LUOKKAMUOTOISEN PIENRYHMÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMALLISET OMINAISPIIRTEET

Liite 1 6 / 12.3.2009 / koulutusltk su.jaosto Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOISEN PIENRYHMÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMALLISET OMINAISPIIRTEET LIITTEET - todistuskaavakkeet Päivitys hyväksytty

2 SISÄLTÖ 1. Liitteen tarkoitus 2. Harjuntaustan koulun tehtävä 3. Oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri 4. Opinnoissa eteneminen 5. Kieliohjelma 6. Integrointi yleisopetukseen 7. Lisäopetus 8. Tuntijako 9. Arviointi 10. Ilmaisu- ja esiintymistaitopainotus 11. Ajattelu- ja oppimistaitojen harjoitusohjelmat 12. Orientaatio-opetus 13. Fysiikan ja kemian opetus 14. Tietotekniikka 15. Leirikoulutoiminta 16. Oppilaan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

3 1. Liitteen tarkoitus Liite täydentää ja tarkentaa yleistä Loviisan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jota noudatetaan kaikissa alueen suomenkielisissä perusopetuksen kouluissa. Liite määrittää Harjuntaustan koulun luokkamuotoisen pienryhmäopetuksen erityispiirteitä. Pääsääntöisesti liitteeseen ei ole otettu asioita, jotka selviävät yhteisestä opetussuunnitelmasta tai erityisopetuksen suunnitelmasta. 2. Harjuntaustan koulun tehtävä Toiminnan lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys, johon sisältyy yksilön erilaisuuden kunnioittaminen ja jokaisen lapsen oikeus oppia erilaisuudestaan huolimatta. Kokonaisvaltaisen oppilaan tukemisen avulla pyritään kasvattamaan terveen itsetunnon omaavia yksilöitä, joilla on tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet kohdata elämän haasteet tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Harjuntaustan koulun tehtävänä on tarjota luokkamuotoista pienryhmäopetusta oppilaille, jotka eri syistä johtuvien laaja-alaisten oppimisvaikeuksiensa vuoksi eivät saisi tarpeitaan vastaavaa opetusta yleisopetuksessa. Kouluun otetaan oppilaita, joiden erityisopetussiirtoperusteena on yleensä lievä kehitysviivästymä (lieke), vaikea kehitysviivästymä (vaike), eriasteiset aivotoiminnan häiriöt liikuntavammat tai vastaavat (neurol), kielen kehityksen häiriö (kieli), autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet (autasp). Pääsääntöisesti oppilailla on yksilöllistetty oppimäärä joko kaikissa tai lähes kaikissa oppiaineissa. Kuntouttavaan alkuopetukseen voidaan ottaa oppilaita myös yleisellä oppimäärällä. Tavoitteena on, että he pystyvät siirtymään kokonaan yleisopetukseen viimeistään 4. luokan jälkeen. Koulun opetus kattaa koko perusopetuksen mukaan lukien pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen ja tarvittaessa peruskoulun lisäopetuksen. Koulun oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka lähtökohtana on kaikille yhteinen yleisopetuksen opetussuunnitelma. HOJKS tarkistetaan määräajoin, vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. HOJKS-työskentelyn periaatteet ja kaavakkeet löytyvät yhteisen alueellisen opetussuunnitelman liitteenä olevasta erityisopetuksen suunnitelmasta. Perusopetusryhmissä on enintään 10 oppilasta. Perusopetusryhmistä vastaavat erityisluokanopettajat. Lisäksi luokissa työskentelee tarpeen mukaisesti koulunkäyntiavustajia. Tarvittavat erityispalvelut, esim. puheterapia tai sensomotorinen kuntoutus järjestetään yhteistyössä terveyskeskuksen, Loviisan sensomotorisen keskuksen tai muiden asiantuntijatahojen kanssa.

4

5 3. Oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri Perusopetuksen yhteisen opetussuunnitelman pohjana olevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen lisäksi korostetaan neurokognitiivista oppimiskäsitystä, jossa keskeistä on ajattelutoimintojen huomioon ottaminen ja usko yksilön mahdollisuuksiin muovautua kaikilla oppimiskyvyn osa-alueilla. Oppimisen katsotaan edellyttävän inhimillistä vuorovaikutusta ja aikuisen osuutta oppimisen organisoijana, ohjaajana, innostajana ja havainnoijana. Opettaminen on runsaitten ja monipuolisten oppimismahdollisuuksien tarjoamista ja myönteisen sisäisen oppimishalun virittämistä. Koulu tarjoaa erilaisissa ympäristöissä, niin luokassa kuin sen ulkopuolellakin, monimuotoisia oppimiskokemuksia ja -elämyksiä, joiden keskeisimpiä kriteereitä ovat: * Tavoitteellisuus ja tarkoituksenmukaisuus Tiedostetaan jatkuvasti, mihin opetuksella pyritään ja mitä hyötyä opetettavasta asiasta on nyt ja tulevaisuudessa. * Vastavuoroisuus Oppilas on aktiivinen toiminnan toteuttaja. Oppimisprosessi muovautuu oppilaan kykyjen ja edellytysten mukaisesti. * Merkityksellisyys Opetus rakentuu systemaattisesti. Edetään oppiaineksessa siten, että oppilas hallitsee keskeiset käsitteet ja rakenteet, joihin voi uuden opetettavan asian ymmärtäen liittää. * Pätevyyden tunteen tuottaminen Onnistuneiden oppimiskokemusten kautta kasvaa oppilaan usko omiin kykyihinsä ja pystyvyyteensä. 4. Opinnoissa eteneminen Oppilaat etenevät oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Heille määritellään vuosittain henkilökohtaiset tavoitteet ja oppisisällöt, jotka kirjataan jokaisen omaan HOJKS:iin. Valtioneuvoston määräämästä tuntijaosta poiketaan tarpeen mukaan HOJKS-perustein. Oppiaines jaetaan opintokokonaisuuksiksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden kesken eheytetyiksi kokonaisuuksiksi. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain. Oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksyttävästi hänelle henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

6 5. Kieliohjelma A1-kieli: B1-kieli: englanti, 3. luokalla alkava kaikille yhteinen vieras kieli ruotsi, 7. luokalla alkava toinen kotimainen kieli Kehitysvammaisten (vaike) ja autistien (autasp) opetuksessa olevat oppilaat noudattavat edellytystensä mukaisesti samaa kieliohjelmaa. Heitä voidaan kuitenkin tarkoituksenmukaisuusperustein osittain tai kokonaan vapauttaa kieltenopiskelusta. Muiden oppilaiden osalta kieltenopetuksesta vapauttamisia ei tehdä. Jos oppilaalla on vieraassa kielessä yleisopetuksen oppimäärä, opetus pyritään järjestämään yleisopetukseen integroituna. 6. Integrointi yleisopetukseen 7. Lisäopetus Oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin Länsiharjun ja Myllyharjun kouluihin. Integroinnin laatu ja laajuus sovitaan vuosittain HOJKS-palaverissa huomioon ottaen oppilaan kiinnostus, oppimisedellytykset ja käytännön mahdollisuudet integroinnin järjestämiseen. Integrointi voidaan toteuttaa yksittäisinä käynteinä, jaksoina tai kokonaisintegrointina 1-2 oppiaineessa. Luokka- tai koulukohtaista integrointia toteutetaan erilaisten teemapäivien, juhlien, retkien ym. erityistapahtumien yhteydessä. Fyysinen integrointi toteutuu yhteisten piha-alueiden, aineluokkien, ruokala-, aula- ja auditorio- ym. erityistilojen ja vuosiluokkien 1-6 sijainnin kautta. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavan lisäopetuksen tarkoituksena on syventää ja täydentää oppilaan perustaitoja ja tietoja sekä tukea ammatinvalintaprosessia ja tarkoituksenmukaisen jatkokoulutuspaikan saamista. Oppilas otetaan lisäopetukseen johtokunnan erillisellä päätöksellä silloin, kun se oppilaan kokonaistilanne huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Lisäopetus toteutetaan integroituna muihin perusopetusryhmiin. Lisäopetuksen sisältö muotoutuu yleisten lisäopetuksen perusteiden ja oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oppilaalle laaditaan yksilöllinen paljon työelämään tutustumista ja koulutuskokeiluja sisältävä opinto-ohjelma, joka kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

7 8. Tuntijako Luokka-aste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Min. Yli/ alle HOJKS-per uste Äidinkieli 7 7 5 5 4 5 3 4 4 44 42 2 VN 14 14 14 42 42 0 A1 Englanti 2 2 2 2 2 2 2 14 16-2 x VN 8 8 16 16 0 B1 Ruotsi 2 2 2 6 6 0 VN 6 6 6 0 Matematiikka 4 4 4 4 4 4 4 4 4 36 32 4 VN 6 12 14 32 32 0 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 10 9 1 VN 9 9 9 0 Biologia ja maantieto 2,5 2,5 3 3 3 14 10 4 VN 3 7 10 10 0 Fysiikka ja kemia 0,5 0,5 1 1 1 4 9-5 x VN 2 7 9 9 0 Terveystieto 1 1 1 3 3 0 VN 3 3 3 0 Ympäristö- ja 2 2 3 3 3 3 5 5 5 31 31 0 luonnontieteet aineet yht. VN 9 5 17 31 31 0 Uskonto/elämänkatsomust. 1 1 1 1 1 1 1 1 1 9 11-2 x VN 6 5 11 11 0 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 2 2 2 10 10 0 x vuosil.jako VN 3 7 10 10 0 Musiikki 2 (1) 2 (1) 2 2 2 2 2 14 7 7 VN 4 3 7 7 0 Kuvataide 1 (2) 1 (2) 2 2 2 2 2 12 8 4 VN 4 4 8 8 0 Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 15 11 4 VN 4 7 11 11 0 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 18 0 VN 8 10 18 18 0 Taito- ja taideaineet yht. 7 7 8 8 8 8 9 2 2 59 56 3 x vuosil.jako VN 26 30 56 56 0 Kotitalous 2 2 3-1 x VN 3 3 3 Oppilaanohjaus 1 1 2 2 0 VN 2 2 2 0 Valinnaisaineet 1 7 7 15 13 2 VN 13 13 13 0 Kaikki aineet yhteensä 21 21 23 23 25 25 30 30 30 228 222 6 min. 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 222 0 yli/alle 2 2 0 0 1 1 0 0 0 6 VN 132 90 222 222 0

8

9 Valinnaisaineet - 5 lk kaikille yhteisenä oppimistaitojen harjoitusohjelma 1vkh - 8-9 lk (7h/vko, yht. 14 vkh): - kaikille yhteisenä kotitalous yht. 6 vkh - musiikki ja kuvataide keskenään valinnaisena yht. 4 vkh - tekninen työ, tekstiilityö ja liikunta keskenään valinnaisena yht. 4 vkh Oppilaan tuntijakoon voi tulla edellä mainittujen kaikkia oppilaita koskevien HOJKS-poikkeamien lisäksi yksilöllisiä eroja (esim. orientaatio-opetus), jotka määritellään erikseen jokaisen omassa HOJKS:ssa. 9. Arviointi Yleiset yksilöllisen arvioinnin periaatteet on esitelty yhteisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppilaan arviointi Arvioinnin lähtökohtana ovat henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet. Oppilaan arviointi on yksilöllistä ja oppilaan kehitysvaiheen sekä edellytykset huomioonottavaa. Arvioinnin tehtävänä on edistää oppilaan kehitystä opetussuunnitelman määräämien tavoitteiden suunnassa ja tukea terveen itsetunnon sekä positiivisen ja realistisen minäkuvan kehitystä. Suullinen arviointi Oppilaalle annetaan jatkuvasti suullista palautetta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden hänen kanssaan työskentelevien kesken. Oppilaan ja huoltajien kanssa käydään perusteellinen arviointikeskustelu vähintään kerran vuodessa HOJKS -palaverin yhteydessä. Syksyn HOJKS -palaverissa sovitaan myös lukukauden aikana annettavista lisäarvioinneista, esim. palautekeskustelut, viikkotai jaksoarvioinnit. Lukukauden lopussa ennen kirjallisten todistusten antamista käydään opettajan ja oppilaan välinen arviointikeskustelu. Kirjallinen arviointi Oppilaalle annetaan välitodistus syyslukukauden lopussa ja lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Oppilaalle voidaan antaa lukukauden aikana ylimääräinen välitodistus, jos se HOJKS palaverissa on katsottu aiheelliseksi. Todistuksessa käytetään sanallista arviointia neljän ensimmäisen luokan aikana. Muilla luokilla käytetään numeroarviointia, jota täydennetään tarvittaessa sanallisella arvioinnilla. Viidennestä luokasta alkaen annetaan todistuksen

10 liitteenä käyttäytymisestä ja työskentelytaidoista myös sanallinen arviointi. Päättötodistukseen ei liitetä käyttäytymisen arviointia. Kehitysvammaisilla ja autisteilla (vaike, autasp) käytetään viidennestä luokasta eteenpäin sanallista tai numeroarviointia yksilökohtaisen harkinnan mukaan. Oppimäärien yksilöllistäminen näkyy todistuksessa *merkinnällä. Arvosanojen määräytyminen eri oppiaineissa Arvosanan muodostumiseen vaikuttavat oppilaan tiedot ja taidot sekä työskentely ja asennoituminen seuraavasti: 40% Tiedot, taidot = aineen hallinta Oppilaan saavutuksia verrataan opetuksessa esillä olleisiin tietoihin ja taitoihin suhteutettuna oppilaan kykyyn omaksua niitä. 60% Työskentely / asennoituminen Oppilaan toimintaa arvioidaan hänen tehtäväsuuntautuneisuudestaan ja halusta pyrkiä parhaaseensa. Arvosanojen määräytyminen tietojen ja taitojen osalta (40 % arvosanasta) 10 Kykykapasiteetti käytössä täysillä, hallitsee oppisisällön erinomaisesti. Oppilas osoittaa kykyä itsenäiseen tietojen hankintaan myös oppituntien ulkopuolelta. 9 Kykykapasiteetti käytössä lähes täysillä, hallitsee oppisisällön hyvin. 8 Kykykapasiteetti käytössä hyvin, hallitsee oppisisällön pääosin. 7 Kykykapasiteetti käytössä tyydyttävästi, hallitsee oppisisällön perusasiat, ei suuria aukkoja tiedoissa ja taidoissa. 6 Kykykapasiteetti käytössä kohtalaisesti. Tiedoissa ja taidoissa huomattavia aukkoja. 5 Kykykapasiteetti käytössä satunnaisesti. Tiedot ja taidot hataria ja hajanaisia. 4 Kykykapasiteetti käytössä heikosti. Omaksutut tiedot ja taidot vähäisiä ja hajanaisia.

11 Arvosanojen määräytyminen työskentelyn ja asenteiden osalta (60% arvosanasta) 10 Työskentely on jatkuvasti tehtäväsuuntautunutta ja suhtautuminen hyvin kiinnostunutta. 9 Työskentely on lähes jatkuvasti tehtäväsuuntautunutta, oppilas on kiinnostunut opiskeltavasta asiasta. 8 Työskentely on enimmäkseen tehtäväsuuntautunutta ja sinnikästä. Oppilaan työskentelyasenne on myönteinen. 7 Tehtäväsuuntautuneisuus katkeilee satunnaisesti, asenne on enimmäkseen myönteinen. 6 Tehtäväsuuntautuneisuus katkeilee toistuvasti, asenne usein välinpitämätön. 5 Tehtäväsuuntautuneisuus vähäistä ja ponnetonta. Asenne usein kielteinen. 4 Tehtäväsuuntautuneisuus harvinaista, ei yrityshalukkuutta, asenne useimmiten vastahankainen. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi perustuu oppilaan toimintaan kouluyhteisössä. Arvioinnin perusteena ovat seuraavat kasvatustavoitteet: Oppilas - ymmärtää, arvostaa ja tukee toisia ihmisiä - on rehellinen ja vastaa teoistaan - vaalii ympäristöään ( niin luokassa kuin lähiluonnossa ) - arvostaa työntekoa ( oman opiskelun lisäksi myös luokkatovereiden ja aikuisten työntekoa) - noudattaa koulun sääntöjä ja kouluyhteisön aikuisten antamia ohjeita

12 Käyttäytymisen arvosanojen määräytyminen 10 Oppilas saavuttaa erinomaisesti kasvatustavoitteet. Oppilaan toiminta on kouluyhteisöä rakentavaa. 9 Oppilas saavuttaa lähes aina kasvatustavoitteet. Oppilaan toiminta on kouluyhteisöä tukevaa. 8 Oppilas saavuttaa hyvin kasvatustavoitteet ja on kouluyhteisön kelpo jäsen. 7 Oppilas saavuttaa tyydyttävästi kasvatustavoitteet, noudattaa useimmiten koulun sääntöjä ja ohjeita. Oppilas toimii tyydyttävästi kouluyhteisössä. 6 Oppilas saavuttaa heikosti kasvatustavoitteet. Oppilas haittaa melko usein huonolla käyttäytymisellään kouluyhteisön toimintaa. 5 Oppilas saavuttaa vain harvoin kasvatustavoitteet. Oppilas haittaa usein huonolla käyttäytymisellään kouluyhteisön toimintaa. 4 Oppilas ei saavuta kasvatustavoitteita. Oppilas haittaa lähes jatkuvasti huonolla käyttäytymisellään kouluyhteisön toimintaa. Valinnaisaineiden arviointi Valinnaisaineesta annetaan numeroarviointi, silloin kun oppiainetta opiskellaan vähintään kahta vuosiviikkotuntia vastaava oppimäärä. Suppeammista valinnaisaineista, oppimistaitojen harjoitusohjelmasta ja orientaatio-opetuksesta tulee todistukseen osallistumismerkintä. Luokalta siirtäminen Oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksyttävästi hänelle henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Oppilas voidaan jättää luokalleen, jos - luokalle jättäminen on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen - hän ei ole saavuttanut henkilökohtaisia tavoitteitaan heikon opiskelumotivaation ja esim. jatkuvien poissaolojen vuoksi. Opettajakunta tekee päätöksen luokalle jättämisestä yhdessä huoltajan kanssa. Luokalta siirtämisestä voidaan tehdä myös ehdollinen päätös, jos oppilas ei ole suorittanut hyväksyttävästi yhtä tai useampaa oppiainetta. Mikäli oppilas erillisellä kokeella osoittaa saavuttaneensa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

13 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää perusopetuksensa päättävän oppilaan osaamisen taso suhteutettuna hänen omiin tavoitteisiinsa ja antaa myös informaatiota jatko-opintoihin hakeutumista varten. Päättöarviointi on pitempi prosessi, joka opastaa oppilasta hänen suuntautumisessaan jatko-opintoihin. Päättötodistuksen saamisen edellytyksenä on vähintään välttävä suoritus kaikissa arvosteltavissa aineissa. Päättötodistukseen liitetään harkinnan mukaan: - arvosanoja täydentävä sanallinen arviointi - oppilaan työskentelyä koskeva sanallinen arviointi - selostus oppilaan erityisosaamisesta Arvioinnin uusiminen Arviointi uusitaan, jos huoltaja sitä pyytää kahden kuukauden kuluessa annetusta arvioinnista. Uudesta arvioinnista päättävät johtaja ja opettajat yhdessä. Erillinen kuulustelu Oppilaalla on mahdollisuus saada hyväksytty suoritus opetukseen osallistumatta osoittamalla edistymisensä erillisellä näytöllä (kuulustelu). Mahdollisuus suorittaa oppimäärä kotikoulussa osallistumatta opetukseen, tulee kyseeseen vain silloin, kun oppilas ei erityisestä syystä kykene normaaliin koulunkäyntiin. Oppilaan itsearviointi Oppilaat suorittavat ensimmäisestä luokasta alkaen systemaattista itsearviointia. Itsearvioinnin muodoista päätetään luokka- tai oppilaskohtaisesti. Oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) sisältyy itsearviointisuunnitelma. Itsearvioinnin tavoitteena on realistisen minäkuvan ja positiivisen itseohjautuvuuden kehittyminen. 10. Ilmaisu- ja esiintymistaitopainotus Opetusohjelmassa korostetaan taito- ja taideaineita terapeuttisena oppilaan itsetuntoa ja itseluottamusta edistävänä elementtinä. Esiintymiskokemusta oppilaat saavat esiintymällä koulun juhlissa ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa sekä esim. osallistumisesta taidetapahtumiin tai järjestämällä lastenjuhlia. 1 2 vuoden välein on tavoitteena toteuttaa yksi iso produktio esim. pienoismusikaali, elokuva tai muu vastaava esitys oppilaille tärkeistä aiheista.

14 Esitysten valmistaminen on osa musiikin, kuvataiteen, liikunnan ja äidinkielen opetusta. Esitykset toteutetaan kokonaisuudessaan (näytteleminen, soittaminen, tanssit, lavastus) oppilastyönä opettajien ja koulunkäyntiavustajien ohjauksessa. Työyhteisön yhteinen osaaminen ja yhteistyö ulkopuolisten tahojen, esim. nuorisotoimen tai taidealan ammattilaisten kanssa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteet Esitysten valmistaminen ja toteuttaminen tarjoaa kanavan itseilmaisulle ja erilaisten tunteiden purkamiselle turvallisella tavalla tukee kokonaisvaltaisesti oppilaan kehitystä antaa esiintymisvarmuutta ja itseluottamusta kehittää yhteistyötaitoja lisää koulumyönteisyyttä tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä onnistumisesta, itsensä ylittämisestä ja yhteistyön voimasta tukee omien harrastusedellytysten kehittymistä ja rohkeutta osallistua myös koulun ulkopuoliseen harrastustoimintaan lisää työyhteisön yhteenkuuluvuutta tarjoaa oppilaille mahdollisuuden pienessä määrin tutustua taiteen ammattilaisten työskentelyyn 11. Ajattelu- ja oppimistaitojen harjoitusohjelmat Harjoitusohjelmat on kehitetty kehityspsykologien Haywood, Piaget ja Vygotski sekä Feuersteinin teorioiden pohjalta. Bright Start Tavoitteena on kehittää tehtäväsitoutunutta motivaatiota kehittää ajattelua saavuttaa oppimistehokkuutta ja valmiuden koulussa oppimiseen tehostaa ja jouduttaa kognitiivisten (älyllisten) toimintojen kehittymistä tunnistaa ja korjata puutteelliset toiminnot Bright Start ohjelmassa harjoiteltavia osioita ovat itsesäätely

15 lukukäsitteet vertailu roolin ottaminen luokittelu sarja ja malli kirjainmuodon käsitteet Ohjelmaa toteutetaan esiopetuksessa ja 1-2 luokilla. Opiskelu tapahtuu ryhmässä. Läpikäytävät osiot valitaan ryhmien edellytykset ja tarpeet huomioon ottaen. Sherbornen liikuntaohjelma Alkuopetuksen ryhmässä toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan soveltaen lapsen kokonaiskehitystä tukevaa Sherbornen liikuntaohjelmaa. Tri Veronica Sherbornen kehittämässä ohjelmassa keskeistä on erilaisten aistimusten saaminen, niiden erittely ja käsittely. Keskeiset aloitusteemat ovat kehonhahmotus, tilanhahmotus, liikkeen rytmin ja sopivan voimankäytön opettelu, toimiminen parin ja ryhmän kanssa erilaisissa rooleissa sekä rauhoittuminen ja rentoutuminen. Oppimistaitojen harjoitusohjelma (OH) Oppimistaitojen harjoitusohjelmana käytetään professori Feuersteinin kehittämää opetusmenetelmää (Instrumental Enrichment Program). Päätavoitteena on oppilaan kognitiivisen prosessoinnin kehittäminen. OH -materiaali on tarkoitettu työskentelyvälineeksi oppilaan ajattelukyvyn, havainnoinnin ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Tavoitteena on - kehittää yksilön itsenäistä oppimiskykyä ja oppimismotivaatiota korjata kognitiivisten toimintojen puutteita rikastuttaa kognitiivisia toimintoja tuottaa harkittuja, sisäistettyjä ajatteluprosesseja sekä kehittää tehtäväkeskeistä motivaatiota. Materiaali on jaettu työskentelyvälineisiin (instrumentteihin), joita ovat esim. pisteiden järjestelmä, analyyttinen havainto, vertailu, luokittelu ja tilaorientaatio. Materiaaleja käytetään soveltaen ja muokaten oppilasryhmän edellytysten ja tarpeiden mukaan.

16 12. Orientaatio-opetus Orientaatio-opetus opettaa elämänhallintaa parantavia päivittäisiä perustaitoja. Pääpaino on seuraavissa aiheissa: - henkilökohtainen hygienia, vastuunotto omasta puhtaudesta - tilanteen ja sään mukainen pukeutuminen - itsestä huolehtiminen - iän ja normien mukainen käyttäytyminen - sosiaaliset taidot - minä - kokonaisena ihmisenä - asiointitaidot - itsenäiseen aikuisuuteen suuntaaminen. Tavoitteena on - vahvistaa elämänhallintaa edistäviä perustaitoja - vahvistaa kehonkuvaa ja -hallintaa - vahvistaa itsetuntoa, johon sisältyy mm. myönteinen ja realistinen minäkuva - synnyttää oman erityisyyden hyväksyvä identiteetti - helpottaa uusien asioiden oppimista - antaa tulevaisuuden uskoa ja harjaannuttaa soveltuviin jatko-opintoihin - kannustaa itsenäistymään. Opetus on käytännönläheistä, sisältää mm. paljon motorisia harjoituksia, tunto-, liike- ja tasapainoaistin stimulointia, erilaisia toimintaharjoituksia ja tutustumiskäyntejä. Opetus tähtää jokapäiväisen elämän taitojen oppimiseen, mahdollisimman normaaliin kehonhallintaan, tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen erilaisissa elämäntilanteissa, tavallisissa arkipäivän rutiineissa, äänen käytössä, liikkumisessa, asioimisessa, matkustamisessa, juhlatilanteissa jne. 13. Fysiikan ja kemian opetus Fysiikkaa ja kemiaa opetetaan ympäristö ja luonnontieto oppiaineessa vuosiluokilla 1 4. Vuosiluokilla 5. ja 6. fysiikkaa ja kemiaa opetetaan itsenäisenä osana ympäristö- ja luonnontieto-oppiainetta 0,5 h/vko. Luokilla 7-9. fysiikkaa ja kemiaa opetetaan itsenäisenä oppiaineena 1h/vko. Tuntimäärät ovat huomattavasti yleisopetuksen tuntimääriä pienemmät. Tämä suunnitelma sisältää keskeisimmän oppimäärän, johon henkilökohtaiset suunnitelmat pohjautuvat. Ympäristö- ja luonnontietoainekokonaisuudessa painotetaan biologian ja maantiedon opetusta, joissa tuntimäärät ovat vastaavasti suuremmat. Tavoitteet ja työtapa Tarkennetut tavoitteet ja työtavat johdetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmasta huomioiden oppilaan oppimisedellytykset, pienempi tuntimäärä ja työskentelyolosuhteet. Vaikka laboratoriota ei ole käytettävissä, pyritään mahdollisimman kokeelliseen ja elämykselliseen työskentelyyn.

17 Keskeiset oppisisällöt vuosiluokat 5-6 1. VESI (5 lk.) vuosikurssi 1. Veden kiertokulku ja puhdas vesi Pintajännitys, kapillaari-ilmiö Veden lämpötilakierto Noste Aineen rakenne, kemiallinen merkki Molekyyli, kemiallinen yhdiste ja yhteyttäminen Veden olomuodot, (aineen olomuodot ja niiden muutos ) Liukeneminen 2.ILMA (5lk) vuosikurssi 1. Ilman koostumus, ilmanpaine Tuuli voimanlähteenä sekä lentokoneen siiven toiminta Palaminen Puhdas ilma, ilman saastuminen 3.VOIMA (5lk) vuosikurssi 1. Painovoima Kitka Vipu ja kalteva taso Liike 4.LUONNON AINEET( 6lk) vuosikurssi 2. Hiili Elottoman luonnon aineita Malmit Puhdas aine/seos Aineiden erottaminen 5.ENERGIA (6lk.) vuosikurssi 2. Energian laki/energiamuodot Uusiutuvat energianlähteet

18 Uusiutumattomat energianlähteet Energian säästö 6. ELINYMPÄRISTÖ (6lk.) vuosikurssi 2. Keittiökemiaa Hapot ja emäkset Lämpö on liikettä Kierrätys Tupakka Vuosiluokat 7-9 VUOSIKURSSI 1 fysiikka Värähdys ja aaltoliike Ääni Valo Heijastuminen Taittuminen Linssit Värit VUOSIKURSSI 1 kemia Puhdas aine ja seos Aineosien erottaminen Alkuaineet Kemialliset yhdisteet Reaktionopeus Palaminen Happi Happamat ja emäksiset aineet VUOSIKURSSI 2 fysiikka Suureita ja mittauksia Vuorovaikutus ja voima Liike Tiheys Paine ja noste Työ ja teho Olomuodon muutokset Lämpölaajeneminen

19 VUOSIKURSSI 2 kemia Atomi Hapot Emäkset Neutraloituminen ja suolat Metallit Metallien jalostus ja käyttö Jalot ja epäjalot metallit Korroosio VUOSIKURSSI 3 fysiikka Magneettinen vuorovaikutus Sähköinen vuorovaikutus Jännite ja sähkövirta Virtapiiri Sähköteho ja energia VUOSIKURSSI 3 kemia Hiili ja sen yhdisteet Hiilivetyjen käyttö Alkoholit Hiilihydraatit Valkuaisaineet Rasvat Ravintokemia Muovit Pesuaineet ja kosmetiikka Huumeet Lääkeaineet 14. Tietotekniikka Tavoitteet Oppilas * asennoituu myönteisesti tietotekniikkaan ja ymmärtää sen merkityksen * osaa perusasiat tietoturvasta ja huomioi ne omassa tietokoneen käytössä * osaa käyttää tietotekniikkaa hyödyksi eri oppiaineissa ja muuten omassa elämässään * hallitsee yleisimpien ohjelmien peruskäytön * osaa käyttää monipuolisesti internetiä * hallitsee sähköpostin perustoiminnot Sisällöt: 1. Tietokone laitteena - tietokoneen osat ja perustoiminta - keskusyksikkö - oheislaitteet: - tulostimet

20 - skannerit - kamera - muistitikku 2. Tekstinkäsittely - fonttien ja pistekoon valitseminen - tekstin muokkaus: lihavointi, kursivointi, alleviivaus, tasaus, poisto ja korvaus ja sisentäminen - kopioiminen, tiedostojen yhdistely - tallentaminen - kuvan liittäminen tekstiin - valmiin mallin käyttö esim. kirjeissä ja kutsuissa - tulostuksen hallinta - sujuva kirjoittaminen 3. Piirto-ohjelma ja kuvan käsittely - kuvan tekeminen ja muokkaaminen - kuvan liittäminen toiseen Windows-pohjaiseen ohjelmaan - kuvan muokkaaminen 4. Tiedostonhallinta - hakemistopolun rakenteen ymmärtäminen - hakemistojen ja alihakemistojen luominen ja poistaminen - tiedoston siirtäminen, kopioiminen ja poistaminen - sovellusten käynnistäminen tiedostonhallinnasta käsin 5. Internetin käyttö - hyödyntäminen tiedonhaussa - hyödyntäminen kommunikaatiovälineenä ja oppimisympäristönä - sähköpostin ja sen oheistoimintojen käyttäminen Tietotekniikkaa opetetaan alkuopetuksesta alkaen koko perusopetuksen ajan eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Oppilaan hojks:iin kirjataan yksilölliset tavoitteet myös tietotekniikan oppimisen osalta. 15. Leirikouluopetus Harjuntaustan yläkoulun oppilaat osallistuvat vuosittain leirikouluopetukseen. Leirikoulun aihepiiri on jaettu kolmelle vuodelle siten, että oppilas osallistuu yläkoulun aikana jokaiseen osioon. Osiot ovat: 1) Hätätilanteet ja pelastautuminen 2) Ensiapu I 3) Retkeily, kalastus ym. luontoon liittyvä vapaa-ajantoiminta Leirikoulun tavoitteena on - tutustuminen ja ryhmäytyminen - itsenäistyminen ja itsetunnon vahvistaminen

21 - elämyksellinen oppiminen - virikkeelliseen vapaa-ajantoimintaan kasvaminen - toisten huomioiminen ja vastuunkanto 16. Oppilaan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Työskentelyilmapiiri luodaan sellaiseksi, että se tukee sekä oppilaiden että koko henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Aikuiset toimivat esikuvina empaattisella, kannustavalla ja arvostavalla suhtautumisella oppilaisiin ja toisiin työyhteisön jäseniin. Kasvatuksellisella toiminnalla pyritään ennalta ehkäisemään kiusaamis-, väkivalta ja häirintäongelmat. HOJKS-palavereissa kartoitetaan vuosittain tuen tarve ja tehdään yksilökohtaiset suunnitelmat, joita tilanteen mukaan muokataan. Toimenpiteet lievissä tapauksissa asiasta keskustellaan opettajan ja oppilaan/oppilaiden kanssa, sovitaan rikkeen korjaamisesta ja tehostetaan seurantaa kiusaamiseen ja kaikenlaiseen väkivaltaan puututaan aina, kun sitä todetaan tavoitteena pidetään puuttumista ennen kuin tilanne kehittyy vakavaksi kiusaaminen otetaan esille säännöllisesti jokaisen HOJKS-palaverissa vakavissa ja myös lievemmissä toistuvissa tapauksissa ollaan aina yhteydessä huoltajaan harkinnan mukaan asia otetaan oppilashuoltoryhmän käsittelyyn vakavissa väkivaltatapauksissa toimitaan koulun oman kriisisuunnitelman mukaisesti rangaistuksia käytetään harkitusti mahdollista hyötyä ja haittaa punniten ja yksilökohtaiset tekijät huomioon ottaen toimintamallina tilanteen mukaan soveltaen vastuun portaat

22 Mielenterveyskysymykset Oma luokanopettaja ensisijaisesti, mutta myös kaikki muut oppilaiden kanssa toimivat aikuiset, ovat vastuussa oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seurannasta ja tarvittaessa myös mielenterveydellisten ongelmien esille tuomisesta. Yleensä asiasta keskustellaan ensin opettajien YT-palaverissa ja harkitaan yhteisesti tarvittavat toimenpiteet, esim. asian tuominen oppilashuoltoryhmään. Vähintään kerran vuodessa ns. peruskierroksella käsitellään oppilashuoltoryhmässä luokittain jokainen oppilas ja otetaan esille myös mielenterveydelliset kysymykset. Koulupsykologin ja kuraattorin palveluita hyödynnetään ennaltaehkäisevinä ja apuna tavallisissa tapauksissa. Vakavammissa mielenterveydellisissä ongelmissa ollaan yhteydessä mielenterveystoimistoon, perheklinikkaan ja/tai koululääkäriin tai muuhun oppilasta hoitavaan/tutkivaan tahoon. Tietoa mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä annetaan usean oppiaineen yhteydessä ja erityisesti terveystiedon opetuksessa. Poissaolojen seuranta Luokanopettajat pitävät kirjaa poissaoloista. Luokkakohtainen yhteenveto arkistoidaan keväisin. Huoltajia pyydetään ilmoittamaan poissaoloista heti ensimmäisenä poissaolopäivänä.

23 Jos huoltajalta ei ole tullut ilmoitusta, poissaolosta pyritään olemaan yhteydessä huoltajaan jo samana päivänä. Jos luvattomia poissaoloja ilmenee toistuvasti, asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja päätetään jatkotoimista: esim. tehostettu yhteistyö huoltajien ja mahdollisesti sosiaalitoimen kanssa, joissakin tapauksissa oppilaan hakeminen kouluun. Tiukalla seurannalla ja puuttumalla ajoissa asiaan pyritään estämään poissaolokäyttäytymisen vakiintuminen. Tupakointi ja päihteiden käyttö Ensisijaisena tavoitteena pidetään tupakoinnin ja päihteiden käytön ennalta ehkäisemistä. Keinoja työstetään yhteistyössä huoltajien ja eri asiantuntijatahojen kanssa. Tupakointia ei hyväksytä. Koulualueella tupakointi on kielletty myös aikuisilta. Tupakoinnista ilmoitetaan huoltajalle. Koulupäivän aikana tupakoimassa nähdylle oppilaalle annetaan jälki-istunto. Koulussa päihtyneenä esiintyvän oppilaan huoltaja kutsutaan/velvoitetaan hakemaan lapsensa välittömästi koulusta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimista. Tietoa ja asennekasvatusta tupakoinnin ja päihteiden käytön vastustamiseksi tarjotaan oman henkilöstön ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Näiden varalle ylläpidetään ja päivitetään koulukohtaista kriisi- ja pelastussuunnitelmaa. Henkilöstö velvoitetaan vuosittain tarkistamaan tietoutensa kyseisistä suunnitelmista.

24

25

26

27 LOVIISAN KAUPUNKI HARJUNTAUSTAN KOULU PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Päivämäärä Oppilaan nimi Henkilötunnus Vuosiviikkotuntimäärä Yhteinen oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus - suomen kieli * A-kieli: englanti * Ruotsi * Uskonto * Historia * Yhteiskuntaoppi * Matematiikka * Fysiikka * Kemia * Biologia * Maantieto * Musiikki * Kuvataide * Kotitalous * Liikunta * Tekninen työ ja tekstiilityö * Terveystieto * Valinnainen aine Tekninen työ * Musiikki * Kotitalous * Opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Lisätietoja Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Koulun johtaja Koulun leima

28 A-kieli on 3.vuosiluokalla aloitettu yhteinen kieli. Arvosanat: 10 erinomainen, 9 kiitettävä, 8 hyvä, 7 tyydyttävä, 6 kohtalainen, 5 välttävä, 4 hylätty Opetushallituksen 16.1.2004 antamien perusteiden mukaan

29 Seuraava lukukausi alkaa 7.1.2009 klo 8.30 Loviisa 20.12.2008 LOVIISAN KAUPUNKI Luokan opettaja HARJUNTAUSTAN KOULU Huoltaja Oppilaan nimi Vuosiluokka VÄLITODISTUS Opetus ja arviointi on toteutettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyllä tavalla. Opetushallituksen 16.1.2004 vahvistaman kaavan mukainen todistus.

30 ARVIOINTI KÄYTTÄYTYMISESTÄ, HUOLELLISUUDESTA TAITOJEN KEHITTYMINEN JA KOULUTYÖSKENTELYSTÄ TIETOJEN JA Äidinkieli On reilu toveri On epäreilu Rakentaa yhteishenkeä Riitaantuu helposti On kiinnostunut työtehtävistään Suhtautuu työhönsä välinpitämättömästi Matematiikka Osaa keskittyä Keskittymisvaikeuksia työhönsä On pitkäjännitteinen Luovuttaa helposti Noudattaa sovittuja Rikkoo Lisätietoja sääntöjä sovittuja sääntöjä On rehellinen ja luotettava On epäluotettava Huolehtii tehtävistään Unohtelee, laiminlyö ja tavaroistaan tehtäviään Huolehtii Ei huolehdi yhteisistä tavaroista ja ympäristöstä yhteisistä tavaroista ja ympäristöstä Oppilas on saanut opetusta seuraavissa oppiaineissa: äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, liikunta, musiikki, kuvataide ja käsityö.

31