21. maaliskuuta 2014 Krimin kriisi ja Suomen talous Sijoittajan kannattaa muistaa hajautus Krimin niemimaan hallinnasta syntynyt kansainvälinen kiista haittaa Venäjän taloudellisia suhteita EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Rupla heikkenee, Venäjän talouskasvu hyytyy ja maa uhkaa ajautua taantumaan, mikäli kriisi pitkittyy. Ukraina - kiistan toinen suora osapuoli kärsii suuresta epävarmuudesta sekä poliittisen aseman että taloudellisen tulevaisuuden osalta. Ukrainan talouden suorat vaikutukset maailmanmarkkinoihin ja Suomeen ovat kuitenkin rajalliset. Kriisin vaikutus on näkynyt lähinnä viljojen maailmanmarkkinahintojen nousun myötä. Vaikutukset globaaliin talouteen riippuvat pakotteiden lisääntymisestä ja kestosta. Euroopan Unionin maakaasusta noin 30 % tulee Venäjältä, suurelta osin Ukrainan kautta, joten energia näyttelee merkittävää roolia kriisin ratkaisusta neuvoteltaessa. Rahoitusmarkkinat suhtautuvat kriisin rauhanomaiseen ratkaisuun toiveikkaasti. Konfliktin syveneminen tulisi kalliiksi kaikille osapuolille. Suomen viennistä noin 9 % suuntautuu Venäjälle ja odotamme viennin sekä matkailun supistuvan jo tähän mennessä tapahtuneen ruplan heikkenemisen seurauksena merkittävästi. Suomen vienti muualle voi kuitenkin kasvaa 2014, joten kriisi ei nykymuodossaan estä talouden kääntymistä loivaan nousuun 2014-2015. Vuosina 1998-1999 Suomen vienti Venäjälle lähes puoliintui, mutta talous kasvoi. Laajat kauppapakotteet voisivat jarruttaa euroalueen talouskasvua, mikä pitäisi Suomen taantuman pihtiotteessa sekä viennin että kulutuksen supistuessa. Tuoreessa 18.3. julkaistussa ennusteessa olemme ottaneet huomioon nykyisenkaltaiset pakotteet. Odotamme Suomen BKT:n kasvavan 0,5 % tänä vuonna ilman kriisin syventymistä. Suomen valtion lainojen 10 vuoden koron ero suhteessa Saksaan on noussut aavistuksen viime viikkoina. Valtion talouden kannalta todellinen uhka on taantuman jatkuminen. Sijoittajalle kriisi on merkinnyt Venäjällä toimivien yhtiöiden kurssien laskua ja valuuttakurssitappioita. Kriisin nopea loppu toisi helpotusta, mutta Venäjän näkymät ovat heikentyneet useiksi vuosiksi. Kriisi muistuttaa sijoitusten hajauttamisen hyödyllisyydestä. Poliittiset panokset kovia Putin ilmoittanut Krimin kuuluvan Venäjään. Venäjä ei tunnusta Ukrainan nykyistä hallintoa. Ukraina pitää Krimiä edelleen osana aluettaan ja lisää puolustusvalmiutta. Länsimaat eivät hyväksy Krimin siirtoa eivätkä haluaisi jäädä sivustakatsojiksi, joten pakotteet voivat lisääntyä nykyisestä. Ukrainassa aiotaan pitää presidentinvaalit 25.5.2014. Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 010 5467715 Ekonomisti Juhana Brotherus 010 546 7159 Ekonomisti, Danske Bank Markets Vladimir Miklashevsky 010 546 7522 Seniorianalyytikko Henna Mikkonen 010 546 6619 Julkaisu on luettavissa Internetissä www.danskebank.fi. Katsaus on osa suhdanteet ja rahoitusmarkkinat katsausten erityisteemasarjaa.
Venäjän talouskasvu uhattuna Venäjän talouskasvu hidastui voimakkaasti 1,3 %:iin vuonna 2013. Vielä vuonna 2012 maan BKT kasvoi 3, vuositasolla. Vauhti on hidastunut neljänneksestä toiseen yksityisen kulutuksen hyvästä kasvusta huolimatta, sillä investoinnit olivat pakkasella viime vuonna ja varastot supistuivat roimasti. Vielä vuoden alussa odotimme tämän vuoden talouskasvun kiihtyvän 2,6 prosenttiin, sillä inflaatio-odotukset olivat maltillisia, ulkoinen ympäristö (USA:n ja euroalueen taloudet) suotuisa ja korkojen odotettiin laskevan, mikä tukisi sekä yksityistä kulutusta että kiinteitä investointeja. Viime viikolla kuitenkin alensimme vuoden 2014 kasvuennusteemme 1 %:iin rahapolitiikan kiristyessä ja geopoliittisen riskin lisääntyessä. Helmikuun 2014 loppupuolella Ukrainan poliittisen tilanteen kärjistyessä ja ex-presidentti Viktor Janukovitsin lähdettyä pois maasta geopoliittinen riski nousi otsikoihin ja alkoi painaa sijoittajien sentimenttiä. Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin sai Venäjän liittoneuvostolta luvan asevoimien käyttöön Ukrainan alueella, kansainväliset sijoittajat säikähtivät ja alkoivat paeta kovaa vauhtia sekä ruplasta että venäläisistä osakkeista. Yhden päivän aikana rupla syöksyi 2 % suhteessa euroon ja Micex-osakeindeksi romahti lähes 10 %, minkä jälkeen Venäjän keskuspankki ryhtyi vakauttamaan tilannetta. Keskuspankki nosti rajusti ohjauskorkoaan 1,5 prosenttiyksiköllä 7 %:iin ja depo- sekä repo-korot kohosivat samalla 6 %:iin ja :iin. Samana päivänä keskuspankki tuli voimakkaasti valuuttamarkkinoille myymällä 11 miljardin dollarin verran ulkomaista valuuttaa tukeakseen ruplan kurssia. Tällaista operaatiota ei ole nähty sitten vuosien 2008-2009 finanssikriisin. Toimenpiteet eivät kuitenkaan auttaneet ruplaa, joka päätöksen jälkeen ehti käydä historiansa matalimmalla tasolla suhteessa euroon. Nopeasti heikkenevä rupla on nostanut inflaatio-odotuksia ja Venäjän keskuspankki on päättänyt olla laskematta korkoja muutamaan kuukauteen. Näemme tämän selkeänä rahapolitiikan kiristyksenä, mikä iskee yksityiseen kulutukseen ja investointien kasvuun kallistuvan rahoituksen myötä. Kulutuslainat ja yritysrahoitus ovat jo ennen tätä olleet liian kalliita kestävän talouskasvun ylläpitämiseksi. Odotamme kuitenkin inflaation laskevan hieman alle 6 %:iin tämän vuoden toisella puoliskolla, mikä saisi keskuspankin laskemaan korkoja. Krimin kansanäänestyksen ja Putinin puheiden jälkeen markkinat ovat rauhoittuneet hieman, sillä Venäjän presidentti ilmoitti välttävänsä vastakkainasettelua länsimaiden kanssa ja haluavansa yhtenäistä Ukrainaa. Sotilaallisten operaatioiden riski on vähentynyt. Samalla USA ja EU ovat luvanneet Ukrainalle taloudellista apua. Geopoliittisen riskin ominaispiirre on, että se voi syntyä ja kärjistyä hetkessä. Sitä on myös hyvin vaikeaa ennustaa. Riskin syntyessä epävarmuus voi painaa markkinoita pitkään, kuten on nähty Ukrainan tapauksessa. Nyt markkinat odottavat EU:n ja USA:n talouspakotteita Venäjää kohtaan. Pakotteiden aste tulee vaikuttamaan siihen, mitä Venäjän taloudelta kannattaa odottaa lähivuosina. Jos länsimaiden asettamat talouspakotteet laajenevat merkittävästi tai poliittinen epävarmuus uudelleen kasvaa, Venäjän talous voi luisua taantumaan. Venäjä on myös luvannut reagoida samansuuruisilla pakotteilla, joten kärjistyvä vastakkainasettelu tulee vaikuttamaan molemmin puolin sekä suoraan että epävarman ilmapiirin kautta, jolloin markkinat reagoivat herkästi jopa pelkkiin uutisotsikoihin. Ekonomisti, Danske Bank Markets Vladimir Miklashevsky 010 546 7522
Venäjä tärkeä Suomen taloudelle Venäjä on maailman kuudenneksi suurin kansantalous, jonka kehitys vaikuttaa Suomeen neljällä merkittävällä tavalla. Ensinnäkin Venäjän talouden vaihtelut heijastuvat maailmantalouteen etenkin energian hintakehityksen kautta. Venäjä on maailman toiseksi suurin energian viejä Saudi Arabian jälkeen. Energiaintensiiviseen teollisuuteen nojaavassa Suomessa öljyn ja kaasun hintavaihtelut tuntuvat välittömästi. Toinen vaikutuskanava on Venäjän suorat investoinnit Suomeen. Venäläiset eivät ole ostaneet vain kesämökkejä ja kiinteistöjä Itä- ja Etelä-Suomessa, vaan kipeästi kaivattua ulkomaista pääomaa on sijoitettu myös moniin hankkeisiin, tunnetuimpana uutena kohteena Fennovoima. Mikäli keskeiset hankkeet kaatuisivat, negatiiviset vaikutukset näkyisivät Suomen talous- ja työllisyyskehityksessä. Kolmas ja selkein vaikutus Venäjän talouden heilahteluilla on viennin ja tuonnin kautta Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani kauppavaihdon arvolla mitattuna. Suomalaiset vienti- ja tuontiyritykset, jotka käyvät suoraan kauppaa Venäjän kanssa, ovat riippuvaisia idänkaupan esteettömästä sujuvuudesta. Laajat kauppapakotteet sopisivat heille äärimmäisen huonosti. Lukuisat yritykset ja kyseisten yritysten työllistämät suomalaiset ovat siis suoraan sidoksissa Venäjän poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Viimeisimmät tilastot tavara- ja palveluviennistä vuodelta 2012 kertovat, että Venäjä oli Suomen toiseksi tärkein vientimaa Ruotsin jälkeen. Tuontimaista Venäjä oli suurin peräti 15 prosentin osuudellaan. Tärkeimpiä vientitavaroita Venäjälle ovat koneet ja laitteet, metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä maito- ja meijerituotteet. Suomeen tuodaan puolestaan etenkin energiaa, mutta myös puutavaraa, rautaa ja terästä. Venäjän länsimaita suuremmasta suhteellisesta kasvupotentiaalista johtuen on syytä uskoa, että Venäjän merkitys Suomen tärkeimpänä kauppakumppanina vain korostuu tulevina vuosikymmeninä hetkellisistä kriiseistä huolimatta. Neljäs keskeinen vaikutus Suomeen tulee matkailun kautta. Venäläiset ovat ylivoimaisesti suurin ulkomaisten matkailijoiden kansalaisryhmä, likimain puolet Suomessa käyvistä ulkomaalaisista turisteista ovat venäläisiä. Matkailuyrityksille ja toimialan noin 140 000 työntekijälle venäläiset turistit ovatkin tärkeä joukko. Myös kaupan ala, etenkin Itä- ja Etelä-Suomessa, on hyvin riippuvainen venäläisistä kuluttajista. Lappeenrantaan, Imatralle ja Kouvolaan on rakennettu runsaasti hotelleja, kauppakeskuksia ja ravintoloita, joiden elinkelpoisuus nojaa ostovoimaiseen venäläisturistien virtaan. Kuvaavaa on, että Vaalimaalle rakennetaan Suomen toista kasinoa itärahojen toivossa. Venäläiset kävijät kuluttivat Suomessa tilastokeskuksen mukaan 888 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tästä summa lienee vain kasvanut. Krimin kriisi on vaikuttanut Suomen talousnäkymiin jo nyt. Danske Bank leikkasi merkittävästi Venäjän kasvuennustetta kriisin syvennyttyä. Rajusti heikentyneen ruplan ensivaikutukset saattoi havaita jo viime vuoden lopulla, kun Suomen tavaravienti Venäjälle kääntyi laskuun. Huolestuttavaa oli myös yllättävä käänne joulukuussa, kun venäläisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät Suomessa. Danske Bankin ekonomistit laskivat maaliskuussa Suomen talousennustetta ottaen huomioon Krimin kriisin eri vaikutukset. Kriisi voi syventyessään ajaa Suomen talouden pakkaselle. Heikentyneet talousnäkymät heijastuvat myös Suomen valtionlainoihin korkoero Saksaan on kasvanut hienoisesti sijoittajien muututtua aavistuksen varovaisemmiksi. Danske Bank seuraa Ukrainan ja Venäjän tilannetta aktiivisesti. Venäjä tärkeä vientiyrityksille 12 % 10 % 6 % 2 % 0 % 11 % 9 % ja tuontiyrityksille Suomessa 16 % 1 12 % 10 % 6 % 2 % 0 % 15 % Lähde: Tilastokeskus, tulli Lähde: Tilastokeskus, tulli Venäjän heikkous heijastuu Suomeen Ruplan syöksy ei tiedä hyvää viennille Ekonomisti Juhana Brotherus 010 546 7159 %-osuus Suomen viennistä, 2012 7 % 5 % %-osuus Suomen tuonnista, 2012 13 % 11 % 7 % 5 % 5 % 5 %
Hajautus suojaa sijoittajaa kriiseiltä Ukrainan tilanne on lisännyt jännitteitä Venäjän ja länsimaiden välillä. Tunnelma sijoitusmarkkinoilla laajemmin on kuitenkin pysynyt varsin rauhallisena. Länsimaiden osakemarkkinoita kuvaava MSCI World -indeksi on euroissa mitattuna laskenut Krimin tilanteen eskaloitumisen (2.3) jälkeen vajaan 1 %:n ja kehittyvät osakemarkkinat MSCI Emerging Markets World -indeksillä mitattuna reilut 2 %. Eniten tilanteesta on kärsinyt Venäjän markkina, jossa osakekurssit ovat tätä kirjoitettaessa vajaat 9 % helmikuun loppua matalammalla tasolla. Sijoittajien kannalta kriisin vaikutuksia voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: vaikutukset Venäjään, vaikutukset suomalaisiin yhtiöihin ja vaikutukset markkinoihin laajemmin. Venäjän osakemarkkinat ovat reagoineet Ukrainan kriisiin vahvasti ja sitä kautta monet suomalaiset sijoittajat ovat joutuneet toteamaan sijoitustensa arvon laskeneen. Moskovan pörssin Micex-indeksi on laskenut helmikuun lopusta reilut. Lisäksi rupla heikentynyt reilun prosentin, mikä on osaltaan heikentänyt suomalaissijoittajien tuottoja. Kriisin ensipäivinä kurssilasku oli vahvempaa, mutta sen jälkeen tilanne on tasaantunut. Taloustilanne ja poliittinen tilanne ovat tällä hetkellä haastavia Venäjällä. Maan keskuspankki on reagoinut ruplan heikkenemiseen nostamalla maan korkotasoa. Korkeampi korkotaso ja heikentynyt rupla vaikuttavat jo nyt negatiivisesti yksityiseen kulutukseen ja siten myös talouskasvuun, joka oli jo ennen kriisiäkin hauraalla pohjalla. Kriisin eskaloituminen ja mahdolliset laajemmat talouspakotteet tekisivät tilanteen entistä haastavammaksi. Kriisi heikentää myös sijoittajien luottamusta Venäjää kohtaan. Vaikka Ukrainan tilanteeseen saataisiin rauhanomainen ratkaisu, on se jättänyt särön sijoittajien ja investoijien mieliin, mikä voi vähentää sijoituksia maahan pidemmän aikaa. Yllä mainitut tekijät heikentävät Venäjän kiinnostavuutta sijoitusmielessä ja Venäjän osuutta onkin pienennetty Danske Capitalin sijoitusnäkemyksessä. Hyvä on kuitenkin muistaa, että haasteista huolimatta Venäjältä löytyy edelleen mielenkiintoisia sijoituskohteita. Mikäli tilanteeseen saadaan hyväksyttävä poliittinen ratkaisu ja vakavilta talouspakotteilta vältytään, voi kurssikehitys kääntyä suotuisaksi. Usein parhaat oston paikat ovat yleensä silloin, kun tilanne on akuutti ja kurssit ovat laskeneet. Opportunistisimmat sijoittajat ovatkin jo lähteneet lisäämään sijoituksiaan Venäjällä. Venäläisten osakkeiden arvostustaso on erittäin alhainen mahdollistaen hyvänkin tuottokehityksen, mikäli tilanne rauhoittuu. Suomalaisille yhtiöille Venäjä on keskimääräistä tärkeämpi kauppa-alue. Lukuisat suomalaiset pörssiyhtiöt ovat investoineet vuosien saatossa Venäjälle yli yhdeksän miljardin euron edestä erilaisiin tehtaisiin, kauppoihin sekä muihin liikeyrityksiin, ja yhtiöiden palkkalistoilla on kymmeniä tuhansia venäläisiä. Venäjä-mahdollisuus onkin nopeasti kääntynyt Venäjä-riskiksi monen sijoittajan silmissä. Vaikutukset suomalaisyhtiöihin tulevat useaa eri kautta. Venäjän haasteellinen taloustilanne ja ruplan heikentyminen vähentävät suomalaistuotteiden kysyntää Venäjällä (esim. Aspo, Ponsse, Tikkurila, Stockmann). Lisäksi ruplan heikentyminen vähentää venäläisten ostovoimaa Suomessa (esim. Kesko ja Stockmann) ja toisaalta heikentää suoraan yhtiöiden euroiksi käännettyä kirjanpitotulosta (Oriola-KD, TeliaSonera ja YIT). Toisaalta ne harvat yhtiöt, jotka vievät Venäjältä tuotteitaan, voivat jopa hyötyä valuutan heikentymisestä (Nokian Renkaat). Yllä mainitut tekijät heikentävät arviomme mukaan suomalaisten yhtiöiden tulosennusteita 3-5 %:ia kuluvana vuonna. Vaikutus on siis koko Suomen markkinan osalta varsin maltillinen, yksittäisten yhtiöiden kohdalla toki selvästi suurempi. Venäjän osakemarkkinat notkahtivat Suomalaiset yhtiöt altistuvat Venäjän tilanteelle eri tavoin Venäjän haasteellinen taloustilanne vähentää suomalaistuotteiden kysyntää. Ruplan heikentyminen tekee suomalaistuotteet Venäjällä kalliimmiksi ja vähentää venäläisten kulutusta Suomessa. Ruplan heikentymisen vuoksi Venäjällä tehty tulos euroiksi käännettynä on pienempi. Kiinteät investoinnit Venäjälle muodostavat taseriskin. Mahdolliset talouspakotteet lisäisivät suomalaisyhtiöiden haasteita. Venäjältä vievät yhtiöt voivat jopa hyötyä ruplan heikentymisestä.
Kokonaisuutena katsottuna globaalin talouden ja Euroopan elpyminen ovat näkemyksemme mukaan ainakin toistaiseksi tärkeämpiä tekijöitä Suomen osakemarkkinoiden tuottonäkymien kannalta. Laajasti katsottuna osakemarkkinat ovat olleet rauhallisia, vaikka kriisi onkin saanut ansaitusti suurta huomiota mediassa. Mielestämme tilanne ei nykyvalossa anna perusteita muuttaa varovaisen myönteistä näkemystämme osakkeiden lähikuukausien tuottonäkymistä. Osakkeet ovat edelleen pienessä ylipainossa Danske Capitalin sijoitusnäkemyksessä. Poliittisen tilanteen kiristymisestä huolimatta talouden pohjavire on edelleen hyvä ja globaali talous on elpymässä. Nykytilanteessa emme näe, että kriisi muuttaisi tätä talouden isoa kuvaa. Tilanteen etenemistä toki seurataan ja siihen tarpeen tullen reagoidaan. Jatkossa suurin uhka sijoittajien kannalta on mielestämme se, että länsimaat ja Venäjä alkavat asettaa toisilleen vakavia talouspakotteita. Toistaiseksi asetetut pakotteet ovat olleet vaatimattomia. Mikäli pakotteissa otettaisiin järeämmät aseet käyttöön, voisi se vaikuttaa Venäjän lisäksi negatiivisesti myös EU-maiden orastavaan elpymiseen ja tällöin kriisin vaikutukset olisivat selvästi vakavammat. Vakavien pakotteiden tielle ei kuitenkaan olla vielä lähdetty eikä se ole EU:n tai Venäjän taloudellisissa intresseissä. Krimin kriisi on toimii jälleen kerran muistutuksena siitä, että poliittiset ja muut vastaavat kriisit voivat nopeasti muuttaa yksittäisten sijoituskohteiden tuottonäkymiä. Siksi suosittelemme, että sijoitukset kannattaa tehdä hajautetusti useille eri alueilla ja useisiin eri kohteisiin. Poliittisen riskin merkitys korostuu kehittyville markkinoille sijoitettaessa. Sijoittajien onkin hyvä tarkistaa, että omissa sijoituksissa täyttyy seuraavat peruslähtökohdat: Sijoitusten jako turvaaviin korkosijoituksiin ja tuottohakuisempiin osakesijoituksiin vastaa omia tavoitteita. Sijoitukset kannattaa tehdä hajautetusti useisiin eri kohteisiin ja eri alueille riskin pienentämiseksi. Erityisesti Suomen ja kehittyvien maiden osuudet kokonaisuudesta on hyvä tarkistaa. Suosituksemme mukaan lähtökohtaisesti osakesijoituksista noin 20 % kannattaa kohdentaa Suomeen ja 15 % kehittyvillä markkinoille. Vakaampien osakemarkkinoiden, kuten Pohjois-Amerikan ja Euroopan merkitystä ei pidä unohtaa. Kehittyvien markkinoiden sijoitukset kannattaa myös jakaa eri alueille. Moni suomalainen on sijoittanut paljonkin Venäjälle, mutta Venäjän osuus maailman kehittyvistä markkinoista on yllättävän pieni, noin. Venäjän rooli kehittyvillä osakemarkkinoilla pieni Muu Itä- Eurooppa Venäjä Lat. Amerikka 19 % Lähi-itä ja Afrikka Aasia 65 % Vinkkejä salkun tarkistamiseksi Krimin kriisin myötä 1. Tarkista, vastaako sijoitusten jako korko- ja osakesijoituksiin omia tavoitteitasi. 2. Sijoitukset kannattaa tehdä hajautetusti eri alueille riskin pienentämiseksi. 3. Kehittyville markkinoille kannattaa sijoittaa noin 15 % osakesijoituksista 4. Venäjän osuus kehittyvistä markkinoista on pieni, noin. 5. Kehittyville markkinoille sijoitettaessa riskit korostuvat, mistä syystä sijoitushorisontin tulee olla erittäin pitkä. Seniorianalyytikko Henna Mikkonen 010 546 6619
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat: Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki, Tullihallitus. Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n ( pankki ) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet. Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Lainattaessa lähde mainittava Päätoimittaja Pasi Kuoppamäki Danske Bank Oyj / Ekonomistit Y-tunnus 1730744-7 Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00750 DANSKE BANK ISSN 2323-7457