Huoltovarmuuden analyysimenetelmien kehittäminen Huoltovarmuusindikaattorien uudistaminen, erikoistutkija 1
Esityksen sisältö Huoltovarmuuden analyysimenetelmien kehittäminen Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi riskianalyysi riippuvuuksien kautta Redundanssi huoltovarmuuden kuvaajana Huoltovarmuusindikaattorien uudistaminen Huoltojärjestelmien kokonaistarkastelu, ml. tukitoiminnot Kaikille aloille yhteiset arviointikohteet, mm. redundanssi Arviointiasteikon selkeytys 2
1 Riskianalyysi riippuvuuksien kautta HVK:n julkaisuja 2/2005 Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi http://www.huoltovarmuus.fi/julkaisut/esittely/?id=72 Menetelmä infrastruktuurien, perushuoltoalojen ja uhkien keskinäisriippuvuuksien vaikutuksen arvioimiseksi Lineaarinen matemaattinen malli Yksinkertaistavat olettamukset Suomessa suurimmat riskit liittyvät säähän ja ICT:hen 3
Miksi matemaattinen malli? Malli auttaa näkemään kokonaiskuvan kuvaamaan riippuvuuksia ja häiriöitä systemaattisesti hallitsemaan monimutkaisuutta kokoamaan eri alojen tuntijat pureutumaan syvemmälle riskialtteimpiin kohtiin löytämään uusia riskejä 4
Laskennan lähtökohdat Toiminnot ja niiden komponentit infrastruktuurit perushuoltoalat häiriösyyt ja uhat Häiriöiden aikaväli ja kesto Riippuvuudet = osuudet häiriöiden syistä Haitan mittayksikön määrittely 5
Valtioneuvoston päätös 5/2002 Tekniset infrastruktuurit (14) energiahuolto tietoliikenne tietojärjestelmät Perushuoltoalat (29) elintarvikehuolto kuljetuslogistiikka joukkoviestintä terveydenhuolto rahoituspalvelut 6
Häiriösyitä ja uhkia (17) Haastatteluista sääilmiö lakko kiinteistöonnettomuus säädösmuutos Valtioneuvoston periaatepäätös 11/2003 taloudellisia uhkia ympäristö- ja terveysuhkia turvallisuuspoliittisia uhkia 7
Riippuvuudet (2580) 8
Keskimääräinen häiriöväli toistuva, < 1 vuosi odotettavissa, 1-10 v harvinainen, 10-100 v teoreettinen, >100 v ei ole 9
Keskimääräinen häiriöväli ja häiriön kesto Keskimääräiset häiriövälit (vuotta) häiriön keston mukaan luokiteltuina Toiminto alle 1 h 1-10 h 10-100 h yli 100 h sähkö polttoainehuolto datasiirtopalvelut ohjelmistopalvelut. kuljetuskokonaisuus kuljetusketjun hallinta tiekuljetukset ja linja-autoliikenne sääilmiö 10
Riippuvuudet = (tärkeimmät) häiriösyyt ehdolliset todennäköisyydet toistuva, 1 odotettavissa, 0.1 harvinainen, 0.01 teoreettinen, 0.001 ei ole 11
Riippuvuudet Riippuva toiminto sähkö polttoainehuolto datasiirtopalvelut ohjelmistopalvelut. kuljetuskokonaisuus kuljetusketjun hallinta tiekuljetukset ja linja-autoliikenne sääilmiö 12 Vaikuttava toiminto sähkö polttoainehuolto datasiirtopalvelut ohjelmistopalvelut. kuljetuskokonaisu kuljetusketjun hallinta tiekuljetukset ja linja-autoli sääilmiö
Tulos: Häiriösyiden ja uhkien suhteelliset häiriövaikutukset ja riskit LASKETUT TIEDOT ö Todennäköisyys Häiriöiden Toiminnon liset häiriösyyt ja uhat R3.0 että ainakin yksi kokonaisvaikutus kokonaisriski häiriö vuodessa yksikköä / vrk yksikköä / vuosi Uhka % sääilmiö 32 4 776 418 tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat 97 395 197 kansainvälisen logistiikan kriisi 2 58 24 kiinteistöonnettomuus 2 55 23 rikollisuus ja terrorismi 2 115 10 13
Tulos: Toisistaan riippuvien toimintojen suhteelliset häiriövaikutukset ja riskit LASKETUT TIEDOT ö Todennäköisyys Häiriöiden Toiminnon nfrastruktuurit ja perushuoltoalat että ainakin yksi kokonaisvaikutus kokonaisriski R3.0 häiriö vuodessa yksikköä / vrk yksikköä / vuosi Toiminto % ohjelmistopalvelut 97 804 402 tietoturvapalvelut 97 717 358 palvelinjärjestelmät 97 713 356 työasemaverkot 97 691 346 sähkö 84 1 547 135 lentoliikenne 98 99 127 datasiirtopalvelut 32 286 25 kuljetusketjun hallinta 98 17 22 14
Yksinkertaistuksia, oletuksia Häiriön kesto on olennainen asia Karkea, neliportainen asteikko Tarkkojen tilastojen sijasta arviointi Vaikutuksen suoraviivaisuus (ominaisvektori) Häiriöiden riippumattomuus (Poissonin prosessi) Riski = vaikutuksen odotusarvo = staattinen näkemys auttaa resurssien suuntaamiseen 15
Mihin tätä analyysitekniikkaa voidaan käyttää jatkossa? Valitun osa-alueen tarkempi analyysi esim. ICT Riippuvuusverkkojen analyysi (ilman häiriövälejä) esim. alihankkijaverkostot 16
2 Redundanssi huoltovarmuuden kuvaajana Kuinka paljon toimintoa (infrastruktuuria, palvelua) voidaan ohentaa (vahingoittaa, häiritä) niin, että se vielä toimii hyväksyttävällä minimitasolla? Käytettävyyden riittävyys / ylimäärä / redundanssi (käytettävyys = toimintakuntoisen ajan osuus) Kapasiteetin riittävyys / ylimäärä / redundanssi 17
Redundanssi, ylimäärä * Matkustajakone on epäkunnossa yhden kerran 20 lähdöstä. Yhden koneen kapasiteetti riittäisi tarpeeseen. Kentällä odottaa matkustajia kaikkiaan 3 konetta varmuuden vuoksi. Kaksi konetta on yhtä aikaa epäkunnossa yhden kerran 400 lähdöstä. Tämä olisi jo riittävän hyvä. (Kolme konetta: kerran 8000 lähdöstä.) Käytettävyyden kannalta ylimäärää on yksi kone. Kapasiteetin kannalta ylimäärää on kaksi konetta. Siis koneiden määrää voitaisiin vähentää yhdellä. * Idea kuvitteelliseen esimerkkiin on saatu tositapauksesta. 18
Suomen energiajärjestelmän redundansseja (esimerkki ajattelutavan soveltamisesta) Kapasiteettiredundanssi Käytettävyysredundanssi Kokonaisredundanssi Energiajärjestelmä alle vaatimusten öljynjalostus ei ylimäärää sähköntuotanto lievä ylimäärä sähkönsiirto runsas ylimäärä sähkönjakelu kaasun siirto Tukitoiminnot öljynkuljetus prosessinohjausjärjestelmät sähköverkon kunnossapito ydinjätehuolto 19
3 Huoltovarmuusindikaattorien uudistaminen (ehdotus keskustelun pohjaksi) Arviointiasteikon selkeytys Huoltojärjestelmien kokonaistarkastelu Esim. PTS-sektoreittain: elintarvikehuolto, energiahuolto, kuljetuslogistiikka Jaottelu 2-tasolle, tarvittaessa 3-tasolle Myös tukitoiminnot arvioidaan Kaikilla aloilla yhteiset arviointikohteet Toimenpidesarake 20
Arviointiasteikko Arviona jokin allaolevista väritettynä taso säilymässä taso nousussa taso laskussa hyvä taso / runsas redundanssi tyydyttävä taso / lievä redundanssi välttävä taso / ei redundanssia heikko taso / alle vaatimusten 21
Arviointilomake (Excel) Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusindikaattorit Yhteiset arviointikohteet Nykyinen Markkinaehtoinen Tarkasteltava järjestelmä ja sen osat Kapasiteettiredundanssi Käytettävyysredundanssi Kapasiteettiredundanssi Käytettävyysredundanssi Hallittavuus Suomesta Fyysinen suotumis- Varaujautaso Toimenpiteet Elintarvikehuoltojärjestelmä Alkutuotanto Viljanviljely Karjanhoito Panostuotanto ja tuonti Viljan tuonti Rehun ja rehuraaka-aineiden tuonti... Jalostus Vilja- ja kasvisoperaattorit Maidonjalostus... Tukitoiminnot Energiahuolto Sähköhuolto Polttoainehuolto... Tietojärjestelmät Tilaus- ja toimitusjärjestelmät... Järjestelmä ja tukitoiminnot Toimenpiteet 22
Esimerkki elintarvikehuoltojärjestelmästä 1(3) Elintarvikehuoltojärjestelmä Alkutuotanto Viljanviljely x tarpeen mukaan y tarpeen mukaan z tarpeen mukaan Karjanhoito xyz Panostuotanto ja tuonti Viljan tuonti Rehun ja rehuraaka-aineiden tuonti Kasvinsuojeluaineiden tuonti Lannoitteiden tuotanto ja tuonti Lihan tuonti Valmiiden elintarvikkeiden tuonti Jalostus Vilja- ja kasvisoperaattorit (sis. rehunjalostus) Maidonjalostus Lihaoperaattorit 23
Esimerkki elintarvikehuoltojärjestelmästä 2(3) Siirto Logistiikkakeskukset Terminaalit HoReCa-operaattorit Jakelu Hypermarketit Keskisuuret myymälät Pienet myymälät Henkilöstöravintolat Laitoskeittiöt Tukitoiminnot Energiahuolto Sähköhuolto Polttoainehuolto Lämpöhuolto Jäähdytys Tietojärjestelmät Tilaus- ja toimitusjärjestelmät Tuotantoprosessien ohjaus Hallinnolliset järjestelmät 24
Esimerkki elintarvikehuoltojärjestelmästä 3(3) Tiedonsiirto Datasiirto Kiinteä puhelinverkko Matkapuhelinverkko Sähköposti Posti Kuljetukset Huolinta Merikuljetukset Ilmakuljetukset Kylmäkuljetukset Maakuljetukset Kylmäkuljetukset Kunnossapito Vesi- ja jätevesihuolto Jätehuolto Rahoituspalvelut Maksujärjestelmät Vakuutuspalvelut Joukkoviestintä 25
Yhteiset arviointikohteet 1(3) Nykyinen Markkinaehtoinen Kapasiteettiredundanssi Käytettävyysredundanssi Kapasiteettiredundanssi Käytettävyysredundanssi Hallittavuus Suomesta Fyysinen suojaus Varautumistaso 26
Yhteiset arviointikohteet 2(3) Kapasiteettiredundanssi minimitason ylittävä tuotanto-, siirto- tai välityskyky * kulutushuippujen hoitokyky Käytettävyysredundanssi huoltovarmuuden kannalta hyväksyttävän minimitason ylittävä käytettävyys * (käytettävyys = toimintakuntoisen ajan osuus) varastot varaosa- ja huoltojärjestelyt alihankintaketjujen hallittavuus alan hajautus / keskittyneisyys vikasietoisuus korvattavuus * sisältäen mahdollisen tuen ja regulaation / ilman niitä 27
Yhteiset arviointikohteet 3(3) Hallittavuus Suomesta tuotannon, omistuksen ja päätöksenteon pysyminen Suomessa riippumattomuus kansainvälisestä logistiikasta Fyysinen suojaus rakenteellinen suojaus (esim. maakaapelointi) vartiointi hajautus suojelumateriaali Varautumistaso suunnitelmat harjoitukset etukäteisjärjestelyt VAP-varaukset 28
Toimenpiteet Heikon tai välttävän tilanteen korjaamiseksi Hyvän tai tyydyttävän tilanteen ylläpitämiseksi regulaatio silmukointi varmuusvarastot varmistukset kansainväliset sopimukset 29
Yhteenveto Huoltovarmuuden analyysimenetelmien kehittäminen Riskianalyysi riippuvuuksien kautta Monimutkaiset riippuvuudet Yksinkertaistus, mutta auttaa resurssien suuntaamisessa Jatkossa esim. valitun osa-alueen tarkempi analyysi tai riippuvuusverkkojen analyysi Redundanssi huoltovarmuuden kuvaajana Huoltovarmuusindikaattorien uudistaminen Huoltojärjestelmien kokonaistarkastelu, ml. tukitoiminnot Kaikille aloille yhteiset arviointikohteet, mm. redundanssi Arviointiasteikon selkeytys 30
hannu.sivonen@nesa.fi 31