Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.2014
VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun
VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito
Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste, ja -osallistumisaste) Eli kansantuote on työpanoksen monikerta Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L sekä tuottavuuskehitys Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta
Ilmastopolitiikka Pitkän tähtäimen ilmastostrategia Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö GDP ENERGY CO2 CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle
Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 Employment Population Population under 15 Population 15-64 Population 65-74 Population 75-1000000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049
Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino vaikka alijäämän bkt-suhde vakiintuu, velkasuhde voi nousta ongelmaksi tasolle (tässä 2020 päästövoite) 100.00 Kansantalouden ulkoinen tasapaino 80.00 60.00 40.00 20.00 0.00-20.00 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 Akselin otsikko Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote
Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino alijäämäsuhdetta rajoitettava pian, jotta velkasuhde stabiloituu 0.7 Kansantalouden pitkän aikavälin tasapaino 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0-0.1 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kauppatase/Kansantuote Vaihtotase/Kansantuote Budjettivaje/Kansantuote Primäärivaje/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote
Lyhyen tähtäimen ongelmat ja pitkän tähtäimen kestävä kasvu Pitkän tähtäimen politiikka voi vaikuttaa toimialarakenteeseen Lähtökohtana viime vuosien rakenteelliset muutokset Toimialarakenteen muutos vaikuttaa myös potentiaaliseen tuotantoon Historiallinen muutos Ennuste Esille esimerkiksi teknologian/tuottavuuden kontribuutiona kansantuotteen muutokseen
Kasvupotentiaali 90 80 70 Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (Ennuste 2013) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (Kestävyyslaskenta) 60 50 40 30 20 10 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039
Kansantuotteen muutos tarjontatekijöiden valossa 40 Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteeseen (%-yksikköä vuodesta 2004, kestävyyslaskenta) 35 30 25 20 Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot yms. Tuottavuus 15 10 5 0-5 -10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Toimialarakenteen muutoksen vaikutus kokonaistuottavuuteen 4,00 Toimialojen teknologisen kehityksen kontribuutio kansantuotteeseen (vuosimuutos, prosenttia) 2,00 0,00-2,00-4,00-6,00 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Muu teollisuus Raskas teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto -8,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Tiekarttaskenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Tuotantorakenne ja teknologinen kehitys poikkeavat skenaarioittain, mutta kaikissa skenaarioissa Kansantuote tuotetaan pienemmin päästöin ja energiatehokkaammin, ja pääoma korvaa energiankäyttöä Tuotannon ja kysynnän rakenteet muuttuvat, mikä synnyttää eroja kokonaistuottavuuden ja kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen alueelliset erot korostuvat Ilmastopolitiikka itsessään ei vaaranna talouskasvua, jos teknologian kehitys skenaarioiden mukaista ja jos tavoitteet globaaleja (!) Skenaarioiden erot syntyvät ilmastopolitiikan ajoituksesta ja maailmantalouden oletetusta kehityksestä Uuden teknologian tuottaminen avaa myös mahdollisuuksia Väestön ikääntyminen julkiselle taloudelle ilmastopolitiikkaa suurempi rasite, jonka hoitamisen edellytykset kuitenkin riippuvat talouskasvusta
Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2013) Toipuminen huomattavasti aiemmin ennakoitua hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2013) Low Carbon hanke (vähähiilitiekartta) Julkiset palvelut SOME/STM tuottavuusohjelma - kehykset
Skenaarioiden päivitys Energia- ja ilmastopolitiikka Päästökauppa Ilmaisjaosta huutokauppaan Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Sopeutumistuki kehitysmaille Ydinvoima Energiansäästö Liikenne Talouspolitiikka Vuosien 2012 ja 2013 kehyksien säästötoimet Tulo- ja yhteisöverotus, julkisen kysynnän leikkaukset Lisätoimet seuraavilla hallituskausilla tarpeen, jotta velkasuhde ei räjähdä tarkastelujaksolla
Vähähiilitiekartan skenaariot BASE-80 Ilmastoskenaarion jatko Jatkuva kasvu Uusien tuotteiden vienti vetää, vaihtosuhde kehittyy hyvin Pysähdys EU stagnoituu Tuottavuuskasvu heikkenee, vaihtosuhde heikkenee Säästö Etunoja toimissa Kilpailukykyhaitta selkeä Muutos Uusiutuvan energian osuus suuri Uudet tuotteet? Riski Uudet teknologiat viivästyvät Globaali vähennystavoite ei toteudu
Skenaariot Julkisen sektorin rooli eri skenaarioissa EMU-kriteerit Hoivalupaukset Julkisten palvelujen tuotannon järjestäminen? Clean Tech vienti, innovaatiopolitiikka yms. Kotimarkkinoista vauhtia teknologiateollisuudelle Energia- ja ilmastopolitiikka eri skenaarioissa EU-tavoitteet pidetään, mutta vaihtosuhdekehitys erilainen
Kansantuote kasvaa kaikissa skenaarioissa Ilmastopolitiikka ei vaaranna talouskasvua, jos teknologia ehtii mukaan ja jos tavoite globaali ja ohjaus kustannustehokasta 250.00 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004, prosenttia 200.00 150.00 100.00 50.00-2020 2030 2040 2050 Baseline 34.45 62.91 95.80 137.51 Base-80 34.40 62.82 95.13 134.30 Säästö 34.24 62.24 95.01 133.90 Riski 33.43 60.20 92.26 131.26 Jatkuva kasvu 38.19 81.54 138.10 215.42 Muutos 36.58 74.84 122.68 175.58 Pysähdys 28.70 46.06 65.00 86.95
250.00 Teknologinen kehitys ja pääomavaltaistuminen ylläpitävät kasvua Tuottavuuskasvu, toimialarakenne ja ilmastopolitiikan ajoitus näkyvät kasvueroina Tuotannontekijöiden kasvukontribuutiot vuonna 2050 (vaikutus kasvuun vuodesta 2004, prosenttia) 200.00 28.28 150.00 9.10 59.11 15.12 7.71 100.00 50.00-13.68 11.91 11.79 8.33 5.61 5.03 4.76 5.58 4.23 55.09 41.82 43.45 43.06 41.12 1.64 2.59 4.52 2.09 2.46 2.44 2.44 114.69 35.50 96.03 2.02 73.80 71.44 71.84 73.78 42.80 BASE BASE-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Pysähdys Kokonaistuottavuus Työllisyys Pääoma Voitot Verot Tuotanto pääomavaltaistuu Teknologinen kehitys tuottaa pääosan kasvusta
700000 Kotimainen kysyntä korostuu investointien, palveluvaltaistumisen ja hoivamenojen kasvun myötä Kansantuotteen käyttö 2050, MEURO 600000 500000 400000 300000 200000 100000 Viennin ja tuonnin rakenne muuttuvat Tuotanto pääomavaltaistuu 0-100000 -200000 2005 BASE BASE-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Pysähdys
Ilmastopolitiikka ja julkisten palvelujen ja eläkkeiden rahoitus rasittaa kansantaloutta vähemmän, jos talouskasvu ripeämpää Kulutusrakenne, 2050 100% 80% 60% 40% 37.99 21.97 18.31 31.94 28.57 28.47 30.01 28.50 24.63 33.75 20.31 20.36 17.48 25.64 19.91 20.54 15.03 16.68 18.74 18.79 17.10 16.28 17.57 21.15 Julkisten menojen Bkt-osuus riippuu talouskasvusta 20% 0% 51.63 56.16 56.30 56.07 56.01 62.05 56.42 52.53 Kulutuksen osuus riippuu talouskasvusta -29.91-24.69-23.93-23.69-23.66-27.11-19.96-23.95-20% 2005 BASE BASE-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Pysähdys
Teollisuuden tuotannon arvo-osuus säilyy tai kasvaa Taustalla välituotekäytön korkea osuus teollisuudessa 100.00 Tuotannon arvon jakautuminen vuonna 2050 eri skenaarioissa (2004 hinnoin) 90.00 14.45 12.77 13.27 13.27 13.43 10.59 11.93 15.94 80.00 70.00 60.00 50.00 40.00 30.00 20.00 10.00-19.38 19.55 19.45 19.80 20.30 20.27 20.32 20.00 7.84 7.94 8.04 8.74 8.10 8.09 8.12 7.97 12.77 11.49 11.39 11.20 12.02 11.94 11.88 11.85 5.95 5.78 6.19 5.96 6.88 6.90 6.27 2.20 2.42 2.26 1.83 1.75 1.87 1.87 7.82 2.23 17.15 22.50 24.58 24.17 22.02 21.66 21.84 19.12 10.02 9.75 5.63 7.84 8.21 8.48 8.52 7.99 6.66 5.54 5.55 5.50 5.55 5.60 8.72 5.02 4.19 2.30 2.27 2.29 2.23 2.51 2.23 2.06 2010 Baseline Baseline-80 Säästö Riski Jatkuva kasvu Muutos Pysähdys Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ja hallinto
LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä Teollisuuden tuottavuuskasvu vapauttaa resursseja Toimialakehitys vaikuttaa julkisen sektorin osuuteen 100.00 Arvonlisän rakenne vuonna 2050 eri skenaarioissa 90.00 18.90 25.00 25.15 25.15 25.15 21.52 23.18 29.26 80.00 70.00 26.94 60.00 32.07 32.37 32.34 32.25 34.21 33.33 29.55 50.00 10.11 40.00 12.36 8.39 8.27 8.28 8.39 7.87 8.46 8.27 30.00 20.00 10.00-6.02 13.47 14.83 13.65 13.59 13.43 12.86 13.35 2.19 10.54 7.14 7.95 7.97 7.21 7.12 7.35 1.42 4.07 0.74 0.80 1.37 1.22 1.06 8.74 5.70 5.41 5.34 5.36 6.26 6.20 1.15 4.10 2.54 2.30 2.34 2.53 2.33 1.44 3.97 4.76 2.07 2.02 2.01 2.04 2.14 2.97 2.18 2.21 2.15 2.18 2.28 2.49 3.15 1.77 1.75 2010 Baseline Baseline-80 Säästö Kauhu Kasvu Muutos Pysähdys Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ja hallinto
Kiitos mielenkiinnosta!