PIONEERIPUISTO METSÄNHOITOSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Toimenpiteet kuvioittain

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Mielakan metsäilta


SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsäohjelma

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Luonnonhoidon hankehaku

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kirrin liito-oravaselvitys

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Metsänhoito. Metsänomistajat

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Maskun hautausmaan maisemakävely

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

MUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Nokian kaupungin HARJUNIITYN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Täydennys luontoselvitykseen 2008/Tmi Mira Ranta

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Transkriptio:

1 (11) 3.12.2015 PIONEERIPUISTO METSÄNHOITOSUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelu, Maaomaisuus ja paikkatieto

2 (11) Sisällysluettelo Pioneeripuisto... 2 1. Metsänhoitotöiden yleisperiaatteet... 3 2. Metsänhoitotyöt suunnittelualueella... 5 2.1 Vanha metsä ja tuulituho... 5 2.2 Vanhat pellot... 5 2.3 Tienvarret... 5 2.4 Taisteluhaudat ja bunkkeri... 6 2.5 Kymijoen ranta ja Tallioja... 6 2.6 Nuoren metsän hoito... 7 2.7 Alueen virkistyskäyttö ja luonnontilaiseksi jätettävät metsäkuviot... 7 3. Osallistuminen ja vuorovaikutus... 8 4. Johtopäätökset... 9 Liite: Toimenpiteiden määritelmät... 10

3 (11) PIONEERIPUISTO Pioneeripuiston metsäinen osa on ollut Kymen Pioneeripataljoonan harjoitusmaastoa. Alueen käyttö tähän tarkoitukseen lakkasi 1994, jolloin alue siirtyi Elimäen kunnalle. Alueella on ollut sen jälkeen vireillä asuinrakentamiseen tähtääviä kaavahankkeita, mutta ne ovat jääneet toteutumatta. Pioneeripuiston metsä rajoittuu Talliojan vesiaiheeseen ja tulevaan Pioneeripuiston asuinalueeseen, jossa järjestetään asuntomessut vuonna 2019. Alueen asemakaavoitus on vireillä. Alueen puusto on pääosin vanhaa kuusikkoa. Puiston länsireunalla on sekametsäisempää erijaksoista metsää. Talliojan puoleisessa osassa on vanhempaa ja suurempaa puustoa, ja mm. vanhoja taisteluhautoja. Alueen pohjoisosa, Ahkojan puoleinen osa, on suopohjaista, tasaikäistä kuusikkoa, jossa on jonkin verran myrskytuhoja. Alue on säilynyt lähes koskemattomana eikä siellä ole tehty hakkuita tai metsänhoitotoimenpiteitä lukuun ottamatta Korianniementien suunnalla tehtyjä metsänhoitotöitä vuonna 2012. Alueella on vanha luontopolku opastauluineen ja -viittoineen sekä käytöstä poistetut valaistusrakenteet. Korian Pioneeripuiston osayleiskaava sai lainvoiman 27.7.2015. Osayleiskaavassa metsäalue osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, jonka käsittely vaatii MRL 128 mukaisen maisematyöluvan. Kuva 1. Ilmakuvaa Pioneeripuistosta 2014 1. Metsänhoitotöiden yleisperiaatteet

4 (11) Metsänhoidollisilla toimenpiteillä on tarkoitus parantaa alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä huolehtia puuston jatkuvuudesta ja monimuotoisuudesta. Nyt alueelle johtavilla poluilla on varoitusmerkki Muu vaara lisäkilvellä: Alueella suuria iäkkäitä puita, kulkeminen omalla vastuulla. Metsänhoitotoimenpiteiden tavoitteena on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen keinoin saada vähin erin alueen puustoa uudistumaan luontaisesti. Metsän käsittely toteutetaan pääosin pienaukkoja poimintahakkuina, koska alueella on jo luontaisesti syntyneitä tuulituhoaukkoja ja runsaasti luontaista taimiainesta. Maaperän kosteuden ja kuusikon korkean iän vuoksi laaja-alainen harvennus aiheuttaisi juuristo- ja kirjanpainajatuhoja sekä alikasvoksen voimakkaan kasvun. Käsittelyjen ulkopuolelle jätetään kokonaan Ahkojan luonnonsuojelu- ja Natura-alueet, Kymijoen ranta sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita puiston keskiosista. Teiden varsilla puiston pääteiden kuusiholvistot pyritään säästämään ja avaamaan paikoittain näkymiä metsään. Kuva 2. Metsäkuviot käsittelytavoittain 2. Metsänhoitotyöt suunnittelualueella 2.1 Vanha metsä ja tuulituhot

5 (11) Pioneeripuiston Ahkojan puoleisen vanhan metsikön keskusta jätetään koskemattomaksi, jolloin muodostuu koskematon Pioneerin sydän. Alueen eniten käytettäville poluille tehdään kulun ohjausta maapuilla ja laittamalla ojien yli muutama runko silloiksi. Kuvion poikki ei tehdä ajouria. (kuvio 100) Kuva 3. Vanhaa metsää Pioneerin sydän sekä tuulituhoa Alueen reunoilla olevilta tuulituhoaukoilta korjataan kaatunut puusto ja tuulituhokuvioiden reunoista poistetaan huonokuntoisia ja suuria kuusia. Reunoilla säästetään männyt ja lehtipuut. Hakkuut pyritään kosteimmilta paikoin toteuttamaan talvi- tai kuivan ajan hakkuina, maan ollessa jäätynyttä tai kuivaa. nopeuttamaan luonnon monimuotoisuuden palautumista Tuulituhokuvioista tehdään muodoltaan epäsäännöllisiä, piparkakkureunaisia, 0,2 0,5 hehtaarin suuruisia pienaukkoja. Pienaukoista korjataan uudistumista haittaava puusto pois, mutta lahopuujatkumon säilyttämiseksi muutamia tuoreita sekä maatuneita lahopuuta jätetään maastoon. Monimuotoisuuden palautumisen nopeuttamiseksi eli ennallistamiseksi tukitaan kuvion 3 poikki kulkeva oja. Myös pystyyn kuivaneet lahopuut ja turvalliset kantotorsot jätetään pystyyn. Tuulituhoaukkojen tarkka sijainti katsotaan hakkuiden yhteydessä. (kuviot 1-9). Taimettuneissa vanhemmissa pienaukoissa tehdään alikasvokselle taimikonhoito. Vanhat ränsistyneet raidat poistetaan ja uusille taimille tehdään tilaa. Yksittäisiä hyväkuntoisia raita yms. lehtipuuryhmiä jätetään lisäämään monimuotoisuutta ja peitteisyyttä. 2.2 Vanhat pellot Vanhat pienet pellot jätetään ennalleen niittymäisiksi. Peltojen reunavyöhykkeistä käsitellään noin 1/3. Isoja kuusia poistetaan reunataimikon päältä ja männyt sekä joitakin hyväkuntoisia koivuja jätetään. Reunoille jätetään hyväkuntoisia paju/lehtipuuryhmiä. Kuvion 25 tienvarsi raivataan siten, että pellon reunaan jää puukujanne pääosin koivusta (noin 4 m välein). (kuviot 24, 25)

6 (11) 2.3 Tienvarret Poikkiteiden varsien isojen kuusten muodostamat puuholvistot säilytetään. Tuulituhoaukkojen kohdille pyritään jättämään kulissikuuset teiden varsiin. Teiden varsilta poistetaan paikoin alikasvoskuuset, jolloin avautuu näkymiä sisälle metsään. Tienvarsiin jätetään hyväkuntoisia lehtipuuryhmiä. Läntisen pitkäntien varren ja sähkölinjan välistä pitkittäisten linjojen maisemavaikutusta pyritään pehmentämään harventamalla alikasvosta reilusti. Poikkisuuntaisen keskitien reunoilta raivataan lehtipuustoa pois, jolloin saadaan näkymään uusi kuusiholvisto tienvarteen. Teiltä avataan metsiin näkymiä siten, että hyväkuntoisia leppiä ja pajuja säästetään linnuille. 2.4 Taisteluhaudat ja bunkkeri Taisteluhaudat ja betonibunkkeri säästetään. Hyväkuntoisten taisteluhautojen reunoilta poistetaan kuusten taimet sekä joitakin huonokuntoisia isoja kuusia läheltä kaivantoja. Kuusen juurakot voivat puun kaatuessa särkeä kaivannot ja taimien poisto estää taisteluhautojen umpeenkasvamisen. Hakkuutähteet kerätään. Taisteluhautojen yli ei ajeta. (kuvio 35) Taisteluhautojen viereinen hyvin tiheä, alikasvokseton kuusiryhmä jätetään koskematta (kuvio 104). Kuva 4. Taisteluhautoja 2.5 Kymijoen ranta ja Tallioja Pioneeripuiston kohdalla Kymijoen ranta on jyrkkää ja herkästi sortuvaa minkä vuoksi varsinainen ranta jätetään koskemattomaksi. Talliojan sillalta näkymän avaaminen Kymijoelle ei ole liito-oravien esiintymisen takia mahdollista, mutta joitakin huonokuntoisia kuusia voidaan poistaa (kuviot 30, 34).

7 (11) Kuva 5. Tallioja suistoa ja Kymijoen rantaa Talliojan poikkiojan varressa on kirjanpainajatuhoa. Tuhon leviämisen estämiseksi tehdään poimintahakkuu, jossa poistetaan tuholle alttiit, huonokuntoiset kuuset. Samalla raivataan taimiryhmät ja nuoren puuston kohdat kasvukuntoisiksi. Ojanvarsilta poimitaan taimikoiden päältä joitakin isoja kuusia pois, jotta taimikko saa kasvutilaa. (kuvio 35) 2.5 Nuoren metsän hoito Pioneeripuiston länsireunalla on nuoren metsän kunnostusta. Kuvioilla tehdään ennakkoraivaus ja kuviot jätetään sekametsäksi siten, että niihin jää reilu lehtipuusekoitus. Nuorille havupuille annetaan kasvutilaa. Yksittäiset isot ja vanhat kuuset (kuviolla 41) ja männyt jätetään nuoren metsäkuvion keskelle maisemapuiksi. (kuviot 58, 41, 27.1 ja 28 ). Hyvin taimettuneista kohdista, mm. vanhat pienaukot ja ojanvarret, otetaan poimintahakkuin luontaisesti syntyneen taimikoin päältä isoja kuusia pois kasvutilan saamiseksi kuusen taimille. Kasvatuskelpoisille luontaisesti syntyneille taimikoille tehdään taimikonhoito.

8 (11) Kuva 6. Nuorta metsää kuviolla 27.1 ja taimettunut tuulituhoaukko Uuden ja vanhan asutuksen väli hoidetaan korostaen metsän suojametsävaikutusta. Vanhat kuuset poistetaan ja nuorta puustoa hoidetaan sekametsäiseksi (Kuviot 44 ja 58). 2.6 Alueen virkistyskäyttö ja luonnontilaiseksi jätettävät metsäkuviot Pioneeripuistossa jätetään luonnontilaisiksi kaikki vesistöjen rantakaistaleet ja Talliojan yläjuoksu lukuun ottamatta tapahtuma-alueena käytettyä Talliojan vartta, jonka käsittely ratkeaa myöhemmin. Metsäalueen sisään jätetään vanha kuusikko Pioneerin sydän (kuvio 100), vanhat pellot sekä taisteluhautojen läheinen vanha kuusikko (kuvio 104) sekä suopainanne lintukoto (kuviot 103, 101). Metsäalueen turvallisuutta parannetaan, jotta alueen virkistyskäyttö lisääntyisi. Puistossa olevat konkelot pudotetaan alas. Poluille kaatuneita puita poistetaan tai niitä katkotaan kulkukohdista. Pehmeä vanha lahopuu jätetään metsään. Alueella on runsas eliökanta, jonka elinolosuhteita pyritään hakkuilla monipuolistamaan. Liito-oravan elinalueen keskellä sijaitsevien hakkuiden ei ole todettu vaarantava liito-oravan elinympäristöä, koska lisääntymisalueet sijaitsevat puiston reunoilla.

9 (11) Kuva 7. Luonnontilaiseksi jätettävä lintukoto kuviolla 101 3. Osallistuminen ja vuorovaikutus Metsänhoitosuunnitelman laadinnan yhteydessä on eri toimijatahojen kanssa keskusteltu mm. seuraavista aiheista: Pioneeripuiston linnuston monipuolistamiseksi on keskusteltu linnunpönttöjen asentamisesta alueelle. Niittyalueille on ehdotettu lampaita kesäajaksi laiduntamaan. Laiduntaminen onnistuu, mikäli hankkeeseen löydetään yrittäjä. Selvityksen yhteydessä on noussut esille myös toive taisteluhaudoista ja pioneeritoiminnasta kertovan esittelytaulun saamisesta alueelle. Myöhempään vaiheeseen jää tapahtuma-alueen laajennusosan suunnittelu ja toteuttaminen (kuvio 36) sekä ulkoilureitin valopylväiden ja viitoituksen poistaminen tai kunnostus. Metsänhoitosuunnitelmaa on esitelty Korian AsukasAreena -tilaisuudessa Korian koululla 15.10.2015 Elimäen luonnonystävien aktiiveille 22.10.2015, katselmukseen osallistuivat Matti A. Sorsa ja Juha Vesala Metsänhoitosuunnitelman laadinnassa on ollut mukana: Ely-keskus Luontoselvitys Kotkansiipi Taisteluhaudat Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kouvolan kaupunki Pekka Jokinen, biologi Petri Parkko Arvo Tolmunen Riku Rinnekangas Kirsi Hokkanen, metsätalousinsinööri Hannu Friman, ympäristöpäällikkö Kaisa Niilo-Rämä, kaavoitusarkkitehti, maisema-arkkitehti Sanna Kauppi, projektipäällikkö, metsänhoitaja Anssi Aalto, metsäsuunnittelija

10 (11) Metsänhoitosuunnitelmasta on teetetty erillinen Natura-tarveharkintaselvitys 2.12.2015. Selvityksen mukaisesti hakkuilla ei ole haitallisia vaikutuksia Keltin ja Ahkojan rantalehtojen niihin luontoarvoihin, joiden perusteella ne on valittu Natura 2000 -ohjelmaan 4.Johtopäätökset Pioneeripuiston metsäalueella on tärkeä sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen merkitys korialaisille, mutta aluetta käyttävät virkistykseen myös muualla asuvat. Metsäalueella on tärkeitä kohteita, joiden säilyminen tulee turvata. Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueisiin liittyvät reuna-alueet, liitoorava ja muut arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon metsien hoidossa. Suunnitelman toteuttamiseen vaikuttavat mm. kaavoituksen eteneminen, tarkentuvat suunnitelmat ja luonto- ja ympäristötiedot. Kirjanpainaja ja sen aiheuttamat tuhot kuusikoissa voivat myös vaikuttaa jatkosuunnitelmien toteuttamiseen. Kuva 8. Komea kuusiholvisto Tallinojan suuntaisella poikkitiellä

11 (11) Toimenpiteiden määritelmät: Harvennus: Harvennushakkuita tehdään puiden elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja palauttamiseksi. Harvennushakkuiden tärkein tavoite on tehdä kasvutilaa elinvoimaisille ja hyvälatvuksisille puille. Harvennuksissa poistuma on yleisesti 33 % puuston tilavuudesta. Joissain tapauksissa harvennetaan lievemmin (20 tai 25 %) tai voimakkaammin (40 tai 50 %). Poimintahakkuu: Poimintahakkuin käsitellään eri-ikäisenä kasvatettavia metsiä tai niillä pyritään metsän eri-ikäisrakenteeseen. Eri-ikäiskasvatus soveltuu parhaiten kuusivaltaisiin metsiin. Poistettavat puut ovat usein huonokuntoisia puita. Pienaukkohakkuu: Pienaukkohakkuut ovat hyvin pienialaisia eli enintään 0,3 hehtaarin suuruisia hakkuita. Pienaukkohakkuiden avulla metsää uudistetaan vaiheittain. Kuusikoiden pääasialliset uudistamismenetelmät ovat tässä suunnitelmassa pienaukko- ja poimintahakkuita. Taimikonhoito: Taimikonhoidon tarkoituksena on turvata taimien kasvu ja ohjata nuoren puuston kehitystä haluttuun suuntaan harventamalla taimikko sopivaan tiheyteen ja puulajijakaumaan Ennakkoraivaus: Ennakkoraivauksella parannetaan korjuuoloja poistamalla alikasvosta ennen hakkuuta. Ennakkoraivauksen avulla voidaan pienentää korjuuvaurioiden riskiä. Raivauksen tarve harkitaan aina tapauskohtaisesti ja turhaa raivaamista vältetään.