Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta
Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa artikkeleita? Mitä hyvältä tieteelliseltä artikkelilta voi saada? Mieti, kenelle kirjoitat! Millainen on hyvän tieteellisen artikkelin rakenne? Kielellä on väliä Miten artikkelin saa julkaistuksi? Millainen on hyvä yleistajuinen asiantuntija-artikkeli?
Miksi kirjoittaa artikkeleita? Joidenkin aiheiden käsittelyyn artikkelin pituinen juttu sopii paremmin HUOM! Kirjoita väitöstilaisuuden lectio precursoria sellaiseksi, että sen voi julkaistaa itsenäisenä artikkelina Väitöskirjan sivupolut artikkeleiksi Artikkelin saa (yleensä) nopeammin julki kuin kirjan Artikkelissa voi kehitellä ja kokeilla rohkeasti uusia näkökulmia ja hypoteesejä Artikkeliväitöskirjaa varten Yleistajuisella artikkelilla voi saada ajatuksensa julki laajalle yleisölle Julkaisuluettelo pitenee!
Mitä hyvältä tieteelliseltä artikkelilta voi saada ja mitä sillä voi itsekin antaa? Hyvän johdatuksen itselle täysin uuteen asiaan Uuden, ehkä yllättävänkin näkökulman tuttuun asiaan Tiedon uudesta, mahdollisesti itsellekin hyödyllisestä lähdeaineistosta Metodisen oppitunnin Kielellisesti ja kerronnallisesti nautinnollisen lukukokemuksen Halun kirjoittaa itse jotakin samankaltaista!
Mieti, kenelle kirjoitat! Mikä julkaisu, millä kielellä, mikä tieteellinen keskustelu? Niistä riippuu, mitä asioita pitää erityisesti selittää, mitä voi olettaa lukijan tuntevan Ulkomaisessa julkaisussa pitää varautua selittämään suomalaista kontekstia (Suomen historia, uskonnollinen maisema, yhteiskunta) enemmän kuin suomalaisessa Ei-teologit eivät välttämättä tunne alkeellistakaan teologista sanastoa Jokaisessa lehdessä on artikkelien tekoon omat tekniset ohjeensa. Niitä on syytä noudattaa tarkoin!
Millainen on hyvän tieteellisen artikkelin rakenne? Artikkelilla on selvä alku ja loppu Alussa tehdään kerralla selväksi tutkimuskysymys, sen kanssa ei häslätä ja sitä ei säädetä pitkin matkaa Yleensä on eduksi alussa kertoa, miten tarina tulee etenemään ja jopa mihin tulokseen tullaan päätymään. Se auttaa lukijaa orientoitumaan. Lopussa vastataan alussa esitettyyn kysymykseen, ei jätetä lukijaa hämmennyksen tilaan ( Ja mikä olikaan vastaus? ) Alun kysymyksestä lopun vastaukseen edetään johdonmukaisesti, tieteellisesti argumentoiden Väliotsikot jakavat tekstin sopiviin osiin
Kielellä on väliä Tieteellisen artikkelin pitää olla asiallinen, mutta ei kuiva Sujuva artikkeli muistuttaa hyvää tarinankerrontaa Oma intohimo aiheeseen saa näkyä elävänä kielenä Ensimmäinen virke on tärkeä. Lukija pitää saada houkutelluksi mukaan matkalle! Aloittelevan kirjoittajan helmasyntejä: merkitysten liioittelu, ylenmääräinen synonyymien käyttäminen, sivistyssanojen ja akateemisen kapulakielen viljely Lyhyet ja yksinkertaiset lauseet peittoavat pitkät ja monipolviset Kieliopin on oltava kunnossa
Miten artikkelin saa julkaistuksi? Ohjaajalta voi saada hyviä neuvoja sopivasta julkaisukanavasta Ennen kirjoittamista voi tarjota ideaa lehden toimitukselle Artikkeli kannattaa laatia tarkoin lehden teknisten ohjeiden mukaan On syytä varautua kuukausia kestävään prosessiin Referee eli asiantuntija lukee toimituksen pyynnöstä artikkelin ja antaa kirjallisen lausunnon Artikkelia kannattaa luetuttaa myös kollegoilla ennen sisään lähettämistä Lehdet eivät julkaise kaikkea tarjottua; ulkomaisissa lehdissä suurempi hylkäysprosentti
Millainen on hyvä yleistajuinen asiantuntijaartikkeli? Kolumninomainen ja kantaaottava Yleisesti kiinnostava Ajankohtaisesta aiheesta Ei tutkimusselostus tai historiallinen katsaus Kieleltään yleistajuinen Pituus sanomalehdissä yleensä 4000-5000 merkkiä Foorumeita: HS, Kanava, Suomen Kuvalehti, Tiede, suurimmat maakuntalehdet Väitöksen yhteydessä kannattaa tarjota sanomalehtiin omaan tutkimukseen liittyvää juttua On oltava itse aktiivinen; kukaan ei tule pyytämään! Tällaisista jutuista maksetaan!
Hyödyllistä lukemista Merja Kinnunen: Artikkelin kirjoittaminen. Teoksessa: Tieteellinen kirjoittaminen. Toim. Merja Kinnunen ja Olli Löytty. Tampere: Vastapaino, 2002. Stephen King: Kirjoittamisesta (On Writing) Second draft = First draft 10% Elmore Leonard's Ten Rules of Writing 10. Try to leave out the part that readers tend to skip. Thomas L. Friedmanin kolumnit The New York Timesissa Aloitusten ja lopetusten mestari