YMPÄRISTÖMERKITYT TUOTTEET JA NIIDEN KULUTUS HÄMEENLINNASSA 2003

YMPÄRISTÖMERKITYT TUOTTEET JA NIIDEN KULUTUS HÄMEENLINNASSA 2003 Susanna Kiijärvi Ympäristösosaston monisteita 50 2003

Lähdeviite Kiijärvi, S. 2003: Ympäristömerkityt tuotteet ja niiden kulutus Hämeenlinnassa 2003. Ympäristöosaston monisteita 50. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 11 s. ISBN 952-5251-70-5 ISSN1455-9323 Kannen kuva: Tarja Puisto ja Sami Virkki vastaamassa kuluttajakyselyyn. Kyselijöinä Marjukka Välimaa ja Paula Alahelisten ympäristöosastolta. Kuva: Panu Villanen.

SISÄLTÖ 1. Aluksi...1 2. Ympäristöystävällinen kulutus...1 3. Ympäristömerkit...2 3.1 Viranomaisten valvomat ympäristömerkit...2 3.2 Yhteisöjen valvomat ympäristömerkit...4 4. Hämeenlinnan kuluttajakyselyn tulokset...5 Kuva 5. Mitä ympäristömerkittyjä tuotteita kuluttajat ostavat...9 5. Ympäristöystävälliseen kulutukseen ja ympäristömerkkeihin liittyviä linkkejä...9 Lähteet...10 Liite 1....11

1. Aluksi Kauppojen tuotevalikoimat vaikuttavat siihen millaisia tuotteita kulutamme, ja kulutustottumuksemme puolestaan muovaavat markkinoita (ETU 2030/ 2002). Nykyään kuluttajat ovat tulleet tietoisemmiksi ostamiensa tuotteiden alkuperästä ja valmistusprosessista. Usein kulutusvalintoja punnitaan erilaisia arvoja vasten: onko tuote eettisesti tuotettu, ympäristöystävällinen, kotimainen, turvallinen tai terveellinen. Kaikella kulutuksella on merkitystä ympäristön kannalta. Kulutuksen määrä kasvaa tasaisesti ja siihen käytetään yhä enemmän luonnonvaroja. Tällä hetkellä teollisuusmaissa asuva 20 % maailman väestöstä kuluttaa 80 % maailman luonnonvaroista. Nykyinen korkea elintasomme ja jatkuva taloudellinen kasvu ovatkin pitkällä tähtäimellä kestämättömiä luonnolle ja ympäristöllemme. Monet ihmiset ovat heränneet käsittämään, ettei luonnosta riitä loputtomiin raaka-aineita käyttäväksemme. Kulutusvallinnoillaan jokainen voi vaikuttaa ympäristön tilaan sekä suoraan että välillisesti. Ympäristön kannalta on tärkeää miettiä miten paljon ja minkälaisia tuotteita kuluttaa. Ympäristöystävällisen kuluttajuuden lisääntyminen liittyy kuluttajan vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto koordinoi kuntayhtymän kuntien kestävän kehityksen prosessia. Ympäristöosaston hallinnoimassa EU hankkeessa Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus kehitettään ja päivitetään indikaattoreita kestävän kehityksen mittaamiseen ja seurantaan. Yksi indikaattoreista on ympäristöystävällinen kulutus. Tätä indikaattoria varten Hämeenlinnassa selvitettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2003 kuluttajien ympäristömerkkituntemusta, ympäristömerkittyjen tuotteiden ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ja mitä ympäristömerkittyjä tuotteita kuluttajat ostavat. Kyselyyn osallistui kahden päivän aikana 205 vastaajaa. 2. Ympäristöystävällinen kulutus Tuotanto- ja kulutustapojen sopeuttaminen luonnon rajoihin on yksi tärkeimmistä ympäristönsuojelun haasteista. Kestävän tuote- ja kulutuspolitiikan tavoitteita ovat mm. ekologisempien tuotantotapojen kehittäminen, yhteiskäytön ja palveluiden lisääminen tavaroiden ostamisen sijaan, kuluttajien tietotason parantaminen ja asenteiden muuttaminen, ympäristömerkittyjen tuotteiden määrän lisääminen sekä siirtyminen kaukana tuotetuista tuotteista lähellä valmistettuihin. Tuotantoprosessien yhteydessä puhutaan paljon ekotehokkuudesta eli pyrkimyksestä tuottaa vähemmästä energiasta ja materiasta enemmän palveluita. Ympäristönormien tiukentuessa ekologia on tullut mukaan tuotesuunnitteluun yhtenä laadun valvonnan osatekijänä. Hyvä tuotesuunnittelu edellyttää ympäristönäkökulmaa tuotteen koko elinkaaressa, valmistuksesta kauppaan ja käytöstä kierrätykseen. Kulutustottumusten osalta muutos lähtee liikkeelle asenteiden muuttumisesta. Asenteet muuttuvat kun ihminen saa tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kuluttamisella on ympäristölle. Henkilökohtaista sitoutumista ympäristöystävälliseen kulutukseen vahvistaa tunne siitä, että itse voi ja on velvollinen vaikuttamaan omalla toiminnallaan (Paloniemi 1999). 1

Kulutuksen ympäristöystävällisyyttä voi lisätä monin keinoin. Lähikauppojen ja oman maakunnan tuotteiden suosiminen vähentää tuotteiden kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Luomutuotteiden ostaminen edistää luonnonmukaista maataloutta, jossa ei käytetä keinolannoitteita tai torjunta-aineita. Kotimaiset elintarvikkeet ovat turvallinen valinta, sillä suomalainen ruoka on kansainvälisesti vertaillen puhdasta. Alhaisen energiakulutuksen kodinkoneet säästävät niin sähköä kuin kukkaroa. Ympäristömerkittyjen pesu- ja puhdistusaineiden käyttö vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Tuotteiden ympäristöystävällisyyden käsite voi kuitenkin olla vaikea ymmärtää. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuonna 2000 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että kuluttajille on vaikea mieltää ympäristöystävällisyyttä konkreettisina ominaisuuksina, kun taas tutkijoiden käsitykset pohjautuvat pääasiassa elinkaariajatteluun. Yleisesti kuluttajat kokivat tärkeäksi, että luonto ei rasitu. 3. Ympäristömerkit Erilaisten ympäristömerkkien käyttö on yksi tapa konkretisoida tuotteiden ympäristöystävällisyyttä. Monet kuluttajat ovat motivoituneita tekemään ympäristömyönteisiä ostopäätöksiä, jos heillä on riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tämän vuoksi kuluttajille tulee tarjota ymmärrettävää, asianmukaista ja uskottavaa tietoa tuotteen ominaisuuksista (Ympäristömarkkinointi 2002). Eri tahojen yhteistyössä kehittämillä ja yhdessä sovituilla merkinnöillä voidaan antaa tarvittava tieto vertailukelpoisella ja helposti omaksuttavalla tavalla. Kolmannen osapuolen myöntämä ympäristömerkki antaa yksiselitteisen ja luotettavan kuvan tuotteen ominaisuuksista ja osoittaa, että tuotteella on paremmat ympäristöominaisuudet muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna. (Bergholm 2001.) Ympäristömerkki on vapaaehtoinen, positiivinen tuotteiden merkintäjärjestelmä, joka kannustaa ympäristömyönteiseen tuotekehittelyyn sekä ohjaa kuluttajia tekemään valintoja, jotka kuormittavat luontoa vähemmän kuin muut vastaavat tuotteet. Ympäristömerkkejä käytetään innokkaasti, koska ne tuovat tuotteille kilpailuetua ja mainosarvoa. Ympäristömerkkiviidakko saattaa olla monelle kuluttajalle vaikea hahmottaa. Vapaaehtoisista merkeistä osan myöntää puolueeton osapuoli, osa on yritysten omia tunnuksia. Lisäksi merkkien käyttöä valvovat useat eri viranomaistahot sekä erilaiset yhteisöt. (Opas pakkausmerkintöjen saloihin.) Viranomaisen valvomia ympäristömerkkejä ovat esimerkiksi pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki, EU:n ympäristömerkki, EU:n piirissä kehitetty energiamerkki ja luomutuotemerkki. Seuraavassa käsitellään niitä ympäristömerkkejä, jotka olivat esillä Hämeenlinnan kyselyssä. 3.1 Viranomaisten valvomat ympäristömerkit Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti joutsenmerkin vuonna 1989 lisäämään objektiivista tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista. Joutsenmerkin tavoitteina on edistää ympäristöä vähemmän kuormittavaa kulutusta sekä ohjata tuotekehitystä ympäristöä säästävämpään suuntaan. Merkki on puolueeton ja vapaaehtoinen, ja se myönnetään tuotteille, jotka ovat ympäristön kannalta parhaita tuoteryhmässään. 2

Merkki on käytössä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Suomessa merkistä vastaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. Merkin vuosimaksu on 0,4 % joutsenmerkityn tuotteen liikevaihdosta. Joutsenmerkin merkitys on kasvanut koko sen taipaleen ajan, ja sitä pidetään oivallisena esimerkkinä onnistuneesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Joutsenmerkki on reilun kymmenen vuoden aikana vaikuttanut ratkaisevasti ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden yleistymiseen, esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineissa sekä paperi- ja painotuotteissa. (Joutsenmerkin vaikutukset tutkittu 2001.) Merkki on myös laajasti tunnettu. Vuonna 2001 tehdyssä tunnettuus-tutkimuksessa 95 % vastaajista tunnisti joutsenlogon ja 69 % tiesi, mitä merkki tuotteessa tarkoittaa (Joutsenmerkki on tuttu merkki 2001). Lisää joutsenmerkistä: http://www.sfs.fi/ymparist/pohjois.html Euroopan ympäristömerkki eli EU-kukka on EU- ja ETA -maiden yhteinen ympäristömerkintäjärjestelmä, joka perustettiin vuonna 1992. Merkin tavoitteena on edistää ympäristöä vähemmän kuluttavien tuotteiden kehittämistä, valmistusta, markkinointia ja käyttöä. Ympäristömerkin myöntämisperusteet laaditaan yhdessä kaikkien EU- ja ETA - maiden kanssa määräajaksi. Määräajan kuluttua umpeen vahvistetaan uudet, entistä tiukemmat perusteet. Myöntämisperusteiden laadinnassa tutkitaan tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Jokaisessa maassa on toimivaltainen toimielin merkinnästä huolehtimassa. Suomen kansallinen toimielin on Suomen Standardisoimisliitto SFS. Merkin käytöstä peritään vuosimaksua, joka on 0,15 % tuotteen liikevaihdosta Euroopan Yhteisön alueella. Eurooppalaisen ympäristömerkki on käytössä rinnan kansallisten ympäristömerkkien kanssa. Lisää EU-kukasta: http://www.sfs.fi/ymparist/euroop.html Luomu valvottua tuotantoa eli Aurinko-merkki on suomalaisen viranomaisen valvontamerkki. Aurinkomerkin myöntää Kasvituotannon tarkastuskeskus KTTK, joka valvoo luomuviljelyä. Jalostettujen elintarvikkeiden luomuvalvonta kuuluu Elintarvikevirastolle. Merkki myönnetään tuotteille, joiden raaka-aineista vähintään 95 % tulee valvotuilta luomutiloilta, jalostetuissa elintarvikkeissa osuus on 70 %. Tuote voi olla kotimainen tai ulkomainen. Luomumerkin käyttö on vapaaehtoista ja maksutonta. Tuotantoketjua valvotaan maatiloilta viimeisen pakkausvaiheeseen saakka. Kaikki ketjun toimijat sitoutuvat noudattamaan tuotantoehtoja ja rekisteröityvät luomuvalvontaan. Ennen toiminnan aloittamista suoritetaan alkutarkastus ja sen jälkeen maatiloja ja muita elintarvikeketjun tekijöitä valvotaan vuosittaisin tarkastuskäynnein. Säännöllinen valvonta takaa aidot luomutuotteet, osoittaa niiden luotettavuuden ja mahdollistaa myös luomutuotteiden raaka-aineiden jäljitettävyyden. Lisää aurinkomerkistä: http://www.finfood.fi/luomu 3

EU:n luomumerkki eli tähkämerkki voidaan myöntää EU:n alueella valmistetuille tuotteille, joiden ainekset, jalostus ja pakkaus ovat läpäisseet jonkin EUmaan luomuvalvonnan. 95 % aineksista tulee olla luomuaineksia. Suomessa valvonta tapahtuu TE-keskusten ja Elintarvikeviraston kautta. Valvonnan perustana ovat EU:n antamat säännökset ja asetukset luomutuotteiden tuotannosta. Lisää EU:n tähkämerkistä: http://europa.eu.int/comm/agriculture/qual/organic/index_en.htm Energiamerkki tuli pakolliseksi EU -maissa vuonna 1995. Merkkiä on käytettävä kylmälaitteissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa, astianpesukoneissa sekä kotitalouksissa käytetyissä lampuissa. Energiamerkki kertoo laitteen vuotuisen sähkönkulutuksen ja kuinka paljon kodinkone kuluttaa sähköä verrattuna muihin vastaaviin laitteisiin. M erkki luokittelee laitteet seitsemään luokkaan: A-B -luokat kuluttavat keskitasoa vähemmän, C-luokka keskimäärin ja D-G -luokat keskitasoa enemmän. Merkkiä hoitaa Turvatekniikan keskus Tukes ja lisätietoja saa Motivasta. Lisää energiamerkistä: http://www.motiva.fi 3.2 Yhteisöjen valvomat ympäristömerkit Luomu-liiton tarkastusmerkkiä, Leppäkerttumerkkiä käytetään Luomu-liiton tuotanto-ohjeiden mukaisesti tuotetuissa elintarvikkeissa, lannoitteissa, maanparannusaineissa ja pesuaineissa. Leppäkerttumerkki myönnetään vain kotimaisille tuotteille. Kotimaisuusaste on alkutuotannossa 100 % ja jalosteissa 75 %. Merkin myöntäjä ja valvoja on Luomuleppis Osuuskunta. Luomuliitto valtuuttaa TE-keskusten valtuuttamia luomutarkastajia tekemään Leppäkerttu -tarkastuksen muun luomutuotannon viranomaisvalvonnan ohella. Lisää luomuleppiksestä: http://www.luomu-liitto.fi KRAV on ruotsalainen 1985 perustettu ekologisen viljelyn tarkastusyhdistys, joka valvoo luomutuotantoa. KRAV -merkki on rekisteröity tavaramerkki, joka voidaan myöntää elintarvikkeille, tekstiileille, ravintoloille, kaupoille tai luonnontuotteille. Merkki on takuu siitä, että elintarvikkeet on tuotettu ilman keinolannoitteita tai kemiallisia torjunta-aineita ja kotieläimiä kohdellaan lajinmukaisesti. Merkki voidaan myöntää myös ulkomaisille tuotteille. Suomessa myynnissä olevissa ulkomaisissa elintarvikkeissa voidaan käyttää Krav merkkiä. Lisää Krav merkistä: http://www.krav.se/ 4

4. Hämeenlinnan kuluttajakyselyn tulokset Hämeenlinnassa selvitettiin kuluttajien ympäristömerkkituntemusta, ympäristömerkittyjen tuotteiden ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä sekä ympäristömerkittyihin tuotteisiin liittyviä kulutustottumuksia huhtikuussa 2003. Selvitys toteutettiin kyselylomakkeella (liite), ja kyselyyn vastasi kahden päivän aikana 205 kuluttajaa Tiiriön Citymarketin ja Prisman tiloissa. Selvityksen toteutti Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän hallinnoima EU -hanke Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus. Kysymyslomakkeessa kysyttiin kuuden eri ympäristömerkin, joutsenmerkin, EU-kukan, Aurinkomerkin, Leppäkerttumerkin, KRAV -merkin sekä EU:n tähkämerkin tunnettavuutta. Lisäksi kuluttajilta kysyttiin syitä siihen, miksi he ostavat tai eivät osta ympäristömerkittyjä tuotteita ja minkälaisia ympäristömerkittyjä tuotteita he yleensä ostavat. Tunnetko ympäristömerkit? Pohjoismainen ympäristömerkki "joutsenmerkki" Luomutuotemerkki "aurinkomerkki" Luomu-liiton tarkastusmerkki "Leppäkerttu" EU:n ympäristömerkki "EU kukka" Ruotsalainen luomutuotemerkki EU:n luomumerkki Kyllä Ei Lähde: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -hanke 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 1. Ympäristömerkkien tunnettavuus Hämeenlinnassa keväällä 2003 Ympäristömerkeistä pohjoismainen joutsenmerkki oli kansallisia tutkimustuloksia myötäillen selvästi tunnetuin: 95 % vastaajista tunnisti pohjoismaisen ympäristömerkin (kuva 1). Virallisen luomutuotemerkin eli aurinkomerkin tunnisti 81% vastaajista ja Luomu-liiton leppäkerttumerkin 68 %. Huonommin tunnettuja olivat EU:n ympäristömerkit sekä ruotsalainen luomumerkki. Tämä johtunee siitä, että merkit ovat toistaiseksi harvakseltaan käytössä Suomen alueelta. EU -kukkasen tunnisti 22 %, KRAV -merkin 16 % ja EU:n tähkämerkin 14 % vastaajista. Merkintäjärjestelmää pidettiin yleisesti toimivana (kuva 2). 63 % vastaajista piti järjestelmää hyvänä, 24 % tyydyttävänä ja 8 % erinomaisen. Vain 5 % vastaajista piti järjestelmää välttävänä tai huonona. 5

Käytössä oleva merkkijärjestelmä on mielestäni 3 % 2 % 8 % erinomainen hyvä 24 % tyydyttävä 63 % välttävä huono Lähde: Hämeenlinnan seudun Hyvä Tulevaisuus -hanke Kuva 2. Kuluttajien mielipide nykyisestä ympäristömerkkijärjestelmästä Yli puolet (58 %) vastaajista pitivät tuotteen ympäristömyönteisyyttä myönteiseen ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä (kuva 3). Myös tuotteen laatu (44 %), elintarvikkeiden osalta maku (40 %) sekä tuotteen turvallisuus (31 %) vaikuttivat monen ostopäätökseen. Luomu- ja ympäristömerkittyjen tuotteiden myönteiseen ostopäätökseen vaikuttavat tekijät? ympäristömyönteisyys laatu elintarvikkeissa maku turvallisuus muu syy Lähde: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -hanke 0 20 40 60 80 100 120 kpl Kuva 3. Ympäristömerkittyjen tuotteiden myönteiseen ostopäätökseen vaikuttavat tekijät 6

Luomu- ja ympäristömerkittyjen tuotteiden kielteiseen ostopäätökseen vaikuttavat tekijät? hinta saatavuus tiedon puute luottamuksen puute muu syy Lähde: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -hanke 0 20 40 60 80 Kuva 4. Ympäristömerkittyjen tuotteiden kielteiseen ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Kielteiseen ostopäätökseen selvästi eniten (72 %) vaikutti tuotteiden hinta (kuva 4). Tämä liittynee lähinnä luomuelintarvikkeiden hintatasoon, joka on selvästi korkeampi kuin vastaavien tavallisten tuotteiden. 23 % koki tuotteiden huonon saatavuuden, 10 % tiedonpuutteen ja 8 % luottamuksen puutteen vaikuttavan kielteisesti ympäristömerkityn tuotteen ostopäätökseen. Kysyttäessä mitä ympäristömerkittyjä tuotteita kuluttajat ostavat, tuotteet oli jaoteltu ryhmiin seuraavasti: elintarvikkeet (luomu), paperituotteet, pesu- ja puhdistusaineet sekä kodinkoneet (energiamerkki). kpl Mitä luomuelintarvikkeita ostat? kasvikunnan tuotteet vijatuotteet kananmunat meijerituotteet kahvi tee juomat muu, mikä 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: Hämeenlinan seudun hyvä tulevaisuus -hanke kpl Kuva 4. Mitä luomuelintarvikkeita hämeenlinnalaiset ostavat 7

Luomuelintarvikeryhmistä 63 % vastaajista ostaa kasvikunnan tuotteita, 56 % viljatuotteita, 47 % kananmunia ja 35 % meijerituotteita (kuva 4). Vähemmän ostetaan kahvia (11 %), teetä (8 %) ja juomia (6 %). Kananmunien suurta osuutta vääristänee se, että moni vastaaja sekoitti luomukananmunat vapaan kanan muniin. Luomutuotteiden tuotevalikoimat vaikuttavat osaltaan siihen, mitä tuotteita ostetaan. Hämeenlinnan kevään 2003 luomutuotekartoituksessa luomutuotetarjonta jakautui siten, että viljatuotteiden osuus oli 37 %, kasvikunnan tuotteiden 10 % ja meijerituotteiden 7 % (taulukko 1). Tarjontaa voidaan verrata siihen missä suhteessa kuluttajat ostavat eri luomutuoteryhmiä (taulukko 2). Taulukko 1. Luomutuotteiden tarjonta eri tuoteryhmissä Tuoteryhmä % Viljatuotteet 37 Mausteet 12 Einekset 12 Kasvikunnan tuotteet 10 Meijerituotteet 7 Juomat 7 Lastenruuat 5 Kahvi 4 Muut 4 Tee 2 Kananmunat 1 Lihatuotteet 1 Taulukko 2. Kuluttajien ostamien luomutuote ryhmien osuudet Tuoteryhmä % Kasvikunnan tuotteet 28 % Viljatuotteet 25 % Kananmunat 21 % Meijerituotteet 15 % Kahvi 5 % Tee 3 % Juomat 3 % Viljatuotteita on tarjolla paljon (37 %) ja niitä ostetaan myös toiseksi eniten (25 %). Kasvikunnan tuotteita ostetaan eniten (28 %), mutta tarjonnan osuus on vain (10 %). Tämä johtuu siitä, että kasvikunnan tuoteryhmässä on huomattavasti vähemmän erilaisia tuotteita kuin viljatuoteryhmässä. Vähemmän tarjolla on kahvia, teetä ja muita juomia, ja niitä ostetaan myös suhteellisen vähän. Joutsenmerkillä tai energiamerkillä merkittyjä tuoteryhmiä (paperituotteet, pesu- ja puhdistusaineet, kodinkoneet) ostetaan lähes yhtä paljon (kuva 5). Energiamerkin osalta kyselyn tulokset ovat vääristyneitä siinä mielessä, että niissä kodinkoneryhmissä, joissa energiamerkintää käytetään, merkki on pakollinen kaikissa laitteissa. Tämä ei kuitenkaan näyttänyt olevan kuluttajien tiedossa. 8

Mitä seuraavista ympäristömerkityistä tuotteista ostat? 33 % 31 % Paperituotteet Pesu- ja puhdistusaineet Kodinkoneet 36 % Lähde: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -hanke Kuva 5. Mitä ympäristömerkittyjä tuotteita kuluttajat ostavat 5. Ympäristöystävälliseen kulutukseen ja ympäristömerkkeihin liittyviä linkkejä Ympäristöystävällinen kulutus Ympäristöministeriö. Kansalaisen ja kuluttajan ympäristötieto: http://www.vyh.fi/palvelut/kansa/kansa.htm Kuluttajavirasto. Eko-ostajan opas: http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadfile.asp?id=4205# Opus - Kestävän elämäntavan käsikirja: http://www.kaapeli.fi/opus/ Suomen luonnonsuojeluliitto. Opas ekotehokkaaseen arkeen: http://www.sll.fi/toiminta/kestava/ekoarkiopas Ekoportti: http://www.ekoportti.fi/index.html Ekotesti: http://www.koulukanava.fi/ymparisto/ekotesti/index.htm Ympäristömerkit SFS:n ympäristösivu: http://www.sfs.fi/ymparist/ SFS:n ympäristömerkintälinkkejä: http://www.sfs.fi/ymparist/linkit.html Ympäristöministeriö. Ympäristömerkinnät: http://www.vyh.fi/palvelut/yritys/ympmerk.htm Pirkanmaan ympäristökeskus, ympäristö- ja kierrätysmerkeistä: http://www.vyh.fi/palvelut/yritys/kalvot.pdf Opas pakkausmerkkien saloihin. Suunnista merkkiviidakossa: http://www.sfs.fi/ymparist/opasvihko.pdf 9

Lähteet Bergbom, K. (toim.) 2001.Ympäristömerkinnän rooli yhteiskunnan kestävän kehityksen työkaluna. SFS-Ympäristömerkintä. Saatavilla www-muodossa <URL: http://www.sfs.fi/ymparist/rooli.pdf> ETU 2030/ Kuluttaja ja kulutustutkimusryhmän skenaariot. 2002. Kuluttajatutkimuskeskus. Saatavilla www-muodossa <URL: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/docs/etu2030.pdf>. Joutsenmerkki on tuttu merkki. SFS:n tiedote 16.5.2003. Joutsenmerkin vaikutukset tutkittu. SFS:n tiedote pohjoismaisen ministerineuvoston teettämästä tutkimuksesta 3.9.2001. Opas pakkausmerkkien saloihin. Suunnista merkkiviidakossa. SFS Ympäristömerkintä. Saatavilla www-muodossa <URL: http://www.sfs.fi/ymparist/opasvihko.pdf> Paloniemi, R. 1999. Eettisyys arjen kulutusvalinnoissa ympäristövastuullisuus osana erästä kulutuskulttuuria. Suomalainen kulutustutkimussymposium. Kuluttamisen moraaliset kysymykset työryhmä 23.9.1999. Timonen, P. 1999. Arjen käytännöt ja valintojen rationaalisuus. Suomalainen kulutustutkimussymposium. Kuluttamisen moraaliset kysymykset työryhmä 23.9.1999 Tuotteen ympäristöystävällisyys ymmärretään hyvin eri tavoin. Kuluttajatutkimuskeskus. Lehdistötiedote 6.9.2000. Saatavilla www-muodossa <URL: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/ajankohtaista/tiedotteet/netti1000.html> Ympäristö- ja kierrätysmerkeistä. 2001. Pirkanmaan ympäristökeskuksen kalvosarja. Saatavilla www-muodossa < URL: http://www.vyh.fi/palvelut/yritys/kalvot.pdf>. Ympäristömarkkinointi. 2002. Kuluttaja-asiamiehen ohjeita. Saatavilla www-osoitteessa: <URL: http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadfile.asp?id=4097> 10

Liite 1. KYSELY YMPÄRISTÖMERKITYISTÄ TUOTTEISTA Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Ikä: alle 18 vuotta 18-30 vuotta 30-50 vuotta yli 50 vuotta Tunnetko esillä olevat ympäristömerkit? Kyllä Ei 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ostan luomu-/ympäristömerkittyjä tuotteita. Miksi? Turvallisuus Laatu Ympäristömyönteisyys Elintarvikkeissa maku Muu syy, mikä Mitä seuraavista ympäristömerkityistä tuotteista ostat? Elintarvikkeet: Meijerituotteet Viljatuotteet Kasvikunnan tuotteet Kananmunat Kahvi Tee Juomat Muu, mikä Onko käytössä oleva merkintäjärjestelmä mielestänne Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono En osta luomu-/ympäristömerkittyjä tuotteita. Miksi? Hinta Saatavuus Tiedon puute Luottamuksen puute Muu syy, mikä Pesu- ja puhdistusaineet: Pyykinpesuaineet Astianpesuaineet Muut puhdistusaineet Kodinkoneet (energiamerkki): Kylmälaitteet Pyykinpesukone Liesi Muut kodinkoneet Paperituotteet KIITOS! 11