Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella 82136257 9.1.2013
Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Uukuniemen yleiskaava-alueella Työnro: 82136257 Pvm 9.1.2013 Kirjoittanut Niina Ahlfors Ramboll Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puhelin: 020 775 611 www.ramboll.fi 1
Sisällys 1. Johdanto 3 2. Lähtötiedot 4 3 Rakennettu ympäristö 5 3.1 Merkintäsuositukset 6 Kannen kuva: Ramboll (17.6.2012 Markus Hytönen) 2
1. Johdanto Uukuniemen yleiskaavan tarkistuksen tueksi laadittu rakennusinventointi pohjautuu aiemmin tehtyjen inventointien tietoihin sekä syksyllä 2012 tehdyllä maastokäynnillä kirjattuihin havaintoihin ja otettuihin valokuviin. Maastokäynnin aikana valokuvattiin noin 100 rakennusta suunnittelualueella. Muut suunnitteluhanketta varten laaditut selvitykset analysoivat maisemaa, luonnonympäristöä ja muinaisjäännöksiä. Rakennusinventoinnin näkökulmana on kulttuurihistoriallisten arvojen välittyminen rakennetun ympäristön nykytilassa. Tarkastelutaso on kohdetasoinen eli tutkitaan yksittäisen rakennuksen merkitystä tai tarkastellaan kunkin kiinteistön pihapiiriä yhtenä kokonaisuutena. Inventointi suoritettiin rakennusten ulkoarkkitehtuurin sekä ympäristöllisten ja kulttuuristen seikkojen pohjalta, eikä rakennusten sisätiloja tutkittu. Inventointi rajattiin käytännössä ennen vuotta 1945 rakennettuihin kohteisiin, mutta myös yksi 1950-luvulla rakennettu kohde suositellaan suojeltavaksi. Selvityksen on laatinut kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors ja tarvittavien tietojen kokoamiseen ja kaavoitustyön ohjaukseen ovat osallistuneet myös suunnitteluavustaja Kaisa Långström ja maisema-arkkitehti Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy. 3
2. Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty tietolähteinä seuraavia julkaisuja, raportteja ja sähköisiä aineistoja: Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin inventointi, Etelä-Karjalan museo, 1987, täydennysosa 1996 Uukuniemen historia, Jaana Juvonen, 2009 Uukuniemen kirkonkylän kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma, Pekka Ilén, Leena Rautavuori, Eero Salminen, 1996 Uukuniemen yleiskaavan selostus, Etelä-Karjalan liitto, 1997 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2, Etelä-Karjalan liitto, 2008 Ympäristöministeriön ja Museovirasto ylläpitämä Rakennusperintö.fi -internetsivusto, www.rakennusperinto.fi 4
3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on yhteensä 36 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta tai aluetta. Rakennukset ja pihapiirit on luetteloitu alla olevassa taulukossa. nro Kohteen nimi Laajuus Suojelu voimassa olevassa yleiskaavassa Merkintäsuositus laadittavana olevaan yleiskaavaan 1. Kannas (Ahokkaan talo) mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 2. Rantala - pihapiiri sr-1/p 3. 4. Savo-Karjalan virkistyskeskus ent. kirkkoherran pappila Mönttilä ent. kappalaisen virkatalo /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 5. Kanttorila /sr kaavakartalla rakennuskohde sr-1 6. Pankolanmäki - rakennuskohde sr-2 7. Repola mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 8. Ratila mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr-1 9. Lehtola, ent. kunnantalo /sr kaavakartalla rakennuskohde sr-1 10. Kirkko /sr kaavakartalla suojeltu kirkkolailla sr-kl 11. Tapuli /sr kaavakartalla suojeltu kirkkolailla sr-kl 12. Pitäjäntupa /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 13. Ent. kirkonkylän kansakoulu /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1 14. Ent. nuorisoseurantalo - rakennuskohde sr-1 15. Pohjolan mökki - rakennuskohde sr-1 16. Jaanala - rakennuskohde sr-2 17. Ent. apteekin talo mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 18. Ertonlahti /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 19. Kangas mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 20. Hiekkaranta - rakennuskohde sr-1 21. Rajala - rakennuskohde sr-2 22. Tiittala - pihapiiri sr-2/p 23. Kaikuharju mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-2/p 24. Hönninmäki - pihapiiri sr-1/p 5
25. Niukkalan kirjasto (Markkala) - rakennuskohde sr-1 26. Hovikulma - rakennuskohde sr-2 27. Savikko - pihapiiri sr-2/p 28. 29. 30. Notko, ent. Tynkkysen kauppa Kuilu, ent. meijeri ja limonaditehdas Rajapirtti, Niukkalan maamiesseurantalo mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p - rakennuskohde sr-2 mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr-1 31. Ent. Niukkalan kansakoulu /sr kaavakartalla pihapiiri sr-1/p 32. Rauhala mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 33. Toivola mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 34. Mattila - pihapiiri sr-2/p 35. Hovilan aitat luhtiaitta mainittu kaavaselostuksessa rakennuskohde sr-1 23. Seppälä mainittu kaavaselostuksessa pihapiiri sr-1/p 3.1 Merkintäsuositukset Selvityksessä luetteloidut arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet suositellaan osoitettavaksi osayleiskaavaan merkinnöillä sr-1 ja sr-2 ja pihapiirit merkinnöillä sr-1/p ja sr-2/p. Kirkon alue suositellaan osoitettavaksi laajempaa aluetta koskevalla /sr-suojelumerkinnällä. Kaavamerkintä Kaavamääräys sr-1 sr-2 sr-1/p sr-2/p Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Huomionarvoinen rakennus. Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt suositellaan tehtäväksi siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa suositellaan käytettäväksi alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilytettäväksi mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Suojeltava pihapiiri, jonka rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksissa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä siten, ettei arkkitehtonisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Myös pihasta tulee huolehtia siten, että lähiympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Huomionarvoinen pihapiiri. Olemassa olevan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää ja uudisrakentaminen sovittaa ympäröivään rakennuskantaan mittakaavan ja materiaalien osalta. sr-kl Suojeltu kirkkolailla 1054/1993 14. luku 5. 6
0 12,5 25 50 m Kannas (Ahokkaan talo) sr-1/p(1) Kannaksen tilalla on asunut seppiä kuudessa sukupolvessa, kertoi Arvo Ahokas, kanttori ja viimeisen sepän poika aiemmin, vuonna 1995 laaditussa rakennusinventointihaastattelussa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1889. Aiemmin hirsipintainen rakennus on vuorattu vuonna 1917 ja vuonna 1927 siihen on tehty mansardikatto. Sitä ennen rakennuksessa on ollut satulakatto pärekatteella. Katon molemmilla lappeilla lapekatteiset kattolyhdyt 6-ruutuisilla ikkunoilla. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus, josta ei maan nousun tai rakennuksen painumisen vuoksi paljoa ole näkyvillä. Julkisivut ovat punamultamaalattua peiterimalaudoitusta ja nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ulkoseinien ulkopintaan on asennettu tukiföljarit. Ikkunat ovat alakerrassa 6-ruutuiset ja yläkerran päädyissä on isot 9-ruutuiset ja niiden molemmin puolin 1-ruutuiset pienemmät ikkunat sekä ison ikkunan yläpuolella yksi neliruutuinen, viisikulmainen ikkuna. Sisäänkäynnin kohdalla on aumakattoinen avokuisti, jossa on valkoiseksi maalatut vinoristikko kaiteet ja kaiteisiin kiinnitetyt penkit. Ovi on kaksilehtinen ja harmaaksi maalattu. Rakennuksen länsipäädyssä on yksikerroksinen ja harjakattoinen lisäosa, jossa sisäänkäynnin kohdalla on poikkipääty. Vesikatteena on vihreä profiilipelti yläosassa ja alaosan kaarevilla lappeilla sekä lisäosalla vihreä kolmiorimahuopakate. Savupiiput ovat tiilipintaiset. Päärakennus kaakosta Päärakennus lännestä Aittarakennus Navetan rauniot Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen lisäksi L-mallinen aittarakennus sekä navetan rauniot, joista on jäljellä lohkokivistä rakennettu ensimmäinen kerros. 7
Rantala sr-1/p(2) 0 12,5 25 50 m Rantalan tilan päärakennus on puolitoistakerroksinen ja hirsirunkoinen rakennus, joka nykyisin palvelee kesäasuntona. Talo on kuulunut alun perin tien toisella puolella sijaitsevaan Kannaksen tilaan. Peiterimalaudoitetut julkisivut on maalattu keltaiseksi ja nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunapuitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Satulakaton lapetta on sisäänkäynnin puolelta jatkettu ja vesikatteena on vihreä lukkopontti peltikatto. Luoteissivulla on vaakasuuntaiset, kolmiruutuiset kattolyhdyt lapekatteella. Rakennuksessa on sementtiperustus. Päärakennus kaakosta Päärakennus lännestä Pihapiiriin kuuluu myös navetta- ja aittarakennus, jotka ovat molemmat peiterimalaudoitettuja ja punamultamaalilla maalattuja. Navettarakennus Aittarakennus 8
Kirkkoherran pappila sr-1/p(3) 0 12,5 25 50 m Uukuniemen kirkkoherran pappila valmistui vuonna 1830. Se kuitenkin purettiin ja kasattiin sopivammalle paikalle. Uudistyö suoritettiin vuosina 1898-1900 rakennusmestari Oski Leanderin piirustusten mukaan. Valmistuttuaan se käsitti 11-huoneisen päärakennuksen, rippikoulutupana käytetyn tuparakennuksen, navetan, tallin, aitan, saunan ja riihen latoineen. Rakennukset ovat suurimmaksi osaksi säilyneet alkuperäisinä ja hyväkuntoisina. Nykyisin pappilassa toimii Savo-Karjalan virkistyskeskus. Kirkkoherran pappila Uukuniementielle Päärakennus on puolitoistakerroksinen kookas hirsirunkoinen rakennus. Pääsisäänkäynnin kohdalla on avokuisti ja rakennuksen takapuolella on iso lasiveranta ja sen päällä kattamaton parveke. Myös lyhyillä sivuilla on sisäänkäynnit. Rakennuksen molemmin puolin on kattofrontonit, jonka harjan alla ja räystäillä on koristellut tympanot. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja yläkerran pitkillä päädyillä on pienet 1-ruutuiset ikkunat. Ikkunoiden vuorilaudat ovat koristeelliset. Rakennuksen vuoraus on jaettu kolmeen osaan: alaosa on pystysuuntaista peiterimalaudoitusta, keskiosa vaakaponttilautaa ja yläosassa on puskuun asennettua leveää lautaa sekä vaaka-, että pystysuuntaisena. Ulkoväri on keltainen ja julkisivut on jaoteltu osiin valkoisiksi maalatuilla ja koristeellisilla vuorilaudoilla. Punaisessa konesaumatussa peltikatossa on pitkät avoräystäät ja jalkarännit. Rakennuksessa on betoniperustus. 9
Päärakennus idästä Päärakennus lounaasta Pihapiiriin kuuluu useita rakennuksia, joiden kunto on hyvä. Ainoastaan väentuvan itäpääty on Uukuniementien välittömän läheisyyden vuoksi kärsinyt tien koronnostoista. Sokkelia ei ole havaittavissa ja hirsirunko on suoraan kosketuksissa maahan. Väentupa Aittarakennus Vanha navetta, nyk. kokoustilat Saunarakennus 10
Mönttilä, ent. kappalaisen virkatalo sr-1/p(4) 0 12,5 25 50 m Päärakennus kaakosta Päärakennus lounaasta Päärakennus valmistui kirkonkylän tien päähän Bertha Envaldin suunnittelemana vuonna 1904. Kappalaisen virkatalona ennen toiminut rakennus on edelleen asuinkäytössä. Rakennus on puolitoistakerroksinen hirsirakennus, joka on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella. Vuori- ja nurkkalaudat sekä ikkunapuitteet ja ovet ovat valkoiset. Satulakatossa on saumattu peltikatto, jonka molemmilla sivuilla on yksilappeiset kattolyhdyt 6-ruutuisilla vaakaikkunoilla. Harjan molemmissa päädyissä sekä lasiverannan katolla on harjakoristeet ns. kattoratsastajat. Katossa on avoräystäät ja kattoruoteet ovat koristeelliset. Harjan alla on pystyrimoitetut koristeaiheet. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja niiden otsalauta on koristeellinen. Rakennuksessa on pihan puolella viisilappeinen lasiveranta, jossa on aumattu katto. Lasiverannan ikkunoissa on hyvin koristeellinen jaotus ja ovi on 2-lehtinen. Rakennuksessa on lohkokiviperustus. 11
Aittarakennukset Uukuniementien porttina Mönttilän pihapiiriä Entinen sauna Pihapiirin kaksi pitkää aittarakennusta sijaitsevat ikään kuin päättäen tien, vaikkakin se aittojen jälkeen vielä jatkuu. Ulkorakennukset ovat kaikki hirsipintaisia, punamultamaalattuja rakennuksia, joissa on tiilikatot, keltaiseksi maalatut ovet ja valkoiset nurkka-, vuori- ja räystäslaudat. Entisen saunarakennuksen päätyyn on rakennettu autotalli uudella nostoovella. Saapuminen Mönttilään Haapaniementien suunnasta 12
Kanttorila sr-1(5) Kanttorila sijaitsee Uukuniementien varrella, Kirkkolammen rannalla. Seurakunta osti rakennuksen nimismies Vaarnalta 1930-luvulla ja se todettiin jo 1950-luvulla huonokuntoiseksi, mutta korjattiin kuitenkin kanttorin virka-asunnoksi. Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa ja se on kunnostettu täysin vuosina 2011-2012. Kanttorilaa on mahdollista vuokrata juhla-, kokous- tai lomakäyttöön. Rakennus on 1900-luvun alusta ja se kuuluu Uukuniemellä kulttuurihistoriallisesti keskeiseen kirkollisten virkatalojen ryhmään. Kanttorila lännestä Kanttorila luoteesta Puolitoistakerroksinen hirsirakennus on vaakaponttilaudoitettu ja maalattu siniharmaaksi. Vanhat ikkunat on kunnostettu ja maalattu valkoiseksi puitteiltaan ja vuorilaudoiltaan. Myös ovet ja nurkkalaudat ovat valkoiset. Mansardikatossa on saumattu peltikatto ja se on vielä maalaamaton. Katon sisääntulon puoleisella sivulla on lapekattoinen kattolyhty, jossa on kaksi 6-ruutuista ikkunaa. Koko rungon levyisessä sisääntuloumpikuistissa on kolme ovea, joista keskimmäinen on 2-lehtinen. Järven puoleisella sivulla on lasiveranta pilareilla, jossa on 12-ruutuiset ikkunat. Muuten ikkunat ovat T-ruutuisia, joiden yläosan ikkuna on jaettu neljään osaan. Ikkunoiden lippalauta on jykevä ja sen kannattimet koristeelliset. Rakennuksen perustus on muurattu luonnonkivistä ja rakennuksen alla on ainakin osittain kellari. Pankolanmäki sr-2(6) Pankolanmäki sijaitsee kanttorilan läheisyydessä Uukuniementien toisella puolella. Rakennus on mansardikattoinen ja sisäänkäynti on rakennuksen päädystä, jossa on matalampi ja satulakattoinen osittain umpinainen ja osittain avoin sisäänkäyntikuisti. Vaakaponttilaidoitetut ulkoseinät ovat vaalean keltaiset ja nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ikkunapuitteet ovat vaaleankeltaiset. Ikkunat on todennäköisesti vaihdettu 1950-luvulla. Ne ovat sisään ja ulos aukeavat 2- tai 3-osaiset, joissa yksi tai kaksi ruuduista on kapeampi tuuletusikkuna. Katossa on lapekattoinen kattolyhty. Vesikatto on savitiiltä ja perustus on valettu sementistä. Pankolanmäki koillisesta Pankolanmäki lännestä 13
Repola sr-1/p(7) 0 12,5 25 50 m Päärakennus lännestä Päärakennus pohjoisesta Repolan tila sijaitsee Värtsintien varressa ja maisemallisesti merkittävällä paikalla. Osa tilan päärakennuksesta on rakennettu jo 1700-luvun puolella ja talo onedelleen asuinkäytössä. Rakennus on puolitoista kerroksinen ja hirsirakenteinen ja sitä on laajennettu kaksi kertaa. Pihan puolen myöhäisemmän laajennusosan kautta on sisäänkäynti rakennukseen. Julkisivut ovat keltaiseksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunat ovat T-ruutuiset ja niiden puitteet ovat ruskeat. Ikkunoiden vuorilaudat ja räystäiden laudat ovat valkoiset. Satulakatossa on punainen profiilipelti ja umpiräystäät. Tien puoleisella pitkällä sivulla katossa on räystään nosto. Rakennuksen perustus on osalla betonia ja osalla muurattua luonnonkiveä. Aitta/autovaja Navettarakennus Repolan pihapiiriin kuuluu vanha navetta ja aitta/autovaja ja hieman etäämmällä pihapiiristä sijaitsee riihi, kuivaamo ja pari muuta talousrakennusta. Riihi 14
Kangas sr-1/p (19) 0 12,5 25 50 m Kankaan tila sijaitsee Kukonlahdentien varrella. Päärakennus on rakennettu 1800-luvulla ja siinä on toiminut koulu joitain vuosia 1900-luvun alussa, kunnes uusi koulutalo valmistui kirkonmäelle vuonna 1906. Tilaa on kutsuttu Taivaisten hoviksi tai Kankaan hoviksi, sillä se on ollut pietarilaisen tehtaan mestarin Johannes Taivaisen kesäasuntona. Kunta osti rakennuksen 1920-luvulla sairaalaksi, mutta tilalla jatkettiin kuitenkin vielä maataloutta. Maata tilalla on ollut useita satoja hehtaareita. Rakennus muutettiin kunnalliskodiksi vuonna 1934 ja sodan jälkeen vuonna 1945 Pirhosten suku osti tilan kunnalta. Talon ollessa Taivaisten omistuksessa on päärakennuksen takana ollut laaja puisto. 1940-luvulla pihapiiristä on purettu vanha savupirtti, jonka tilat toimivat myös kunnalliskotina ja rakennuksessa on ollut myös vuokralaisia evakkoaikana. Päärakennus on puolitoistakerroksinen ja pitkänomainen hirsirakennus. Julkisivujen keskiosat on vuorattu vaakaponttilaudalla ja ikkunoiden alaosa ja harjakolmio on pystyponttilautaa. Hirsirungossa on pitkät nurkat ja ne on laudoitettu. Julkisivut ovat todennäköisesti olleet keltamullalla maalatut, mutta aikojen saatossa väri on haalistunut lähes kokonaan. Vuori-, nurkka ja räystäslaudat ovat valkoiset ja ikkunoiden puitteet keltamullatut. Alakerran ikkunat ovat T-ruutuiset, lukuun ottamatta kuistin ikkunoita, jotka ovat useampi jakoiset. Yläkerran päätyikkunat ovat 6-ruutuiset ja ullakon ikkunat ovat 2-ruutuiset. Alakerran ikkunoissa on jykevät lippalaudat ja ne on tuettu koristeellisilla tuilla kulmista. Kahdella sisäänkäynnillä varustetussa umpinaisessa kuistissa on loiva satulakatto. Myös rakennuksen päärungon osalla on satulakatto ja katteena on maalaamaton profiilipelti. Räystäät ovat umpinaiset. Savupiiput on punatiilistä muuratut, eikä niitä ole pinnoitettu. Päärakennuksen luoteeseen Päärakennuksen koilliseen 15
Päärakennuksen kaakkoon Pihapiiriin kuuluu myös iso hirsirakenteinen aittarakennus, jonka kylkeen on myöhemmin rakennettu lautarakenteinen ja hieman matalampi talousrakennus. Hirsirakenteisessa aitassa on kaksi erillistä hirsirunkoa ja välikkö, jonne on leveät pariovet. Päädyissä olevat ovet ovat sisäänpäin aukeavat. Seinät on punamullattu ja vuori- ja nurkkalaudat sekä hirsirungon päädyt on maalattu valkoiseksi. Rakennuksessa on satulakatto, sekä hirsirakenteisessa, että myöhemmin rakennetussa lautarakenteisessa osassa. Vesikatteena on maalaamaton profiilipelti. Ovien päällä on pienet ikkunat. Aittarakennus Saunarakennus Riihi Pihapiiristä kauempana sijaitseva navettarakennus ja maakellari 16
Hiekkaranta sr-1 (20) Hiekkarannan tila sijaitsee Uukuniementien varrella ja Paakalahden rannalla ja tilan päärakennus näkyy etelänsuunnasta tultaessa hienona maisemapisteenä Uukuniementielle heti Paakalahdensillan jälkeen. Aikoinaan ranta on ollut kirkkoon menijöiden rantautumispaikka Hiekkarannan tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1918. Puolitoistakerroksinen hirsirunkoinen talo on vuoraamaton ja maalattu punamullalla. Vuori-, nurkka- ja räystäslaudat sekä ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat 5-ruutuiset ja lippalaudassa on yksinkertainen koristeprofiili ja se on päistä taitettu alaspäin. Satulakatto on vihreätä poimulevypeltiä. Rakennuksen kaakon puolen julkisivulle on myöhemmin rakennettu lautarakenteinen ja koko rakennuksen levyinen kuisti. Perustus on luonnonkiveä hirsirungon osalta ja kuisti on perustettu betonianturoille. Hiekkaranta Uukuniementieltä Julkisivu lounaaseen Rajala (Uokkola) sr-2 (21) Paakalahden pohjoisrannalla sijaitseva Rajalan tilan piha on käyttämättömänä metsittynyt ja päässyt huonoon kuntoon. Päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Kalattomasta pappi Ensio Larelman kotitilalta 1900-luvun alussa ja siinä asuivat Matti ja Hilma Taivainen, kunnes möivät sen Siiri Tiittaiselle vuonna 1939. Tilalla on pidetty muutamaa lehmää ja viljelty pientä peltosaraketta. Pieni hirsirunkoinen ja vuoraamaton rakennus on maalaamaton ja hirret ovat harmaantuneet kauniisti. Ikkunat ovat pääasiassa 5-ruutuiset ja niiden otsalautojen päällä on karjalaisvaikutteinen koristeaihe. Leveä ja umpinainen sisääntulokuisti on lautarakenteinen. Rakennuksen päärungon satulakaton lape jatkuu kuistin katoksi, mutta oven kohdalla räystäs on nostettu poikkipäädyksi. Ulko-ovi on kaksilehtinen. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Rajala, päärakennus Päärakennuksen ikkunat 17
Tiittala sr-2 (22) Tiittalan päärakennuksen hirret on tuotu Kiteeltä ja rakentajina olivat Tauno ja Toivo Heinonen. Yksikerroksinen ja vinttikamarillinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaidoituksella ja julkisivut on maalattu vaalean harmaaksi. Rakennus oli alunperin hirsipinnalla, mutta vuonna 1953 se vuorattiin ja maalattiin punamullalla. Nykyisen värinsä rakennus on saanut vuonna 1988. Mansardikatossa on punainen kolmiorimahuopakate ja avoräystäät. Ikkunat ovat 6- ja 9-ruutuisia ja ne ovat puitteiltaan ja vuorilaudoiltaan valkoiset. Ikkunoiden lippalaudat on tuettu reunoista ja keskeltä muotoon veistetyillä kulmapaloilla. Perustus on luonnonkiveä. Tiittalan pihapiiri Päärakennus luoteesta Päärakennus idästä Aittarakennus on pitkänomainen hirsirakennus, jota on vielä jatkettu lautarakenteisella osalla. Hirsirungossa on pitkät nurkat ja koko rakennus on punamullattu. Hirsiaittaan on kaksi sisäänpäin aukeavaa ovea ja yhdet ulospäin aukeavaat pariovet. Lautarakenteiseen osaan on yksi leveä liukuovi. Ovet on maalattu ruskeiksi. Satulakatossa on maalaamaton profiilipelti. Hirsiaitan edustalla on lyhyt puukuisti ja sitä suojaa rakennuksen vesikaton lape, joka tulee kuistin yli. Kuistilla on kolme pilaria, jotka tukevat lapetta. Aittarakennus Vanha sauna 18
Kirkko sr-kl (1O) Uukuniemi erotettiin omaksi seurakunnaksi vuonna 1632 Kurkijoen, Kiteen ja Sortavalan osista. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuonna 1793 ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1797. Nykyisen asunsa se on saanut vuonna 1853 tunnetun kirkonrakentajan T.J Tolpon tekemässä perusteellisessa korjauksessa. Tuolloin kirkkoa muutettiin valoisammaksi korottomalla ristikeskuksesta ikkunalliseksi torniksi. Kirkko myös vuorattiin tuolloin sekä ulko-, että sisäpuolelta. Kirkko on ristikirkko, jonka keskustassa kohoaa kupoliin liittyvä torni. Nykyisessä muodossaan kirkko edustaa myöhäisempireä. Tapuli sr-kl (11) Tapulin on piirtänyt T.J Tolpo ja se rakennettiin kirkon korjaustöiden yhteydessä vuonna 1853. Tulipalossa tuhoutuneen edellisen tapulin oli suunnitellut Taavetti Rahikainen. Tapuli sijaitsee toisella puolella Uukuniementietä, kuin kirkko. Se on korkeudeltaan 26 metriä ja hirsirunkoinen. Julkisivun laudoitus on vaakaponttipaneelia, ja keltaiseksi maalattua. Nurkka ja vuorilaudat ovat valkoiset. Särmikäs kupoli kaartuu ja suippenee loivasti huippuun ja se on katettu punaisella saumatulla pellillä. Erityispiirteenä tapulissa on sen 2-nivelisyys. Ylimmän nivelen nurkat ovat viistetyt. Kattoräystäissä on tympanokoristeet jokaisella neljällä sivulla. Ikkunat ovat suippokärkiset goottilaiset ikkunat. Kirkonkellot on sähköistetty vuonna 1969 19
Pitäjäntupa sr-1/p (12) Pitäjäntupa on siirretty nykyiselle paikalleen v. 1888 Ertonlahden tilalta, jossa se oli aiemmin toiminut käräjätupana. Sittemmin se toimi ll maailmansotaan asti kuntakokousten pitopaikkana. Nykyisin se on Uukuniemi-seuran omistuksessa ja toimii museona. Kirkon ja pitäjäntuvan välissä oleva kenttä on perinteisesti toiminut kokoontumis- ja markkinapaikkana ja siihen kenttää käytetään vieläkin. Pitäjäntupa on puolitoistakerroksinen ja hirsipintainen rakennus, lukuun ottamatta porstuaa, joka on lautarakenteinen ja peiterimalaidoitettu. Rakennuksen satulakatto on vihreää poimulevypeltiä ja avoräystäät on maalattu punamullalla. Myös savupiiput on pellitetty, mutta mustalla pellillä. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Yläkerrassa on 4-ruutuiset ikkunat ja porstuan ikkunat ovat useampi jakoiset. Ulkoseinät on maalattu punamullalla ja kaksiosainen ulko-ovi, ikkunoiden vuorilaudat ja puitteet, räystäs-, nurkka- ja peitelaudat ovat valkoiset. Pitäjäntupa on pitkänomainen rakennus ja sijaitsee viettävällä paikalla. Rakennuksen luonnonkiviperusta kohoaa siten korkeaksi eteläpäädystään. Pitäjäntupa ja aitta Pitäjäntupa lounaaseen Pitäjäntuvan läheisyydessä sijaitsee hirsirunkoinen aitta, joka on punamullalla maalattu ja jonka nurkat sekä peite- ja räystäslaudat ovat valkoiset. Aittarakennuksessa on satulakatto ja tiilikate. Kirkonkylän kansakoulu sr-1 (13) Kirkonmäen maisemakokonaisuuteen kuuluva koulutalo edustaa tyypillistä vuosisadan vaihteen koulurakennusta. Koulu on vuodelta 1906 ja se toimi koulurakennuksena useaan otteeseen kunnostettuna ja laajennettuna vuoteen 1996 saakka. Rakennus on puolitoistakerroksinen, pitkä hirsirakennus ja siihen on kolme erillistä, umpinaista sisäänkäyntikuistia. Satulakatossa on saumattu, punainen peltikate, jota on hiljattain korjattu räystään osalta. Kaakkoispäädyssä on poikkipääty. Rakennus on vaaleaksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudat, nurkkalaudat ja räystään alukset ovat valkoiset. Ikkunat ovat osittain 6-ruutuiset ja osittain T-ruutuiset. Ikkunapuitteet ovat tummanruskeat. Kirkonkylän kansakoulu 20
Entinen nuorisoseurantalo sr-1 (14) Aivan Uukuniementien varressa on yksikerroksinen hirsirakennus, joka on ostettu nuorisoseurantaloksi Ertonlahden omistajalta vuonna 1915. Rakennuksessa on toiminut kauppa ja ensimmäisenä kauppiaana mainitaan Laukkanen. 1930-luvulla kauppiaana on toiminut Kinnunen, vuosina 1936-37 Jaakkimasta muuttanut Similä ja sodan jälkeen 1940-luvulla kiinteistön osti Toivo Ahokas. Vuonna 1951 vuokralle tuli Maaseudun Osuuskauppa, joka vuonna 1963 sulautui Parikkalan Osuuskauppaan. Vuonna 1964 Simpeleen Osuuskaupan liittyessä yritykseen nimeksi muutettiin Osuuskauppa Kaakonmaa, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1985 asti. Sen jälkeen rakennuksen osti Matti Pirhonen, joka piti paikalla kioskia. Rakennuksessa on toiminut myös posti arviolta 1960-80 välisenä aikana. Kauppatoiminta näkyy rakennuksessa edelleen ison näyteikkunan ja erillisen sisäänkäynnin ansiosta, jotka siihen on rakennettu 1950-luvulla. Rakennuksen pohjoispäässä on vinkkelilaajennus, jossa toimi Pirhosen kioski. Toisen Uukuniementiellepäin olevan sisäänkäynnin on satulakattoinen avokuisti, jossa on peiterimalaudoitetut kaiteet ja harjakolmio. Julkisivut on vuorattu peiterimalaidoin ja maalattu vaalean harmaaksi. Räystäs-, nurkka- ja vuorilaudat sekä ikkunan puitteet ja ovet ovat valkoiset. Satulakatossa on maalaamaton profiilipelt ja savupiiput ovat pinnoittamattomat. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Entinen nuorisoseurantalo Uukuniementielle Pohjolan mökki sr-1 (15) Pohjolan mökki sijaitsee aivan Uukuniemen tien varressa ja on jäänyt tien koron nostojen vuoksi hieman hankalaan paikkaan. Se on rakennettu arviolta 1910-1920 ja sen lainhuuto on suoritettu vuonna 1928. Talon on rakentanut tai rakennuttanut A. Airaksinen. 1920-luvulla mökissä ovat asuneet Rautiot ja 1940-luvulla se on siirtynyt Josefiina ja Heikki Hirvoselle. Mökki käsittää tuvan ja yhden makuuhuoneen. Rakennus on hirsirunkoinen ja peiterimalaudoitettu. Julkisivut on maalattu punaiseksi ja nurkka-, vuori ja räystäslaudat ovat valkoiset. Ikkunapuitteet on maalattu tummanvihreäksi ja yläkerran ikkunanpuitteet tummanruskeaksi. Uukuniemen puolen ikkunoihin on asennettu jälkeenpäin puiset ikkunaluukut. Satulakattoon on asennettu maalaamaton profiilipeltikatto. Perustuksena on nurkkakivet 21
Pihapiiriin kuuluu myös muita rakennuksia. Tien varressa mökin ja kioskin välissä on aitta ja ulkovaja. Sauna ja naapurin kanssa yhteiskäytössä ollut kaivo on jäänyt hoitamattoman puutarhan piiloon Pohjolan mökki Uukuniementielle Jaanala sr-2 (16) Jaanala sijaitsee kappelin läheisyydessä, sen itäpuolella, Ristirannantien varressa. Puolitoista kerroksinen ja hirsirakenteinen talo on edelleen asuinkäytössä. Julkisivut on vaakaponttilaudoitettu ja ne on maalattu keltaiseksi. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat on ruskeat ja ikkunanpuitteet valkoiset. Ikkunat ovat pääosin T-ruutuiset. Satulakatossa on maalaamaton profiilipeltikate. Perustus on luonnonkiveä ja laastia Jaanala 22
Ertonlahti sr-1/p (18) 0 12,5 25 50 m Ertonlahden pihapiiri sijaitsee Uukuniementien varrella ja sitä ympäröi Uukuniementien itäpuolella pellot. Pihapiiriä suojaa tien puolelta korkeaksi kasvanut kuusiaita. Ertonlahden päärakennuksen on rakennuttanut nimismies Aschan 1870-luvun lopussa. Alkuperäisessä asussaan se on ollut yksikerroksinen ja aumakattoinen ja nykyisen muotonsa se on saanut 1900-luvun alussa. Perimätiedon mukaan edellinen päärakennus sijaitsi jonkin matkaa kaakkoon nykyiseltä paikaltaan ja rakennus haluttiin pystyttää hyvälle järvinäköalapaikalle. Tilaa on kutsuttu nimellä Uusi hovi ja se nimitys lienee nimismies Aschanin ajalta. 1884-1898 Uuden hovin omisti Kesälahdelta tullut A.J. Korhonen ja tänä aikana talossa toimi kansakoulu arviolta vuosina 1885-1901. Rakennuksessa toimi myös jonkin aikaa postikonttori. Uudella hovilla vietti kesiänsä taidemaalari Albert Gebhard puolisoineen ja taidemaalari Väinö Hämäläinen ja hänen sisarensa Armi joka myöhemmin avioitui Heikki Klemetin kanssa. Vuodesta 1898 eteenpäin tilaa omisti Joensuusta kotoisin oleva viipurilainen liikemies, Portugalin konsuli Uno A. Mustonen. Mustosen jälkeen tila kuului ainakin vuonna 1911 Juho Hirvoselle, joka myi sen A.J. Mansardikatto on yläosastaan punaista poimulevypeltiä ja alaosan lappeiltaan samanväristä profiilipeltiä. Räystäskourut, syöksytorvet ja kattotikkaat ovat katon väristä peltiä. Kaksi hormia on tiilipintaista, toinen puna- ja toinen hiekkakivitiiltä, ja yksi hormi on pellitetty. Molemmilla pitkillä julkisivuilla on tympanot, joissa on 9-ruutuiset ikkunat. Muutoin ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Niiden puitteet ovat ruskeat ja vuorilaudat valkoiset. Otsalauta ikkunoissa on koristeellinen ja yläosassa on punainen pellitys. Keltamullatut julkisivut ovat alaosiltaan peiterimalaudoitusta ja yläosat ovat vaakaponttilautaa. Leveä, umpinainen sisääntulokuisti on vaakaponttilautaa. Rakennukseen on kaksi sisäänkäyntiä levikkeellisillä ovilla. Niiden yläosassa on 5-ruutuiset ikkunat ja niiden rungot on maalattu ruskeaksi ja kolme vaakasuuntaista peiliä keltaisiksi. Luonnonkiviperustusta on vahvistettu laastilla ja rakenne on kunnostuksen tarpeessa. 23
Päärakennus itään Ertonlahden pihapiiriin kuuluu myös kookas hirsirunkoinen luhtiaitta, jossa on sekä ylä- että alakertaan kolme sisäänkäyntiä. Ovet, kaiteet, pilari ja portaat on keltamullalla maalattu ja hirsipintainen aitta on punamullattu, mutta väri on haalistunut. Aitan molemmin puolin on rakennettu matalammat, puurunkoiset lisäosat. Rakennus lisäosineen on katettu punaisella poimulevypellillä. Entinen navettarakennus sijaitsee vastapäätä asuinrakennusta. Siihen kuuluu pitkänomainen kivi- ja lautarakenteinen navetta ja pohjoisosassa hirsirakenteinen poikkipääty. Navetan ylisille on silta. Rakennus on katettu maalaamattomalla poimulevypellillä ja eteläosassa navettarakennusta on laaja avolape. Ertonlahden pihapiiriä vastapäätä, Uukuniementien länsipuolella, sijaitsee pyöröhirsirakenteinen lato, joka kuuluu Ertonlahden tilaaan. Päärakennus luoteeseen Luhtiaitta Ertonlahti, ent. navettarakennus Lato Uukuniementien varressa 24
Lehtola, vanha kunnantalo sr-1 (9) Lehtola sijaitsee Uukuniementien läheisyydessä, mutta huomattavasti alempana, kuin mitä tielinjaus kulkee. Rinne laskee jyrkästi Kirkkolammen rantaan ja rakennuksen takaosasta avautuu hieno järvimaisema. Lehtolan päärakennus on entinen Ratilan tilan päärakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Kunnantoimisto toimi siinä vuosina 1945-1971 jonka jälkeen siinä on toiminut kunnan vuokra-asuntoja. Rakennusta kunnostetaan parasta aikaa asuintaloksi. Päärakennus on pitkä, puolitoistakerroksinen hirsirakennus, johon on kaksi sisäänkäyntiä. Toinen umpinainen ja toinen avokuisti. Satulakatossa on räystäännostot molemmilla lappeilla. Katto on ruskeaa profiilipeltiä ja siinä on avoräystäät. Julkisivut beigen sävyiset ja ala- ja yläosasta pystyponttilautaa ja keskiosasta on vaakaponttilautaa. Ikkunat ovat alakerrassa T-ruutuiset ja puitteet on maalattu tumman ruskeiksi. Yläkerran ikkuat ovat 6-ruutuiset isot ikkunat, joissa puitteet ovat valkoiset. Ikkunoissa on koristeelliset vaaleamman ruskeat vuorilaudat. Ylä- ja alakerran ikkunoiden välissä on myös 2-ruutuisia ikkunoita. Järvelle avautuu kookas kuisti, jossa on lapekatto ja keskellä räystään nosto. Luonnonkiviperustus on rapattu ja kivet ovat osittain näkyvissä. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee myös punamullattu hirsipintainen aittarakennus. Päärakennus pohjoiseen Päärakennus länteen Aittarakennus 25
Apteekin talo sr-1/p(17) 0 12,5 25 50 m Entinen apteekin talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla ja se näkyy maamerkkinä Uukuniementien varressa kirkolta pohjoiseen päin mentäessä. Talo on rakennettu 1900-luvun alussa ja siinä toimi apteekki vuoteen 1937. Toimii nykyisin kesäasuntona. Rakennus on hirsirakenteinen ja pystypeiterimoitetut ulkoseinät on maalattu vaalean keltaiseksi. Ikkunat ovat T-ruutuiset, puitteiltaan julkisivua tummemman keltaiseksi maalatut. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat ovat valkoiset. Sisäänkäynti on pihan puolelta pitkän lapekatteisen avokuistin kautta. Myös eteläpäädyn lyhyellä sivulla on sisäänkäynti, joka on katettu jykevällä, seinästä tuetulla ja harjakatteisella katoksella. Katto on maalaamatonta poimulevypeltiä ja sokkeli lohkokiveä. Vastapäätä päärakennusta sijaitsee kaksiosainen aittarakennus, jonka pohjoispuoli on hirsipintainen ja eteläpuoli on vuorattu leveällä maalaamattomalla vaakaponttilaudalla. Hirsirungon nurkat ovat lyhyet ja ne on peitetty valkoiseksi maalatuilla nurkkalistoilla. Aittaan on kolme sisäänpäin aukeavaa, keltaiseksi maalattua ovea. Rakennuksessa on nurkkakiviperustus ja satulakatto maalaamattomalla poimulevypellillä. Päärakennus Uukuniementielle Päärakennus itään Aittarakennus 26
Ratila sr-1(8) Ratila sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla, aivan Uukuniementien varressa, kohdassa josta on myös näkymä Kirkkolammille. Tilan päärakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on toiminut posti. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Uukuniementien varressa, Uitunlahden rannalla. Rakennus on puolitoistakerroksinen ja hirsirakenteinen ja siinä on tielle ja lammelle päin leveät poikkipäädyt. Lammelle päin olevan poikkipäädyn alapuolella on lapekatteinen kuisti, jonka yläpuolella on kattamaton parveke. Eteläpäädyssä on rakennuksen rungon levyinen, lapekatteinen porstua, jossa on räystään nosto. Portaat ja avokuisti lammen suuntaan on betonista valettu. Sokkeli on betonia ja se on valettu todennäköisesti kiviperustuksen päälle, sillä perustus tulee ulommas, kuin julkisivujen vuorilaudoitus. Ulkoseinät ovat veden vihreää pystypeiterimaa. Katto on punaista tiiltä, lukuun ottamatta porstuaa, joka on katettu punaisella palahuovalla. Ikkunat ovat pääosin 7-ruutuiset. Lisäksi yläkerrassa on leveämmät 10-ruutuiset ikkunat. Pihassa sijaitsee myös navettarakennus. Päärakennus Uukuniementielle päin Päärakennus länteen Entinen navettarakennus 27
Seppälän tila sr-1/p(36) 0 12,5 25 50 m Seppälä sijaitsee aivan Kummuntien varressa ja pihapiiri on arvokas maisemallisesti. Sillä on merkitys myös paikallishistoriallisesti, sillä Seppälän tilan saunassa ovat lotat keittäneet soppaa ja muonittaneet laatokankarjalaisia pakolaisia talvi- ja jatkosodan aikana. Päärakennus pohjoiseen Puolitoista kerroksinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaudoituksella ja punamullattu. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat sekä ovi ja ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuisia, mutta niiden lisäksi on myös pystysuuntaisia 3-ruutuisia, yksi isompi 11-ruutuinen sekä vinoruutuiset yläkerran päätyjulkisivun ikkunat. Ikkunoiden lippalaudan 28
tukia on useita ja ne toistuessaan muodostavat koristeaiheen. Satulakatossa on punainen savitiilikate ja punamullatut avoräystäät. Savupiippu on muurattu sementtitiilistä, eikä sitä ole pinnoitettu. Avokuistin satulakatto on tuettu puisin vinotuin seinästä. Sisääntuloportaat on valettu betonista. Sokkeli on todennäköisesti luonnonkiveä, mutta se on myöhempien korjaustöiden yhteydessä rapattu ja maalattu harmaaksi. Seppälän pihapiiri Pihapiiriin kuuluu myös Uukuniemen alueelle tyypillinen navetta, jonka ensimmäinen kerros on muurattu luonnonkivistä ja yläosa on punamullattua pystylautaa. Pitkänomaista navettaa on pohjoiskulmasta lautarakenteisella osalla. Sekä uuden, että vanhan rakennuksen osan kattomuoto on satula ja vesikatteena on punainen profiilipeltikate. Tilan hirsirunkoinen saunarakennus sijaitsee aivan Kummuntien vieressä. Tiellepäin oleva saunan ikkuna on kaksiosainen ja pihalle päin olevat ikkunat ovat 6-ruutuiset. Satulakatossa on sementtitiilikate ja saunan piippu on myös muurattu sementtitiilistä. Sauna ja navettarakennus 29
Niukkalan kirjasto (Markkala) sr-1(25) Niukkalan kirjastorakennuksena nykyisin palveleva rakennus on toiminut Uukuniemen kunnantalona ennen Parikkalan kuntaan liittymistä. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Uukuniementien varrella ja Kummuntien päätteenä. Sen koillispuolella sijaitsee pieni ruokakauppa ja lounaispuolella rakennus, jossa toimii pankki ja lounaskahvila. Kaksikerroksinen ja kellarillinen kirjastorakennus on rakennettu 1950-luvulla. Rapatut julkisivut ovat hennon vaaleanpunaiset. Ikkunat ovat kaksiosaiset sisään ja ulos aukeavat puuikkunat. Toinen ruuduista on kapeampi tuuletusikkuna. Yläkerrassa pitkillä sivuilla on pienempiä yksiruutuisia ikkunoita ja päätyjulkisivujen ullakkoikkuna on 6-kulmainen ja yksiruutuinen. Tielle päin oleva leveäotsainen katos pilareineen on maalattu tummanruskeaksi. Sisääntulotasolle on betonista valetut portaat ja julkisivussa kiinni oleva pitkä ramppi. Kaakkoisjulkisivussa on erityispiirteenä lautavuorattu ja pilareilla tuettu uloke, jonka alta on toinen sisäänkäynti. Ulokkeen lautaverhous on ruskeaksi kuultokäsiteltyä lomalautaa. Rakennuksen satulakatossa on vesikatteena tummanruskea profiilipelti. Sokkeli on rapattu ja maalattu tumman harmaaksi. Niukkalan kirjasto Kummuntien suunnasta Niukkalan kirjasto lounaasta Niukkalan kirjasto kaakosta 30
Hovikulma sr-2(26) Hovikulma, ent. kaupparakennus Kummuntien ja Uukuniementien risteyksessä Kauppana aiemmin toiminut puolitoistakerroksinen ja kellarillinen rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Kummuntien ja Uukuniementien risteyksessä. Näkymä rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalle Pyhäjärvelle on peittynyt pohjoisrinteen metsittyessä. Vuonna 1958 valmistunut rakennus on nykyisin tyhjillään. Vaakaponttilautavuorattu rakennus on maalattu vaaleankeltaiseksi. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat ovat vaalean vihreät ja ikkunoiden puitteet punaiset. Myös ikkunalliset ovet on maalattu punaiseksi. Maasto laskee jyrkästi rakennuksen pohjoispuolella järven suuntaan ja betonista valettu ja vihreäksi maalattu sokkeli nousee korkeaksi. Satulakatossa on ruskea poimulevypelti ja eteläjulkisivussa räystäännosto, jonka alla on leveä ikkuna. Katossa on avoräystäät ja eteläjulkisivulla lape kattaa myös umpinaisen sisääntulokuistin ja jatkuu lippana autotallin luiskan päälle. Lippa on tuettu puisilla vinotuilla seinästä. Lipan nurkka on viistetty koillisnurkalta. Kummuntielle päin aukeavan kaupan sisäänkäynnin päällä on erillinen lyhyt lippa. Savupiippu on punatiilistä muurattu ja pellittämätön. Ikkunat ovat sisään ja ulos aukeavia puuikkunoita. 1-, 2- ja 3-ruutuisia. 2- ja 3-ruutuisissa ikkunat ovat epäsymmetrisiä ja toinen ruuduista tai päätyruudut ovat tuuletusikkunoita. Päätysivujen ullakkoikkuna on 6-kulmainen ja yksiruutuinen. Hovikulma kaakosta Hovikulma koillisesta 31
Niukkalan kansakoulu sr-1/p(31) 0 12,5 25 50 m Niukkalan jugendhenkinen koulurakennus on rakennettu vuonna 1910. Se on palvellut kouluna ainakin 1950-luvulle saakka, kunnes uusi koulurakennus valmistui. Nykyisin se on asuinkäytössä. Vanhan koulun yhteydessä sijaitsee myös koulun asuntolana ja terveystalona aiemmin palvellut talo sekä vapaapalokunnan rakennus ja ne yhdessä muodostavat Niukkalantielle avautuvan pihapiirin. Puolitoistakerroksinen ja hirsirunkoinen rakennus on vuorattu peiterimalaudoituksella, joka on keltamultamaalattu. Molemmilla sivuilla on leveät kattotympanot. Tympanoiden sekä rakennuksen päätyjen harjakolmioissa on vuorauksena lomalauta. Ikkunat ovat 6-ruutuiset ja niiden puitteet on maalattu tummanruskeaksi. Nurkka-, räystäs- ja vuorilaudat ovat punaruskeat. Lyhyiden päätyjen ja tympanoiden ikkunat ovat pieniä, rinnakkain sijaitsevia 4-ruutuisia ikkunoita, joiden otsalauta on tuettu useilla kannakkeilla. Tielle päin olevissa sisäänkäynneissä on avokuistit, harjakatot ja betonista valetut portaat. Sisäänkäynnin taso on huomattavasti maanpintaa korkeammalla. Harjakatossa on tummanruskea ja saumattu peltikatto ja avoräystäät. Hormeissa on punaruskea pellitys. Perustus on betonia. Niukkalan kansakoulu Niukkalantielle 32
Niukkalan kansakoulu etelästä Entinen kuolu- ja asuntolarakennus pihalle päin Entinen koulu- ja asuntolarakennus lounaaseen Niukkalan entisen kansakoulun lounaispuolella sijaitsee rakennus, joka on palvellut aiemmin koulun asuntolana ja Uukuniemen terveyskeskuksena. Nykyisin rakennuksessa on useita asuntoja. Puolitoistakerroksinen pitkä rakennus on peiterimalaudoitettu ja keltaiseksi maalattu. Harjakatossa on tummanruskea profiilipeltikate ja sen lounaisjulkisivussa on lapekatteinen räystään nosto, jonka alla parveke. Pihan puolen sisäänkäynneissä on aumakattoiset ja piilotuetut katokset. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Pihan puolella yläkerran ikkunat ovat matalat ja 2-ruutuiset. Kaakkoisjulkisivulle on vaihdettu alkuperäistä isommat yksiruutuiset ikkunat alakertaan. Ikkunoiden puitteet ovat valkoiset ja räystäs-, nurkka ja vuorilaudat ovat metsän vihreät. Perustus on betonia. Asuntolarakennusta vastapäätä sijaitsee Uukuniemen vapaapalokunnan rakennus, joka on uudempaa rakennuskantaa. Uukuniemen VPK 33
Hovilan aitat sr-1(35) 0 12,5 25 50 m Aumakattoista aittaa kunnostettiin inventoinnin valokuvauksia tehtäessä. Kokonaisuus koostuu kahdesta hirsikehikosta ja niiden väliin hirsistä ladotusta väliosasta. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvulla ja hirret ovat vanhemmassa kehikossa 1700-luvun alkupuolelta. Vanhemmassa osassa on harvinaiset sulkanurkaksi kutsutut salvokset. Nuorempi aitan osa on luhtiaitta, jossa on avonainen parviosa. Rakennukseen on tarkoitus asentaa karjalainen lautakatto ja rakennuksen vanhat sisäänpäin aukeavat ovet. Hovilan aitta sr-1(3). Lukuisia vanhan osan hirsiä on jouduttu vaihtamaan. 34
Hovilan aitta sr-1(3). Nuorempi luhtiaitta Hovilan aitta sr-1(3). Kunnostamista varten laadittu julkisivukuva. Vastapäätä aumakattoista aittarakennusta sijaitsee toinen hirsirakenteinen aitta. Rakennuksessa on nurkkalaudoilla peitetyt pitkät nurkat ja se on punamullalla maalattu. Sisäänpäin aukeavat, vaakapaneloidut ovet on siniseksi maalattu ja niiden päällä on 4-ruutuiset ja vaakasuuntaiset ikkunat. Räystäs-, nurkka- ja vuorilaudat on maalattu valkoiseksi. Harjakatto on katettu savikattotiilillä. Omistajalla on tarkoitus kengittää rakennus meneillään olevan aittakunnostusprojektin valmistuttua. Hovilan yksikerroksinen aitta sr-1(2) 35
Mattila sr-2/p(34) 0 12,5 25 50 m Mattilan tila sijaitsee Hovilan tilan läheisyydessä ja Hovilaan mentäessä ajetaan Mattilan pihan sivu sen länsipuolelta. Tyhjillään olevan asuinrakennuksen lisäksi tilalla on navettarakennus, joka on edelleen käytössä. Puolitoistakerroksinen hirsirunkoinen asuinrakennus on rakennettu todennäköisesti 1920-luvulla. Hirsiseinät on punamullattu ja vuori-, nurkka ja räystäslaudat ovat valkoiset. Satulakatto on maalaamatonta profiilipeltiä. Sisääntulo on katettu pienellä seinästä tuetulla katoksella, jonka poikkipäätyisessä ja satulamallisessa katossa on sementtitiilikate. Ikkunoita on usean mallisia: 6-ruutuisia, 9-ruutusia, 3-ruutuisia sekä 1-ruutuisia vinoikkunoita. Perustus on valettu sementistä. Navettarakennus on tyypillinen Uukuniemen alueen navetta. Ensimmäinen kerros on muurattu luonnonkivistä ja yläosa on hirsirakenteinen ja -pintainen. Navetan jatkeena oleva osa on rankarakenteinen ja pystylaidoitettu. Rakennuksessa on myös myöhemmin rakennettu poikkipääty, joka on matalampi. Laajennusosan julkisivut on vuorattu lomalaudalla. Sekä hirsiosat, että lautaosat julkisivussa on punamullattu. Nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä hirsiseinissä salvoksien päädyt on maalattu valkoiseksi. Pitkässä ja yhtenäisessä satulakatossa on sementtitiilikatto. Laajennusosalla maalaamaton profiilipelti. Mattilan päärakennus Mattila, navettarakenus 36
Notko (ent. Tynkkysen kauppa) sr-1/p (28) 0 12,5 25 50 m Vanha Tynkkysen kyläkauppa on rakennettu 1930-luvulla ja se on funktionalistisen kauden tyylipuhdas rakennus. Kauppa sijaitsee aivan Niukkalantien varressa ja se muodostaa hienon parin tien toisella puolella sijaitsevan entisen limonaditehtaan kanssa, joka on myös ollut kyläkaupan pitäjien omistuksessa. Tynkkyset ovat pitäneet rakennuksessa kauppaa vuosina 1937-1963, jonka jälkeen sen ostivat Sinkkoset ja jatkoivat kyläkaupan pitämistä rakennuksessa vuoteen 1976 asti. Sen jälkeen rakennus on palvellut kesäasuntona. Pihapiirissä sijaitsee myös korkea aitta-vajayhdistelmä ja sauna. Kaksikerroksinen lautarakenteinen talo on rapattu ja maalattu vaalealla kalkkimaalilla. Rappaus jatkuu yhtenäisenä räystäältä maahan asti, eikä siinä ole erillistä sokkelia. Katto on loiva yksisuuntainen lapekatto, jossa on pihan puolella samansuuntainen, mutta hieman matalampi osa sisäänkäynnin kohdalla. Katossa on lyhyet umpiräystäät. Ikkunat ovat pystysuuntaisen suorakaiteen muotoisia 1-, 2- ja 3-ruutuisia ja ne on asennettu aivan julkisivun pintaan. Ikkunan karmit on maalattu tummanpunaisiksi ja puitteet ovat valkoiset. Tielle avautuva kaupan sisäänkäynti on ollut lyhyen lapekatoksen alta. Puut ovat kasvaneet käytöstä poistuneen sisäänkäynnin eteen ja peittävät harmillisesti rakennuksen. Notkon päärakennus (vanha Tynkkysen kyläkauppa) Niukkalantielle päin 37
Päärakennus koilliseen Aitta- ja vajarakennus on puolitoistakerroksinen, lautarakenteinen ja pystysuuntaisesti peiterimalaudoitettu rakennus. Sen punamultaus on haalistunut ja rakennus on myös muutoin päässyt huonoon kuntoon. Erityispiirteenä on yksisuuntainen lapekatto ja yläkerran uloke tiellepäin olevien sisäänkäyntien päällä. Aitta- ja vajarakennus Saunarakennus 38
Kuilu sr-2(29) Entinen meijerinä ja sittemmin limonaaditehtaana toiminut rakennus sijaitsee Uukuniementien varrella ja se muodostaa hienon parin tien toisella puolella sijaitsevan entisen Tynkkysen kaupan kanssa. Kaksikerroksinen rakennus on rakennettu arviolta 1930-40-luvulla. Yläkerrassa on ollut työtekijöiden asuntoja ja alakerrassa tuotantotiloja. Rakennuksessa on lapekatto, mutta päätyjulkisivut on rakennettu samaan korkoon, kuin kadulle päin oleva julkisivu ja rakennus on muodoltaan laatikkomainen. Peiterimalaidoitettu julkisivu on maalattu vaaleankeltaiseksi ja nurkka-, räystäs ja vuorilaudat ovat vihreät. Välipuitteelliset ikkunat on maalattu valkoiseksi. Tielle päin olevan sisäänkäynnin yhteydessä on lastauslaituri. Sisäänkäynnin portaat, sokkeli ja lastauslaiturin pilarit on valettu sementistä. Vesikate on maalaamatonta profiilipeltiä. Savupiiput ovat pellitetyt. Rakennusta vastapäätä sijaitsee lautarakenteinen ulkorakennus. Molemmat rakennukset ovat käyttämättöminä päässeet huonoon kuntoon. Entinen meijeri ja limonaaditehdas Uukuniementien suuntaan Julkisivu lounaasta Julkisivu koillisesta 39
Rauhala sr-1/p (32) 0 12,5 25 50 m Rauhalan pihan rakennukset ympäristöineen muodostavat kauniin maisemallisen kokonaisuuden. Ympärillä on laajoja peltomaisemaa ja pihapiirissä kasvaa erilaisia jalopuita. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi verstas, pitkä aittarakennus, sauna sekä navetta. Tilan puolitoistakerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1905. Sitä on laajennettu ja saneerattu aikojen kuluessa ja se on edelleen asuinkäytössä. Rakennus on hirsirunkoinen ja julkisivujen lomalaudoitus on myöhäisemmältä ajalta. Julkisivut ovat keltaiseksi maalatut. Alakerrassa ikkunat ovat 7-ruutuiset ja yläkerrassa 6-ruutuiset. Ikkunan puitteet ja ovet ovat tummanruskeat. Rakennuksen nykyasussa ei ole vuori- eikä nurkkalautoja. Satulakattoisessa katossa on molemmilla sivuilla kattotympanot. Vesikate on ruskeaksi maalattua ja saumattua peltiä. Laajennusosan kate on lukkoponttipeltikatetta. Piiput ovat pellittämättömät. Perustus ja avokuisti portaineen on valettu betonista. Päärakennus etelän Päärakennus pohjoisen Asuinrakennusta vastapäätä sijaitseva verstas on rakennettu vuonna 1911. Verstaassa on rakennettu urkuharmoneja ja myöhemmin arkkuja. Harmonin virittäjän huone on sijainnut alakerrassa ja puusepät ovat asuneet yläkerrassa. Rakennus on hirsirunkoinen ja vuoraamaton. Julkisivut on punamullattu ja ikkunoiden puitteet, vuori-, nurkka- ja räystäslaudat ovat valkoiseksi maalattuja. Poikkeuksellisen korkea ja umpinainen eteinen on peiterimalaudoitettu. Rakennuksessa on satulakatto ja siinä on punaiseksi maalattu saumapeltikatto. Savupiiput ovat punatiiliset ja pellittömättömät. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Eteläjulkisivun puolelle on rakennettu laajennusosa, jossa on leveä vaakaponttilaudoitus. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus. 40
Verstas pohjoisen Verstas etelän Aittarakennus Yksityiskohta aittarakennuksen ovesta Saunarakennus Navettarakennus hieman etäämmällä varsinaisesta pihapiiristä Rauhalan pihapiirin läheisyydessä sijaitseva lähinaapurin päärakennus. 41
Toivola sr-1/p(33) 0 12,5 25 50 m Toivolan tilan rakennukset näkyvät hyvin Niukkalantiella ja navettarakennus sijaitsee aivan tien vieressä. Päärakennus ja talousrakennus ovat tiestä noin 50 metrin etäisyydellä. Ympärillä on ennen ollut peltoja, mutta nyt pelloilla kasvaa tiheä koivikko. Tilan rakennus on 1850-luvulta ja se on ollut aikoinaan ainakin osittain savutupa. Puolitoistakerroksisen ja pitkän hirsirakennuksen julkisivut ovat vaakaponttilautaa ja harjakolmion alla vinoponttilautaa. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset, lukuun ottamatta umpikuistia, jossa on pienempi ja useampi ruutuiset ikkunat. Julkisivut ovat vaalean keltaiset, ikkunan puitteet valkoiset ja vuori-, nurkka- ja räystäslaudat ovat tummanruskeat. Satulakatto on tummanruskeaa profiilipeltiä ja katossa on avoräystäät. Savupiiput ovat punatiilipintaiset. Pitkänomainen kuistin on puoliksi avoin ja puoliksi umpinainen. Perustuksen kookkaat luonnonkivet on maalattu ruskeaksi. Päärakennus luoteeseen Päärakennus itään Talousrakennus Navettarakennus 42
Niukkalan maamiesseurantalo Rajapirtti sr-1(30) Rajapirtti, sijaitsee Niukkalantien kaakkoispuolella mäen laella. Urheilukenttä on rakennuksen länsipuolella, mäen alla. Rajapirtti on valmistunut vuonna 1953 ja se on rakennettu lähes kokonaan talkootyönä. Sitä on myös pidetty kunnossa talkootyövoimin ja rakennus palvelee nykyisin erilaisten liikuntaharrastusten ja yleisötilaisuuksien kokoontumispaikkana. L-mallisessa rakennuksessa laajempi osa on kaksikerroksinen ja pienempi yksikerroksinen. Julkisivut on verhoiltu pystysuuntaisella ja ohuella lomalaudalla, jossa päällimmäisen laudan reunat ovat pyöristetyt. Rakennus on maalattu hennon vaaleanpunaiseksi. Ikkunanpuitteet, nurkka-, räystäs- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Ovet ovat puiset, pystypaneloidut ja ruskeaksi maalatut ja kaikissa on yläikkunat. Erityispiirteenä ovat sisääntulojen katokset, joissa ei ole pilareita ja joissa on aumakatot. Vesikatteena on maalaamaton saumapeltikatto. Katon räystäät ovat avonaiset. Ikkunoissa on useita kokoja ja erilaisia jaotuksia. Perustus ja portaat on valettu betonista ja sokkeli nousee rakennuksen itäsivulla varsin korkeaksi maaston laskiessa. Osalla rakennusta on tiloja myös kellarissa. Rajapirtin läheisyydessä sijaitsee myös kuivaamorakennus, joka on ollut kyläläisten yhteiskäytössä. Saapuminen Rajapirtille Rajapirtti pohjoisesta Kuivaamo Rajapirtin läheisyydessä 43