Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi



Samankaltaiset tiedostot
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

1 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen. 4 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

IKÄLAIN SISÄLTÖ. Kela halli Yrjö Mattila

Järvenpää Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Vanhusneuvosto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Koko kunta ikääntyneen asialla

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Ikäihmisten palvelut

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalitoimi Puthaanrannantie MUONIO

Miten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon?

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Työryhmän työskentely 2017

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

[Anu Tuikkanen 2014] PETÄJÄVEDEN VANHUSPALVELUSTRATEGIA

Liite 4 / johtokunta SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA ALKAEN

Lakiesityksen taustaa

Transkriptio:

Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Ilomantsin kunta 1 Sisällysluettelo 1. Ilomantsin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, tarjolla olevat palvelut ja laatu, palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät... 3 2. Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrä ja laadun kehittäminen... 4 3. Toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrä ja laatu... 5 4. Kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamiseksi... 7 5. Kunnan tekemä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa... 7

Ilomantsin kunta 2 SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI, ILOMANTSI Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 mukaan väestötavoitteena on hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kunnan päätöksentekoon. Henkilöstötason tavoitteena on laadukkaiden, oikeaaikaisten, yksilöllisistä tarvetta vastaavien palveluiden turvaaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omien palveluiden tuottamiseen. Lain ydinsisältönä on varautuminen, varmistaminen ja vaikuttaminen. Lakia tukee laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013). Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (tullut voimaan 1.7.2013) sanoo luvussa 2, 5 :ssä, että kunnalla tulee olla suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelmassa pitää olla toimenpiteitä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Suunnitellussa tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelman tulee olla osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee tarkistaa valtuustokausittain. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto. Suunnitelma tulee olla voimassa 1.1.2014. Suunnitelmassa on 1. Arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. 2. Määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. 3. Määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi. 4. Määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuun 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa. 5. Määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 :ssä 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa.

Ilomantsin kunta 3 1. Ilomantsin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, tarjolla olevat palvelut ja laatu, palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Ilomantsissa on asukkaita (1.1.2013) 5 693 asukasta, yli 65-vuotiaita on 1 784 henkilöä (31,3 %), yli 75-vuotiaita 903 henkilöä (15,9 %) ja yli 85-vuotiaita 244 henkilöä (4,3 %). 2013 2020 2030 väkiluku 5 693 5 231 4 846 yli 75-vuotiaita 903 830 770 yli 85-vuotiaita 244 230 210 (www.stat.fi) Palvelujen laatua seurataan omavalvonnan sekä asiakastyytyväisyyksien kautta. Omavalvontasuunnitelmat on tehty tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon tehdään vuoden 2013 aikana. Omavalvontasuunnitelmat tarkastetaan vuosittain ja ne raportoidaan. Ilomantsissa on tilanne palvelujen käytön osalta vuonna 2013 seuraava yli 75- vuotiaiden osalta - säännöllisen kotihoidon piirissä on 10,5 % - omaishoidon tukea saa 6,9 % - tehostetussa palveluasumisessa on 13,7 % - Ilomantsissa ei ole vanhainkotia tai pitkäaikaista laitoshoitoa. Ilomantsilaisten sairastavuus on korkea. Sairastavuusindeksi on 181,1 (vakioimaton, vertailuindeksi, koko maa on 100), kun indeksi ikävakoidaan on indeksi 148,3. (www.thl.fi) Dementoitumista lisää palvelutarvetta ja eri palveluiden käyttöä. Ilomantsissa dementiaindeksi on 100,2 (vakioimaton, vertailuindeksi, koko maa on 100), kun indeksi ikävakioidaan, saadaan indeksin arvoksi 90,7. Tämä puolestaan kertoo sen, että Ilomantsissa ei dementia ole reilusti palvelutarvetta lisäävä tekijä lähivuosina. Ilomantsissa laskennallisesti esiintyy vähintään keskivaikeaa muistisairautta seuraavasti: 30 64-vuotiaat 7 henkilöä, 65 74-vuotiaat 37 henkilöä, 75 84-vuotiaat 71 henkilöä, yli 85-vuotiaat 85 henkilöä. (www.thl.fi) Kun katsotaan ilomantsilaisten elämänlaatua indeksin näkökulmasta, asuvat ja elämän ilomantsilaiset keskimääräistä huonommissa olosuhteissa ja elämänlaatu katsotaan olevan matalampi kuin keskimääräin koko maassa. Elämänlaatuindeksi on 170.4 (vertailuindeksi, koko maa on 100), kun indeksi ikävakioidaan, tulee indeksin

Ilomantsin kunta 4 arvoksi 135,9. Tämä kertoo puolestaan siitä, että ilomantsilaisten ikäihmisten elämän laatu on parempi kuin lasten, nuoreten ja työväestön. Ilomantsilaiset osallistuvat ohjattuun toimintaan kohtalaisen runsaasti. Osallistumista on sekä järjestöjen järjestämään toimintaan että kunnalliseen toimintaan. Kunnallista ohjattua toimintaa järjestää perusturvaosaston lisäksi sivistysosasto. 2. Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrä ja laadun kehittäminen Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) ja Laatusuosituksen (2013) mukaan tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä yli 75-vuotiaista - säännöllisen kotihoidon piirissä on 13 14 % - omaishoidon tukea saa 6-7 % - tehostetussa palveluasumisessa on 6-7 % - vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2-3 % Laatusuosituksen mukaisesti Ilomantsin tulee lisätä säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrää ja vähentää tehostettua palveluasumista. Tehostetussa palveluasumisessa voi olla enemmän asukkaita, koska Ilomantsissa ei ole laitoshoitoa. Säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin tulee enemmän asiakkaita, kun pystytään aloittamaan yöhoito kotihoidossa. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee myös kasvattaa. Omaishoidon tukeen ollaan valmistelemassa uutta lainsäädäntöä, jossa yhtenäistetään hoitomaksut ja kriteerit omaishoidon tuelle. Ilomantsissa tulee olemaan tavoitteena saavuttaa vuoteen 2017 mennessä valtakunnalliset tavoitteet palvelujen käyttäjien määrästä. Lainsäädännön ja päivitetyn laatusuosituksen mukaisesti Ilomantsissa tulee olla tehostetun palveluasumisen paikkoja noin 8-10 % yli 75-vuotiaista, joka tarkoittaa 65 83 paikkaa. Ja jos huomioidaan ilomantsilaisten yli 85-vuotiaiden osuus ja korkea sairastavuus, tulee paikkoja olla enemmän eli 83 paikkaa. Vähennystarve paikoissa on noin 3 %. Ilomantsissa vähennetään tehostetun palveluasumisen paikkoja sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta siten, että tavoite vuonna 2017 on lähempänä valtakunnallista suositusta (tehostetussa palveluasumisessa asuu 8 10 % yli 75 vuotiaista). Vuoden 2015 alussa aloitetaan kotihoidossa yötyö ja päivätyötä vahvistetaan.

Ilomantsin kunta 5 Asumispalveluissa tavoitellaan henkilöstömitoitusta 0.6 hoitajaa/asukas. Vähimmäisvaatimus on 0.5 hoitajaa/asukas. Ilomantsissa hoidetaan paljon fyysistä apua tarvitsevia asiakkaita ja apua tarvitsevia muistisairaita, näin ollen korkeampi henkilöstömitoitus on perusteltu. Kotihoidon henkilökuntaa vahvistetaan sitä mukaan kun asiakasmäärä kasvaa kotihoidossa. Omaishoidon tukea vahvistetaan ja päivätoimintoja lisätään arkipäivisin tapahtuvaksi. Omavalvontasuunnitelmat on tehty asumispalveluihin. Kotihoitoon omavalvontasuunnitelma tehdään vuoden 2014 aikana. Omavalvontasuunnitelmia seurataan vuosittain ja ne päivitetään vuosittain. Asiakastyytyväisyyskyselyt yksiköissä tehdään kolmen vuoden välein. Lisäksi jatkuva palaute huomioidaan ja se käsitellään. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa käytetään hyväksi valtakunnallisia mittareita mm. fyysisen toimintakyvyn osalta Ravatar-mittaria (hyödynnetään www.toimia.fi sivuston mittareita ja arvioita mittareiden käytettävyydestä). Toimissa huomioidaan valtakunnalliset ohjelmat mm. kansallinen muistiohjelma. 3. Toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrä ja laatu Ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista seurataan ja kartoitetaan hyvinvointia tukevilla kotikäynneillä yli 79-vuotiaille ilomantsilaisille, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä. Tänä ikäluokkaa tullaan alentamaan vaiheittain siten, että vuonna 2015 kotikäynnit tehdään yli 77-vuotiaille ja vuonna 2017 yli 75-vuotiaille. Tavoitteena tulee vuoden 2017 jälkeen olemaan se, että hyvinvointia tukevat kotikäynnit tehdään kaikille yli 75-vuotiaille palvelujen ulkopuolella oleville ilomantsilaisille. Hyvinvointia tukeville kotikäynneille on tehty oma lomakkeensa, jossa on hyödynnetty valtakunnallisia suosituksia ja sisältöjä kotikäynneistä. Ikäihmisten palvelujen tiedonsaannin lisäämiksi tehdään vuosittain Ilomantsin kunnan ikäihmisten palveluopas, jossa on koottuna monipuolisesti tietoa ikäihmisille tarjottavista palveluista. Palveluopas on saatavilla myös Ilomantsin kunnan internetsivuilta. Päivätoimintatilat saadaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Riittävät ja oikeat kuljetuspalvelut turvataan myös syrjäkyliltä. Asiointiliikennetoimintaa jatketaan ja sitä kehitetään; asiointiaikaa pidennetään kolmeen tuntiin, hajaasutusalueen kuljetuspalvelureittejä lisätään tarvetta vastaavasti, kimppakyyti säilytetään taajama-alueella, kuljetuspalvelun monikäyttöisyyden lisääminen (aterioiden

Ilomantsin kunta 6 kuljetukset, apuvälineiden viennit, lääkkeiden viennit ja muuta tavarantoimitusta syrjäkylälle). Internet-sivuilla ilmoitetaan puolivuosittain palvelujen saatavuus mm. kotihoidon, palvelutarpeen arvion. Vähennetään palveluasumisen paikkoja kunnalliselta ja yksityiseltä puolelta siten, että päästään tavoitteeseen vuonna 2017 (yli 75-vuotiaista asuu tehostetussa palveluasumisessa 9-10 %). Lisätään kotihoitoon yötyö ja vahvistetaan päivätyötä sekä päivätoimintaa arkipäivisin tapahtuvaksi. Kotihoitoon lisätään näistä johtuen 12 henkilöä. Lisätään ryhmätoimintoja sekä päivätoimintaan että ennaltaehkäisevään työhön tässä myös vapaa-aika- ja liikuntatoimen kanssa/mahdollisuudet kolmas sektori, seurakunnat varsinkin erilaiset kuntoutusryhmät. Hyödynnetään www.toimia.fi mittareita toimintakyvyn mittaamisessa. Turvataan mahdollisimman esteetön ympäristö, mm. kulkuväylät, tiestön kunto, asuntojen esteettömyys ja huomioiminen remontoinneissa, kerrostalojen hissittömyys, kerrostalojen painavat ulko-ovet pitäisi saada automaattisesti avautuvaksi, yksityisten kerrostalojen isännöitsijöille tietoa mahdollisesta hissiavustuksesta. Lisäksi huolehditaan ympäristön riittävästä valaistuksesta (asunnot ja kulkuväylät). Peruskorjauksia tehdessä (asumispalvelut ja asunnot) varmistetaan, että saadaan riittävät varastointitilat mm. apuvälineille. Vastuutyöntekijänä toimivat tarvittaessa asumispalveluissa ja kotihoidossa sairaanhoitajat/terveydenhoitajat ja muille kotihoidon ohjaaja, hoito- ja hoivatyönjohtaja ja vanhusten ja vammaisten sosiaalityöntekijä. Henkilökunnan määrään asumispalveluissa pyritään 0.6 hoitajaa/asukas. Laatusuosituksen mukaan kotihoidossa tulee olla sama määrä henkilöstöä kuin tarvitaan asiakkaille tehtävään työhön. Yhden työntekijän työpanokseksi voidaan laskea 900 työtuntia vuodessa. Nykyisillä käyntimäärillä kotihoidon henkilöstöä pitäisi olla 37, 5 henkilöä, kotihoidossa on nyt 34,5 henkilöä. Lisäksi käytössä on palvelusetelit, joilla tavoitellaan kahden ja puolen työntekijän työpanosta. Näin saadaan kotihoidon kokonaisresurssiksi 37 henkilöä. Omavalvontasuunnitelmat pidetään ajan tasalla, päivitys vuosittain. Lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyitä, omaiskyselyitä sekä henkilöstökyselyitä tehdään kolmen vuoden välein.

Ilomantsin kunta 7 Henkilökunnan kouluttamisen pääpaino on asiantuntijuuden lisäämisessä hyvinvoinnin ja terveyden osalta, gerontologisen hoitotyön ja sosiaalityön, kuntoutuksen ja kuntouttavien työmenetelmien käytön, lääkehoidon, ravitsemuksen ja suun terveydenhoidon osalta. Vanhusneuvostoon nimetään 12 jäsentä, joista yhden nimeää kunnanhallitus, kaksi jäsentä on perusturvaosastolta (hoito- ja hoivatyönjohtaja ja kotihoidon ohjaaja), yksi jäsen ja hänelle varajäsen eläkkeensaajista, eläkeliitosta, sotaveteraaneista, sotainvalideista, rintamaveteraaneista, sydänyhdistyksestä, Punaisesta rististä ja seurakunnista. Vanhusneuvoston toimikausi on valtuustokausi ja toiminnan määrärahat ovat vanhustenhuollon budjetissa. 4. Kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamiseksi Ilomantsin kunnan perusturvaosastolla on päävastuu ikäihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta. Perusturvaosasto järjestää peruspalvelut siten, että on saatavilla riittävästi kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa tarjoavia palveluita. Perusturvan järjestämiä palveluita ovat lääkäripäivystys, lääkärin vastaanottotoiminta, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotto, laboratorio ja röntgen palvelut, akuutti vuodeosastotoiminta, mielenterveyspalvelut, vuorohoito, asumispalvelut, kotona asumista tukevat palvelut ja kuntoutus, apuvälineet. Asumis- ja liikkumisympäristön esteettömyyden varmistamiseksi tehdään yhteistyötä teknisen osaston kanssa. Sivistysosaston kanssa tehdään yhteistyötä erilaisten sosiaalista ja fyysistä aktiviteettiä tukevien palvelujen järjestämiseksi (esim. kirjasto, kansalaisopisto, liikuntatoimen ryhmät). 5. Kunnan tekemä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Ilomantsin kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa mm. järjestämällä yhteisiä koulutuksia henkilöstölle ja tekemällä yhteisiä toimintaohjeita. Kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani varsinkin ennaltaehkäisevässä mielessä. Järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyön tiivistäminen mm. yhteiset tapaamiset ja yhteiset luennot. Lisäksi järjestöjen kautta saadaan ilomantsilaisia liikkumaan reilusti eri toimintojen kautta. Kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa yhteistyötä tehdään sosiaalisen kanssakäymisen ja fyysisen aktiviteetin lisäämiseksi (mm. liikuntakerhot, virikekerhot).

Ilomantsin kunta 8 Ilomantsin kunta ostaa palveluita yksityisiltä yrityksiltä. Ostopalveluista ollaan siirtymässä kohti palvelusetelin käyttöä varsinkin vanhuspalveluissa. Kotihoidossa on laajennettu palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelit antavat asiakkaalle suuremman valinnan mahdollisuuden palveluntuottajan valintaan. Palvelusetelijärjestelmästä pyritään saamaan sellainen, että palvelusetelituottajia varsinkin kotihoitoon saataisiin lisää. Tähän voidaan vaikuttaa kunnan elinkeinopolitiikalla sekä sillä, että ollaan mukana maakunnallisissa verkostoissa ja hankkeissa. Hyödynnetään kylätalohankkeen kautta saatuja toimintamalleja ja pyritään viemään kylätalohankkeessa olleiden hyvin käytäntöjen mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita kylille säännöllisesti. Tuetaan eri hallintokuntien toimesta kylätoimintaa, jotta kylillä säilyvät kylätalot, joita voidaan hyödyntää palvelupaikkoina. Lisäksi toimivat kyläyhteisöt ovat merkittävässä roolissa sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistajana. Sama rooli on myös eri järjestöjen toiminnalla.