Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia

Transkriptio

1 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun

3 VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito

4 Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste, ja -osallistumisaste) Eli kansantuote on työpanoksen monikerta Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L sekä tuottavuuskehitys Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

5 Ilmastopolitiikka Pitkän tähtäimen ilmastostrategia Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö GDP ENERGY CO2 CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle

6 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 6

7 Historical Uupdate VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN scenario dialogue scenario PARTLY EXOGENOUS Macro level EXOG/ENDOG Consumption Dekomp. ENDOGENOUS Savings rate Eksog > Eksog > Eksog > ENDOG Investment Dekomp. ENDOG AT REGIONAL LEVEL govt consumption Dekomp. Exports Dekomp. Imports Dekomp. Aggregate employment Dekomp. Direct taxes tax rates tax rates tax rates tax rates Income transfers tax rates tax rates tax rates tax rates Population Labour supply Industry and regional level Employment NA Investment NA TFP K/L Material efficiency Multiproduction Production taxes tax rates tax rates tax rates tax rates Commodities Indirect taxes tax rates tax rates tax rates tax rates Export prices and volume Armington Armington Armington Armington Oimport prices and volume Armington Armington Armington Armington Consumption structure Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 7

8 Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2013) Toipuminen huomattavasti aiemmin ennakoitua hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2013) Low Carbon hanke (vähähiilitiekartta) Julkiset palvelut SOME/STM tuottavuusohjelma - kehykset

9 Skenaarioiden päivitys Energia- ja ilmastopolitiikka Päästökauppa Ilmaisjaosta huutokauppaan Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Sopeutumistuki kehitysmaille Ydinvoima Energiansäästö Liikenne Talouspolitiikka Vuosien 2012 ja 2013 kehyksien säästötoimet Tulo- ja yhteisöverotus, julkisen kysynnän leikkaukset Lisätoimet seuraavilla hallituskausilla tarpeen, jotta velkasuhde ei räjähdä tarkastelujaksolla

10 Skenaariot BASE-80 Ilmastoskenaarion jatko Jatkuva kasvu Uusien tuotteiden vienti vetää Vaihtosuhde kehittyy hyvin Romahdus / pysähdys / hidastus EU stagnoituu Tuottavuuskasvu heikkenee Vaihtosuhde heikkenee Säästö Etunoja toimissa Kilpailukykyhaitta selkeä Muutos Uusiutuvan energian osuus suuri Uudet tuotteet?

11 Skenaariot Julkisen sektorin rooli eri skenaarioissa EMU-kriteerit Hoivalupaukset Julkisten palvelujen tuotannon järjestäminen? Clean Tech vienti, innovaatiopolitiikka yms. Oikeita casejä taustalle!? Energia- ja ilmastopolitiikka eri skenaarioissa EU-tavoitteet pidetään, mutta vaihtosuhdekehitys erilainen

12 Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla Employment Population Population under 15 Population Population Population

13 Väestö 5-vuotisikäluokittain -> työllisyysennusteet; +SOME-> menot AG AG AG95 18 AG90 17 AG85 16 AG80 15 AG75 14 AG70 13 AG65 12 AG60 11 AG55 10 AG50 9 AG45 8 AG40 7 AG35 6 AG30 5 AG25 4 AG20 3 AG15 2 AG10 1 AG

14

15 Draft do not cite

16 Draft do not cite 180 Kansantalouden makroerät (Säästö) Tasoero vuoteen 2004, prosenttia Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys

17 Draft do not cite (Pysähdys)

18 Draft do not cite 180 Kansantalouden makroerät (Muutos) Tasoero vuoteen 2004, prosenttia Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys

19 Tuottavuuskasvu avainasemassa Draft do not cite

20 Tuottavuuskasvu avainasemassa Draft do not cite

21 Draft do not cite Investoinnit aikaistuvat 120 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (Säästö) Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot Teknologia

22 Draft do not cite Tuottavuuskasvu heikkoa (Pysähdys)

23 Draft do not cite Tuottavuuskasvu hyvää, paljon investointeja energiaan 120 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (Muutos) Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot Teknologia

24 Draft do not cite Viennin merkitys vähenee, kotimaisen kysynnän korostuu

25 Viennin merkitys säilyy Draft do not cite

26 Draft do not cite Viennin merkitys vähenee, julkisen osuus korostuu 120 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (Säästö) Tuonti Vienti Varastot Julkinen kulutus Investoinnit Yksityinen kulutus

27 Draft do not cite Viennin merkitys vähenee, julkisen osuus korostuu (Pysähdys)

28 Draft do not cite Viennin merkitys vähenee, julkisen osuus korostuu 120 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (Muutos) Tuonti Vienti Varastot Julkinen kulutus Investoinnit Yksityinen kulutus

29 Draft do not cite Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino vaikka alijäämän bkt-suhde vakiintuu, velkasuhde voi nousta ongelmaksi tasolle (tässä 2020 taso) Kansantalouden ulkoinen tasapaino Akselin otsikko Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote

30 Draft do not cite Velkasuhteen rajoittaminen onnistuu vajeen kasvun pysäyttämisellä Vaihtotaseen vaje jää pysyväksi

31 Draft do not cite Vajeen kasvun pysäyttäminen yliampuu Ulkoinen tasapaino saavutetaan

32 Vajetta joudutaan pienentämään Vaihtotaseen vaje jää pysyväksi 70 Draft do not cite Talouden tasapaino (Säästö) Akselin otsikko Vaje/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Kauppatase/Kansantuote Vaihtotase/Kansantuote

33 Vajetta joudutaan pienentämään Vaihtotaseen vaje jää pysyväksi Draft do not cite (Pysähdys)

34 Vajetta joudutaan pienentämään Vaihtotaseen vaje jää pysyväksi 60 Draft do not cite Talouden tasapaino (Muutos) Akselin otsikko Vaje/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Kauppatase/Kansantuote Vaihtotase/Kansantuote

35 Draft do not cite Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Sähkö ja lämpö Muu teollisuus Kulkuneuvot Elektroniikka Konepaja Teräs Mineraalit Kemia ja öljy Paperi Sahat Elintarvike ja juoma Kaivannaiset 0 Alkutuotanto 2020 Base 2020 Jatkuva 2020 Romahdus 2020 Säästö 2020 Muutos 2030 Base 2030 Jatkuva 2030 Romahdus 2030 Säästö 2030 Muutos 2040 Base 2040 Jatkuva 2040 Romahdus 2040 Säästö 2040 Muutos 2050 Base 2050 Jatkuva 2050 Romahdus 2050 Säästö 2050 Muutos Romahdus = Pysähdys

36 Draft do not cite LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä Palvelujen merkitys kasvaa kaikissa skenaarioissa 100% 90% 80% Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 70% Liikenne Kauppa ja majoitus 60% Rakentaminen Sähkö ja lämpö 50% Muu teollisuus Kulkuneuvot 40% Elektroniikka Konepaja Teräs 30% Mineraalit Kemia ja öljy 20% Paperi Sahat 10% Elintarvike ja juoma Kaivannaiset 0% Alkutuotanto 2020 Base 2020 Jatkuva 2020 Romahdus 2020 Säästö 2020 Muutos 2030 Base 2030 Jatkuva 2030 Romahdus 2030 Säästö 2030 Muutos 2040 Base 2040 Jatkuva 2040 Romahdus 2040 Säästö 2040 Muutos 2050 Base 2050 Jatkuva 2050 Romahdus 2050 Säästö 2050 Muutos Romahdus = Pysähdys

37 LOW CARBON-skenaariot:työllisyys Aluerakenne erilainen Low Carbon skenaarioissa (VTT 2012) Tuotantorakenteen erot skenaarioissa johtavat erilaiseen aluerakenteeseen Kansantuotteen kasvu sallii erilaiset aluerakenteet 20 Ahvenanmaa 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 18 Lappi 17 Kainuu KantaHame 5 Pirkanmaa BASE 2030 TONNI 16 PohjPohjanm PaijatHame 2030 INNO 2050 BASE 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2050 TONNI 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 2050 INNO 13 EtelaPohjanm 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

38 Kiitos mielenkiinnosta!