pohjois-pohjanmaan SairaanHoitopiiri 5/2011 Sairaalasielunhoitoa oulussa 50 vuotta. apuvälinepalvelut keskitetysti Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä
Kastellin Apteekki SYYS- TARJOUS! Ultraäänikasvohoito 65,- (norm 80,-) Tehokas ja hellävarainen hoito, joka syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoasi. Varaa aika: 08 5546 252 Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kiviharjunlenkki 7, 90220 Oulu 08 5546 Kiviharjunlenkki 252 www.fysiopalvelu.com 7, 90220 Oulu www.fysiopalvelu.com Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo 8.00 12.00, 14.00 15.45 2 Pohjanpiiri 5/2011
Pääkirjoitus mitä uutta vuonna 2012? Aino-Liisa Oukka Johtajaylilääkäri Vuosi 2012 tulee olemaan aiemmin aloitettujen strategisten linjausten ja terveydenhuoltolain vaatimusten täytäntöönpanoa. Strategiatyömme valmistui vuonna 2010, jolloin lain valmisteluvaihe oli parhaimmillaan. Pystyimme siten ennakoimaan monet lain vaatimukset, vaikka toimenpiteiden asteelle olemmekin päässeet vasta nyt. Hoitotakuun täyttäminen tiukentuneiden vaatimusten myötä vaatii edelleen lisäponnisteluja. Hoitoonpääsyn ja lähetteiden käsittelyn suhteen olemme jo lähes tavoitteessa, mutta ensikäynnin toteutuminen kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta vaatii vielä työtä. Potilaan vapaus valita hoitopaikkansa erva alueella ei ole vielä aiheuttanut suuria muutoksia potilasvirroissa, mutta laajentuva valinnanvapaus tulevaisuudessa tullee aiheuttamaan jo merkittävää liikkumista. Siksi on tärkeää, että pystymme tehostamaan toimintaamme mm. kehittämällä työnjakoa niin talon sisällä terveydenhuollon ammattilaisten ja tukipalvelujen kesken kuin kuntien ja muiden alueen sairaaloiden kanssa. Meidän on pystyttävä myös tuottamaan luotettavaa tietoa laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Terveydenhuoltolaki lisäsi sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden velvoitteita. Ensihoidon järjestäminen siirtyy kokonaisuudessaan sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Oulun yliopistollisen sairaalan tulee vastata myös koko erva alueen ensihoitolääkäripäivystyksestä ja viranomaisverkon ylläpidosta. Näitä tehtäviä varten perustamme OYS:n ensihoitokeskuksen. Vielä tälle vuodelle sairaanhoitopiirin valtuuston on vahvistettava uudet yhtenäiset ensihoidon palvelutasomääritykset. Lakisääteinen perusterveydenhuollon yksikkö aloittaa myös toimintansa ensi vuonna. Yksikkö kootaan pääasiassa olemassa olevista toiminnoista, kuten yleislääketieteen ja terveyden edistämisen yksiköistä, ja niiden tehtävät määritellään vastaamaan lain edellytyksiä. Oma strateginen innovaatiomme, omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, on tässä rakennustyössä tärkeä toimija. Myös tutkimusorganisaatio ja rahoitus uudistuvat. Terveydenhuoltolain mukaan meidän on perustettava alueellinen moniammatillinen tutkimustoimikunta, jonka tehtävänä on mm. tutkimusrahoituksen jako hakemusten perusteella koko erva alueella. Aluksi tutkimustoimikunnan on määriteltävä alueella tehtävän tutkimuksen painopistealueet, jotka on hyväksytettävä sosiaalija terveysministeriön asettamassa valtakunnallisessa asiantuntijatoimikunnassa. Vaikka rakentamisen ja muiden investointien suhteen vietämmekin eräänlaista välivuotta, muun toiminnan kehittäminen ei luppoaikaa suo. Maailma muuttuu, lääketiede ja muu teknologia kehittyvät, ja meidän on muuttuva mukana. n KUVA: AnTTi SUiSTOLA 5/2011 Pohjanpiiri 3
Sisältö 10 Pääkirjoitus: Mitä uutta vuonna 2012?... 3 Sairaalasielunhoitoa 50 vuotta: Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä...5 Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen...8 Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä...10 Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää...12 Oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille... 13 Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä...14 Toimenpidepoliklinikan käytöllä voidaan vähentää leikkaussalipaineita...16 Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön...18 TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen...20 Salutogeneesi kapinoi sairauslähtöistä terveyden edistämistä vastaan... 22 Varhainen mobilisointi parantaa tehohoitopotilaan hoidon laatua... 23 Kontinkankaasta vientituote...26 Apuvälinepalvelu keskittyy Rehapolikseen...28 Apurahatutkimuksella lisätietoa raskauskomplikaatioista ja sydän- ja verisuonitautien riskeistä...29 18 Halo-neuvottelukunta: Uusia suosituksia terveydenhuollon menetelmien käytöstä Suomessa...31 AY-asiat: Tehy-sopimus päättymässä, raami tulossa?...32 Jos minulta kysytään, niin... Tieto liikkuu potilaiden liikkuessa...34 Lääketieteen professorin arvonimi Oulun yliopistolliseen sairaalaan...35 Pohjanpiiri 36. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) 315 2011 Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi (08) 315 4173 Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi 0400 582 588 Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi 0500 582 588 Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi (08) 315 3545 Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi (08) 315 3545 Antti Suistola, PPSHP antti.suistola@ppshp.fi (08) 315 3545 Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi 040 8474 263 Graafikot Paula Mäntyniemi, Kalevaprint Sinikka Nurmi, Kalevaprint Marika Määttä, Kalevaprint Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi (08) 315 4698 Ilmoitukset Olavi J. Määttä maattaolavi@gmail.com 0400 881 717 Pohjanpiiri ilmestyy Nro 6 16.12.2011 Painopaikka Kalevaprint Oy
KUVA: JUKKA VeiJOLA Teksti: Liisa Ahlstén oulun seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja sairaala lapsityö 10 vuotta. juhlallisuuksiin kuuluneessa henkilökunnan kahvikonsertissa lauloi johanna iivanainen. Sairaalasielunhoitajat osana moniammatillista hoitotiimiä 5/2011 Pohjanpiiri KUVA: JUKKA VeiJOLA 5
Sairaalasielunhoidon luon teeseen kuuluu kiireetön läsnäolo tukea kaipaavan vierellä. Noin puolet sairaalapapin työajasta kuluu henkilökohtaisissa sielunhoitokeskusteluissa, jotka tukevat niin potilaan kuin omaisten henkistä jaksamista kuormittavissa tilanteissa. Toinen puoli koostuu mm. hartauksista, toimituksista ja kokouksista. Oulussa sairaaloissa käytiin viime vuonna noin 3 300 sielunhoidollista keskustelua, johtava sairaalapastori Hannele Lusikka kertoo. Puhumisen on todettu vapauttavan aivoissa mielihyvähormonia, siksi sen merkitystä ei pidä vähätellä ihmisen toipumisprosessissa tai kriisitilanteissa. Mutta emme tee työtä yksin, hoitohenkilökunta on sairaalapappien tärkeä yhteistyökumppani sielunhoidollisen tuen tarjoajana, hän toteaa. Hyvä hoito koostuu monesta eri elementistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastikään antanut kaikkia sairaanhoitopiirejä koskevan saattohoidon suosituksen, jossa muistutetaan kuolevan oikeudesta hyvään fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen hoitoon. Henkinen tuki tärkeää niin potilaalle kuin hoitajalle Osastonhoitaja Kaisu Rautioahon mukaan keskustelut sairaalasielunhoitajan kanssa ovat potilaille hyvin merkityksellisiä ja muun muassa syöpäpotilaat odot tavat näitä tapaamisia. Myös elämän kriisitilanteissa, kun vanhemmat ovat päättäneet geneettisesti sairaan lapsensa kohtalosta, keskusteluapu on hyvin tärkeää. kuva: jukka veijola s Kahvikonsertissa myös esiintyjät, Johanna ja Mikko Iivanainen, saivat nauttia pöydän antimista. 6 Pohjanpiiri 5/2011
kuva: Martti Ahlstén kuva: Liisa Ahlstén Oulun sairaalasielunhoidon 50-vuotisjuhlamessu kokosi väkeä tuomiokirkkoon. Juhlamessun toimittivat piispa Samuel Salmi ja kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon yksikön johtaja Sampo Muurinen. Kuolleena syntyneiden pienokaisten uurnalehto on Intiön hautausmaalla. Sairaalasielunhoitajat järjestävät meille hoitohenkilökunnalle ns. surukierroksia niin, että osaamme kertoa vanhemmille, miten he voivat saattaa pienen vainajan patologian laitokselta Intiöön, hän kertoo. Sairaalassa potilaat ovat usein kasvokkain kuoleman kanssa. Sairaalasielunhoitajat tuovat tähän tilanteeseen oman osaamisensa ja osallistuvat näin moniammatilliseen hoitotyöhön. Sairaalasielunhoitajat toimivat myös työnohjaajina ja tukevat hoitohenkilökuntaa kiperissä tilanteissa, Kaisu Rautioaho toteaa. Ajat muuttuvat Potilaat ovat sairaalassa yhä lyhyempiä aikoja. Sielunhoidon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että potilaiden ja omaisten on tärkeä itse pyytää sairaalapapin tapaamista, koska häntä ei lyhyen hoidon aikana kenties muuten tapaisi osastolla. Tässä tilanteessa hoitohenkilökunnan aktiivisuus sairaalapapin avun tarjoamisessa korostuu entisestään, Hannele Lusikka huomauttaa. Juhlamessussa saarnanneen Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtajan Sampo Muurisen mukaan valtakunnallisena haasteena sairaalasielunhoidossa on monikulttuurisuus, onhan sekä hoitohenkilökunnassa että asiakkaissa nykyään yhä enenemässä määrin maahanmuuttajia. Oulun seurakuntayhtymässä on viisi sairaalasielunhoitajan virkaa. Sairaalasielunhoitajista kolme toimii Oulun yliopistosairaalassa, yksi Peltolan psykiatrisilla osastoilla ja yksi kaupungin mielenterveysyksiköissä. Koko maassa työskentelee 137 sairaalapastoria. Vanhan kirkkolain määräys sairaalasielunhoidosta kuului, kutsua sairaan luo tulee viipymättä noudattaa Oulussa kutsu kuultiin. Ensimmäinen sairaala papin virka perustettiin Ouluun 50 vuotta sitten nimenomaan hoitoalan ammattilaisten vetoomuksesta. Virkaan valittiin Kastellin piiripappina osa-aikaisesti sairaalassa jo vuoden toiminut kirkkoherra Eino J. Pietilä. Myöhemmin 1970-luvulla yli opistollisen keskussairaalan toiminnan käynnistyttyä ensimmäisen viran rinnalle perustettiin uusia virkoja. n s Osastonhoitaja Kaisu Rautioaho ja johtava sairaalapastori Hannele Lusikka tekevät yhdessä työtä potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. 5/2011 Pohjanpiiri 7
Laulaja-lauluntekijä Jukka Salminen: Tärkeintä on kohtaaminen Jukka Salminen laulattaa ja leikittää lapsia sairaalassa Ystävyyttä enkeleitä - teemalla. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Kohtaaminen on läsnäoloa ja kuuntelemista. Sairaan luo mennessään joutuu kohtaamaan myös omat pelkonsa, kun kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Lapsen vakava sairastuminen pysäyttää, se tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. 8 Pohjanpiiri 5/2011 Läsnäolo ja vuorovaikutus ovat sanoja, jotka toistuvat laulaja ja lauluntekijä Jukka Salmisen puheessa, kun hän kertoo työstään lasten parissa. Kouluja kiertäessään, hän on havainnut, että sairaalakouluissa on aivan erityinen läsnäolon ja herkkyyden ilmapiiri. Vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen osa esiintymistäni. Kun menen lasten eteen, ja antaudun läsnäoloon heidän kanssaan, niin se mikä on lapsissa ja minussa alkaa keskustella keskenään. Se ei ole sitä, että otan jonkun jutun jostakin lokerosta ja tarjoilen sen heille. Vaan se on vuorovaikutusta, josta syntyy kohtaaminen, joka rakentaa niin lapsia kuin minuakin, Jukka Salminen kuvailee esiintymistilanteitaan. Esiintymistilanteet rakentuvat yhdessä tekemistä. Me lauletaan, leikitään ja opitaan yhdessä. Lapset ovat opettaneet minulle kolme tärkeää asiaa: uskalla katsoa silmiin, ole samalla tasolla ja jos vielä rohkeutta riittää, niin
Esiintymistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Uskalla katsoa silmiin, ovat lapset Jukka Salmiselle opettaneet. kosketa, tule lähelle. Näitä kolmea läsnäolon peruselementtiä lapset ovat minulle opettaneet. Riitän vajavaisena Se, mitä itse haluan lapsille välittää, on se sama asia, jota aikuisetkin janoavat kuulla, että olet arvokas ihan omana itsenäsi, ilman, että teet yhtään mitään. Liian usein annamme toisten ihmisten määritellä itsemme ja peiliin katsoessamme kysymme, riitänkö tällaisena, Jukka Salminen pohdiskelee. Itsensä hyväksyminen on monesti pitkä kasvuprosessi. Se ei ole asia, jonka voisi paketoida ja tarjota lapsille kauniissa paketissa. Itsensä hyväksyminen ja omanarvontunto syntyvät hyväksyvässä vuorovaikutuksessa. Musiikki ja yhdessä laulaminen ovat parhaimmillaan tällaisia hoitavia kokemuksia. Joku, joka jostain syystä ei itse ole osallistunut yhdessä laulamiseen, on saattanut todeta jälkeenpäin, että olipa mukava laulaa yhdessä, hän kertoo. Kun yli kolmekymmentä vuotta sitten tein ensimmäiset lauluni, en voinut aavistaa minne kaikkialle ne minua kuljettavat. Hänen laulunsa ovat löytäneet tiensä koulun laulukirjoihin ja ne ovat vieneet miestä mm. Etelä- Amerikkaan ja Etiopiaan samoin kuin kouluihin ympäri Suomen, Pikku Kakkoseen ja nyt OYS:n lastenklinikalle. Elämä on arvaamaton. Välillä se heittelee ja välillä kantaa, ja koskaan se ei ole ihmisen hallittavissa. Lapsen sairauteen sisältyy mielessäni aina ajatus epäoikeudenmukaisuudesta ja avuttomuus sellaisen kivun kohtaamisesta. Mutta esimerkiksi juuri Etiopiassa aidsia sairastavien keskuudessa löysin lapsista käsittämätöntä toivoa ja voimaa, Jukka Salminen pohtii. n 5/2011 Pohjanpiiri 9
Tulosalue-esittely Sisäiset palvelut pitävät sairaalan käynnissä Teksti: Martti Ahlstén Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue tuottaa potilaiden hoidossa tarvittavia sisäisiä palveluita. Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue näyttää paperilla katsottuna vähän merkilliseltä. Osa siihen kuuluvista yksiköistä edustaa lääketiedettä, osa hallintoa, insinööriosaamista ja muuta sellaista toimintaa, joka ei liity välittömästi potilaan hoitoon. Tulosalueen johtaja, radiologian erikoislääkäri osmo Tervonen ei ihmettele, jos ensivaikutelma on hämmentävä, sillä tämänkaltaista yksikköä ei hänen tietojensa mukaan ole muualla Suomessa. Me pidämme talon toiminnassa. Tulosalueemme on koottu yksiköistä, jotka tuottavat sairaalan sisäisiä palveluita. Sitä ei siis ole muodostettu lääketieteellisin perustein tai siten, että olisi koottu yhteen sisällöllisesti samankaltaisia palveluita tuottavia yksiköitä, hän selvittää. Organisaatiokielellä sanotaan, että sairaanhoidolliset palvelut vastaa sairaanhoitopiirin infrastruktuurista. Kansanomaisesti voisi sanoa, että tulosalue on sairaanhoitopiirille eräänlainen monikätinen ja monijalkainen, korkeasti koulutettu talonmies. Se huolehtii, että asiat rullaavat, tarvittavat hankinnat hoidetaan ja yksiköillä on se, mitä ne tarvitsevat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. edessä tilojen uudelleenjärjestely Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue perustettiin, jotta sisäisten palveluiden toimittamisessa voitaisiin luoda koko sairaanhoitopiirin kattavia toimintatapoja sen sijaan, että eri puolilla taloa toimittaisiin samantapaisissa asi oissa eri tavalla. Tavoitteena on järjestää sisäinen palvelu tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Uudistus helpottaa myös toiminnan ja talouden suunnittelua, kun sisäisiä palveluita tuottavat pystytään kokoamaan saman pöydän ääreen. Esimerkiksi hankintoihin ja varastointiin sisältyy samoja elementtejä kuin apteekin lääkkeiden varastointiin ja jakeluun. Nyt niitä voidaan suunnitella kokonaisvaltaisesti. Neuvontapisteiden järjestäminen on asiakirjahallinnon tehtävä. Se toimi aikaisemmin hallintokeskuksessa. Nyt, kun asiakirjahallinto on samassa tulosalueessa ravintopal KUVA: PiRJO PYHÄLUOTO KUVA: JUKKA VeiJOLA KUVA: MARTTi AHLSTén Pentti Huovinen seuraa tyytyväisenä, kun sairaalahuoltaja Carola Wasberg huolehtii huoneen puhtaaksi. 10 Pohjanpiiri 5/2011 OYS:n päivystyslaboratorioon on hankittu uusi automaatiolinjasto, joka esikäsittelee näytteet ja ohjaa ne oikeille analysaattoreille. Osmo Tervosen työhuonetta koristaa röntgenlaite, joka on peräisin 1940-luvuta.
veluiden kanssa, olemme voineet perustaa kirurgian aulaan neuvontapisteen, joka toimii samaan aikaan kahvilana, Osmo Tervonen kertoo esimerkkejä. Uudet tulosalueet ovat toimineet vasta vajaan vuoden, joten sairaanhoidollisissa palveluiden kehittämisessä ei ole vielä ehtinyt tapahtua mitään suuria uudistuksia. Moni asia odottaa, että koko sairaanhoitopiirin kattava kiinteistöjen kehittämissuunnitelma valmistuu. Sairaanhoidolliset palvelut on tarkoitus sijoittaa sen avulla tehokkaammin. Ajatus on keskittää OYS:n pohjoispäätyyn kaikki sellaiset toiminnot, joihin pitää olla helppo pääsy talon ulkopuolelta esimerkiksi kuorma autoilla. Tällaisia yksiköitä ovat esimerkiksi ravintopalvelut, hankinta ja logistiikkapalvelut ja apteekki. Kun tämä on saatu kuntoon, päästään paremmin suunnittelemaan sisäisiä toimituksia ja niissä tarvittavia teknisiä ratkaisuja, Tervonen selvittää. kuntayhteistyö Syvenee Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueen monille yksiköille on tyypillistä, että ne asioivat kuntien kanssa. Tällainen yhteistyö lisääntyy. Esimerkiksi Oulun kaupungin kuvantamispalvelut siirrettiin hiljattain OYS:n uuden Avohoitotalon tuotettaviksi. Vuoden alussa perustettiin kymmenen kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen apuvälinekeskus. Oulun kaupungin laitoshoidon kaikki ruoka annokset on tarkoitus ryhtyä valmistamaan OYS:ssa. Yhteistyötä on valmistelu myös hammashoidon välinehuollossa, Osmo Tervonen kertoo. n SairaanHoidolliSten palveluiden tulosalue Työntekijöitä 1618 Talousarvio noin 150 miljoonaa euroa vuodessa Johtaja osmo Tervonen Ylihoitaja Eila Alavahtola vastuualueet Laboratorioalat Laboratorio Patologia Mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Kuvantaminen Päivystysröntgen Lasten röntgen Eteläinen keskusröntgen Pohjoinen keskusröntgen Avohoitotalon röntgen Isotooppiosasto Potilashoidon palvelut Apteekki Sosiaalitoiminta Apuvälinepalvelut Hankinta ja logistiikkapalvelut Ravintopalvelut Asiakirjahallinto Sairaala- ja välinehuolto Sairaalahuoltopalvelut Välinehuoltopalvelut Tekniikan palvelut Kiinteistötekniikka Lääkintätekniikka KUVA: AnTTi SUiSTOLA Huoltomestari Jyrki Meltaus huoltamassa röntgenlaitetta. 5/2011 Pohjanpiiri 11
Puhelin on tärkeä osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinneuvonta on hoidettu vuodesta 2006 alkaen ulkoistettuna palveluna. Järjestely on parantanut päivystystoiminnan laatua. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen sanoo, että ulkoistuksella on saavutettu kaksi hyötyä: päivystyksen henkilökunta voi keskittyä paikalla oleviin potilaisiin ja puhelimeen vastaavat voivat keskittyä puhelinneuvontaan. Yhteispäivystyksen alueella asuu 260.000 ihmistä, ja meillä on 80.000 potilaskäyntiä vuodessa. Jos kaikki puhelut tulisivat päivystykseen, se olisi suuri lisäkuorma yksikölle. Puhelinpalvelun järjestely on erinomainen esimerkki siitä, miten terveydenhuollossa voidaan onnistuneesti ulkoistaa jokin osatominto järkevillä kustannuksilla. Yhteispäivystyksen potilasohje on, että soita, ennen kuin lähdet päivystykseen. Numero, johon soitetaan, on OYS:n päivystysnumero, josta puhelu ohjautuu Oulun keskustassa sijait sevaan puhelinneuvontapisteeseen. Puhelinneuvonta on ohjeistettu tarkasti ja arvioimme toiminnan laatua jatkuvasti yhteisissä palavereissa, Martikainen sanoo. Puolet soittajista ohjataan hoitoon Mikko Korkala ja Paula Alasuutari tarkastelevat haastatteluhetken jonotilannetta. Sopimuksen mukaan 95 prosenttiin puheluista on pystyttävä vastaamaan. Sen jälkeen tulee sakkoa. Juuri nyt tilanne on hyvä. Ei jonoa. Sanna Savilampi aloitti Mawellin puhelinneuvojana puoli vuotta sitten. Hän on toiminut sairaanhoitajana kymmenen vuotta ja halusi laajentaa ammattitaitoaan. Yhteispäivystyksen puhelinpalvelua on hoitanut alusta saakka Mawell Care Oy. Palvelu kilpailutettiin uudestaan alkuvuodesta. Mawell voitti tarjouskilpailun, ja se jatkaa toimintaa vuoden 2013 loppuun saakka. Mawell hoitaa sopimuksen perusteella Oulun seudun yhteispäivystyksen puhelinpalvelun ympärivuorokautisesti ja Oulaskankaan sairaalan puhelinpalvelun virka-ajan jälkeen. Mawellilla on vastaavanlaisia sopimuksia eri puolilla Suomea. Palvelujohtaja Mikko Korkala muistuttaa, että puhelinpalvelussa ei ole kyse pelkästään siitä, kannattaako soittajan lähteä päivystykseen vai ei. Karkeasti arvioiden noin puolet soittajista on sellaisia, jotka ohjeistamme hakeutumaan hoitoon. Paikka ei välttämättä ole päivystys, sillä moni soittajista voi 12 Pohjanpiiri 5/2011
oma rahasto terveydenhuollon kansallisille tietojärjestelmäpalveluille Hallitus esittää, että Kansaneläkelaitokseen perustetaan uusi rahasto (palvelurahasto), jolla rahoitettaisiin terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaisi aiempaa selvemmin nk. Kanta palvelujen rahoituksen Kelalle kuuluvien muiden tehtävien rahoituksesta. Samalla esitetään, että valtio rahoittaa keskitettyjen palvelujen suunnittelun ja rakentamisen valtion talousarviossa tähän osoitettavalla määrä rahalla. Ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset rahoitettaisiin maksuilla, jotka peritään palveluja käyttäviltä terveydenhuollon palvelujen antajilta ja apteekeilta. Maksut otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2012 2015 aikana. Siirtymäkauden aikana valtio rahoittaa ylläpidon aiheuttamista kustannuksista sen osan, jota käyttäjämaksut eivät kata. Kanta palvelujen vuotuiset ylläpitokustannukset on arvioitu noin 11,1, miljoonaksi euroksi. Valtion rahoitusosuus vuonna 2012 on noin 11 miljoonaa euroa ja se alenee vuosittain siten, että vuodesta 2015 alkaen kustannukset on tarkoitus kattaa käyttäjämaksuilla. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2012. n odottaa ohjeidemme tukemana seuraavaan arkipäivään ja ottaa sitten yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Vain alle 30 prosenttia soittajista on meidän arviomme mukaan ollut päivystyksellisen hoidon tarpeessa. Puolet soittajista siis selviää kotihoito ohjein eikä tarvetta hoitoon hakeutumiselle sillä hetkellä ole. Pieni osa puhelinohjausta liittyy tervey denhuollon palvelujärjestelmään, esimerkiksi erikoissairaanhoidon lähetekäytäntöihin Korkala selvittää. neuvojat terveydenhuollon ammattilaisia Osastonhoitaja Paula Alasuutari Mawellista kertoo, että tyypillisimmät soitot koskevat nuhakuumetta ja ripulioksennusta, ja soittaja haluaa tietää, kannattaako lähteä päivystykseen vai ei. Tyypillisin soittaja on pienen lapsen äiti tai isä, joka mieluummin jäisi kotiin hoitamaan lastaan, jos uskaltaisi. Meidän ammattitaitoamme on tunnistaa, millainen soittajan tilanne on ja ohjeistaa sen mukaisesti, Alasuutari sanoo. Palvelua hoitaa yrityksessä 35 puhelinpalvelijaa, joilla kaikilla on joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus sekä työkokemusta sairaalasta. Kokeneimmilla on takanaan jo 20 vuoden työura terveydenhuollossa. Puhelinneuvojilla on pääsy sähköisiin potilaskertomuksiin. Potilaskertomukseen tehdään merkintä, miten soittajaa on neuvottu ja millaisia hoito ohjeita hänelle mahdollisesti on annettu. Päivystyksen henkilökunta näkee puhelinneuvojan tekemät merkinnät. n KotirinKi toimii oulussa Enemmän yhteistä aikaa säännöllisellä, sopimukseen perustuvalla kotisiivouksella. Tutustukaa palveluum me netissä ja kokeilkaa hintalaskuria www.kotirinki.fi Kolme tuntia ilmaista lisäpalvelua, jos tekee kotisiivoussopimuksen Kotiringin kanssa 31.01.2012 mennessä. (Koskee vain uusia sopimuksia) TeiTä palvelevat Oulujoen eteläpuoli Kotirinki Oulu Kempele Oulujoen pohjoispuoli Kotirinki Oulu Kynsilehto Kotirinki Oulu Kempele Tarja Viljanen puh. 050 535 5310 kempele@kotirinki.fi Kotirinki Oulu Kynsilehto Minna-Mari Jurvansuu puh. 044 333 2102 kynsilehto@kotirinki.fi 5/2011 Pohjanpiiri 13
Kasvatussymposiumissa peräänkuulutettiin ennaltaehkäisyä Lapsen terveen kasvun ja kehityksen keskeinen tekijä on ihmissuhteiden pysyvyys, turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin ja huoltajiin. Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään, symposiumissa todettiin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta oli valinnut symposiumissa otsikokseen Yhteiskunnan instituutiot, preventiota vai riskitekijöitä? Hän sanoi kääntävänsä yleisen tarkastelukulman toisinpäin. Kun tavallisesti ajatellaan, että kasvattajat ja opettajat tekevät virheitä ja sitten yhteiskunta tulee eri instituutioidensa kautta ja korjaa ne. Hänen lähtökohtanaan on, että yhteiskunta tekee poliittisilla päätöksillään virheitä. Niiden tuloksia sitten hämmästellään parinkymmenen vuoden kuluttua, vaikka jo ennakkoon voidaan tutkimuksilla osoittaa, mitä rataa kehitys lähtee kulkemaan. Tutkimusesimerkkejä hän poimii sekä päivähoidosta että koulumaailmasta. Hänen mukaansa jo 70-luvulla Amerikassa tarkasteltiin päivähoidon vaikutuksia alle 3-vuotiaisiin lapsiin ja tulos oli yllättävä. Oletus oli, että päivähoidosta seuraa vain ja ainoastaan hyvää, mutta yllättävänä tuloksena oli lasten stressin ja aggressioiden ilmaantuminen. Tutkimustieto suunnittelun pohjaksi Näiden tutkimusten mukaan varhain, alle 3-vuotiaana, aloitettu päivähoito isossa ryhmässä ennusti aggressiivisuutta kouluiässä ja yhteys säilyi, vaikka kaikki väliin tulevat muuttujat kontrolloitiin. Pienessä ryhmässä aggressiivisuus sen sijaan ei lisääntynyt. Toisin sanoen päivähoito sinänsä ei ennustanut aggressiivisuutta, vaan ryhmän koko. Kun lapsi joutuu suureen ryhmään ja hänellä ei vielä ole niitä taitoja, mitä ryhmässä selviytyminen vaatii, ei hän niitä näiden tutkimusten mukaan ryhmässä opi. Suuressa ryhmässä lisääntyvät ne käyttäytymismuodot, joita tutkijat kutsuvat aggressiivisuudeksi. Tutkimuksissa todettiin myös, että mitä enemmän hoitotunteja alle 3-vuotiaalla oli kertynyt, sitä aggressiivisempi, tottelemattomampi ja levottomampi hän oli kouluiässä. Stressi ilmenee cortisolitason nousuna siten, että yli yhdeksän tunnin hoitopäivän jälkeen se ei ennätä laskea normaalitasolle yön aikana. Stressin taas on todettu laskevan immuniteettitasoa, joka taas vaikuttaa lasten sairastavuuteen laajemminkin kuin vain hengitystieinfektioiden osalta. Ryhmäkoko lapsen kehitysasteen mukaan Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan optimaalisen ryhmäkoon nyrkkisääntönä on pidetty lapsen ikä plus kaksi. Näin ollen 2-vuotiaan lapsen katsotaan pystyvän leikkimään neljän lapsen ryhmässä niin, että hän hallitsee tilanteen. Tämän kokoisessa ryhmässä hän pystyy rakentamaan ystävyyssuhteita ja se lisää hänen sosiaalisuuttaan. Kouluikäisten lasten kohdalla luokan koolla on merkitystä niin sanottuun sosiaaliseen pääomaan. Suuret luokkakoot vaikuttavat negatiivisesti mm. minäkuvaan, itsetuntoon ja koulumotivaatioon. Ryhmä- ja luokkakoot ovat poliittisen päätöksenteon tulosta, niitä eivät päätä lasten vanhemmat eivät lastentarhanopettajat eikä peruskoulun opettajat. Esimerkkiensä avulla Liisa Keltikangas-Järvinen osoittaa, kuinka poliittinen päätöksenteko vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja elämään tavalla, jonka usein näkyy vasta parinkymmenen vuoden viiveellä. Päätöksenteko on hänen mielestään usein kuitenkin hyvin lyhytjänteistä, päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein eivätkä ole enää vastuuta jakamassa parinkymmenen vuoden kuluttua. Siksi hän peräänkuuluttaakin tutkimustiedon ottamista päätöksenteon pohjaksi. Preventio, ennaltaehkäisy, on hänen mukaansa halvempaa kuin seurausten hoitaminen. Liisa Keltikangas-Järvinen oli luennoimassa Alma och K.A. Snellman Säätiön symposiumissa, jonka teeman oli Kasvatuksesta ja sen haasteista. Se kokosi syyskuussa Lääketieteellisen tiedekunnan auditorioon nimekkäitä kasvatusalan asiantuntijoita ympäri maan. Muina järjestäjinä olivat OYS:n Lasten ja nuorten klinikka sekä Lastenpsykiatrian klinikka. n Alma och K.A. Snellman Symposiumissa jaettiin väitöskirjapalkinnot FT Tuula Hurtigille ja LT Outi Peltoniemi-AIlastolle, kolmas palkittu on LT Hanna Juntti. Alma och K.A. Snellman Säätiö edistää perustamiskirjansa tarkoitusta jakamalla viiden vuoden välein väitös kirjapalkinnon sekä järjestämällä tieteellisiä symposiumeja ja yleisötilaisuuksia. Vuoden 2011 väitöskirjapalkinnot myönnetiin: FT Tuula Hurtigi väitöskirjasta: Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 birth cohort. LT Hanna Juntti väitöskirjasta: Association of respiratory syncytial virus infection with asthma and atopic allergy. LT Outi Peltoniemi-AIlasto väitöskirjasta: Corticosteroid treatment in the perinatal period: Efficacy and safety of antenatal and neonatal corticosteroids in the prevention of acute and long-term morbidity. 14 Pohjanpiiri 5/2011
www.bayerdiabetes.fi puh. 0800 172 227 Kaikki CONTOUR -perheen mittarit lukevat samaa liuskaa Olemme kaikki diabeetikkoja, joiden tarpeet ovat erilaisia, mutta käytämme silti kaikki samaa liuskaa Bayerin Ei koodausta -teknologia Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia Pieni näyte 0,6 µl 24 kuukauden säilyvyys SUOMENKIELINEN 5/2011 Pohjanpiiri 15
Rannekanavaoireyhtymää hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. Toimenpidepoliklinikan käyttö vähentää leikkaussalipaineita Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Juha Sarkkinen Avohoitotalon toimenpidehuoneessa voidaan tehdä pientoimenpiteitä leikkaussaliolosuhteissa ja näin vähentää leikkaussalikuormitusta. Myös uudet lääkehoidot vähentävät leikkaustarvetta ja antavat tilaa vaativille toimenpiteille. Avohoitotalossa on toimenpidehuone, jossa on vain hieman kevennetyt leikkaussaliolosuhteet. Rannekanavaoireyhtymää (syndroma canalis carpi) hoidetaan pienellä leikkaustoimenpiteellä paikallispuudutuksessa ja siksi se sopii hyvin toimenpidehuoneessa toteutettavaksi. 16 Pohjanpiiri 5/2011
Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan. Lyhyen seurannan jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Ensimmäiset rannekanavatoimenpiteet tehtiin Avohoitotalossa syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteessä ei tarvita anestesialääkäriä, vaan kirurgi antaa tarvittavan puudutteen. Leikkaussalin anestesia- ja leikkaushoitajat ovat kehittämisprosessin aikana perehdyttämässä poliklinikan hoitajia, mutta jatkossa toimenpiteessä on mukana vain poliklinikan omia hoitajia, osastonhoitaja Anitta Tanhua kertoo. Hoitoprosessien kehittelyä käytetään resurssien suuntaukseen Rannekanavaoireyhtymän hoitoprosessin kehittely on aloitettu jo Lyhkissä. Käsikirurgi Marko Sunnarin mukaan prosesseja on järkevää keventää siellä, missä siihen pystytään, ja suunnata leikkaussaliresursseja niihin operaatioihin, jotka leikkaussalia vaativat. Käsikirurgian erikoislääkäreitä on OYS:ssa tällä hetkellä vain kolme ja minä olen ainoa kokopäiväinen. Eri koulutusvaiheessa olevia erikoistuvia lääkäreitä on nyt kolme, vuoden vaihteen jälkeen kaksi. Ensi vuonna henkilöresurssit mahdollisesti huonontuvat. Näillä resursseilla me joudumme keskittymään niihin toimenpiteisiin, jotka vaativat nimenomaan käsikirurgin osaamista, hän toteaa. Rannekanavaleikkaus on mielestäni käden alueen yleiskirurgiaa, se on ensimmäisiä leikkauksia, mitä kaikki erikoistuvat kirurgit tekevät. Rannekanavaleikkauksiin ei välttämättä käsikirurgia tarvita, hän jatkaa. Illaksi kotiin Potilas tulee rannekanavatoimenpiteeseen aamulla. Hän saa syödä kevyen aamupalan ja ottaa normaalisti aamulääkkeensä. Toimenpiteen ajan hän on omissa vaatteissaan ja kun toimenpide on tehty, hän pääsee lepotuoliin toipumaan. Lyhyen seurannan ja fysioterapeutin jumppaohjeiden jälkeen hän voi lähteä takaisin kotiin. Kokonaisuudessaan leikkausprosessi on kevyt, jopa kahdeksan tällaista toimenpidettä voidaan tehdä yhden päivän aikana. Aloitimme neljällä potilaalla, mutta tällä hetkellä teemme kuusi toimenpidettä päivässä., Anitta Tanhua kertoo. Leikkaussalin kuormitusta voidaan vähentää myös lääkehoidoilla. Kämmenkalvon kutistumaa, joka aiheuttaa sormien ojennusvajausta on Avohoitotalossa alettu hoitaa injektiohoidolla. Se on täysin polikliininen hoitomuoto, joka todennäköisesti tulee vakiinnuttamaan paikkansa ja vähentää Sunnarin mukaan leikkaustarvetta. n 5/2011 Pohjanpiiri 17
Sähköinen hyvinvointikertomus leviää nopeasti kuntien käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi -hanke, TerPS päättyi lokakuun lopussa. Hankkeen merkittävin tulos on sähköinen hyvinvointikertomus, jonka avulla voidaan toteuttaa uuteen terveydenhuoltolakiin ja hallitusohjelmaan kirjattuja velvoitteita ja tavoitteita joustavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Hyvinvoinnin edistäminen ei kosketa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaan kaikkia hallinnonaloja. Anne Niskan mukaan sähköinen hyvinvointikertomus tukee poikkisektoraalista suunnittelua. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Jukka Veijola Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa on kehitetty kuntien käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus. Sen ensimmäinen versio julkaistiin keväällä ja yli sata kuntaa on jo ottanut sen käyttöön. Hankejohtaja Anne Niskan mukaan kyseessä on poikkeuksellinen tilanne projektimaailmassa. Yleensä kestää hyvän aikaa ennen kuin jossakin hankkeessa kehitetyt tulokset alkavat levitä, jos leviävät 18 Pohjanpiiri 5/2011 lainkaan. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu laajasti hyötykäyttöön jo ennen kuin TerPS on saatu päätökseen. Taustalla on uusi terveydenhuoltolaki. Jo hyvän aikaa ennen sen virallista voimaantuloa tiedettiin, että siinä tullaan korostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä. Tiedettiin myös, että laki tulee velvoittamaan kunnat seuraamaan ja suunnittelemaan väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä raportoimaan siitä vuosittain ja laajemmin valtuustokausittain, Anne Niska kertoo. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla tämä lain velvoite voidaan täyttää kautta maan yhtenevästi. Kertomus on kunnille ilmainen ja se toimii internetissä. Laaja yhteistyö ja testaus Sähköinen hyvinvointikertomus on kehitetty yhteistyössä Itä- Suomen KanervaKaste -hankkeen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaalija terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton kanssa. Sähköisen kertomuksen toimivuutta on testattu TerPS-osahankkeissa Oulun Eteläisen, Raahen seudun sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueilla ja Haukiputaan kunnassa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyötä on toteutettu STM:n myöntämällä Kaste-rahoituksella. STM:n neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä sanoo, että hyvinvointikertomuksen kehittäminen sähköiseksi työkaluksi TerPS -hankkeessa on todellinen innovaatio. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla on helppo kuvata ja seurata kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Sähköinen hyvinvointikertomus tekee myös päätöksenteon taustalla olevan tiedon näkyväksi ja tarpeen mukaan aina uudelleen analysoitavaksi. Taustadokumentit kuten voimassa oleva lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja suositukset voidaan linkittää asiakirjaan. Sähköisessä muodossa hyvinvointikertomus voidaan liittää kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin, ja siihen on mahdollista palata päätösten perusteluissa aina tarpeen mukaan. Sähköinen muoto tekee mahdolliseksi vertailut kuntien ja alueiden välillä, kun kertomus tehdään samalla työvälineellä ja yhtenevin perusindikaattorein joka paikassa. Tämä parantaa tiedon ja analyysien laatua sekä kasvattaa kokonaisnäkemystä kuntien ja alueiden hyvinvointitilanteesta. Kunnat voivat myös verrata omaa tilannettaan valitsemiinsa verrokkikuntiin.
Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta ja liikunta edistää hyvinvointia. Niinpä TerPSin päätösseminaarin yksi ohjelmanumero oli Telemark Teamin 10 12 -vuotiaiden lasten tanssiryhmän esittämä lattarisikermä. Kulttuuri on yksi hyvinvointia lisäävistä julkisista palveluista, joten Oulun kaupunginteatteri oli mitä sopivin paikka TerPSin loppuseminaarille. Kerttu Perttilä ihaili tauolla teatterin komeita pukuja. Pohjois-Pohjanmaa edelläkävijä Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä laaja maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma. TerPS on ollut yksi sen kärkihankkeista ja sille ollaan valmistelemassa jatkoa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteena on saada aikaan nykyistä huomattavasti laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä kaikkien maakunnan hyvinvointitoimijoiden kesken ja saada siten nostettua toimenpiteiden vaikuttavuutta oleellisesti nykytasosta. Mukana ovat alueen kunnat, keskeiset tutkimusorganisaatiot, kouluttajat, kehittäjät, rahoittajat, kolmannen sektorin toimijat ja yritysmaailman edustajat. Nämä eri tahot ovat kaikki allekirjoittaneet hyvinvointisopimuksen. Anne Niskan mukaan Pohjois- Pohjanmaa on edelläkävijä organisoidussa hyvinvoinnin edistämisessä. Työ käynnistyi lähes viisi vuotta ennen kuin asia nousi hallitusohjelmaan. Kerttu Perttilän mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus koostuu hallitusohjelmassa monista palasista. Kun nämä summataan yhteen, hallitusohjelmassa on vahva viesti siitä, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kuuluu kaikilla toiminnan tasoilla, kansallisesti, alueellisesti ja kunnissa kaikkien toimialojen tehtäviin. Erityisesti ohjelmassa painotetaan eriarvoisuuden ja terveyserojen vähentämistä. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on yhteistyötä, yhteisen vastuun ottamista ja voimavarojen kohdentamista ennakoivaan työhön, hän sanoo. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen voi tutustua internetissä osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi. n 5/2011 Pohjanpiiri 19
Kuva: Jussi Ovaskainen TerPS tuotti uusia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen Teksti: Martti Ahlstén Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa (TerPS) kehitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, johtamista ja osaamista, uusia kansalaisten osallisuutta ja omavastuuta lisääviä käytännön toimintamalleja sekä teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Osahankkeita oli kuusi. 20 Pohjanpiiri 5/2011 Oulun kaupungin Tero-hankkeessa kehitettiin elinkaarimalliin perustuvaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä. Mallissa tarjotaan ohjausta diabeteksen ennaltaehkäisyyn, riskien tunnistamiseen ja hoitoon äitiysja lastenneuvolasta tai perhevalmennuksesta alkaen. Keskeinen työväline on sähköinen riskitesti ja siihen liittyvä palveluohjaus. Terossa kehitettiin myös toimintamalleja opiskelijoiden mielenterveyden varhaiseen tukemiseen jalkauttamalla terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijayhteisöön. Nämä terkkapysäkit ovat osa pysyvää opiskelijaterveydenhuollon toimintaa. Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, Haukiputaan ja Utajärven yhteisessä Hyrrähankkeessa kehitettiin toimintamalleja nuorten terveysliikunnan edistämiseen. Taustalla oli havainto, että peruskoulun päättävillä vähentyy liikunta merkittäväsi, kun enää ei leikitä, mutta urheiluseuratoiminta on monille liian kilpailuhenkistä. Tiedetään myös, että liikunta on hyvä keino vähentää nuorten syrjäytymisen riskiä. Hyrrä-hankkeessa saatiin nuoria liikkeelle hyvin kaikissa mukana olleissa kunnissa. Erityisen hyväksi välineeksi osoittautui hankkeessa kehitetty liikuntatu