Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.



Samankaltaiset tiedostot
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Monimuotoisuuden suojelu

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO-ohjelma :

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsäohjelman seuranta

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

METSO-petolintuhanke:

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

KEMERAn uudistaminen ja luonnonhoito. KEMERA työryhmä

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

METSO-petolintuhanke:

METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät

METSO-ohjelma

Metsäohjelman seuranta

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsäohjelman seuranta

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Metsätalouden vesiensuojelu

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Metsänhoito. Metsänomistajat

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Metsäohjelman seuranta

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Metsäohjelman seuranta

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

Transkriptio:

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1

METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Luonnonhoitohankkeet METSO-ohjelman tavoite Pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen Vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä Tähän tavoitteeseen päästään: Parantamalla suojelualueverkostoa Ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa Parantamalla tietopohjaa tutkimuksen avulla Lisäämällä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välistä yhteistyötä Metsänomistajien neuvonnalla, metsäammattilaisten koulutuksella ja viestinnällä METSOohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla 2

Luonnonhoitohankkeet Tavoitteena 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita Pirkanmaalla 40-80 kpl Rahoitus kestävän metsätalouden rahoituslaki KEMERA Tuki kattaa hankkeen kulut kokonaan ja sen tuloksena maanomistaja saa kunnostetun luontokohteen Metsäluonnonhoitoa sekä metsien monikäyttöä, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia hankkeita Tavoitteena talousmetsien luonnonarvojen säilyttäminen, palauttaminen tai lisääminen Kunnostettavat kohteet heikentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta luonnonprosessien tuloksena Luonnonhoitohankkeet Metsänomistajan tavoitteet etusijalla Elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa Suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa Hyviä kohteita ovat metsälain tai luonnonsuojelulain suojaamien elinympäristöjen läheisyydessä olevat alueet 3

Luonnonhoitohankkeet Pirkanmaan metsäkeskuksessa Hankkeita toteutettu vuodesta 1998 noin 50 kpl Viimeaikaisia hankkeita Lehtometsien hoidon suunnittelu Petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen talousmetsissä Puronvarsimetsien hoidon suunnittelu Rehevien suometsien hoidon suunnittelu Puustoisten perinneympäristöjen hoito Paahderinteiden hoito Lähteiden ennallistaminen Talousmetsälehdot monimuotoisiksi Lähteiden ennallistaminen Hankkeessa tarkastettu 250 lähdettä Kunnostettu 100 lähdettä 4

Lähteiden luonnontilaa muuttanut Metsäojitus Maanmuokkaus Metsäkoneen päältä ajo Vedenotto rakentaminen kaivoksi Soranotto Teiden ja sähkölinjojen ym. rakentaminen Maatalous Hakkuutähteet Roskaus Umpeenkasvu tuntemattomasta syystä > luonnontilaisista lähteistä enää 10 % jäljellä Luonnonhoidolliset tavoitteet Lähteen pinnan tason nostaminen luonnontilan muuttumista edeltäneelle tasolle Lähdelajiston palauttaminen Metsänomistajien sekä metsäalan ammattilaisten opastus pienvesikohteiden säilyttämisessä ja hoidossa Vaadittava leimikon suunnittelijalta lähteen merkitsemistä maastoon ennen hakkuuta 5

Ennallistamistoimet Peratun lähdenoron tai -puron vedenpinnan nosto luontaiselle tasolle pohjapadolla Lähteestä purkautuvien vesien ohjaaminen luontaiseen uomaan Yläpuolisen ojituksen valumavesien ohjaaminen lähteen ohitse Lähteen välittömässä läheisyydessä olevien ajourien täyttäminen turvematoilla Hakkuutähteiden varovainen poisto lähteestä Tarpeettomaksi käyneiden rakenteiden poistaminen Kokemuksia lähteiden ennallistamisesta Tulokset nähtävissä nopeasti Yli 90 % kohteista onnistunut Suomen ympäristökeskus aloittaa tutkimuksen tuloksista Kuivuneita lähteitä ei kannata kunnostaa Metsänomistajat tyytyväisiä tuloksiin Lähteisiin liittyy paljon hyviä muistoja ja mielikuvia 6

Talousmetsälehdot monimuotoisiksi Valtakunnallinen METSO -luonnonhoitohanke Lehdoissa monimuotoinen lajisto Pirkanmaa kuuluu Hämeen lehtokeskukseen Lehtoja 38 500 ha, joista suojeltu 3,9% METSO-ohjelman tavoitteena 9 % suojeltuja lehtoja Jäljelle jäisi 91 % talousmetsälehtoja > lehtolajiston kohtalo ratkaistaan talousmetsissä Talousmetsälehdot monimuotoisiksi Talousmetsälehtoihin sovelletaan erilaisia metsänkäsittelymalleja Kohdennetulla markkinoinnilla maanomistajille tarjotaan kuhunkin kohteeseen räätälöityä leimausta Maanomistaja määrittää reunaehdot Monimuotoisuusarvoja pyritään aktiivisesti lisäämään 7

Luonnonhoidollinen hakkuu Säästöpuustoa jätetään runsaasti Nuoret puustoryhmät säästetään Kaikkea aluspuustoa ei raivata Lisätään rakenteellista vaihtelua kerroksellisuudessa, tiheydessä ja puulajisuhteissa Jalopuita ja lehtipuustoa suositaan Luonnonhoidollisen hakkuun tuloksena monimuotoinen metsä Avoimia, lämpimiä laikkuja Nuoria puustoryhmiä Järeääkin puustoa Lisää lahoavaa puustoa Enemmän lehtipuita Lisää jalopuita Runsastuva pensaskerros Kauniita metsämaisemia Lehtolajiston vaatimat keskeiset rakennepiirteet säilyvät talousmetsissä Monimuotoisia lehtoja ilman suojeluun sitoutuvia varoja 8

Harjujen paahdeympäristöt Pitkään jatkunut harvapuustoisuus on ominaista harjujen paahdeympäristöille. Harvapuustoisuus on taannut valoisuuden ja paahteisuuden säilymisen. Puustoiset perinneympäristöt Puustoisia perinneympäristöjä ovat erilaiset metsän ja niityn välimuodot metsälaitumista hakamaihin ja lehdesniittyihin. Ne ovat syntyneet perinteisen karjatalouden ja kaskeamisen, lehdesniittytalouden, laiduntamisen ja heinänteon seurauksena. 9

Petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen talousmetsissä Elinympäristömuutokset koskettaneet eniten yleensä vanhoissa metsissä pesiviä suuria päiväpetolintuja Hiirihaukka, kanahaukka, mehiläishaukka Käyttävät samaa pesää ja pesimäympäristöä vuosikausia Tuhot ja tahaton häirintä voidaan usein välttää, kun pesäpaikka tiedossa Hanke toteutettu yhdessä Pirkanmaan petolinturengastajien kanssa Petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen Metsänomistajille tiedotettu asiasta ja kerrottu pesän sijainti sekä tarjottu maksutonta neuvontaa ja pesimäympäristön hoitosuunnitelmaa Pirkanmaalla hankkeessa toistaiseksi 140 pesää, joista 110:lle laadittu hoitosuunnitelma Vaihtoehtoja pesinnän turvaamiseksi: Hakkuun siirtäminen ja vaihtoehtoisten hakkuukohteiden käyttö Hakkuualueen rajaus uudistushakkuissa Hakkuutavan muutos (harvennus, poiminta, pienaukko) Suojavyöhykkeiden käyttö harvennushakkuissa Metsänhoitotöiden välttäminen lähistöllä pesimäaikaan 10

Puronvarsimetsien hoidon suunnittelu Tavoitteena on säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta puronvarsimetsissä Usean vuoden aikana toteutetussa hankkeessa mukana tähän mennessä noin 200 km puronvarsimetsää Metsänomistajille laadittu puronvarsimetsien hoitosuunnitelma Useita kymmeniä hehtaareja ympäristötukialueita Talousmetsille hoito-ohjeet luontoarvojen parantamiseksi Purojen varsien suojavyöhykkeiden viisi tärkeää vaikutusta puron ekosysteemiin ja sen lajistoon 1. Puuston varjostus pitää puroveden viileänä 2. Puuston kariketuotanto on tärkeää puroekosysteemin pohjaeliöille 3. Puusto vähentää rantapenkkojen ja uoman eroosiota 4. Puusto pidättää ravinteita ja luontoon kuulumattomia aineita 5. Kaatuneet puut hidastavat veden virtausnopeutta luovat suojapaikkoja ja kasvualustoja 11