Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT, yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos 14.1.2015
Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa, läpimeno edellyttää neljän luentopäivän oppimispäiväkirjaa
oppimispäiväkirjan ja esseen ohjeet monisteesta tai http://blogs.helsinki.fi/mora/ kohdasta tiedeviestintä (siellä myös luentojen ppesitykset) oppimispäiväkirjan ja esseen palauttaminen saman viestin liitetiedostoina viimeistään 18.3.15 osoitteeseen tuomo.mora@helsinki.fi
Tiedeviestinnän tasot (Bucchi 1998, 2008) Intraspecialistic Interspecialistic Pedagogical Popular Tällä luentosarjalla käsitellään lähinnä populaaria tiedeviestintää
Ohjelma 14.1 Tuomo Mörä: Median ja tieteen muuttuva suhde 21.1 Jukka Ruukki: Tiedejournalismin tulevaisuus 28.1 Kari Enqvist: Miksi popularisoin tiedettä? 28.1 Marja Pemberton: Yliopisto-lehden idea 4.2 Jukka-Pekka Heiskanen: Tiede Ylen eri välineissä 11.2 Hannu Salmi: Tiedekeskukset, museot ja informaali oppiminen 11.2 Mikko Myllykoski: Tiedekeskus Heurekan uudet haasteet 18.2 Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjallisuus 2010-luvulla 18.2 Tiina Raevaara: Tiede fiktiossa 25.2 Syksy Räsänen: Tutkija bloggarina ja kolumnistina 25.2 Tuomo Mörä: Tieteen ja julkisuuden suhteen tulevaisuus
Median ja tieteen suhde Käsitteet Media tässä: yleismedia, populaarimedia, maallikoille suunnattu journalismi -Tiede tieto käytäntö instituutio science vs. wissenschaft Tiedeyhteisö tässä: yliopistot ja korkeakoulut
Tiedeviestintä (Hansen & Dickinson 1992) Suppea määritelmä: tutkimustulosten ja innovaatioiden esittely (tieto) Laaja määritelmä; edellisen lisäksi: tieteelliset tai tekniset periaatteet tai prosessit tieteelliset käytännöt tieteelliset kiistat tiedon lähteellä tieteellinen asema viestinnän tuottajalla tieteellinen asema
Tiedeyhteisöjen omat viestintäkeinot: www-sivut, tiedotteet ym. Tutkijoiden blogit Omat lehdet Tapahtumat Yleisöluennot Sidosryhmäviestintä Tutkimus ja opetus
Suomalaisten tiedonlähteet tieteestä
Journalismi ja tiede: kaksi eri kulttuuria? Tieteen ja median välistä suhdetta kuvattu metaforilla kuten distance, gap, barrier, fence, oil and water, creative tension Erilaiset motiivit, tavoitteet, toimintatavat, arvostukset niin instituutioiden, toimintakulttuurien, organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla Sekä tiedeyhteisöjen viestintä että tiedejournalismi ovat muuttuneet 2000-luvulla
Tiedeyhteisön/-instituutioiden viestintämotiivit Comprehension, persuasion, facilitating the controversy necessary to reach a policy (Dahlström & Ho 2012) 1 Valistus (comprehension) Tutkimustuloksista tiedottaminen Kohteina kansalaiset ja päättäjät 2 Tiedepolitiikkaan vaikuttaminen (persuasion) Kilpailu resursseista yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa Kilpailu resursseista tutkimus-/koulutussektorin sisällä
Tiedeyhteisön/-instituutioden viestintämotiivit 3 Ulkopuoliseen rahoitukseen vaikuttaminen (persuasion)
Tutkimus- ja kehitysmenot Suomessa Tilastokeskus
Korkeakoulujen tutkimusrahoitus 2013 Tilastokeskus
Korkeakoulujen ulkopuolinen rahoitus 2013 Tilastokeskus
Tiedeyhteisö/-instituutioiden viestintämotiivit 4 Yhteiskuntaan ja päätöksentekoon vaikuttaminen (persuasion) 5 Imagon ja legitimiteetin rakentaminen (persuasion) 6 Vastakkainasetteluja koskevan keskustelun edistäminen (facilitating controversy) tavoitteena yleinen keskustelu tutkimukseen liittyvistä tavoitteista ja tiedepolitiikasta kilpailevat tutkimustulokset
Median motiivit käsitellä tiedettä (tai olla käsittelemättä) Media ei yhtenäinen blokki erilaiset mediat, erilaiset genret Valistus julkinen palvelu, yleissivistys 80% eurooppalaisista tv:n tiedeohjelmista julkisen palvelun kanavilla (Lehmkuhl ym. 2012) Suomessa luku vielä korkeampi erikoiskanavat sosiaalinen vastuu Yleisöjen tavoittelu tärkeää myös julkisen palvelun kanavilla
Median motiivit käsitellä tiedettä Kaupalliset syyt tieteen kaupallistaminen ei ole helppoa arkitiede populaari lääketiede, laihdutusvinkit, seksi vetävät luetuin suomalainen tiede sivusto?: http://www.iltalehti.fi/terveys Imagosyyt tiedejuttujen brändimerkitys medialle? vrt. korkeakulttuuri
Tieteeseen erikoistuneiden toimittajien ammatti-identiteetti Tiedetoimittajien kolme roolia (Lampinen 2014) Valistaja Tieteen yleistajuistaminen Viihdyttäjä Tarinoita tieteestä Vahtikoira Tiedemaailman kriittinen tarkastelu Ei koeta tieteeseen erikoistuneen toimittajan tehtäväksi
Tiede- ja mediainstituutioiden motiivit siis poikkeavat toisistaan Tiedeyhteisö haluaa valistaa ja vaikuttaa myönteisesti toimintaympäristöönsä Mediassa kilpaillaan (oikeanlaisten) yleisöjen mielenkiinnosta ja ajankäytöstä sekä mainosrahoista
Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Journalistisesti kiinnostava ei ole sama kuin tieteellisesti kiinnostava Kiinnostavuus vs. tärkeys/olennaisuus Keskeneräiset tutkimustulokset vs. valmiit tutkimustulokset Mediaa kiinnostavat erityisesti tiedejutut, joihin liittyy yhteiskunnallinen, poliittinen tai eettinen ulottuvuus
Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Media ei välttämättä valitse haastateltavaksi tieteellisesti pätevintä tutkijaa vaan esim. Kokonaisuuksia hallitsevan tutkijan Ymmärrettävästi puhuvan tutkijan Kiistanalaisessa asiassa usein vähemmistönäkemystä edustavan tutkijan Tutkijan, joka tunnettu myös tutkimustyönsä ulkopuolella Tutkijan, joka on tavoitettavissa Tutkijan, jolla on korkea asema tai maine Peters 2008, Kruvand 2012
tutkijat pitävät usein mediaa pääsyyllisenä yleisön oletettuun tieteellisen tiedon puutteeseen ja irrationaalisiin uskomuksiin tutkijat kokevat usein, että heidät marginalisoidaan julkisessa keskustelussa Besley & al 2012
Journalistit tutkijoista Journalistit tutkijoista: Tutkijat ovat kapea-alaisia Tutkijat esittävät asiansa epäselvästi Tutkijat eivät ymmärrä, että journalismia tehdään suurelle yleisölle eikä tutkijan kollegoille Tutkijat eivät ymmärrä, ettei journalismin tehtävänä ole markkinoida tutkimustuloksia Tutkijat ovat liian varovaisia Tutkijat eivät ymmärrä median aikatauluja Shortland & Gregory 1991
Tutkijalogiikka vs. medialogiikka Tutkija relevanssi asiat logiikka perustelut, varaukset, menetelmä vierassanat kohde: tiedeyhteisö Journalisti kiinnostavuus ihmiset tarina johtopäätös arkikieli kohde: suuri yleisö
2000-luvun tutkimuksessa median ja tiedeyhteisön välinen suhdetta tarkastellaan monipuolisemmin Kiinnitetään enemmän huomiota myös tutkijoiden ja journalistien yhteisiin intresseihin
Tieteenalakohtaiset erot tutkijajournalisti suhteissa (Peters ym. 2012) Humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä käytetään yleisinä asiantuntijoina, kovien tieteiden edustajat kertovat spesifeistä tutkimustuloksista Kovien tieteiden edustajat haluttomampia kertomaan keskeneräisistä tutkimustuloksista Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkimukset käsittelevät useammin aiheita, joista maallikollakin on tietoa
Syitä erilaisiin mediasuhteisiin (Peters ym. 2012) Ymmärrettävyys kovien tieteiden tutkimustulokset ja menetelmät vaikeita maallikoille Relevanssi humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaiheet liittyvät usein asioihin, jotka ovat osa ihmisten arkea ja joista heillä on myös omaa kokemusta Valta kovilla tieteillä tiedon monopoli tutkimustuloksistaan
Tieteen asema mediassa edelleen hyvä Eroista huolimatta journalismi ja tiede elävät symbioosissa Tieteen edustajat arvostettuja tiedonlähteitä uutis- ja ajankohtaiskohtaisjournalismille Tiedettä käsitellään pääasiassa myönteiseen sävyyn
Tieteen asema ja imago Suomessa
Kansainvälisesti Valtaosalle tutkijoista mediakokemukset myönteisiä (Peters & al 2008) Valtaosa toimittajista pitää tiedeyhteisön ja median suhdetta hedelmällisenä (European research in media, 2007) Satunnaiset ongelmat jättävät varjoonsa rutiinisuhteiden ongelmattomuuden?
Median ja tiedeyhteisön suhteet koettiin 20 vuotta sitten ongelmallisemmiksi kuin nykyään Tiedejournalismi kehittynyt? Tiedemaailma kontrolloi julkisuuskuvaansa aiempaa paremmin? Tutkijoiden tyytyväisyyskriteerit muuttuneet? Tutkijat pitävät aiempaa useammin mediasuhteita olennaisena osana työtään Peters & al 2008
Ehkä tiedeyhteisön ja median suhteiden ei edes pidä olla liian hyvät? Normierot ja toimintalogiikkojen erot eivät ole välttämättä ongelma Journalismin tehtäviin kuuluu myös kriittisyys ja epäkohtiin puuttuminen
Lähteet Besley, Oh & Nisbeth 2012: Predicting scientists participation in public life. Public Understanding of Science online 17 Oct. 2012. Dahlström & Ho 2012: Ethical considerations of using narrative to communicate science. Science Communication online 23 Sept. 2012. European Research in Media 2007: what do media professionals think? Report. European Commission. Hansen & Dickinson 1992: Science coverage in the British mass media. Communications 17:3. Lampinen 2014: Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tiedetoimittajien ammatti-identiteetti. Pro gradu. Sosiaalitieteiden laitos. Helsingin yliopisto Lehmkuhl, Karamanidou, Mörä, Petkova & Trench 2012: Scheduling science on television: A comparative analysis of the representations of science in 11 European countries. Public Understanding of Science, Nov. 2012. Peters & al 2008: Science communicaction: Interactions with the mass media. Science 321(5886). Peters, Spanenberg & Lo 2012: Variations of scientist-journalist interactions across academic fields. PCST2012 proceedings. Shortland & Gregory 1991: Communicating Science. A handbook. Longman Scientific.