Elna Hirvonen Työ tekijäänsä opettaa Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuus Harjoitteluohjeisto 2014-2015 Kuva: Teemu Launis Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sisällys 1. Harjoittelun periaatteet 3 2. Harjoittelun ohjaus 3 2.1 Ohjauksen tavoitteet 3 2.2 Ohjauksen toteutus 4 3. Harjoittelun toteutuminen 4 3.1 Harjoittelupaikasta sopiminen 4 3.2 Harjoittelusuunnitelma 4 3.3 Harjoittelun vaiheet 5 4. Harjoittelun arviointi 6 4.1 Arviointilomakkeet 6 4.2 Harjoittelun raportointi 6 4.3 Harjoittelun analysointi 7 5. Harjoittelun paperikäytännöt 7 5.1 Ennen harjoittelua 7 5.2 Harjoittelun aikana 8 5.3 Harjoittelun päätyttyä 8 6. Harjoittelutuen reunaehdot 8 7. Harjoittelun keskeyttäminen tai siirtäminen 9 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuus 10 2
1. Harjoittelun periaatteet Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen 60 opintopisteen laajuiseen opintokokonaisuuteen sisältyy nuorisotyön harjoittelu. Harjoittelua on 3 kuukautta ja se suoritetaan pääsääntöisesti täysaikaisesti kevät- ja kesäkaudella huhti-elokuussa. Harjoittelua tukevina pakollisina edeltävinä opintoina ovat nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen perusopinnot (25 op). Nuorisotyön harjoittelu integroi opetuksessa omaksuttavaa teoreettista tietoa käytännön työelämään. Harjoittelun tavoitteena on auttaa opiskelijaa teorian ja käytännön integroinnissa niin, että hän osaa soveltaa tietoja käytäntöön, kykenee syventämään niitä, saa valmiuksia ja taitoja suoriutua tietyistä tehtäväkokonaisuuksista sekä pystyy omalta osaltaan kehittämään nuorisotyötä. Harjoittelupaikoiksi hyväksytään kuntien vapaa-aika-, sivistys- ja sosiaalitoimi tai vastaava; nuorisojärjestöt; nuoriso- ja lastensuojelulaitokset; työ- ja elinkeinotoimistojen nuorisoneuvonta; valtion ja ELY-keskusten nuorisotyö tai muut harjoittelunvalvojan hyväksymät paikat, myös ulkomailla. Harjoittelupaikan hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelijalle järjestetään koko harjoitteluajan kestävä ohjaus ja hänelle määrätään nimeltä mainittu harjoittelun ohjaaja. Ohjauksella halutaan korostaa sitä, että harjoittelu on osa opiskelua. Ohjaajan tulisi olla henkilö, jolla on aikaa paneutua harjoitteluun ja joka tuntee ao. paikan työkäytännöt. 2. Harjoittelun ohjaus 2.1. Ohjauksen tavoitteet Perehtyminen nuorisotyöntekijän ammattiin, ammattikuvan saaminen Ohjauksessa tulisi pohtia nuorisotyön tavoitteita yleensä ja erityisesti tämän työpisteen asemaa nuorisotyön ja politiikan kokonaisuudessa. Opiskelijan tulisi tutustua myös harjoittelupaikan yhteistyökumppaneiden työhön ja toimintatapoihin. Työtaitojen oppiminen ja kehittäminen Ohjaus työtehtävien suorittamisessa on tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, että harjoittelun yksi perustehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan oma-aloitteisuus on ensiarvoisen tärkeää. Työssä oppimista voi tapahtua niin myönteisten kuin kielteistenkin kokemusten kautta. Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista harjoittelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Persoonallisuuden hyödyntäminen ja työn kehittäminen Oma persoonallisuus on työntekijän työväline, varsinkin ihmissuhdetyössä. Harjoittelun ohjaaja voi tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja kertoa myös omista havainnoistaan ja kokemuksistaan opiskelijalle ohjauskeskusteluissa. Hyvä työntekijä kehittää jatkuvasti työtapojaan, on valmis luomaan uutta ja tarkistamaan työkäytäntöjään. Nuorisotyön kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen riip- 3
puu suurelta osin työntekijöistä. Hyvän ammattitaidon omaava, omat kykynsä tunteva, kypsä työntekijä on nuorisotyön kehityksen edellytys. Tähän voidaan pyrkiä kiinteällä ohjauksella jo lyhyenkin harjoittelukauden aikana. 2.2. Ohjauksen toteutus Varsinkin harjoittelun alussa henkilökohtainen perehdyttäminen on tärkeää ja aikaa vaativaa. Harjoittelija tutustutetaan työpaikkaansa, työtovereihin, harjoittelupaikan yhteistyökumppaneihin ja hänelle kerrotaan harjoittelijan oikeudet ja velvollisuudet. Häiriintymätöntä keskusteluaikaa on hyvä varata kylliksi, sillä tarkoitus ei ole pelkästään työn opettaminen (vertaa tavoitteet). Jos mahdollista koko työyhteisön työntekijöiden kanssa olisi hyvä sopia, että harjoittelija voi kysymyksineen kääntyä heidän puoleensa. Välitön palaute rakentavassa hengessä on tärkeää. Opiskelija ei ole ammatillisesti valmis, joten hän on halukas kuulemaan arviointia. Ohjaajan ja opiskelijan suhde on vastavuoroinen: ohjattava saa ohjaajalta turvallisuutta, neuvoja, tietoja ammatista jne., vastaavasti ohjaaja voi saada opiskelijalta uusia tuoreita näkemyksiä ja virikkeitä työhönsä. 3. Harjoittelun toteutuminen Harjoitteluun lähteville opiskelijoille on ensimmäinen ohjaustilaisuus syyslukukauden loppupuolella ja toinen kevätlukukaudella. 3.1. Harjoittelupaikasta sopiminen Opiskelija hakee harjoittelupaikan itse, mutta hän on yhteistyössä harjoittelun valvojan (nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopisto-opettaja) ja harjoittelun yhdyshenkilön (opintokoordinaattori) kanssa. Kun opiskelija on ollut yhteydessä haluamaansa harjoittelupaikkaan, harjoittelun yhdyshenkilö lähettää yliopistolta harjoittelupaikkaan harjoittelusopimuksen. Harjoittelupaikan tulee palauttaa hyväksymänsä sopimus yliopistolle viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkamista. 3.2. Harjoittelusuunnitelma Opiskelija ja hänen ohjaajansa laativat ja allekirjoittavat yhdessä harjoittelusuunnitelman. Suunnitelma lähetetään nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopisto-opettajalle hyväksyttäväksi viimeistään 2 viikon kuluttua harjoittelun alkamisesta. Suunnitelman tulee sisältää seuraavaa: Harjoittelun tavoitteet, jotka opiskelija ja ohjaaja ovat harjoittelulle asettaneet. Yleisosa, joka sisältää yleiskuvauksen opiskelijalle suunnitelluista tehtävistä harjoittelun aikana. Tarvittaessa myös viikkokohtaiset suunnitelmat, joista käy ilmi ko. viikon keskeiset toiminnat, esimerkiksi leiri, tutustumiskäynnit, retket, neuvottelut, kokoukset jne. Päävastuu harjoittelusuunnitelmasta on ohjaajalla, koska opiskelija ei voi 4
tuntea harjoittelupaikan tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta myös opiskelijan mielipide on tärkeä, sillä hän puolestaan tietää omat tarpeensa, odotuksensa ja osaamisalueensa. 3.3. Harjoittelun vaiheet Orientoitumisvaihe Orientoitumisvaiheen eli perehdyttämisen pituudeksi riittää 1-2 viikkoa. Tänä aikana opiskelijan tulisi kaikissa harjoittelupaikoissa perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön, ohje- ja johtosääntöihin tai esim. järjestön sääntöihin talouteen, toiminnan rahoituslähteisiin ja taloudellisiin vastuukysymyksiin harjoittelupaikan tehtäviin, resursseihin, organisaatioon ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin virka- ja työehtosopimuksiin henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin Ohjauksen toteuttamisesta tulee sopia esim. siten, että ohjaaja varaa kahtena ensimmäisenä viikkona joustavasti aikaansa opiskelijaa varten ja harjoittelun jatkuessa sopii opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluista erikseen. Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa ohjaaja antaa harjoittelijalle työtehtäviä myös itsenäisesti suoritettavaksi. Harjoittelijan vastuun ja aseman selvittäminen heti harjoittelun alkaessa on tärkeää. Kunnan nuorisotyönharjoittelijan tulisi erityisesti perehtyä sivistystoimen, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden sekä sosiaalityön asemaan kuntahallinnossa, kunnan nuorisotyöntekijöiden tehtäväalueeseen ja eri hallintokuntien yhteistyöhön sekä nuorisotyötä koskevan lainsäädännön toteutumiseen Muissa harjoittelupaikoissa harjoittelijan tulisi perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön ja muihin säädöksiin organisaation ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin toiminnan rahoittamiseen henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin. Päätösvaihe Harjoittelun päätösvaiheeseen kuuluu harjoittelun tavoitteiden tarkastelu (missä määrin tavoitteet on saavutettu, mikä on jäänyt toteutumatta ja miksi), harjoittelussa saa- 5
dun kokemuksen arviointi yhdessä ohjaajan kanssa, ohjaussuhteen päättäminen asia- ja tunnetasolla sekä annettujen ohjeiden mukaisen harjoitteluraportin laadinta. 4. Harjoittelun arviointi Arviointi on erittäin tärkeää. Yhtäältä se auttaa opiskelijaa tiedostamaan ammatillista kasvuaan ja niitä tekijöitä, joiden suhteen on vielä kasvun varaa. Toisaalta arviointi antaa tietoa oppilaitokselle ja harjoittelupaikalle harjoittelun onnistumisesta. 4.1. Arviointilomakkeet Sekä harjoittelupaikalla toimivaa ohjaajaa että opiskelijaa pyydetään täyttämään arviointilomake harjoittelusta harjoittelun päättyessä. Se on hyvä täyttää ennen viimeistä ohjauskeskustelua, jossa opiskelija ja harjoittelunohjaaja yhteisesti arvioivat harjoittelua. Ohjaajan arviointilomakkeesta tulee käydä selkeästi ilmi harjoittelun kestäneen sovitun ajan. 4.2. Harjoittelun raportointi Opiskelija laatii harjoittelustaan raportin seuraavien ohjeiden mukaan: Raportin pituus on n.10 sivua ja sen jäsentely on esimerkiksi seuraava: I Harjoittelupaikkaselostus (lyhyesti) tavoite organisaatio, hallinto menetelmät, työmuodot II Harjoittelijan asema ja tehtävät työpaikalla hallinnolliset, järjestely- ja toimistotehtävät koulutustoiminta neuvottelut tms. tilaisuudet matkat, retket, leirit, tapahtumat suhde- ja tiedotustoiminta muu toiminta III Ohjaus harjoittelupaikalla odotukset, niiden toteutuminen ohjausmenetelmät 6
ohjaussuhteen merkitys IV Harjoittelusta saadun kokemuksen arviointi V Mahdolliset ehdotukset harjoittelua edeltävistä opinnoista, harjoittelun toteuttamisesta tai muista harjoitteluun liittyvistä asioista. Raportti jätetään nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopisto-opettajalle yhdessä arviointilomakkeiden kanssa (sekä ohjaajan lomake että opiskelijan itsearviointilomake) viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoitteluanalyysin ajankohtaa. 4.3. Harjoittelun analysointi Syyslukukauden alussa keskustellaan pienryhmissä harjoittelusta saaduista kokemuksista. Tällöin opiskelijat voivat reflektoida ja verrata kokemuksiaan sekä täydentää käytännön osaamistaan toisten harjoittelukokemusten avulla. Samoin he voivat ehdottaa parannuksia harjoittelujärjestelmään. Analyysin ajankohdat ilmoitetaan keväällä harjoitteluun lähteville. Analyysiin voi osallistua vain, mikäli raportti on jätetty määräajan kuluessa: 2 viikkoa ennen analyysiä. 5. Harjoittelun paperikäytännöt 5.1 Ennen harjoittelua 1. Toimita harjoittelun yhdyshenkilölle seuraavat tiedot heti kun sinut on luvattu ottaa harjoitteluun, jotta harjoittelupaikkaan voidaan lähettää sopimuslomake, harjoitteluohjeet ja ohje työnantajalle: mikä on harjoittelupaikkasi ja sen osoite harjoitteluasi ohjaava henkilö ja hänen yhteystietonsa harjoittelun tarkka ajankohta miltä kuukausilta haluat työharjoittelutukea maksettavan Ilmoita nämä sähköpostilla harjoittelun yhdyshenkilölle (Hanna Carroll). 2. Harjoittelupaikka palauttaa sopimuksen, jossa vahvistetaan sinun ottamisesi harjoitteluun ja harjoittelutuen maksamisperiaatteet. Yleisin käytäntö on se, että harjoittelupaikka maksaa harjoittelusta palkan sinulle kolmelta kuukaudelta, mutta se voi laskuttaa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköä maksimissaan kahdelta kuukaudelta, yhteensä 2200 euroa. Sinulle kuukausittain maksettava summa on kuitenkin pienempi, sillä henkilösivukustannukset vähennetään edellä mainitusta. 3. Voit saada myös opintotukea siltä kuukaudelta, jolta saat työharjoittelun tukea. Ilmoita opintotukikansliaan, mikäli et halua käyttää opintotukikuukausiasi harjoittelun aikana. 5.2 Harjoitteluaikana 1. Tee harjoittelusta työsopimus työpaikan kanssa ja toimita verokorttisi harjoittelupaikkaan. 7
2. Laadi harjoittelusuunnitelma kahden ensimmäisen viikon kuluessa yhdessä ohjaajasi kanssa, ohjaaja päävastuussa. Lähetä se nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopisto-opettajalle. 3. Pidä harjoittelustasi harjoittelupäiväkirjaa (suositus) 4. Täytä harjoittelun itsearviointilomake harjoittelun päättyessä. Harjoittelusi ohjaaja täyttää omalta osaltaan arviointilomakkeen harjoittelustasi. 5. Työnantaja antaa työtodistuksen sinulle. 5.3 Harjoittelun päätyttyä Tee jo harjoittelun kuluessa raporttia harjoittelustasi, viimeistele se ohjeiden mukaisesti ja toimita viimeistään 2 viikkoa ennen harjoitteluanalyysiä moodlen kautta nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopisto-opettajalle. Harjoittelupäiväkirjan pito on hyvä väline harjoitteluraportin kokoamiseen ja harjoittelukokemusten työstämiseen. 6. Harjoittelun reunaehdot 1) Harjoittelutuen katto on max 4 kk koko yliopisto-opintojen aikana 2) Tukea ei makseta jo valmistuneille maistereille 3) Harjoittelupaikan oma rahoitus pitää olla vähintään yksi kk 4) Työnantaja laskuttaa harjoittelun päätyttyä yksikköä harjoittelusopimuksessa sovitun tukisumman 5) Opiskelija on työ/virkasuhteessa harjoittelupaikkaan 6) Ulkomailla harjoittelevien tulee olla työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan jotta tukirahaa voidaan maksaa 7) Ulkomailla harjoittelevien kannattaa harkita myös yliopiston kansainvälisten asioiden matka-avustusta vaihtoehtona harjoittelutuelle 8) Ennen harjoittelua tulee olla suoritettuna: Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen perusopinnot 25 op 9) Harjoitteluun sisältyvinä pakollisina opintoina ovat harjoittelun ohjaustilaisuudet I ja II sekä analyysiseminaari 10) Harjoitteluun lähdöstä ilmoitetaan yliopistolle viimeistään helmikuun loppuun mennessä 8
11) Harjoitteluun lähdön peruutus tulee tehdä 31.3 mennessä, jolloin vapautuvista tukikuukausista voidaan ilmoittaa seuraavalle jonossa olijalle 12) Jos harjoittelutuen hakijoita on enemmän kuin tukea voidaan myöntää, etusijalla ovat koko opintokokonaisuutta (60 op) suorittavat opiskelijat jonolain mukaisesti 7. Harjoittelun keskeyttäminen tai siirtäminen Harjoittelun keskeyttämisestä sairauden tai muun syyn vuoksi on välittömästi ilmoitettava harjoittelun yhdyshenkilölle. Jos sairauden perusteella joutuu olemaan poissa harjoittelusta enemmän kuin 5 päivää, jatkuu harjoittelu ylimenevän ajan verran. Tentteihin osallistumisesta harjoittelun aikana opiskelija voi neuvotella harjoittelunohjaajan kanssa. Harjoittelu on kuitenkin itsessään olennainen osa opiskelua, jota ei tule rasittaa kohtuuttomasti muilla opinnoilla. Harjoittelun valvojana yliopistolla toimii nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopistoopettaja Juha Nieminen, puh. 050 318 6981 (juha.nieminen@uta.fi) ja harjoittelun yhdyshenkilönä opintokoordinaattori Hanna Carroll, puh 040 190 1555 (hanna.carroll@uta.fi). 9
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuus (60 op), rakenne Perusopinnot 25 op P1 Nuorisotyön perusteet 5 op P2 Nuorisotutkimuksen perusteet 5 op P3 Erityisnuorisotyö 5 op P4 Nuorisokasvatus 5 op P5 Ryhmän ohjauksen perusteet 5 op Aineopinnot 35 op Kaikille yhteiset opinnot 20 op: NTYOA11 Nuorisotyön harjoittelu 5 op NTYOA12 Nuorisotyön teemaseminaari 5 op NTYOA2 Nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön teoria 5 op NTYOA3 Nuorisotutkimuksen seminaari 5 op Vaihtoehtoiset opinnot, joista opiskelija suorittaa 5 op: NTYOA41 Nuoret ja kansalaisuus 5 op NTYOA42 Nuorisokulttuurit 5 op NTYOA43 Nuoruus ja nuoret kirjallisuudessa 5 op NTYOA44 Nuorisotutkimuksen uusia suuntauksia (YUNET-yliopistoverkosto) 5 op Valinnaiset opinnot 15 op: Opiskelija sopii aineopintojen valinnaisista opinnoista opintokokonaisuuden vastuuopettajan kanssa erikseen käytävässä HOPS-keskustelussa 10