Alueen vahvuudet ja yhteistyöverkostot Kuntien yhteistyöseminaari Kaustinen 3.10.2011 Petri Jylhä
Kuntauudistuksen lähtökohtia Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.
Kuntarakenteen, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistus samalla kertaa Kuntalaki uudistuu paikallisdemokratia ja kuntien itsehallinto vahvistuvat Kuntalain kokonaisuudistuksessa korostetaan kuntien itsehallinnon ja paikallisen demokratian vahvistamista. Uudistuksessa tarkastellaan uusien kuntahallinnon rakenteiden ja kuntien muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta kuntien johtamisjärjestelmiä luottamushenkilöiden asemaa kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta Valtionosuuslainsäädäntö uudistuu osana kuntarakenneuudistusta.
Virkamiesten suusta kuultua Vahva ja elinvoimainen kunta tavoitteena Vahvistetaan kuntien elinvoimaa Reuna-alueiden kehittämiseen ei selkeää vastausta Elinkeinopolitiikka ja aluekehitys itsenäisesti kunnan hoidossa Peruspalvelut ovat kunnan käsissä ja ohjattavissa Alueiden lähtökohdat eri kriteerit esim. harvan asutuksen johdosta kriteerit parhaillaan mietinnässä muita kriteerejä tullaan ottamaan käyttöön ei pystytä määrittämään yhtä väestöpohjaa ei mekanistinen uudistus, vaan alueiden lähtökohdat, sisältöjen kautta Toimintaympäristö ja tulevat haasteet: Palvelut, talous, väestö, huoltosuhde 2030 Kuntauudistuksella pyritään luomaan rakenteita tulevaisuuteen Lähipalveluja ei ole määritelty tarkasti eikä pohdittu, mitä ne ovat
Aikatauluja, hallituksen iltakoulu 21.9.
Aikatauluja Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä valmistelee selvitystä kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmä valmistelee selvityksen lisäksi myös kriteerit vahvan peruskunnan muodostamiselle sekä uudistuksen toteuttamistavat. Selvitys, kriteerit ja uudistuksen toteuttamistavat valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntarakenne-selvityksen valmistuttua toteutetaan alkuvuodesta 2012 laaja alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. Hallituksen esitys rakennelaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä 2012. Tavoitteena on, että rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä. Valtionosuusuudistuksen. valmistelu käynnistyy syksyllä 2012 ja tavoitteena on saada uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan 1.1.2015
Työssäkäyntialueet 2011 33 Kokkolan ta Kannus Kokkola Kruunupyy 00 Muu (valkoinen) Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli 28 Alajärven ta 29 Pietarsaaren ta Lähde: Tilastokeskus
Kuntien asukasluku 1995-2011 (elok.) sekä ennuste 2012-2030 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Kannus Kaustinen Toholampi Veteli Perho Halsua Lestijärvi 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Asukasluku 1995-2011 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8.2011 Kase 18 790 18 610 18 434 18 272 17 993 17 764 17 57617 357 17 295 17 112 17 048 16 866 16 706 16 602 16 442 16 324 16 253 Kannus 6 308 6 270 6 250 6 234 6 175 6 106 6 047 6 047 5 978 5 961 5 937 5 892 5 844 5 745 5 793 5 737 5 707 Yhteensä 25 098 24 880 24 684 24 506 24 168 23 870 23 62323 404 23 273 23 073 22 985 22 758 22 550 22 347 22 235 22 061 21 960 30000 25000 Kase + Kannus Kase 20000 15000 10000 5000 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 8.2011 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Väestöntiheys 1.1.2011 Kokkola 32,0 Koko Suomi 17,7 Keski-Pohjanmaa Kannus Kaustinen 12,3 12,2 13,6 Veteli Toholampi Kaustisen seutukunta Perho Halsua Lestijärvi 6,9 5,7 5,3 3,9 3,1 1,8 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
60-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 2010 2030 Koko Suomi 25,0 % 31,8 % Keski-Pohjanmaa 25,6 % 32,2 % Kaustisen seutukunta 27,9 % 34,3 % Halsua 33,6 % 40,7 % Kaustinen 25,1 % 31,9 % Lestijärvi 32,9 % 46,8 % Perho 25,2 % 30,1 % Toholampi 28,1 % 34,1 % Veteli 30,2 % 36,4 % Kannus 25,1 % 37,5 % Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Väestöllinen huoltosuhde 1980 2010 2030 Koko Suomi 47,5 51,6 73,0 Keski-Pohjanmaa 52,5 57,7 82,1 Kaustisen seutukunta 54,8 63,3 94,7 Halsua 48,8 68,5 98,7 Kaustinen 54,0 56,1 79,6 Lestijärvi 45,2 59,7 121,1 Perho 58,6 74,1 111,0 Toholampi 59,1 65,6 102,2 Veteli 53,8 60,8 88,8 Kannus 55,4 58,4 95,7 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Elinkeinorakenne 2008 Tuntematon 86 2 % Alkutuotanto 1486 24 % Tuntematon 108 1 % Alkutuotanto 1814 22 % Palvelut 3293 54 % Jalostus 1236 20 % Palvelut 4678 55 % Jalostus 1878 22 % Kaustisen seutukunta Kaustisen seutukunta ja Kannus Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Yritysten määrä Kase+Kannus Kaustisen sk 2500 2000 1500 1000 500 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 *) 2009 *) Vuoden 2007 tilastossa ovat mukana myös maatalousyritykset (ns. maatilat), joiden maataloustulo ylittää liikevaihdon tilastorajan Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Maatilojen määrä 1200 1000 800 600 400 140 134 108 101 194 189 62 60 155 148 124 98 182 59 141 123 120 114 97 96 94 180 180 180 56 53 53 137 135 133 Kannus Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli - Vetil 227 224 217 209 207 207 200 192 189 184 178 175 173 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Työttömyysasteen vuosikeskiarvo % Kaustisen sk Kannus 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Työpaikkojen määrän kehitys 2000-2008 Indeksi (2000=100) 105 Kaustisen seutukunta Kannus 100 95 90 85 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Työpaikkojen määrän kehitys 2000 2008 kunnittain Indeksi (2000=100) Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kannus 115 110 105 100 95 90 85 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Työpaikat 2000-2008 Muutos 00-08, 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 % Keski- Pohjanmaan 26344 26612 27146 26991 27017 26939 27931 28831 28532 8,3 Kaustisen seutukunta 6276 6287 6483 6393 6298 6124 6267 6251 6101-2,8 Halsua 500 499 520 514 481 459 495 461 466-6,8 Kaustinen 1705 1746 1856 1816 1841 1758 1811 1793 1756 3,0 Lestijärvi 357 362 356 364 390 384 397 383 340-4,8 Perho 972 987 999 1002 931 961 949 963 960-1,2 Toholampi 1388 1366 1391 1395 1345 1245 1261 1275 1290-7,1 Veteli 1354 1327 1361 1302 1310 1317 1354 1376 1289-4,8 Kokkolan seutukunta 20068 20325 20663 20598 20719 20815 21664 22580 22431 11,8 Kannus 2549 2621 2524 2509 2392 2388 2483 2570 2377-6,7 Kokkola 17519 17704 18139 18089 18327 18427 19181 20010 20054 14,5 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK
Työpaikkaomavaraisuus 2008 Lestijärvi Kokkola Kokkola Kannus Keski- 105,3 102,3 102,2 100,8 99,5 Kaustinen Kaustise Halsua Perho Veteli 92,2 90,8 90,8 90,1 89,7 Toholampi 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK 87,6 %
Kaustisen seutukunta: Tavoite 6 status: EAKR -ohjelma Kansallinen 1-tukialue Veteli ja Kannus: Rakennemuutosrahoitus
Alueen elinkeinoelämän vahvuudet Elinkeinorakennetta leimaa Monialaisuus ja riippumattomuus yhdestä suuresta toimialasta sekä Yrittäjyys Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus Palvelualat Sosiaali- ja terveydenhuoltoalat Kaupan ala, erityisesti Kaustinen Teollisuus ja rakentaminen Taloteollisuus osavalmistusketjuineen Rakennustuoteteollisuus Rakentaminen Rakentamista palveleva toiminta Kansankulttuuri ja lääkintä, luovat alat IT
Alueen vahvuudet Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Vahvuusalueet
Helsingin Sanomat Arkipäivää maaseudulla
Halsua palvelujen keskipisteessä
Kuntien välisiä yhteistyöverkostoja, mm. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (KIURU: Jokilaaksojen yhteistoimintaalue JYTA, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) Seudullinen aluekehittäminen (Kaustisen seutukunta) Maakunnallinen kehittäminen ja edunvalvonta (Keski-Pohjanmaan liitto) Ammatillinen koulutus (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä) Sosiaalitoimi (JYTA) Seudullinen yrityspalvelu (KASE Yrityspalvelu) Seudullinen tietoverkko (KaseNet) Palo- ja pelastustoimi Sähkön tuotanto (Korpelan Voima) Ympäristöterveydenhuolto (Kokkolan kaupunki) ym.
Alueen palveluja elinkeinoelämän kehittämiseen Aluekehittäminen Kaustisen seutukunta organisaatio (6 kuntaa), K-P Liitto, ELY-keskus, Yrityspalvelut (yritysneuvonta) KASE Yrityspalvelu, Toholammin Kehitys Oy, Kaustisen Kehitys Oy, Perhon Kehitysyhtiö, LYK Oy Muiden toimijoiden palvelut kehittämis-, koulutus-, rahoitus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut ml. Projektitoiminta: ELY-keskus, TE-toimisto, K-P koulutusyhtymän eri yksiköt (esim. MSO, aikuisopisto), KETEK, AMK, Yliopistokeskus, yrittäjäjärjestö, yrityspalveluyritykset Kuntien elinkeinotoimintaa edistävä toiminta Kaavoitus, elinkeinoelämää palveleva infra, rahoitusosuudet hankkeisiin, edunvalvonta
Tulevia verkostoja ja yhteistoiminta-alueita? Valmisteilla ja suunnitteilla olevia esimerkiksi Maaseutuhallinto (Kase ja Kannus) Lukioiden ja yläkoulujen yhteistoiminta (Kase) Tulevaisuudessa yhteistoimintaverkostoja voidaan luoda esimerkiksi Tekniselle toimelle Hallintopalveluihin IT -palveluihin??
Mistä kuntauudistuksessa on kysymys? Mikä on oikeastaan se ongelma, jota olemme ratkaisemassa vahvojen peruskuntien avulla? Prof. Arto Haveri, Tampereen yliopisto, kunnallispolitiikan laitos Verkkokolumni 14.9.2011; Kuntauudistuksen kynnyksellä Totuus on poliittista, strategista ja häilyvää, Elina Laamanen kuntarakennekeskustelusta väitöskirjassaan Vapaaehtoiset pakkoliitokset Tärkeintä lienee se, että löydämme oman vastauksemme?
Teema 1: Kunnan roolit ja tehtävät Mikä on todellisuudessa kunnan rooli nykyisin? Hallinto, identiteetti, kehittäminen, palvelujen tuottaminen, edunvalvonta Mikä kunnan roolin pitäisi olla tulevaisuudessa? Mitkä ovat kunnan perustehtävät lähitulevaisuudessa? Kuntalain asettamat tehtävät +.? Mistä tehtävistä halutaan pitää kiinni ts. mitä asioita haluamme hoitaa kunnassa itsenäisesti? Mitkä ovat tärkeimmät lähipalvelut?
Teema 2: Kuntatalous Miten ennustettuun kehityskulkuun voidaan vastata nykyisellä taloudella pohjalla? Mistä lisätuloja, valtionosuuksien yms. Vaikutus? Onko jatkossa(kin) valtionosuuksien perustana pienet tulot, harva asutus, suuret välimatkat, ikärakenne ym..? Vrt. Vahvan peruskunnan luominen sidotaan valtionosuusuudistukseen Köyhien yhteenliittymä valkoisilla alueilla kestävälle taloudelliselle pohjalle? Tukeeko tuleva valtionosuusuudistus pienten kuntien yhteenliittymää tai liitoksia? Miten valtionosuusjärjestelmää pitäisi muuttaa? Onko alueella esitystä siihen? Tehdään heikkouksista vahvuus
Teema 3: Lähidemokratia Missä päätetään ja kuka päättää alueen asukkaiden ja yritysten verotulojen sekä valtionosuuksien käytöstä perus- ja lähipalveluihin? Nyt vs. tulevaisuudessa? Kunnassa, keskuskunnassa, maakunnassa? Pitääkö asioista päättää mahdollisimman lähellä asukkaita (paikallisesti)? Mitä hyötyä tästä on vai onko siitä mitään hyötyä? (Millä äänivallalla päätetään omista asioista eri aluerakennemalleissa?)
Teema 4: Kehittäminen ja elinkeinopolitiikka (elinvoima) Miten maaseudulla ja pienissä kunnissa turvataan alueiden kehittäminen omaehtoisena, aktiivisena, nopeasti reagoivana ja ennakoivana toimintana? Keskuskuntien syntyessä muodostuu ns. reuna-alueita: Miten niiden kehittämisen käy? Miten reuna-alueilla hoidetaan kuntien perinteinen elinkeinopolitiikka eli kaavoitus, maankäyttö ja omistus ja elinkeinoelämää edistävän infran rakentaminen? Kuka tai mikä taho tekee päätökset ja onko siihen todellista kiinnostusta? Miten päätöksenteko valmistellaan, jos virkamiehet työskentelevät kaukana kehittämisen kohteista? Miten ja kuka hoitaa aluekehittämisen ja edunvalvonnan?
Teema 5: Keski-Pohjanmaan rakennemallit Vaihtoehtoja Keski-Pohjanmaalla? Nykymalli yhteistyötä merkittävästi tiivistäen ja tehtäviä vastuuttaen / jakaen 2-4:n kunnan malli Jokilaakso kunnat Kaustisen seutukunta -aluekunta JYTA kunta Yhden keskuskunnan malli Suur-Kokkola Kainuun mallin mukainen maakunta malli Kuntayhtymien synergia / sulautuminen yhteen? Millainen malli on alueelle sopiva ja alueen tarpeisiin vastaava? Mitä seurauksia eri malleilla olisi? Päätöksenteolle ja lähidemokratialle? Kuntataloudelle? Lähipalveluille? Olemassa oleville yhteisille organisaatioille ja yhteistoiminta-alueille? K-P Liitto, K-P Sairaanhoitopiiri, K-P Koulutusyhtymä, lukiot ym. Maakunnallisesti, seudullisesti, jokilaaksoittain?.
Pohdittavaksi: Mitä seurauksia eri kuntamalleilla olisi? Lähidemokratia Kuntatalous Lähipalvelut Yhteiset organisaatiot Hallintobyrokratia Nykymalli Kunnat päättävät itse omista asioistaan mm. VOS-järjestelmän uudistus, verotulojen tasaus ja jatkuvat alijäämät uhkana Kuusi kuntaa järjestää itse lähipalvelunsa (päivähoito, opetus, tekninen...) JYTA, Kiuru, K-P Liitto, seutukunta, koulutusyhtymä, jne. Kunnilla omat virkamiehet, aluekehittämisessä kevyt liitto + seutuk. 2-4 kunnan Jokilaaksot Kaustisen seutu -aluekuntamalli JYTA-kunta Suur-Kokkola Kainuun malli kuntayhtymä
Teema 6: Yhteinen kehitysvisio Löytyykö meiltä alueen tulevaisuudelle yhteistä visiota? Mikä voisi olla alueen kehitysvisio? Aineksia visioon? Löytyykö meiltä tahtoa ja kykyä toteuttaa yhteistä visiota? Mitä pidetään tärkeänä ja mistä ei haluta luopua peruskunnissa? Mitkä ovat alueen esitykset kuntakuulemisten yhteydessä 31.5.2012 mennessä? Löytyykö meiltä realistisia kehittämisehdotuksia ja vaihtoehtoja itsenäisten kuntien yhteistyön syventämiseksi uusin tavoin ilman kuntaliitoksia? Maaseudun kuntien uudenlainen yhteistoimintaliitto? Uudet innovatiiviset toimintamallit?
Jatkotoimenpiteet?