1(15) Helsinki Nro TK-21-837-10 Viite VM /1307/020201/2010/2162010 Asia Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2012-2015 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi Tilastokeskus lähettää oheisena ehdotuksensa vuosia 2012-2015 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi Ehdotuksen liitteenä on toimintamenomomentin peruslaskelma ja kehittämissuunnitelma, jotka on tehty Cognos Planning -suunnittelujärjestelmällä Tilastokeskuksen ehdotus sisältää peruslaskelman mukaisen menokehyksen tason nostamisen vastaamaan tosiasiallista määrärahojen tarvetta Tältä osin viittaamme vuosien 2011-2014 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen saatekirjelmään Ehdotus on käsitelty Tilastokeskuksen yhteistyötoimikunnassa 2792010 Toiminta- ja taloussuunnitelma liitteineen toimitetaan valtiovarainministeriön kirjaamoon sekä sähköisesti hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nergille, talouspäällikkö Jukka Nummikoskelle, taloussuunnittelija Johanna Pulliselle ja kehittämispäällikkö Panu Kukkoselle Ylijohtaja Jarmo Hyrkkö Kehittämispäällikkö Marja Sjöblom Liite: Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2012-2015 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi liitteineen
2(15) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2012-2015 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2012-2015 Tilastokeskuksen menokehys vuonna 2012 on VN:n 3032010 tekemän päätöksen mukaan 45,982 miljoonaa euroa Vuoden 2011 kehys ilman tuottavuusrahahanketta on 43,947 miljoonaa euroa Päätös yritysrekisteriä koskevasta 760000 euron tuottavuusrahahankkeesta on tehty elokuussa 2010 Näin ollen kehyksen nousu vuodesta 2011 vuoteen 2012 on 2,035 miljoonaa euroa Tästä huomattavasta kehyslisäyksestä huolimatta kehys ei ole riittävä nykyisen laajuiseen tilastotuotantoon, vaikka henkilöstön määrä on vähentynyt tuottavuusohjelman mukaisesti Syynä ovat Tilastokeskuksen menokehykseen aiempina vuosina tehdyt leikkaukset Tilastokeskus on laajentanut tilastotuotantoa huomattavasti 2000-luvulla Pääosa laajennuksista johtuu EU:n uusista tilastoasetuksista, joiden toimeenpanosta Tilastokeskus on joutunut ottamaan vastuun, ja jotka ovat sellaisenaan osa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä Näihin tehtäviin ei ole saatu lisärahoitusta Siirtomäärärahakanta on supistumassa nopeasti, eikä se enää takaa virastolle toiminnallista joustavuutta Näin ollen epäsuhta tehtävien ja niiden rahoituksen välillä on kasvanut liialliseksi On perusteltua lisätä menokehystä laajentuneiden lakisääteisten tehtävien myötä Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei suunnitelmakauden alun menokehys mahdollista tuottavuutta parantavien uusien hankkeiden käynnistämistä yritysrekisterihanketta lukuun ottamatta Vaarana on ajautua tuotannon supistuskierteeseen vuosi vuoden jälkeen Lopullisena uhkana on tällöin tilastotoimen kyvyttömyys tuottaa yhteiskunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon tarvitsemaa informaatiota Muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa vaikeuttavat tilastokuvausta Tällaisia muutoksia ovat globalisaatio, yritysten uudet liiketoimintamallit, teollisten palvelujen ja aineettomien tuotannontekijöiden merkityksen kasvu, tuotekehitys ja laadunmuutoksien vaikutus sekä suurten kansainvälisten yritysten tilastointiin liittyvät tiedonkeruuongelmat Tämä on edellyttänyt lisäpanostuksia taloutta kuvaavien tilastojen kehittämiseen, jotta tilastojen laatu voidaan turvata Taloustilastoihin kohdistuu edelleenkin laatuun, keskinäiseen yhtenäisyyteen ja ajantasaisuuteen liittyviä kehittämistarpeita Mittava kansantalouden tilinpidon uudistaminen uusien kansainvälisten suositusten ja EU:n asetuksen edellyttämällä tavalla ajoittuu suunnitelmakaudelle Ilmastomuutosta ja energiapolitiikkaa koskevat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö lisäävät puolestaan tietotarpeita ympäristötilastojen alueella Myös lukuisat julkisen sektorin uudistushankkeet vaikuttavat tilastotoimeen ja tilastokuvauksiin Tällaisia ovat kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet, koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkkomuutokset, valtionosuusuudistus, aluehallinnon uudistus, alueellista-
3(15) mishankkeet, EU:n talouden ohjausjärjestelmä (EU economic governance) sekä palvelukeskus- ja IT-kehittämishankkeet Merkittävä haaste on kunnista ja niiden tuottamista palveluista tarvittava mahdollisimman ajantasainen ja yhteismitallinen, eri yksiköiden välisen vertailukelpoisuuden mahdollistava tieto ohjauksen tarpeisiin Myös kansalaisten peruspalvelujen saatavuudesta tarvittaisiin enemmän tilastotietoja EU, OECD ja Stiglitzin komission raportti korostavat, ettei pelkkä talouden kuvaaminen riitä yhteiskunnan edistyksen kuvaamiseen Taloudellista hyvinvointia ja sen jakautumista kuvaavien tietojen lisäksi tarvitaan tietoa myös kansalaisten hyvinvoinnista ja muista väestön elinolojen ja arjen toiminnan osa-alueista sekä entistä parempia mittareita kestävän kehityksen tilastointiin Tietoyhteiskuntastrategia sekä EU:n jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle Myös tarpeet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien mikro-aineistojen saatavuuden parantamiseksi ovat lisääntyneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia kehittämispanokset järjestelmiin ja näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä Suunnitelmakauden lopulla kilpailu osaajista kiristyy työmarkkinoilla Kaudella 2012-2015 on myös lisättävä panostuksia tietoturvallisuuden kehittämiseen ja jatkuvuussuunnitteluun Kehittämisvaihtoehdossa on ennakoitu tilastotoimen selvityshankkeen johdosta tehtäviä ratkaisuja kuntatilastoinnin ja tutkijapalvelun osalta Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon Kieku-hanketta eikä myöskään Valtion yhteisiä IT-palveluja, joiden ajoitusta ja hyödynnettävyyttä ei vielä tiedetä Arviot täsmentyvät työn kuluessa Kieku-hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 150000 euroa vuonna 2011 ja 250000 euroa vuonna 2012
4(15) 2 Toiminnan strategiset suuntaviivat 21 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Tilastokeskuksen tavoitteena on toimia siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin ja asiantuntemukseen säilyy edelleen vahvana niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja että tilastot mahdollisimman hyvin palvelevat kansallisten ja kansainvälisten tiedonkäyttäjien tarpeita Tilastokeskuksen tavoitteena on kuulua edelleen maailman parhaiden tilastovirastojen joukkoon VM:n hallinnonalan strategisena tavoitteena on turvata tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia rakentamalla hyvinvoivaa ja taloudellisesti vahvaa yhteiskuntaa Tilastokeskuksen tehtävänä on tukea tavoitetta tuottamalla merkittävä osa siitä yhteiskuntaa koskevasta tilastollisesta tiedosta, jonka pohjalta päätöksentekijät voivat päätöksensä tehdä Tilastokeskus pyrkii VM:n tuella vaikuttamaan Euroopan tilastojärjestelmän kehittämiseen siten, että tilastoja kehitetään koordinoidusti välttäen päällekkäistä tilastointia, yksinkertaistaen ja karsien olemassa olevia tilastosäädöksiä sekä torjuen tiedonantorasituksen ja kustannusten nousua Tilastokeskus kehittää kansallista tilastotointa laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena ja edistää EU:n käytännesääntöjen (CoP) soveltamista tilastotoimessa Tilastokeskus parantaa hyvinvointia ja ympäristöä koskevien tietojen saatavuutta Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen tehostamalla edelleen omaa toimintaansa ja osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen tuottamalla tietoa julkisen sektorin tuottavuudesta, mikäli rahoitus jatkuu 22 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS -kaudelle 1 1 Kansallisen ja kansainvälisen luottamuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa, lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia 2 Laadukkaiden perustietojen turvaamiseksi Tilastokeskus käyttää tietojen antamista helpottavia ja tiedonantorasitusta vähentäviä menettelyjä Internettiä hyödyntäviä tiedonkeruumenetelmiä otetaan käyttöön myös henkilötiedonkeruissa 3 Yhtenäisen ja tarpeita vastaavan tilastotuotannon varmistamiseksi Tilastokeskus kehittää tilastojen vertailukelpoisuutta ja yhdisteltävyyttä sekä arvioi, karsii ja uudistaa tilastojen tarjontaa käyttäjien tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten perusteella 4 Selkeän palvelukokonaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tilastokeskus parantaa tilastotietojen käytettävyyttä ja saatavuutta itsepalveluna, tarjoaa tilastointipalveluja muille viranomaisille sekä parantaa palveluja tutkimustoiminnalle ja muille käyttäjäryhmille 1 Toiminnan painopisteet ja päämäärät ovat Tilastokeskuksen toimintastrategian mukaisia Niitä on täsmennetty taloudellisen tilanteen perusteella
5(15) 5 Toimintansa joustavuuden lisäämiseksi Tilastokeskus jatkaa ennakoivaa henkilöstövoimavarojen määrän ja laadun suunnittelua sekä hankkii ostopalveluina lisää sellaista osaamista ja palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista pitää yllä omin voimin 6 Tuottavuuden parantamiseksi Tilastokeskus tehostaa yhtenäisten tuotantomenetelmien ja sovellusten käyttöä ja parantaa kustannustehokkuutta Toteutetaan valmisteilla olevan tuottavuusohjelma 2011-2015 toimenpiteitä 7 Tilastotuotantoprosessin edelleen tehostamiseksi Tilastokeskus kehittää sekä prosessijohtamista että tilastotuotantoprosessia, kuten esimerkiksi aineistojen editointia ja imputointia sekä metatietojärjestelmää, sekä hyödyntää yrityksiä ja henkilöitä koskevia tilastollisia perusrekistereitä ja uusia aineistoja laajasti ja yhtenäisesti 8 Tavoitteellisen ja hallitun muutoksen aikaansaamiseksi Tilastokeskus parantaa projektisalkun ja projektien hallintaa kehittämällä projektien hallintajärjestelmää, projektien priorisointia ja resurssien kohdentamista sekä käyttää ohjelmajohtamista keinona saada aikaan koordinoituja muutoksia 9 Osaavan henkilöstön säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Tilastokeskus huolehtii kilpailukyvystään työnantajana sekä monipuolistaa henkilöstön osaamista urasuunnittelun, liikkuvuuden, koulutuksen ja välttämättömän rekrytoinnin avulla 10 Oppivana organisaationa kehittyäkseen Tilastokeskus vahvistaa toisilta oppimista, tallentaa tarvittavan tietämyksen järjestelmiin, kuvauksiin ja työohjeisiin sekä parantaa toimintaansa käyttämällä Suomen laatupalkintokriteereitä 11 Henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi Tilastokeskus lisää keskinäistä luottamusta ja työilmapiirin avoimuutta sekä kehittää edelleen ammattitaitoista ja vuorovaikutteista johtamista Toteutetaan henkilöstöstrategian toimenpiteitä ottaen huomioon kestävän tuottavuuden periaatteet Uusien viestintävälineiden avulla tehostetaan sisäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä
6(15) 3 Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 31 Peruslaskelma Perustoiminta Tilastokeskus tuottaa voimassa olevien EU-säädösten mukaiset tilastot ja keskeisten kansallisten tarpeiden mukaiset tilastot ja palvelut Tilastokeskuksen perustoimintaa on sopeutettu suunnitelmakauden alkuun mennessä erillisen suunnitelman mukaisilla tilastotuotannon ja palvelujen leikkauksilla Tilastokeskus panostaa erityisesti siihen, että sen tuottamat tilastot ovat laadukkaita ja supistaa ennemmin volyymiä kuin tinkii tilastojen laadusta Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan ja parannetaan käyttäen Euroopan laatupalkintokriteereitä Kehysrahoituksen ja henkilöstön määrä rajoittavat panostusta kehittämistyöhön Tietojärjestelmien kehittämistä ja integrointia on hidastettu Uusien hankkeiden viivästyessä myös niiden toteuttamisesta saatavat tuottavuushyödyt jaksottuvat myöhempiin vuosiin Meneillään olevat hankkeet saatetaan loppuun Tilastokeskuksen toimintamenoista tai yhteisrahoitteisesti tuotetuista tuotoksista tilastojulkistusten määrän, kv konsultointien volyymin, EUlainsäädäntötyön aiheuttaman työmäärän ja kirjaston lainauspalvelujen arvioidaan supistuvan Internetissä saatavilla olevien tietopalveluiden, julkaisujen ja tietokantojen sekä kv raportointien volyymin arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla tai mahdollisesti hivenen supistuvan yleisestä taloudellisesta tilanteesta riippuen Vuosina 2002-2009 Tilastokeskukseen on siirretty budjettisiirtojen avulla joukko muualla hallinnossa tai yhteisrahoitteisina tuotettuja tilastoja, kuten peruskoulujen erityisopetuksen tilastointi, valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tilastointi, kulttuuri- ja joukkoviestintätilastot, ammattirekisteri ja julkisen sektorin tuottavuustilastointi Uutena tehtävänä on tullut myös kasvihuonekaasujen inventaario Tilastokeskus teki vuonna 2009 suunnitelman toimenpiteistä tilastotuotannon sopeuttamisesta budjettikehyksiin Suunnitelman ja siitä saadun palautteen perusteella karsittavaa ei juuri ollut Mahdolliset karsinnat olisivat kohdentuneet kansallisiin tietotarpeisiin, koska valtaosa tuotannosta perustuu EU-lainsäädäntöön Tilastokeskuksen kokonaistuottavuus vuodesta 2000 vuoteen 2009 on parantunut 50 prosenttia Tuottavuuden kasvusta kuitenkin vain osa on seurausta henkilötyöpanoksen pienenemisestä: merkittävä osa johtuu tuotoksen kasvusta Kehysleikkaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa rahoitus ei riitä perustoiminnan edellyttämään henkilötyövuosimäärään Sen vuoksi vuodesta 2012 eteenpäin esitetään lisärahoitusta 500000 euroa vuodessa verrattuna valtioneuvoston kehyspäätökseen
7(15) Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilastokeskuksen tarpeisiin sopivia ValtIT:n kehittämiä valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja otetaan valmistuttuaan käyttöön käytettävissä olevan rahoituksen rajoissa Tietoturvaa kehitetään lainsäädännön asettamien vaatimusten, yleisten ohjeiden ja niiden perusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti vastaamaan yhä kasvaviin tietoverkkovälitteisiin uhkiin Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä ja resurssien käyttöä tehostaa Tilastokeskus jatkaa digitaalisen tuotantoprosessin kehittämistä sekä standardoitujen ja yhtenäisten menetelmien kehittämistä ja käyttöönottamista tuotanto- ja palvelutoiminnan tehostamiseksi Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan ja Tilastokeskuksen toimintastrategian mukaisia linjauksia Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä kehitetään VM:n hallinnonalan ja viraston johtamispolitiikan linjausten mukaisesti Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan mm henkilöstötutkimuksilla Henkilöstömäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden alussa 840 htv:tä, josta 15 htv:tä on maksullisena palveluna toteutettavan Aikuisten taitotasotutkimuksen (PIAAC) aiheuttama tilapäinen henkilötyövuosien lisäys Laajat kertaluonteiset tai harvoin tehtävät haastattelututkimukset aiheuttavat suurehkoja muutoksia vuosittaisiin henkilötyövuosimääriin Taulukko Henkilötyövuosien määrä (Tahti-raportoinnin mukaisesti) Vuosi kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä 2007 toteuma 793 113 906 2008 toteuma 788 130 918 2009 toteuma 755 121 876 2010 arvio 723 112 835 2011 tavoite 731 (725+6 1 ) 109 (94+15 3 ) 840 2012 tavoite 740 (725+5 1 +10 2 ) 114 (85+15 3 +14 4 ) 854 2013 tavoite 742 (725+2 1 +15 2 ) 87 (81+6 5 ) 829 2014 tavoite 731 (715+1 1 +15 2 ) 105 (81+14 6 +10 7 ) 836 2015 tavoite 730 (715+15 2 ) 92 (82+10 8 ) 822 1 tilastollinen yritysrekisteri yritystilastojen ytimeksi -hankkeen lisähenkilöstö 2 hanke 2: EU-vaikutuksista johtuva lisähenkilöstön tarve 3 PIAAC 4 kulutustutkimus 5 EU-uhritutkimus 6 EU-terveystutkimus 7 vapaa-aikatutkimus 8 työolotutkimus
8(15) Haastattelututkimukset Tilastokeskus osallistuu OECD:n PIAAC-tutkimushankkeeseen (Programme for the international Assessment of Adult Competencies), joka on aikuisten lukutaidon, numeeristen taitojen, ongelmanratkaisutaitojen ja työelämässä tarvittavien taitojen tutkimusohjelma Tilastokeskus toteuttaa alihankkijana ja maksullisena toimeksiantona Jyväskylän yliopistolle hankkeen tiedonkeruun vuosina 2010-2013 Arvioitu henkilötyöpanos koko hankkeelle on 40 htv:tä Hankkeen aikataulu on muuttunut Tilastokeskuksesta riippumattomista syistä Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista Kulutustutkimuksen tiedot ovat keskeisiä hyvinvoinnin mittaamisen kannalta Tiedot ovat merkittäviä perustietoja myös kansantalouden tilinpidon ja kuluttajahintaindeksin laskennassa Eurostat kerää noin viiden vuoden välein kulutustutkimuksen mikroaineistot jäsenmailtaan ja käyttää niitä moninaiseen vertailevaan raportointiin, tutkimuksiin ja päätöksentekoa valmisteleviin selvityksiin Tilastokeskus on tehnyt kulutustutkimuksen viimeksi vuonna 2006 ja seuraavan tutkimuksen tiedot kerätään suunnitelman mukaan vuonna 2012 Arvioitu haastattelijoiden henkilötyövuosimäärä on 14 TTS-kaudella 2012-2015 Suomen tulee tuottaa EU-uhritutkimus ja EUterveystutkimus Näiden rahoituksesta osa saadaan EU-avustuksina ja lopusta vastannevat uhritutkimuksen osalta oikeus- ja sisäasiainministeriö ja terveystutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö Säädöspohjaisen tilastotuotannon pysyvä laajentuminen (Hanke 1) Tilastokeskus on viime vuosien aikana toteuttanut huomattavan määrän laajentuneesta lainsäädännöstä johtuvia tilastolaajennuksia, siirtänyt tuotannossa olevia tilastoja toimintamenorahoitukselleen EU-avustusten loputtua sekä implementoinut voimassa olevat uudet säädökset
9(15) Taulukko EU-lainsäädännöstä aiheutuvat lisämenot 2010-2015 (1000 ) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yritysten antama koulutus (CVTS) 85 210 90 55 55 55 Avoimet työpaikat -tilasto 100 100 100 100 100 100 Aikuiskoulutustutkimus 100 100 100 110 110 110 Tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC) 480 480 480 480 480 480 Rajatutkimus 180 180 180 180 180 180 Tietoyhteiskuntatilasto 200 200 200 200 200 200 Muuttoliike- ja siirtolaisuustilasto 20 20 10 10 10 10 Koulutustilastot 10 30 20 20 20 20 Väestölaskenta 50 50 50 50 Kansainvälinen hintavertailu 27 40 40 40 40 40 Työvoimakustannustutkimus 40 Ansio- ja työvoimakustannustilasto 50 50 50 50 50 Palvelujen tuottajahinta- ja volyymi-indeksi 50 50 50 50 Neljännesvuosittainen sektoritilinpito 120 120 120 120 120 120 Tuottavuustilastointi (KLEMS) 120 120 120 120 120 120 Palvelujen ulkomaankauppatilasto 100 150 150 150 150 150 Innovaatiotilastot 40 80 40 80 40 80 Energiatilastot 50 80 80 80 80 80 Palvelujen hyödyketilasto 50 50 50 50 50 50 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla (outward-fats) 110 110 110 110 110 110 Ympäristötilinpito 100 100 140 140 140 140 Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto 40 40 40 40 40 40 Kansantalouden tilinpidon ESA-uudistus 20 275 293 428 470 230 Yritysrekisteri 150 180 170 170 170 170 Työvoimakustannusindeksi 50 50 50 50 50 50 YKHI ketjuindeksi 15 15 15 15 Matkailutilasto 34 51 51 51 51 Yritysdemografiatilasto 10 10 10 10 10 10 Inspire 10 30 30 30 Yhteensä TTS 2012-2015 2 202 2 859 2 819 2 989 2 991 2 741 Yhteensä TTS 2011-2014 2 002 2 416 2 272 2 238 Lisäys edellisestä TTS-suunnitelmasta 200 443 547 751 Monien em tilastojen tuotanto on aloitettu jo aiemmin 2000-luvulla EUasetusten edellyttämällä tavalla Tuotantoa on rahoitettu kertyneillä säästöillä ja osittain myös EU-avustuksilla Nyt EU-avustukset ovat vähentyneet tai loppuneet Tilastokeskuksen tulkinnan mukaan VN:n päätös (3032010) kattaa noin 2 miljoonaa euroa lisäystarpeesta Vuodesta 2012 eteenpäin lisärahoitusta tarvitaan 0,5-0,7 milj euroa/vuosi Tilastollinen yritysrekisteri yhtenäisen yritystilastojärjestelmän ytimeksi (hanke 2) Tilastokeskuksella on pitkään ollut tavoitteena yritysrekisterin ja yritystilastojen kokonaisuudistaminen Muutospaineita hankkeen käynnistämiselle ovat luoneet uudet kansainväliset säädökset, jotka koskevat mm yritys- ja konsernirekisteriä, rakennetilastoja ja ulkomaisia tytäryhtiöitä Tavoitteena on yhtenäinen tilastotuotantojärjestelmä keskeisten taloustilastojen osalta Uudistus aloitettiin vuonna 2009 määrittelyvaiheella Vuonna 2010 hankkeelle anottiin 4 lisätalousarviossa lisärahoitusta 180000 euroa Tuottavuusrahaa on haettu vuosille 2010-2014 yhteensä 2100000 euroa Hankkeen henkilötyövuositarve on noin 30 htv:tä Hankkeen tuottavuushyödyt alkavat näkyä vuonna 2014, jolloin vapautuu 10 htv:tä
10(15) Taulukko 1 Peruslaskelma Peruslaskelma TTS-kaudelle 2012-2015 asetettu tavoite 2012 2013 2014 2015 Ydintoiminto/ ydinprosessi - Tilastotuotanto - keskeisten kansallisten tietotarpeiden tyydyttäminen ja Suomen kv sitoumusten toteuttaminen - tuottavuuden parantaminen - Suomen virallisesta tilastosta (SVT) yhtenäinen, laadukas brändi - Valmistuotteet - automatisoidun monikanavaisen sähköisen jakelun toteuttaminen - maksuttoman palvelutarjonnan lisääminen - Toimeksiannot - maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuden parantaminen Tukitoiminnot - talous- ja henkilöstöhallinto - talous- ja henkilöstöhallinnon uusien järjestelmien käyttöönotto - tietohallinto - perustietotekniikan sekä sähköisen asioinnin ja palveluiden kustannustehokas järjestäminen - toimitilat - toimitilojen käytön tehostaminen nykyisissä tiloissa Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen - ulkoistukset tehty, kaudella 2012-2015 uusien järjestelmien käyttöönotto - valtion ITlinjausten, ohjeiden ja hankkeiden seuraaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi - kansallisten tarpeiden mukaisen tuotannon jatkaminen (hanke 1) - voimassa olevan lainsäädännön (EUsäädökset) toimeenpano (hanke 1) - tuotantomallin standardiratkaisujen käyttöönoton jatkaminen - Internet-tiedonkeruun lisääminen - SVT-yhteistyön jatkaminen - standardiratkaisujen käyttöönotto - palveluvalikoiman tarkistaminen - käyttäjäpalautteen systemaattinen analysointi - palveluvalikoiman tarkistaminen -kustannusten karsiminen - järjestelmien käyttöön ottaminen virastoille määritellyn aikataulun mukaisesti - ydintoimintaa tukevien ICT-palveluiden edelleen kehittäminen ja valtion yhteisten ITratkaisujen käytön lisääminen käytettävissä olevien resurssien mukaan - - pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa käytön tehostaminen TTSkaudelle 2012-2015 esitettävä määräraha 2 (1000 e) 47 732 47 432 47 082 46 962 Tulosprisman osa-alue - vaikuttavuus - tuottavuus - taloudellisuus - palvelukyky ja laatu - suoritteet - henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen - tuottavuus - taloudellisuus - palvelukyky ja laatu - vaikuttavuus - palvelukyky - kannattavuus - taloudellisuus - tuottavuus - taloudellisuus - tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 - säädökset toteutettu - Suomi EU:n kärkeä kv arvioinneissa - tilastotuotanto vastaa kansallisia tarpeita - työilmapiiri 3,6 - suoran tiedonkeruun Internetin kautta tai automaattisesti vastaavien osuus 90 % - tuottavuuden muutos 2% vuodessa - SVT-sarjojen kattavuus, laatuselosteet, portaalin laajennus - asiakastyytyväisyys 8,2 - tuottavuuden muutos 2% vuodessa kustannusvastaavuus keskimäärin 100 % 3-vuotisjaksoittain - htvt / kustannukset - kiinteiden kustannusten osuus 73 % tarjolla olevat palvelut/ näistä käytössä htvt / kustannukset - taloudellisuus - nykyinen reaalinen vuokrataso säilyy - hankintatoimi - hankintatoimen tehostaminen VM:n linjausten mukaisesti - Tilhan käyttöönotto - - osallistutaan yhteishankintoihin - Hansel-sopimusten käytön lisääminen - Tilhan käyttö mahd laajasti - taloudellisuus - tuottavuus - Hansel-sopimusten osuus hankinnoista 2 Tilastokeskus on nettobudjetoitu virasto, jonka kehysrahoitusta ei ole jaettu ydintoiminnoille, tukitoiminnoille ja prosesseille
11(15) 32 Kehittämissuunnitelma Kuntatilastoinnin kehittäminen (Hanke 3) Tutkijapalvelun kehittäminen (Hanke 4) Kuntasektorin toiminta- ja taloustietoihin ja palvelujen tuotantoon liittyy niin olennaisia muutostarpeita, ettei Tilastokeskus pysty niihin perustoimintansa menokehyksen puitteissa vastaamaan Uudistushankkeen viivästyminen johtaa tilaston laadun rapautumiseen, jolloin tuotettavat tiedot enää kuvaa laadukkaasti kuntasektorin toimintaa Muutostarpeet johtuvat sekä kunta- ja palvelurakenteen muutoksista että valtionosuusuudistuksesta Lisäksi paineita luo EU:n talouden ohjausjärjestelmä -hanke VM:n talouspolitiikan strategian mukaan peruspalvelujen kehittäminen edellyttää tietojärjestelmää, joka tarjoaa mahdollisimman ajantasaista tietoa kustannuksista, asiakasmääristä, suoritteista ja resurssien käytöstä Lisäksi tarvitaan vertailutietoa palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona VM:n asettaman kuntatilastoinnin kehittämistä valmistelevan työryhmän toimikausi on 2082010-3042012 Kuntatilastoinnin kehittämisen vaihtoehtoihin ja etenemiseen vaikuttavat merkittävästi työryhmän ja sen alatyöryhmän johtopäätökset Aluksi tulee kuitenkin saada kuntien tietojärjestelmät yhdenmukaisiksi, jotta tehokas ja luotettava tilastointi on mahdollista VM:n strategiassa tietojärjestelmän malliksi on esitetty Norjan KOSTRA-mallia Kuntien tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvä työ ei välttämättä kuulu Tilastokeskuksen vastuulle Tuleva työnjako vaikuttaa ratkaisevasti kehysrahoituksen tarpeeseen, joten tässä vaiheessa voidaan esittää vain karkeita arvioita Joka tapauksessa hanke siirtyy vuodella eteenpäin aiemmista suunnitelmista Kyseessä on useita hallinnonaloja koskeva, tuottavuutta parantava hanke Tämän mukaisesti Tilastokeskus esittää, että vuonna 2012 kehykseen tarvitaan 0,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2013 eteenpäin 1 milj euroa vuosittain ja vastaavasti 7 htv vuonna 2012 ja 15 htv vuonna 2013 ja siitä eteenpäin Norjan kokemusten valossa hanke on pitkäkestoinen ja edellyttää useamman vuoden siirtymäkautta Tässä esitetyt arviot ovat hyvin suuntaa antavia Kustannukset voivat kohdistua usealle eri viranomaiselle em työryhmien esitysten perusteella tehtävien päätösten mukaisesti Tilastokeskus on rakentanut tutkijapalvelujen parantamiseksi etäyhteyden Palvelun käytettävyys ja varsinkin sen laajentaminen edellyttävät mittavaa työmäärää Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista peruskehyksen puitteissa Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona VM:n asettaman Tilastokeskuksen ja Midras-projektin etäkäyttöjärjestelmien yhteiskehittämistä valmistelevan työryhmän toimikausi on 162010-3062011 Työryhmän tehtävänä on 1) selvittää Tilastokeskuksen ja Midras-projektin etäkäyttöhankkeiden yhteiskehittämismahdollisuudet, 2) selvittää ja tehdä ehdotus etäkäyttöjärjestelmi-
12(15) Mikrosimuloinnin kehittäminen (Hanke 5) en hallintomalliksi sekä 3) selvittää ja tehdä ehdotus järjestelmien toteuttamisen ja ylläpidon resursoinniksi ja rahoitukseksi Palvelun laajentamisen mahdollistamiseksi tarvitaan vuosina 2012 ja 2013 lisärahoitusta 0,4 milj euroa/vuosi ja henkilötyövuosia 5 htv/vuosi Tämän lisäksi palvelujen tuottamiseen tarvitaan vuodesta 2014 eteenpäin 1 milj euroa/vuosi ja henkilötyövuosia 10 htv/vuosi Arviot ovat vain suuntaa-antavia ja täsmentyvät työryhmätyön edistyessä Epävarmuutta aiheuttavat teknisen järjestelmän toteuttamistavan - ulkoistettu tai oma tuotanto - lisäksi palvelun kysyntä ja hinta Mikrosimulointia käytetään vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa, näiden järjestelmien arvioinnissa ja suunnittelussa, budjettivaikutusten laskemisessa sekä tulonjakovaikutusten selvittämisessä Tällä hetkellä Suomessa on käytössä kolme eri mallia, joita ylläpidetään VM:ssä, STM:ssä ja Kelassa Mikrosimuloinnin käyttäjiä ovat mm VM, VATT, STM, THL, Kela, PT, SP ja Åbo Akademi Valtiovarainministeriössä on käynnissä Mikrosimulointimallin rakentaminen ja ylläpidon ja kehittämisen siirtäminen Tilastokeskukseen -hanke, jossa kehitetään vuosien 2010 ja 2011 aikana yksi keskitetty mikrosimulaatiomalli korvaamaan kolme nykyistä erillistä mallia Mallin ylläpitotyöt on suunniteltu sijoitettavaksi Tilastokeskukseen Palvelun tuottaminen Tilastokeskuksessa tarvitaan vuonna 2012 ja siitä eteenpäin lisärahoitusta 200000 euroa/vuosi ja henkilötyövuosia 3 htv/vuosi Arviot ovat suuntaa-antavia Lisäksi palvelun toteuttaminen edellyttää, että mikrosimuloinnin jakelukanavana voidaan käyttää tutkijapalvelun etäkäyttöä Taulukko 2 Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma TTS-kaudelle 2012-2015 asetettu tavoite Ydintoiminto/ ydinprosessi - Tilastotuotanto Kuntatilastoinnin kehittäminen - Toimeksiannot Tutkijapalvelun kehittäminen - Toimeksiannot Mikrosimuloinnin kehittäminen Tukitoiminnot - talous- ja henkilöstöhallinto - tietohallinto - toimitilat - hankintatoimi Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi (=kehittämishanke) hankkeen 3 toteuttaminen hankkeen 4 toteuttaminen hankkeen 5 toteuttaminen TTS-kaudelle 2012-2015 esitettävä määräraha (1000 ) v 2012 500 v 2013-15 1000/v v 2012-13 400/v v 2014-15 1000/v Tulosprisman osa-alue - palvelukyky ja laatu - vaikuttavuus - palvelukyky ja laatu - vaikuttavuus - tuottavuus v 2012-15 200/v - palvelukyky ja laatu - vaikuttavuus - tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 asiakastyytyväisyys 84 asiakastyytyväisyys 84 asiakastyytyväisyys 84
13(15) 4 Kehysehdotus Tilastokeskus on tehnyt vuosille 2012 2015 oman kehysehdotuksensa, joka ilmenee peruslaskelmasta ja kehittämissuunnitelmasta
14(15) Yhteenveto [Tilastokeskus] [283001 Tilastokeskuksen toimintamenot] [PERUSLASKELMA] MENOT 2009 tot 2010 arvio 2011 suunn 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS Palkkaukset 43 253 42 200 42 500 43 300 42 300 42 600 42 000 Vuokrat 4 777 4 850 4 800 4 600 4 600 4 600 4 600 Muut kulutusmenot 9 371 9 200 9 300 9 600 10 000 10 000 10 000 Investoinnit 235 250 300 500 500 500 500 MENOT YHTEENSÄ 57 636 56 500 56 900 58 000 57 400 57 700 57 100 TULOT Maksullinen toiminta 9 161 8 200 8 780 8 850 8 310 8 300 8 300 EU-tulot - - - - - - - Yhteisrahoitteinen toiminta 2 252 1 900 1 200 1 800 1 700 2 200 1 700 Muut tulot 316 100 10 10 10 10 10 TULOT YHTEENSÄ 11 730 10 200 9 990 10 660 10 020 10 510 10 010 - - - - - - - NETTOMENOT 45 906 46 300 46 910 47 340 47 380 47 190 47 090 RAHOITUS Talousarvio 46 072 44 145 - - - - - Lisätalousarvio I - - - - - - - Lisätalousarvio II - - - - - - - Lisätalousarvio III - 241 - - - - - Lisätalousarvio IV - - - - - - - Kehyspäätös - - - 45 982 45 892 45 712 45 712 RAHOITUS YHTEENSÄ 46 072 44 386 44 707 45 982 45 892 45 712 45 712 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 5 698 5 864 3 944 1 741 383-1 105-2 583 Siirtomäärärahakannan muutos 166-1 920-2 203-1 358-1 488-1 478-1 378 Siirtomäärärahakanta 3112 5 864 3 944 1 741 383-1 105-2 583-3 961 EHDOTUKSEN MUKAINEN SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Ehdotus - 44 386 44 707 47 732 47 432 47 082 46 962 Siirto edelliseltä vuodelta 5 698 5 864 3 944 1 741 2 133 2 185 2 077 Siirtomäärärahakannan muutos 166-1 920-2 203 392 52-108 - 128 Siirtomäärärahakanta 3112 5 864 3 944 1 741 2 133 2 185 2 077 1 949 Henkilöstömäärä (HTV) 876 835 840 854 829 836 822
15(15) Yhteenveto [Tilastokeskus] [283001 Tilastokeskuksen toimintamenot] [KEHITTÄMISSUUNNITELMA] 2009 tot 2010 arvio 2011 suunn 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS MENOT Palkkaukset 43 253 42 200 42 700 44 150 43 550 44 150 43 550 Vuokrat 4 777 4 850 4 800 4 600 4 600 4 600 4 600 Muut kulutusmenot 9 371 9 200 9 300 9 850 10 350 10 650 10 650 Investoinnit 235 250 300 500 500 500 500 MENOT YHTEENSÄ 57 636 56 500 57 100 59 100 59 000 59 900 59 300 TULOT Maksullinen toiminta 9 161 8 200 8 780 8 850 8 310 8 300 8 300 EU-tulot 0 0 0 0 0 0 0 Yhteisrahoitteinen toiminta 2 252 1 900 1 200 1 800 1 700 2 200 1 700 Muut tulot 316 100 10 10 10 10 10 TULOT YHTEENSÄ 11 730 10 200 9 990 10 660 10 020 10 510 10 010 NETTOMENOT 45 906 46 300 47 110 48 440 48 980 49 390 49 290 RAHOITUS Talousarvio 46 072 44 145 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio I 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio II 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio III 0 241 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio IV 0 0 0 0 0 0 0 Kehyspäätös 0 0 44 707 45 982 45 892 45 712 45 712 RAHOITUS YHTEENSÄ 46 072 44 386 44 707 45 982 45 892 45 712 45 712 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 5 698 5 864 3 950 1 547-911 -3 999-7 677 Siirtomäärärahakannan muutos 166-1 914-2 403-2 458-3 088-3 678-3 578 Siirtomäärärahakanta 3112 5 864 3 950 1 547-911 -3 999-7 677-11 255 EHDOTUKSEN MUKAINEN SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Ehdotus 0 44 386 44 707 47 732 47 432 47 082 46 962 Siirto edelliseltä vuodelta 5 698 5 864 2 873 470-238 -1 786-4 094 Siirtomäärärahakannan muutos 166-2 991-2 403-708 -1 548-2 308-2 328 Siirtomäärärahakanta 3112 5 864 2 873 470-238 -1 786-4 094-6 422 Henkilöstömäärä (HTV) 876 845 867 847 853 854 851