry Kemppainen Tia, LAPE Pirkanmaa Ketola Raino, projektisuunnittelija, Tampereen kaupunki Kokko Marianna, varhaiskasvatuspäällikkö, Lopen kunta Kulmala Kirsi, nepsy-terveydenhoitaja, Tampere Kumlander Joni, perhetyön tiiminvetäjä, Valkeakosken kaupunki Lapikisto Sari, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perheohjaaja, Ikaalisten kaupunki Lehtinen Sari, perhetyönohjaaja, Kimpassa-perhetoiminta Leppänen Sini, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki Luoma Marja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Tampere Maja Sanna, perhetyönohjaaja, Kimpassa-perhetoiminta Malinen Pilvi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Hämeenkyrön kunta Ojanen Elina, tk-lääkäri, Tampereen kaupunki Olli Marja, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa Pohjankunnas Elina, Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Tampereen kaupunki Rantanen Pirita, perhepalvelukoordinaattori, Sastamalan kaupunki Ristolainen Laura, terveydenhoitaja, Tampereen kaupunki Rytkönen Eva, perhetyöntekijä, Tampereen kaupunki Salminen Tuula, suunnittelija, Lempäälä Simolin Assi, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki Sukanen Satu, sosiaaliohjaaja, Tampereen kaupunki Tammisto Mari, vs. päiväkodin johtaja, Nokian kaupunki Uotila Katriina, erityissosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki Valve Milko, vs. sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki Vuorinen Minna, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki
Ryhmän työskentelytapa Learning cafe menetelmä: Keskusteluteemat jaettiin neljään ryhmään: Ryhmä 1: Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Ryhmä 2: Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Ryhmä 3: Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? Ryhmä 4: Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? Jokaisessa ryhmässä toimi kirjuri/sparraaja, joka johti keskustelua ja kirjasi keskeiset asiat fläppitaululle; Kirjurit: Tiia Kemppainen, Joni Kumlander, Marja Olli, Tuula Salminen Osallistujat kiersivät jokaisessa ryhmässä (noin 15 min/ryhmä); Ryhmien kirjurit esittelivät keskustelun keskeisimmät asiat koko ryhmälle;
Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää?
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? 1/3 Eri toimijoiden työskentelyn yhteinen suunta; Arvioinnin tarkoituksen esiintuominen lapselle ja perheelle, esim. ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Mitä hyötyä perheelle on tästä arvioinnista? Voimakkaana jäi mieleen asiakkaan osuus, jonka täytyy näkyä ja kuulua. Ammattilaiset helposti ajattelevat toimivansa niin, mutta onko näin käytännössä oikeasti? Nykytyöskentelyssä lapsi jää helposti pois käynneiltä; lapsen osuus pitää muistaa ja huomata perustella; Miten kerätyn tiedon saa hyödynnettyä lapsen ja perheen sekä muiden ammattilaisten käyttöön, etteivät kaikki etsi samaa tietoa?
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? 2/3 Konkreettiset mallit, visualisointi > Hahmottamisen apu/ käytön edistäminen erityisesti asiakasrajapinnassa; Asiakkuuden alussa tehtävän arvioinnin käyttö jatkuvana /täydentyvänä työkaluna, organisaatioista/palveluista/toimijoista riippumatta > asiakasnäkökulma! Jatkumo katkeamattomuus - matkalle jäävien aukkojen tilkitseminen; Toimijoiden samaan suuntaan kulkeminen, asiakas/perhe keskiössä ei vain juhlapuheissa vaan käytännössä; Pakottaa lempeästi tekemään yhteistä työtä perheen hyväksi, perheen osallisuus! = asiakkaan oma osuus; osallisuus -> (tarvitsee olla kaivinkone asiakas saattaa odottaa auktoriteetin ohjeita ja neuvoja ym.); Miten varmistetaan, ettei ole useita tai liikaa kaivinkoneita? Miten tiedonkulku/ -siirto varmistetaan oikeasti? Tiedon hyödyntäminen verkostona asiakkaan hyväksi tavoitteellisuus Seurannan toteutuminen / vaikuttavuus
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? 3/3 Ajatus on hyvä ja kannatettava; Yhteinen polku ja sen rakentaminen Aikaa yhteiselle neuvonpidolle Luottamusta Ajattelutavan muutos: yhdenvertaisesti muut toimijat mukaan tekemiseen Tietoa muiden tekemisestä Yhteistyö Kaikkien osapuolien sitouttaminen Priorisointi Asenne Hyödyttää kaikkien työtä ja olemista - lopulta KYSYMYKSEN KESKEISET NOSTOT: Ajatus on hyvä ja kannatettava, mutta mikä on ensisijaista ja hyödyllistä? Asiakasnäkökulma tuli vahvasti esiin, tavoitteellinen malli pakottaa lempeästi tekemään yhteistyötä ja sitouttaa yhteiseen tekemiseen;
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? 1/2 Aikuisen/Vanhemman vastuu Aikuinen toimijana, omat erilliset tarpeet Vanhempien kiire/hoksaamattomuus/välinpitämättömyys? Vanhemmat somettaa liikaa ja tarvitsee omaa aikaa Näkyy mm. suun terveydenhuollossa välittömästi Milloin voidaan vanhemman vastuuta käsitellä? Milloin koko perhe koolla? Miten saadaan mukaan ne vanhemmat, jotka eivät kiinnostu/huolestu? Ei aktiivisten huomiointi? Pakollinen vanhempainkoulu? Lapsi yksilönä, ei vain osana perhettä aikuisten palveluissa Eri toimijoiden eri tavoitteet Varhainen tuki, kuluerä vai satsaus tulevaisuuteen? Läheisverkosto mukaan Onko rinnallakulkijuus riittävän vahvasti esillä? (omatyöntekijä) Työntekijöiden vaihtuvuuden vaikutukset, miten voidaan ratkaista? Luottamussuhteen rakentuminen (kasvottomat palvelut) Yksittäisen työntekijän hyvin alkaneen vuorovaikutussuhteen merkitys Kannustaa ja tukee myös työntekijää vastuuottoon lapsen parhaaksi Työpari jatkuvuuden turvaamiseksi
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? 2/2 Lapsen kuuleminen Mitä voisi olla lisää? Kaverisuhteet, harrastukset.. Lapsi ryhmässä, vuorovaikutussuhteet Kartoittamisen vastuutaho, koordinointi; Polun rakentaja kuka? Joustaako malli riittävästi eri ympäristöihin? Eri toimijoille? Linkittyminen huolen heräämiseen, kenelle -> vastuunotto prosessissa KYSYMYKSEN KESKEISET NOSTOT: Vanhemman näkökulma puuttuu Pysyvän työntekijän roolin merkitys Kuka on omatyöntekijä? Toimijoiden erilaiset ja eri suuntaiset tavoitteet
Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? 1/2 Aikuispalveluissa haasteena, mitä ja miten saa viedä toisiin palveluihin tietoa, esim. päiväkodille äidin jaksamisesta? Oleellista, onko ja mitä asioita on tarpeen joka paikassa tietää; Varhaiskasvatuksen näkökulma? Varhaiskasvatus esim. ei voi koota kaikkia toimijoita, koska eivät tiedä tarpeeksi lapsen ja perheen asioiden kokonaisuutta; Kuka kokoaa? Kuka määrittelee, keitä kutsutaan? Resurssikysymykset; esim. lastensuojelussa ei ehditä. Onko resurssit huomioitu uuteen työpajaan? Onko riittävät resurssit huomioitu? Työkalun pitäisi olla niin helppo ja helppokäyttöinen, että eri ammattiryhmien edustajat voi sen helposti ja sujuvasti ottaa käyttöönsä; Asiakkaita ei kategorisoida; Asiakas kohdataan luonnollisessa ympäristössä, kokonaisuus huomioiden. Ettei lasta lähetetä jonnekin;
Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? 2/2 Palvelu arjen ympäristöön, kotiin tai päivähoitoon; Ei ole olemassa eri asiakasryhmiä. Vain perheitä! Onko tarpeen kategorioisoida perheet eri asiakasryhmiin? Palvelut olisi hyvä tarjota riittävän tiiviinä putkilona, ei verkkona jossa reikiä; Eri asiakasryhmillä ei haasteita (vammaiset, nepsyt..) KYSYMYKSEN KESKEISET NOSTOT: Riittävän selkeät ja helppokäyttöiset työkalut (esim. lomakkeet)
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? 1/3 Yhteiskirjaaminen > edellyttää lainmuutosta Ajankäyttö > mitä enemmän toimijoita, sitä enemmän sovittavia aikatauluja Koordinointi: Ketä tilanteeseen tarvitaan? Kuka päättää? Tarpeiden tunnistaminen, osaamisen laaja-alaisuus Työssä jaksaminen Kokonaisuuden hallinta Miten asiakkaan rinnalla kulkemisesta sovitaan? Koordinaattoria yhteisen työn koordinointiin sieltä, mistä tuen tarve oleellisin? Koordinaattori ei ehkä voi olla yksi ihminen, liikaa osaamis- ja vastuuvaadetta yhdelle, vaan tiimi, joka koostuu mukana olevista palveluista; Tiimi tukee työssä jaksamista Helpompi kokonaisuuden hallinta Mistä asiakkaan rinnalla kulkija, sopiminen Pienten ja isojen alueiden erilaiset tarpeet, oma malli erilaisille alueille;
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? 2/3 Resurssit Osaamisen lisääminen Toistensa tunteminen, osaamisen tunteminen, palveluiden tunteminen Selkeä prosessikuvaus helposti täytettävä /käytettävä LAPEN tavoitteet yksinkertaistaa ja tuoda lähelle => monimutkaistaako tämä toimintamalli sitä tavoitetta? Tahto, tieto ja toimintakulttuuri Esimiestyö mahdollistaja, kannustaja Yhdenvertaisuus toimijuuden kesken Tietoisuuden levittäminen Palveluista Uudenlaisesta tavasta ajatella -> asenne Palveluiden muotoiluun joustavuuden mahdollisuutta Palvelut asiakkaan tarpeiden, ei organisaatiolähtöisesti
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? 3/3 Lupa olla ketterä ja joustava => sitoutuminen helpompaa Vastuu, Valta ja Vapaus toimia KYSYMYKSEN KESKEISET NOSTOT: Koordinointi Selkeä prosessikuvaus tai toimintasuunnitelma (miten helposti käytettävä?) Tietoisuuden levittäminen 1) palveluista tasa-vertaisesti kunnan, järjestöjen ja seurakuntien välillä; 2) Uudesta tavasta ajatella; 3) Miten palveluita voisi muotoilla joustavasti? Asiat jonkun hallussa pitkällä aikavälillä ja tarvelähtöisesti, ei organisaatiolähtöisesti, rinnakkain eri järjestäjien palvelut; Esimiestyö; miten esimiestyö tukee työntekijöitä muutostyössä? Lupa olla ketterä ja joustava helpottaa työn toteutusta ja sitouttamista.
Mitä keskeisiä nostoja työpajatyöskentelyn yhteiseen purkuun? Hyödyllistä mallissa on se, että asiakasnäkökulma on aidosti olemassa; Tavoitteellisuus ja sitoutuminen; Toimijoiden samaan suuntaan kulkeminen; Yhteinen polku ja sen rakentaminen > aikaa yhteiselle neuvonpidolle (luottamus); Hyödyttää kaikkien työtä ja olemista lopulta; Mallissa ei ole huomioitu perheen aikuisen näkökulmaa; Mikä on aikuisen vastuu ja aikuisten tuen tarpeet? Omatyöntekijän merkitys; Onko asiakkaan rinnalla kulkeminen ja luottamuksellisen suhteen luominen asiakkaaseen riittävästi huomioitu? Pysyvän asiakas-työntekijäsuhteen merkitys; miten työntekijöiden vaihtuvuuden vaikutukset voidaan huomioida? > työpari? Malliin tulisi luoda riittävän selkeät ja helppokäyttöiset työkalut; Käyttöönottamisessa koordinointi on tärkeässä roolissa; Kuka tai ketkä koordinoi? Kenellä vastuu, kuka päättää? Miten koordinoidaan? Selkeä prosessikuvaus/toimintasuunnitelma; Tietoisuuden levittäminen palvelusta ja uudesta tavasta ajatella; Esimiestyö mahdollistajana ja kannustajana;
Kiitos! #lapemuutos www.thl.fi/lape stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut