Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen
Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla tai kuvaamalla sitä.
Indikaattori kuvaa tai mittaa: Hankkeen kohderyhmän/ hankkeen tavoitteen lähtötasoa tietyssä asiassa Hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja edistymistä toteutuksen aikana Hankkeelle asetettujen tulosten, tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisen tasoa projektin päätyttyä
Millainen indikaattori voi olla? MÄÄRÄLLINEN: Kuinka paljon? Number of, frequency of, % of, ratio of LAADULLINEN: Kuinka hyvä? Miten? Mitä? presence of, quality of, extent of, level of, congruence with On hyvä käyttää sekä määrällisiä että laadullisia mittareita, koska ne täydentävät toisiaan
Laadullinen indikaattori Ei ole mitattavissa vaan aina arvioinnin tulos On luotettava jos arviointikysymykset n suunniteltu ja suunnattu hyvin analysointi ja tulkinta ovat mahdollisimman avoimia prosesseja Esimerkki 1: Tavoite: naisten osallistumisen lisääntyminen yhteisössä Tarvitaan: tietoa muutoksista, joita tapahtuu yhteisön päätöksenteossa ja suhteissa Määrällinen indikaattori: naisten lukumäärän muutos yhteisön päätöksentekoelimissä Laadullinen indikaattori: naisten näkemys osallistumisensa tasosta yhteisössä TAI keskustelujen sisällöllinen muutos yhteisön päätöksentekoelimissä
Indikaattorit Esimerkki 2: ODOTETTU TULOS: Yhteisön naisten ja miesten tieto perhesuunnittelun tärkeydestä lisääntynyt 1. MÄÄRÄLLINEN INDIKAATTORI: ehkäisyneuvontaan hakeutuneiden naisten ja miesten määrä alueen terveysasemalla ennen ja jälkeen perhesuunnittelukoulutuksen 1.1. TARKISTAMISEN VÄLINE: terveysaseman kävijätilasto 2. LAADULLINEN INDIKAATTORI: naisten ja miesten näkemys perhesuunnittelun tärkeydestä ennen ja jälkeen yhteisössä järjestetyn perhesuunnittelukoulutuksen 2.1 TARKISTAMISEN VÄLINE: haastattelututkimus koulutukseen osallistuneiden keskuudessa
Indikaattoreiden valinta: Indikaattorit tulisi luoda ja valita yhdessä hankkeen sidosryhmien ja osallistujien kanssa, jotta voitaisiin määritellä se, mitä projekti merkitsee kullekin sidosryhmälle eli MITÄ ARVIOIDAAN? Mitä arvoja ja asioita nostetaan esille? ottaa huomioon aiemmat kokemukset ko. aiheesta saavuttaa yksimielisyys ja omistajuus indikaattoreiden soveltuvuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta, aineiston keruusta ja kustannustehokkuudesta
INDIKAATTORIT OVAT: MITATTAVIA/KUVAAVIA AJALLISESTI RAJATTUJA KOHDERYHMÄLTÄÄN RAJATTUJA REALISTISIA TARKKOJA KUSTANNUS-TEHOKKAITA LUOTETTAVIA
Indikaattorin asettaminen 1. LÄHTÖTILANNE Indikaattorin arvo ennen hankkeen aloittamista on määriteltävä, koska muuten MUUTOSTA ei voida kuvata/mitata Jos lähtötasotietoa indikaattorin suhteen ei ole saatavilla, kannattaa se muokata uudelleen Lähtötilanteen tutkimiseen ja analysoimiseen on muistettava varata resursseja (baseline study) 2. MITÄ? Määrittele indikaattorin laatu ja luonne: esim. lukutaitoisten määrä kasvanut 3. KUKA? Määrittele kohderyhmä: lukutaitoisten 15-25 -vuotiaiden naisten määrä kasvanut
Indikaattorin asettaminen (jatkoa) 4. MISSÄ? Määrittele paikka: lukutaitoisten 15-25 -vuotiaiden naisten määrä kasvanut Chipatan maakunnan 4 kunnassa 5. KUINKA PALJON/ MITEN? Määrittele määrä/ muutos: lukutaitoisten 15-25 -vuotiaiden naisten määrä kasvanut Chipatan maakunnan 4 kunnassa 40%:sta 85%:iin 6. MILLOIN? Määrittele aika: lukutaitoisten 15-25 -vuotiaiden naisten määrä kasvanut Chipatan maakunnan 4 kunnassa 40%:sta 85%:iin vuoteen 2007 mennessä 7. MISTÄ KO. TIETO SAADAAN? Määrittele tarkistamisen väline: maakunnan opetusviranomaisten kunnissa suorittaman lukutaitokyselyn tulokset vuosilta 2004 ja 2007
Tarkistamisen välineet (Means of verification) Tarkistamisen väline osoittaa sen tietolähteen, mistä määrällisen tai laadullisen mittarin tulos saadaan Raportit, viralliset tilastot, haastatteluaineistot, havainnointitilastot, tutkimustulokset yleensä... Huom! Laadullisen ja määrällisen indikaattorin ero kulminoituu usein tarkistamisen välineisiin; Onko laadulisiin indikaattoreihin olemassa olevaa tietoa jo saatavilla? Resurssit: kuka ja missä kerää tiedon ja kuinka usein? Mitä tietotaitoa tiedonkeruu vaatii? Mitä kustannuksia? Kerätyn tiedon analysointi ja käyttö: pelkät numerot eivät riitä!
TARKISTAMISEN VÄLINEET Onko tietoa saatavilla? Lähde? Täytyykö tietoa erikseen kerätä? Onko tieto luotettavaa? Miten tietoa kerätään? Kuka kerää tiedon? Miten usein tietoa Miten tietoa kerätään? analysoidaan?