Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

1(27) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kivenlouhimo, siirrettävää kivenmurskaamoa ja muualta tuotavan kiviaineksen murskausta. Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminta hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksen hausta huolimatta (101 ). Toiminta alueella on uutta. 2. Luvan hakija: Lemminkäinen Infra Oy PL 169 00181 HELSINKI Ly-tunnus 2138243-1 Laskutusosoite: Lemminkäinen Infra Oy Ostolaskujen skannaus PL169 00181 Helsinki viite: 1232-16 3. Laitos ja sen sijainti: Lappeenrannan kaupunki Lemminkäinen, Kettukallio louhimo ja murskaamo Hartikkalan kylä tilat: Kaikkola (405-410-2-113) ja Koivikko (405-410-2-118) 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:. Ympäristölupahakemus koskee kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaamista. Laitos on luvanvarainen ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 7 c kohdan kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e kohdan perusteella: kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoittuva siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta on yhteensä vähintään 50 päivää. Ympäristösuojeluasetuksen 7 :n 7 a ja b perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 5. Asian vireille tulo

2(27) Lupahakemus, on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 8.2.2013. 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Kiviaineksen ottotoiminta Kettukallion alueella on uutta toimintaa. Kaavoituksen toteuttamiseksi on läheisellä Pajarilan alueella, joka sijaitsee n. 150 metriä länteen Kettukallion alueesta, tehty louhintaja murskaustöitä vuonna 2009 annetun ympäristöluvan perusteella. Toiminnanharjoittaja on saattanut yhdessä ympäristölupahakemuksen kanssa vireille myös maa-aineslain mukaisen hakemuksen kalliokiviaineksen ottamiselle. Lemminkäinen on tehnyt maa-alueen omistajan, Lappeenrannan kaupunki, kanssa ottosopimuksen. Alue sijoittuu maakuntakaavassa merkinnälle TP-1, jolla tarkoitetaan tuotantotoiminnan ja palveluiden aluetta. Lappeenrannan Eteläisen alueen osayleiskaavassa (25.10.1999) alue on merkitty teollisuusalueeksi (T). Alue sijaitsee n. 5 km etäisyydellä itä-kaakkoon Lappeenrannan keskustasta lähellä valtatie 6 (540 m). Suunnitelma-alueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 11 ha, josta kalliolouhintaa tehdään n. 4,5 ha alueella. Suunnitelma-alueella tehdään kaikki ottotoimintaan liittyvä toiminta, kuten jalostus, pintamaiden varastointi ja maisemointi. Kivennäismaiden käsittely ja murskaus suoritetaan ottoalueen eteläpuolella voimalinjan ja valtaojan välisellä alueella, 500 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Toiminnanharjoittaja on muuttanut ottoalueen rajausta liito-oravaselvityksessä tehtyjen havaintojen sekä asutukseen kohdistuvan etäisyysvaatimuksen johdosta. Kettukallio kohoaa noin 15 metriä sitä reunustavien peltojen (Vehkasuonoja ja Luukkaanpellot) yläpuolelle. Alueen puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Ottoalueen puusto poistetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta. Lähin häiriintyvä kohde, joka on vakinaisen asumisen käytössä oleva asuinrakennus, sijaitsee 310 metrin etäisyydellä louhintaalueen rajasta. 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueen rajoista sijaitsee seitsemän asuinrakennusta. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on +64 +65. Haettu ottamisen taso on

3(27) +67 +69, joten hakijan arvion mukaan pohjaveden tasoon jää riittävä suojakerros. Keskustataajaman eteläosan osayleiskaavoituksen yhteydessä on alueelta, johon myös Kettukallio kuuluu, tehty luontoselvitys vuonna 2009. Selvityksessä todettiin Kettukallion läheisyydessä esiintyvän kaksi potentiaalista liito-oravametsää. Toiminnanharjoittaja täydensi liito-oravakartoitusta maaliskuussa 2013 tehdyllä selvityksellä (Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti, maaliskuu 2013). Selvityksessä huomioitiin myös alueella vuosina 2005 ja 2008 tehdyt tutkimukset. Alkuperäisellä ottoalueella, sen lounaisreunalla todettiin liito-orava-alue. Toiminnanharjoittaja rajasi ottotoiminnan pois tältä alueelta. 8. Laitoksen toiminta Louhinta ja murskaus käsittävät pintamaiden poistamisen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla, panosreikien poraamisen kallioon poravaunulla sekä porareikien panostamisen ja kallion räjäyttämisen. Alueella rikotetaan lisäksi ylisuuria kiviä iskuvasaralla. Räjäytysten jälkeen louhe lastataan kaivinkoneella tai kuormaajalla murskauslaitokseen, jossa se murskataan haluttuun raekokoon. Louheen sekaan jääneet ylisuuret lohkareet rikotetaan hydraulisella iskuvasaralla. Valmiit murskauslajikkeet varastoidaan varastokasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Vuosittain arvioidaan louhittavan ja murskattavan keskimäärin 108 000 t kiviainesta, maksimikulutuksen ollessa 270 000 t/a kokonaismäärän ollessa 290 000 k-m³/a. Alueella murskataan lisäksi muualta tuotua kiviainesta, jonka yhteismäärä on enimmillään 50 000 t. Kiviaineksen oton aikataulu riippuu kiviaineksen menekistä. Louhintaa ja murskaustoimintaa suoritetaan kuukaudesta kolmeen kuukauteen vuodessa niin kauan kuin alueella on kiviainesten ottotoimintaa. Toiminta-ajat: Poraus klo 6-22 Murskaus klo 6 22 Rikotus klo 6 18 Räjäytykset klo 8 18, valoisaan aikaan Louhinta Kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Kallion poraus tapahtuu hydraulisella porauskalustolla. Porausvaunu on varustettu pölynpoistolaitteistolla, jonka erotuskyky on yli 90 %. Räjäytyksestä jäävien mahdollisten ylisuurien lohkareiden rikotuksessa käytetään hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Räjäytyksiä

4(27) suoritetaan tarvittaessa, kuitenkin enintään yhdestä kahteen kertaa viikossa, maksimilouhintamäärällä noin 5 kertaa vuodessa. Murskaus Irrotettu kalliokiviaines murskataan paikalle tuotavalla siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskaimia on 3 5 kappaletta: esi-, väli- ja tarvittava määrä jälkimurskaimia. Murskauksen yhteydessä käytettävät seulat ovat 2- tai 3-tasoseuloja. Murskauslaitoksen toimintaa sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Käytettävät polttoaineet ja varastoitavat aineet Laitoksen toiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Käytettävät polttoainemäärät. Käytettävä aine Keskimääräinen Maksimikulutus (t/a) kulutus (t/a) Kevyt polttoöljy 78 171 (louhinta, murskaus) Kevyt polttoöljy 53 108 (kuormaajat) Öljyt 0,4 0,8 Voiteluaineet 1 2 Dynamiitti, aniitti ja ammoniumnitraatti 24 60 Kuormaukseen liittyvää polttoainetta säilytetään tukitoimintaalueella ja louhintaan/murskaukseen liittyvää polttoainetta tukitoiminta-alueella ja murskauslaitoksen luona. Öljyjä ja voiteluaineita säilytetään tukitoiminta-alueella. Räjäytysaineita ei varastoida alueella vaan ne tuodaan tarvittaessa mukana. Varastokasoja pyritään valmistamaan yhdellä toimintakerralla noin vuoden tarpeeksi. Varastokasat estävät osaltaan melun leviämistä toiminta-alueelta. Kaikki polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoainesäiliöt tankataan tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan myös henkilöstön sosiaalitilat, huoltokontit sekä kontti, jossa vaaralliset jätteet varastoidaan. Polttoaineiden varastoitava tilavuus on yhteensä enintään 10 000 l. Säiliöt toimivat sähköpumpulla, ne ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimellä. Tukitoiminnot kuten kuormaajien tankkauspiste ja öljykontti sijaitsevat pääsääntöisesti

5(27) tukitoiminta-alueella. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tynnyreissä tiivispohjaisissa öljy- ja varastokonteissa. Veden käyttö Mahdollisesti tarvittava kasteluvesi tuodaan säiliöautolla, mikäli sadevettä ei ole saatavilla. Aluetta sekä varastokasoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Murskaamossa käytettävää kasteluvettä kuluu noin 3 m³ päivässä kastelun ollessa käynnissä. Tarvittava talousvesi tuodaan erikseen. Liikenne Kiviaineksen maksimituotannolla raskaan liikenteen käyntejä on noin 38 kappaletta vuorokaudessa. Alueelle kuljetaan Pajarilanväylää pitkin. Liikenne ohjautuu alueelta pääosin valtatie 6. Toiminta-alueen tiestöä voidaan kastella tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Energian käyttö Poravaunujen ja murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan omilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena on kevyt polttoöljy. Tuotettaessa ja siirrettäessä kasalle tonni mursketta kuluu keskimäärin 1,08 litraa kevyttä polttoöljyä. Jätteet Vanhat öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistöille, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja asetuksen mukaisesti. Sekajätteet kerätään säiliöön ja kuljetetaan pois paikallisen jätehuoltoyhtiön toimesta, mahdolliset romumetallit hoidetaan pois paikallisen romunkeräysliikkeen toimesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy kaivannaisjätettä, josta pintamaita on 18 000 m³-ktr sekä syntyy kantoja ja hakkuutähteitä. Kannot ja hakkuutähteet kuivataan paikan päällä ja haketetaan energiajakeeksi. Kuoritut pintamaat käytetään kaavan mukaiseen maisemointiin kaivun loputtua. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta

6(27) Koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan johtuvia pölypäästöjä. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan myös kustannussyistä ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa sekä parhaimmaksi tunnettuja ja koettuja käytäntöjä. Hakija osallistuu yhdessä murskauslaitteistoja valmistavan yrityksen sekä muiden toiminnanharjoittajien kanssa liikkuvien murskauslaitosten ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävään hankkeeseen. Siten hakijalla on viimeisin tieto saavilla olevista, toteutuskelpoisista ratkaisuista murskauslaitteistojen osalta. Suunnittelualueella ensisijainen meluntorjuntakeino on murskauslaitteiston ja varastokasojen sijoittelu. Tärinävaikutusten mittaaminen ja arviointi alueella tullaan toteuttamaan tavalla, joka edustaa hyvää toimintatapaa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla on sertifioitu ISO 14001:n mukainen toimintajärjestelmä. Sertifikaatti on voimassa 17.12.2015 saakka. 9. Ympäristökuormitus, vaikutuksen ja niiden rajoittaminen Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käyttökelpoinen teknikka (BAT) todetaan, että yleensä yli 500 m päässä murskausalueista sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja eikä tarvetta hiukkaspitoisuusmittauksille ole. Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 -julkaisun mukaan riittävä suojaetäisyys murskaamisesta aiheutuvan pölyleijuman osalta on suurimmillaankin 300 metriä lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Hakijan toimesta aiheutuva melu ei tule arvioiden ja aiempien selvitysten mukaan ylittämään lähimpien asuintalojen piha-alueilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Varastokasojen sijoittelu vähentää melun ja pölyn leviämistä lähimmän asutuksen suuntaan. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue ei sijaitse maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä eikä siellä sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

7(27) Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt. Aine Suurin vuosipäästö (t/a) Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) Suurin vrkpäästö (kg/d) Hiukkaset 1,9 0,95 12,2 35 NO x 1,2 0,56 1,3 21 SO 2 0,5 0,24 0,55 9 CO 2 882 416 965 15434 Pöly Louhintatyö tehdään niin, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Porauslaitteet on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Räjäytyksien yhteydessä syntyvissä lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia. Hakija tekee yhteistyötä lentoaseman kanssa lentoturvallisuuden takaamiseksi myös räjäytysten aikana. Räjäytyksien määrä on vähäinen suhteessa toiminta-aikoihin. Murskauslaitoksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeuksia. Hiukkaspäästöillä ei nähdä olevan pysyvää haitallista vaikutusta ihmisiin eikä ympäristöön. Melu ja tärinä Melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: porauksessa, räjäytyksessä, rikotuksessa, murskauksessa, kuormauksessa, liikenteestä sekä energian tuottamisessa laitokselle aggregaatilla. Porauksen, työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista. Murskauksen ja rikotuksen melu saattaa olla impulssimaista tarkastelupisteen läheisyydestä riippuen. Impulssimaisuustekijä vähenee melun edetessä. Räjäytysten ja rikotuksen melu voi olla impulssimaista myös lähimmissä altistuvissa kohteissa. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa on liikkuvan murskauslaitoksen äänitehotasoksi Lwa ilmoitettu 122 124 db. Räjäytyksiä tehdään harvoin. Räjäytyksien melu on voimakas, mutta lyhytkestoinen. Suoritettavat räjäytykset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja näin ollen ekvivalenttimelun (L aeq ) kannalta merkitykset-

8(27) tömiä, kun huomioidaan räjäytysten lukumäärä koko toimintakaudella. Vaikutukset melun osalta kohdistuvat lähinnä ottoalueella työskenteleviin ihmisiin. Räjäytysten aiheuttamaan melutasoon ympäristössä vaikuttavat räjähdysaineen määrä sekä tarvittavien räjäytysten määrä. Melun leviämiseen vaikuttaa myös mm. louhintakorkeus yleisen maaston korkeuteen nähden. yksittäisen räjähdystapahtuman melutasosta ei ole ympäristönsuojelullisia säädöksiä. Rikotusta tehdään joko hyvin lähellä louhoksen reunaa tai iskupalkkivasaralla murskauksen yhteydessä, jolloin murskauslaitteiston sijoittelu mahdollistuu suojaiselle paikalle louhoksessa vähentää ympäristöön leviävää melua. Louhinnasta ja murskauksesta on tehty laskennallinen leviämismalliselvitys (Ramboll 4.2.2013). Kettukallion ottamistoiminta vaiheessa I aiheuttaa Savelantien asuintaloille noin 55 db päiväajan keskiäänitason ja Uusi-Loirin alueelle noin 50 db keskiäänitason. Tulos Savelantiellä on laskennan epävarmuus, noin + 2 db huomioituna päiväajan ohjearvon 55 db tasalla. Muualla laskentatuloksen mukainen päiväajan keskiäänitaso alittaa päiväajan ohjearvon. Melun ei arvioida olevan impulssimaista tai kapeakaistaista lähiasutuksen kohdalla, joten ko. häiritsevyyskorjaus ei ole tarpeen tehdä. Räjäytystöiden melua ei ole mallinnettu, koska se on luonteeltaan hetkittäistä ja harvoin toistuvaa ja sen vaikutus keskimääräiseen melutasoon on pieni. Ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia tärinästä aiheutuu räjäytyksien ja rikotuksen yhteydessä. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää vähennetään optimoimalla käytettävä räjähdysainemäärä mahdollisimman pieneksi. Ennen louhintatyön aloitusta ja louhintatyön jälkeen pidetään louhintatärinän vaikutusalueella olevissa rakennuksissa hakijan toimesta tarvittaessa katselmus, jossa todetaan rakennuksen tai muiden kohteiden kunto ja tärinäherkät laitteet ja niiden aiheuttamat toimenpiteet louhinnan suorittamisessa. Katselmuksesta laaditaan muistio puolueettoman henkilön toimesta. Hakija laatii ennen louhintatyön aloittamista asetuksen 644/2011 mukaiset turvallisuus- ja räjäytyssuunnitelmat. Päästöt veteen ja maaperään Polttoöljyt varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja lukoilla. Muut öljytuotteet kuten voiteluaineet säilytetään omissa astioissaan, jotka sijoitetaan suoja-altaisiin. Työkoneita ei tankata valvomattomina ylitäyttöjen estämiseksi. Työkoneita ei pestä eikä huolleta työmaa-alueilla. Murskauslaitoksen huoltotoimenpiteet joudutaan tekemään paikan päällä kaluston koosta johtuvan huonon liikuteltavuuden vuoksi.

9(27) Normaalista toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään. Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Toiminta-alueelta ei itse alueen ja ympäristön topografian ansiosta johdu merkittäviä määriä hulevesiä ympäristöön eikä näin ollen myöskään ympäröiviin vesistöihin. Siten toiminnan ei voida katsoa vaikuttavan vesistöihin tai niiden käyttöön. Ottoalueen hulevedet imeytyvät pääosin pohjarakenteisiin. Selkeytyneet hulevedet johdetaan painovoimaisesti ojaa pitkin läheiseen valtaojaan. Valtaojan vedenpinta on tasolla +64 +65. Ottamisen taso on tasolla +67 +69, joten pohjaveden tasoon jää riittävä suojakerros. Murskaamon tai louhinnan normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. M. Räsäsen opinnäytetyössä Pintavesien laatu ja määrä kalliokiviaineksen ottoalueilla (HAMK 2011) todetaan, ettei kiviainestuotannolla ole suurta vaikutusta pintavesien määrään tai laatuun. Nitriitti- ja nitraattipitoisuuksissa ei tutkimustulosten perusteella havaittu merkittäviä muutoksia. 10. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjojen avulla, joista ilmenevät päivittäin valmistetut määrät, laitosten toiminta-ajat, tuotantolajikkeet ja tiedot vaarallisista jätteistä. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Toimintaa tarkkaillaan lupamääräysten mukaisesti. Päästöjen määrää seurataan laskennallisesti käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoainemäärän pohjalta. Toimintaa tullaan tarkkailemaan ja siitä raportoidaan maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisesti. Toimintaa tarkkaillaan lisäksi hakijan toimintajärjestelmän mukaisesti myös sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. 11. Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Räjähteitä ei varastoida alueella. Räjäytystilanteissa ympäristöä varoitetaan tulevasta räjähdyksestä ja alueelle tulevat tiet suljetaan sekä ihmisten pääsy alueelle estetään. Alueella johtavalla tiellä on puomi asiattoman kulkemisen estämiseksi ja alueesta varoitetaan kyltein niin, ettei sinne voi joutua vahingossa. Öljyn pääseminen maaperään on vaara. Tällaisten tilanteiden varalta työmaalla on imeytysturvetta ja pressu, johon maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan suojelun suunnittelulla vahinkotapauksia varten, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuk-

10(27) 12. Lupahakemuksen käsittely sella. Tulipalon varalta asema on varustettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla ja henkilökunta on saanut tarvittavan opetuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaisille ja muille viranomaisille tarvittavassa laajuudessa. Hakemuksen täydentäminen Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 14.3.2013 liitooravaselvityksellä sekä päivitetyllä maa-ainesten ottosuunnitelmalla 6.5.2013. Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla 15.2 18.3.2013. Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä 13.2.2013. Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-Keskus 18.3.2013 Kiviainesten ottoalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Lupahakemusasiakirjojen mukaan hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole uhanalaisten tai harvinaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. Perustuuko toteamus alueelta tehtyyn luontoselvitykseen (asiakirjoista puuttuu luontoselvitys). Mikäli luontoselvitystä ei ole, se on syytä tehdä asiakirjojen täydennykseksi lupaharkintaa varten. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue sijoittuu tuotantotoiminnan ja palveluiden alueelle (TP-1). Kalliolouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee olla vähintään 300 600 metriä tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista, maastotopografiasta ym. tekijöistä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä louhintaalueesta. Lupahakemusta on syytä täydentää meluselvityksellä.

11(27) Lupaharkinnassa tulee varmistua siitä, että melun ohjearvot (vrt. valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/92) eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Huomioon tulee ottaa myös valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Lisäksi tulee ottaa huomioon muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 6.5.2013: Luontoselvitys ja liito-oravaselvitys ovat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan riittäviä. Puutteena voidaan pitää sitä, että selvityksissä ei ole osoitettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijaintia. Hakijan esitys ottoalueen rajauksen muuttamiseksi mahdollistaa oravan elinalueen säilymisen ottoalueen länsiosassa sekä kulkuyhteydet pohjoiseen ja itään. Suunniteltua pohjoisempaa pintamaiden läjitysaluetta tulee myös muuttaa siten, että läjitystä ei uloteta sähkölinjan koillispuolelle liito-oravan elinalueelle. Liito-oravan kulkuyhteyksien varmistamiseksi Savelantien eteläpään alueelta etelän suuntaan, tulee suunnitellun ottoalueen kiinteistöllä Mäki Hakala 2:20 sijaitseva koillisin nurkka rajata pois ottoalueesta. Liito-oravan Lisääntymisolojen turvaamiseksi ottotoimintaa tulee rajata siten, että louhintaa ei suoriteta 1.4. 15.6. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, 15.3.2013 Kettukallion aluetta on suunniteltu kaikilla kaavatasoilla teollisuus-, tuotanto- ja palvelualueeksi. Kalliokiviaineksen louhinnalle tai muulle maa-ainesten otolle ei siten ole kaavojen asettamaa estettä, vaan louhinta edistää kaavoituksen toteutumista alueella. 300 metrin päässä suunnitellusta ottoalueesta Savelantien varteen on kuitenkin muodostunut kuudelle kiinteistölle 1960-luvulta alkaen vakituista asutusta, jolle toiminta aiheuttaa vakavaa häiriötä. Melu, pöly, tärinä ja lisääntyvä raskas liikenne voivat vaarantaa alueen asukkaiden terveyden ja alentaa alueen turvallisuutta. Maa-aineslupaa tai ottotoiminnan edellyttämää ympäristölupaa voidaan puoltaa näin lähelle asuinkiinteistöjä vasta kun kiinteistöjen haltijoiden kanssa on sovittu tarpeellisista järjestelyistä. Teknisen toimen kaavoituksella ei ole muuta huomautettavaa Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottohakemukseen tai ympäristölupahakemukseen. Kuulutusaikana saapui yksi kirjallinen muistutus.

12(27) Muistutus, 41 allekirjoittajaa: Me louhoksen lähialueen asukkaat altistuisimme louhintatoiminnan seurauksena varmasti ainakin melulle ja pölylle. Molemmat heikentäisivät elämänlaatuamme tulemalla jopa koteihimme sisälle avoimista ikkunoista ja ovista. Molemmat myös altistavat tutkitusti sairastumisille. Kesällä 2011 Lemminkäisen aiemmalla louhimolla pääsi selvityksen mukaan räjäytettäessä paineaalto karkuun, seurauksena eräässä Savelantien kiinteistössä putosi taulu seinältä ja rikkoutui. Louhimon läheisyys aiheuttaa siis myös pelkoa kotien rikkoutumisesta. Maaperä on tiivistä hiesusavea, jota pitkin paineaallotkin todennäköisesti kulkevat voimakkaampina pidemmän matkana. Louhoksen pitkäaikainen läheisyys asuinalueeseen vaikuttaisi myös asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen heikentävästi laskemalla kiinteistöjen arvoa. Huhtikuussa 2008 on tehty liito-oravaselvityksen päivitys Pajarilan kaavarungon tarkistukseen. Tuossa selvityksessä liito-oravan papanoita on löytynyt Kettukallion lounaispuolelta, juuri tuolta suunnitellulta louhinta-alueelta. Merkkejä liito-oravista on löytynyt myös 2009 tehdyssä keskustaajaman eteläisen osan luonto- ja ympäristöselvityksessä Pajarilan alueelta, jota on pidetty liito-oravien liikkumisyhteytenä Polttimonsuon ja Saimaan kanavan välillä. Näistä selvityksistä vain 2008 tehdyssä on mukana karttakuva alueesta. Jostain syystä näitä selvityksiä aiemminkin havaittuja liito-oravia ei ole merkitty kaavaan, vaikka se olisi mahdollista. Ennen mitään toimenpiteitä louhimisen aloittamiseksi, olisi varmasti aiheellista tarkastaa nykyinen liito-oravatilanne, mahdollisesti jommankumman aiemman tutkimuksen tekijöiden toimesta. Rambollin tekemän tietokonelaskelman mukaan kaikilla Savelantien kiinteistöjen pihoilla tulisi olemaan alueita, joilla päiväajan keskiäänitaso olisi 55 60 db. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista asuinalueiden ulkoalueilla päiväarvo ei saa ylittää 55 db. Kun melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Murskaimen ääni on iskumaista. Lisäksi louhintaalueen itä- sekä länsipuolella sijaitsevat lähivirkistysalueet, joille laskelma on myös 55 60 db. Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaan virkistysalueiden päiväohjearvo ei saa ylittää 45 db. WHO:n suosituksen mukaan hiljaiset ulkoilma-alueet, kuten puistot, tulisi suojata melulta. Ympäristöministeriön julkaisemassa selvityksessä ympäristömelun vaikutuksista kerrotaan useimpien Euroopan kaupunkien ottaneen käyttöön 40 db:n keskiäänitason suurimpana sallittuna tasona uusilla asuinalueilla. Suositusarvot näyttäisivät louhinnan seurauksena ylittyvän useilla alueilla. Suunniteltua louhosaluetta lähimmissä taloissa asuu myös lapsia. Ympäristöministeriön julkaisemassa selvityksessä ympäristömelun vaikutuksista kerrotaan näin: On ilmeistä, että lapsen kielen, puheen ja keskittymisen, tarkkaavaisuuden, havainnointikyvyn, hahmottamisen, muistitoimintojen ja oppimiskyvyn kannalta meluinen

13(27) kasvuympäristö on haitallinen Melualtistus lapsuudessa vaikuttaa haitallisesti lasten kehitykseen, oppimis- ja koulutusmahdollisuuksiin, ammattivaihtoehtoihin, työelämään sijoittumiseen ja sosiaalis-taloudellisiin mahdollisuuksiin koko elämän ajan Samoja ammatillisia, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja esiintyy luonnollisesti myös melualtistuneilla aikuisilla, millä voi olla merkitystä ikääntyvine palvelujen tarpeen kannalta sekä yksilö- että väestötasolla, jopa siinä määrin, että se tulisi huomioida kansantaloudellisesti. Noin 500 metrin päässä suunnitellusta louhosalueesta sijaitsee Eksoten päihdehuollon kuntoutusyksikkö, jonka toimintaa melu myös haittaisi. Toivomme, että louhoksen sijoituspaikkaa harkittaisiin erityisen tarkasti, koska se asettuisi kovin lähelle vakituista asutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnan tehtävä on edistää ja valvoa terveydensuojelua alueellaan. Ihmisvaikutusten arviointi (IVA) ja terveysvaikutusten arviointi (TVA) lienevät jo työn alla elleivät ole vielä valmiit. Me allekirjoittaneet pyydämme, että Lappeenranta edistää ja valvoo terveydensuojelua alueellaan epäämällä Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksen sekä maa-aineslupahakemuksen. Tarkastukset ja neuvottelut Alueella on tehty tarkastus 29.4.2014. Tarkastuspöytäkirja liitetään hakemusasiakirjoihin. Lemminkäinen Infra Oy:n vastine lausuntoihin ja muistutukseen 26.3.2013: Vireillä olevan eteläisen alueen osayleiskaavassa, joka on ollut nähtävillä 20.2. 23.3.2012, ottamisalue on suunniteltu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Tilan 2:20 osalta aluetta on suunniteltu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lemminkäinen Infra Oy teetti täydentävän liito-oravakartoituksen ottamisalueella maaliskuussa 2013. Kartoituksen suoritti Etelä- Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Varsinaiselta ottamisalueelta merkkejä liito-oravasta löytyi alueen lounaiskulman metsiköstä. Lisäksi alueen koillispuolelta löytyi liito-oravan jätöksiä samoilta paikoilta kuin vuosien 2005 ja 2008 kartoituksissa. Lounaispuolen liito-oravaesiintymä on rajattu pois ottamisalueesta ja samalla rajattiin pois myös luoteispuolen hakkuuaukon ja pelon välinen metsäkaistale, joka toimii viheryhteytenä esiintymispaikkojen välillä. Hakija noudattaa valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) sijoittamalla kivenmurskaamon 300 metrin päähän asutuksesta. Rambollin tekemän laskennallisen meluselvityksen mukaan toiminta saattaa aiheuttaa Savelantien lähimmille asuintaloille

14(27) noin 55 db päiväajan keskiäänitason, joka on valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjen ulkomelun ohjearvon tasalla. Lähellä sijaitsevilla lähivirkistysalueilla melutaso on selvityksen mukaan alle 50 db. Murskauslaitos tullaan sijoittamaan vähintään 50 metrin päähän lähimmästä asutuksesta. Vuonna 1998 Lappeenrannan Tekninen korkeakoulu suoritti melumittauksia murskauslaitoksella Taipalsaarella. Tällöin todettiin murskauslaitoksen melun olevan 200 metrin päässä avoimessa maastossa 55 db(a) ja peitteellisessä maastossa melutasot olivat 200 250 metrin päässä 41 46 db(a). Suurin lähimmälle kiinteistölle melua aiheuttava lähde on poravaunu ollessaan kallion korkeimmalla kohdalla. Laskennallinen melumalli mallintaa maksimimelun lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Melutasoa voidaan alentaa rakentamalla meluvalli alueelta kuorittavista pinta- ja kivennäismaista. Lisäksi alueen puusto vaimentaa melua. Kallion louhintaa tapahtuu 2-3 kertaa vuodessa ja tällöin porausjaksot ovat 3-4 viikkoa/louhintakerta. Hakija on tarvittaessa valmis todentamaan mittauksin toiminnan aiheuttaman melutason. Pölyn sidontaa murskauslaitoksella suoritetaan kuljettimia koteloimalla sekä tarvittaessa kastelulla. Liikenteen aiheuttamaa pölyämistä estetään teitä kastelemalla. Ennen louhintatyön aloitusta lähimmissä häiriintyvissä kiinteistöissä suoritetaan katselmus ja määritellään tärinämittauksen tarve. Varsinaista louhintatyötä säätelee valtioneuvoston asetus (644/2011), jonka perusteella jokaisesta räjäytyksestä on laadittava kirjallinen räjäytyssuunnitelma. Liikennöinti alueelle tapahtuu Vt 6:lta Viipurinportin kautta esirakennetulle Pajarilan kaava-alueelle ja sieltä tulevaa Pajarilanväylävarausta pitkin Ketukallion alueelle. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 13. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle Lappeenrannan Hartikkalan kylän tilalle tiloille 405-410-2-113 (Kaikkola) ja 405-410-2-118 (Koivikko) liitteessä 1 (kartta) ja hakemusasioissa tarkemmin esitetylle alueelle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhinnalla ja murskauslaitokselle. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Laitoksen toiminta: 1. Alueella louhittavan ja murskattavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä saa olla enintään yhteensä 405 400 k-m³ ja vuosi-

15(27) tuotannon enimmillään 270 000 t/a kalliomurskeita. Alueella saa rikottaa ja murskata enimmillään 50.000 t muualta tuotua kiviainesta. (YsL 43 ). 2. Kivenlouhinta ja -murskaamo tulee sijoittaa yli 300 metrin etäisyydelle asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. Murskaamo tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa merkitylle alueelle. (YsL 6 ja 43, VnA 800/2010 3 ) 3. Toiminta-alue, joka on määritelty maa-aineslupapäätöksessä, tulee rajata maastossa jo ennen alueella tehtävää puuston poistamista. Maa-aineslupapäätöksessä annetaan tarkempia määräyksiä rajauksesta. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä esim. lukittavalla portilla. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YsL 5, YsA 19, VnA 800/2010) 4. Louhinta- ja murskausjaksoista on ilmoitettava kirjallisesti ympäristötoimeen vähintään 7 päivää ennen jokaista toimintajaksoa. Toimintajaksoilmoituksessa tulee esittää louhinnasta ja murskauksesta vastaavat henkilöt sekä heidän yhteystietonsa, toiminnan kesto. Asuinkiinteistöille, jotka sijaitsevat 500 etäisyydellä ottoalueen reunasta ja murskauslaitoksesta, tulee vähintään 7 päivää ennen jokaista toimintajaksoa toimittaa vastaava ilmoitus. (YsL 43, YsA 19 ) 5. Louhinta- ja murskaustoimintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 13 annetut melun raja-arvot ylity: - Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00 20.00 - Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00, valoisaan aikaan - Rikotus: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Murskaaminen: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00 22.00 - Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo 6.00 22.00 - Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 Poraamista ja räjäytyksiä ja rikotusta ei saa suorittaa 1.4 15.6 välisenä aikana. (YsL 43, Naap 17, VnA 800/2010 8 ) 6. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 4, 43 )

16(27) 7. Pölyämisen estäminen: - Porausvaunut tulee varustaa pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta, pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YsL 43, VnA 800/2010 4 ) 8. Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Tarvittaessa melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä. Meluesteiden sijoittamista säädetään jatkuvatoimisilla melumittauksilla. (VnA 800/2010 6, YsL 43, YsA 19 ) 9. Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YsL 43, VnA 800/2010 6 ). 10. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/2010 12 ) 11. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, YsA 19 ). 12. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa toiminnan alkamisesta ympäristötoimeen. Aloitustarkastukset tehdään ennen puus-

17(27) ton kaatamista alueen rajaamisen jälkeen sekä ennen ensimmäistä toimintajaksoa. (YsL 43, ysa 19 ) Melu ja pöly 13. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00-22.00 ja keskiäänitasoa 50 db klo 22.00 7.00. - Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 ja 40 db klo 7.00 22.00. (YsL 43, YsA 19, Vnp 29.10.1992/993) 14. Toiminnasta (louhinta ja murskaus) aiheutuvaa melutasoa tulee mitata jatkuvatoimisesti, käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa, asuinkiinteistöjen Savelantie 31 tai 35 piha-alueella. Jatkuvatoimisten mittausten aikana yksi melumittari tulee sijoittaa louhosalueelle melupäästön selvittämiseksi siten, että se todentaa tuotantolaitosten äänitasojen muutokset. Asuinkiinteistön piha-alueella tulee vähintään kertaluontoisesti selvittää melun impulssimaisuus. (YsL 46, YsA 19, VnA 800/2010 13 ) 15. Toiminnanharjoittaja tulee seurata reaaliaikaisesti mittaustuloksia. Mikäli melumittauksen perusteella todetaan, että määräyksessä 13 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan keskeyttää toiminta ja esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Mittaustulokset on annettava tiedoksi viivytyksettä ympäristötoimeen. (YsL 43, YsA 19 ) 16. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) 2. suurin vuorokausikeskiarvo ei saa ylittää asuinrakennusten piha-alueella vuorokausiraja-arvopitoisuutta 70 µg/m³. Pitkäaikaisessa toiminnassa (yli kuukauden kestävä toiminta) raja-arvopitoisuutta verrataan kalenterikuukauteen ja lyhytaikaisissa mittauksissa mittausjaksoon. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden rajaarvon 50 µg/m³ ylityksiä saa esiintyä enintään 35 kpl kalenterivuodessa. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/2010 5 ) 17. Toiminnanharjoittajan tulee ensimmäisen louhinta ja murskausjakson aikana mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla käyttäen jatkuvatoimista mittauslaitetta hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuutta Savelantien asuinalueella. Mittausjakson tulee käsittää kokonaan ensimmäisen toimintajakson ajankohta. Mittaussuunnitelma tulee esittää tarkistettavaksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. (YsL 43, YsL 46, VnA 800/2010 13)

18(27) Tärinä 18. Ennen louhintaräjäytysten aloittamista toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristönsuojelunviranhaltijalle ulkopuolisen asiantuntijan laatima louhinnan riskiarvioinnin toteutussuunnitelma, jonka tulee sisältää: Rakennuksien, rakenteiden ja tärinäherkkien laitteiden kartoituksen n. 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueiden rajasta sekä katselmoitavien kohteiden määrittelyn Tärinäraja-arvojen (heilahdusnopeuden pystykomponentti V Ve, mm/s) määrityksen kriittisimmille, louhintatyötä rajoittaville rakennuksille, rakenteille, laitteille ja toiminnoille. Jatkuvatoimisten tärinämittausten suorittaminen Tarvittavien suojaustoimenpiteiden määritykset (YsL 43 ja 46, YsA 19 ) 19. Toiminnanharjoittajan on mitattava tärinää jokaisesta räjäytyksestä riskinarvioinnin toteutussuunnitelman mukaisesti ja saatettava tärinämittausraportti lupaviranomaisen tietoon. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normejajulkaisun ohjeita. (YsL 43 ja YsA 19 ). Vesistö, Pohjavedet 20. Ennen toiminnan aloittamista tulee vähintään yhdestä Savelantien sekä Pajarilantie 204 talousvesikaivoista määrittää seuraavat tutkimukset: nitraattityppi, ammoniumtyppi, permanganaattiluku, rauta, mangaani, kloridi, ph, sähkönjohtokyky, haju, ulkonäkö, koliformiset bakteerit, E.coli, suolistoperäiset bakteerit sekä pohjaveden pinnankorkeus. Vedenlaatututkimukset tulee jatkossa tehdä kyseisistä kaivosta ensimmäistä toimintajaksoa seuraavana keväänä ja tämän jälkeen 3 vuoden välein sekä vuoden kuluttua ottotoiminnan päättymisestä. Pohjaveden pinnan korkeus tulee määrittää kyseistä talousvesikaivoista, mikäli se kaivon rakenteen vuoksi on mahdollista vastaavina ajankohtina kuin vesinäyte otetaan. Näytteenotto tulee suorittaa käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen välittömästi niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä. (YsL5, 8 ja 46, YsA 19 ) 21. Mikäli louhokselta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. Öljyvahinkojen varalta laskeutusaltaassa on oltava öljynerotusosasto. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. (YsL 43 )

19(27) 22. Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 43 ja 45, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Kemikaalit ja jätteet 23. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/2010 9 ) 24. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, myös työmaakopin käyttöön tulevat säiliöt, tulee sijoittaa tukitoimintaalueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoimintaalueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Tukitoimintaalueen muuttuessa tulee myös suunnitelma päivittää. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 25. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 24 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (YsL 5, 7, 8, 43 ja 45, YsA 19 ) 26. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muo-

20(27) dossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 43, 45, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 27. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 13 ). 28. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 43 ja 45a ). 29. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toimintaalueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 43 ja 45 ) 30. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43, JL 16 ) 31. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 43, YsA 19 ). Kirjanpito ja raportointi 32. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ).

21(27) 33. Toiminnasta on raportoitava ympäristötoimeen vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn kiviaineksen määrä. (YsL 43). Lupamääräysten tarkistaminen 34. Ympäristölupamääräykset tulee esittää tarkistettavaksi 30.6.2023 mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset melusta, pölystä sekä luontovaikutuksista. (YsL 55 ). Toiminnan lopettaminen 35. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 43, 45, JL 6 ). 14. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 43 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät meluntorjuntaan, jätehuoltoon, pölyämisen ehkäisemiseen sekä luontokohteiden suojelemiseen. Olemassa olevan toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YsL 6 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristösuojelulain 42 (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille) mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Toiminnassa on huomioitu, ettei lähialueilla esiintyvän liito-oravan elinolosuhteita huononneta. Toiminta-aluetta on pienenetty alkuperäisestä ottosuunnitelmasta asutuksen etäisyyden ja liito-oravan esiintymisen johdosta viereisillä alueilla. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, -ajan ja -paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuu-

22(27) tonta haittaa ympäristölle (määräykset 1, 2 ja 3). Louhinnan ja murskauslaitoksen minimietäisyys perustuu Murausasetukseen VnA 800/2010. Toimintakapasiteetti perustuu toiminnanharjoittajan ilmoittamaan tietoon. Tukitoiminta-alueiden merkitseminen maastoon parantaa polttonesteiden jakelutoiminnan sijoittumista oikealle alueelle (määräys 3). Toiminta-alueen merkitsemisellä ennen puiden kaatamista varmistetaan, ettei liito-oravan esiintymiselle elintärkeitä puita kaadeta. Toimintajaksoista tiedottamiselle voidaan varmistua, että toimintaan liittyvät toimenpiteet on tehty ennen toiminnan aloittamista. Asutuksen läheisyyden vuoksi toimintajaksoista on tarpeen tiedottaa myös lähiasukkaille (määräys 4). Määräyksessä 5 esitetyt toiminta-ajat perustuvat louhinta- ja murskaustoimintaa ohjaavaan Muraus-asetukseen. Louhinnan sijoittaminen liito-oravan lisääntymiskauden ulkopuolelle on tarpeellista, jotta räjäytyksistä aiheutuvan voimakkaan yksittäisen äänivaikutuksen johdosta liito-orava ei hylkäisi tai tuhoasi pesuettaan. Tasaisen äänen murskauksen vaikutus ei tutkimusten mukaan ole este pesimisen onnistumiselle Louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimpiä haittoja on melu. Melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi murskalaitoksen sijoittelulla ja esteiden käytöllä voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia haittoja (määräys 7). Melua ja pölyämistä voidaan merkittävästi pienentää myös laitoksen teknisillä rakenteilla ja toimintatavoilla (määräykset 8 ja 9). Määräyksen 13 mukaiset melun raja-arvot perustuvat murausasetuksen mukaisiin raja-arvoihin, jotka perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melun ohjearvoista. Melutasoa on tarpeen seurata jatkuvatoimisin mittauksin, koska melumallinnuksen mukaan lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vyöhykkeellä, jossa melutasot ovat raja-arvotasolla (määräys 14). Mikäli melun rajaarvot ylittyvät, on tarpeellista tehdä suunnitelma, jotta voidaan arvioida esitettyjen toimenpiteiden riittävyys haitan poistamiseksi (määräys 15). Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja verrataan valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Ilman epäpuhtautena käytetään hengitettäviä hiukkasia eli PM 10 (määräys 16). Pölypäästöihin voidaan merkittävästi vaikuttaa toimintatavoilla ja teknisin ratkaisuin. Asutuksen läheisyyden vuoksi on hiukkaspitoisuustason selvittäminen ainakin kertaluonteisesti tarpeellista (17). Parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden (BAT) ja toimintatapojen (BEP) avulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja (määräys 6). Parhaan käyttökelpoisen teknii-