Metsäalan strateginen ohjelma. Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

Transkriptio

1 Metsäalan strateginen ohjelma Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

2 Metsäalan strateginen ohjelma Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

3 Puuperäisen energian käytön tavoitteet ovat haastavat. Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeelle asetettu tavoitteeksi 8 12 milj. m 3 vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite on 12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä. Tämän työryhmän tehtävänä oli tehdä toimenpide-ehdotuksia energiapuun markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Työryhmän toimenpide-ehdotukset esitellään elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, joka päättää mahdollista jatkotoimenpiteistä ehdotusten toteuttamiseksi. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Puheenjohtaja Jäsenet Strateginen johtaja Juha Ojala, työ- ja elinkeinoministeriö Johtaja Jari Kostama, Energiateollisuus ry Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto Bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom, Metsäteollisuus ry Ylitarkastaja Kaisa Pirkola, maa- ja metsätalousministeriö Asiantuntija Anssi Kainulainen, MTK Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Metsäteho Toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio (Keitele Group), Suomen Sahat ry Ylitarkastaja Aimo Aalto. työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö Yli-insinööri Risto Kuusisto, ympäristöministeriö Työryhmä määritti viisi painopistealuetta, joiden ongelmakohtiin haettiin ratkaisuja: 1 Kauppatapa 2 Korjuu- ja kuljetusteknologian kehittäminen 3 Logistiikka 4 Metsäpalvelumarkkinoiden kehittäminen ja kasvattaminen 5 Tuet

4 1 Kauppatapa Taustaa Metsänomistajan ja myös energiapuukaupan vauhdittamisen kannalta luontevinta olisi normaali vakiintunut puukaupan kauppatapa mittayksikkönä kiinto-m 3. Ostajan/energian tuottajan kannalta ongelmana on raaka-aineen jakeiden ja laadun vaihtelu suhteessa energiasisältöön; jakeen energiasisältö voi vaihdella laadun ja kosteuspitoisuuden takia kymmeniä prosentteja. Energiantuottajan näkökulmasta maksun perusteena tulisi olla raaka-aineen todellinen energiasisältö (MWh). Toisaalta energiasisältöön perustuva hinnoittelu tarkoittaa sitä, että myyjä saa tilityksen jopa 1 2 vuotta myöhässä hakkuun ajankohdasta ja siihen vaikuttaa merkittävästi myös mm. varasto-olosuhteet. Kiintokuutiometriin perustuva hinnoittelu kannustaisi puun myyjiä ja lisäisi avoimuutta raaka-aineen hinnoitteluun sekä helpottaisi logistiikkaketjun toimivuutta. Energiapuun mittaus ei kuulu nykyisen puutavaran mittauslain soveltamisalaan. Mittausosapuolet ovat sen sijaan sopineet energiapuun mittauksen järjestämisestä toimijoiden välisellä puitesopimuksella. Osapuolet perustivat samassa yhteydessä energiapuun mittaustoimikunnan, joka hyväksyy energiapuukaupassa käytettävät, sopimuksen mukaiset mittausmenetelmät. Hyväksytyt menetelmät julkaistaan energiapuun mittausoppaassa, jota päivitetään kokemusten ja mittausmenetelmien kehittymisen myötä. Energiapuun mittausmenetelmät eivät ole vielä vakiintuneita. Tämä johtuu muun muassa toiminnan lyhyestä aikajänteestä, erilaisista tietotarpeista ja vähäisistä panostuksista mittauksen kehittämiseen. Energiapuun mittauksessa ja kaupassa tarvitaan useita eri suureita. Toimenpidesuositukset Työryhmän enemmistö suosittelee, että energiapuun kaupan vauhdittamiseksi mittayksiköksi ostajien ja metsänomistajien välisissä kaupoissa vakiinnutettaisiin kiintokuutiometri. Metsä- ja energiateollisuuden mielestä energiapuun mittauksessa ja kaupassa tarvitaan useita eri suureita myös jatkossa. Käynnistetään energiapuun mittauksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tapio ja Metla ovat valmistelleet hanketta yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankkeen päätavoite on kehittää jo käytössä olevien energiapuun mittausmenetelmien luotettavuutta, käytettävyyttä ja kattavuutta niin, että energiapuumarkkinoiden eri toimijat ne hyväksyvät ja niiden käytöstä

5 muodostuu vakiintunut kauppatapa. Hankkeen tuloksena käytössä olevien mittausmenetelmien käytettävyys ja tieto niiden tarkkuudesta parantuvat. Sen kesto on 2½ vuotta ja kokonaisbudjetti euroa ja tarvittava lisärahoitustarve euroa. Työryhmä esittää, että hankkeen toteuttamisen tarvitsema rahoitus varmistetaan valtionhallinnon (MMM, TEM ja TEKES) ja mittausosapuolien toimesta. Puutavaran mittauslainsäädännön kokonaisuudistamistyö tulee aloittaa viipymättä ja siihen pitää kytkeä myös energiapuun mittaus; työssä hyödynnetään energiapuun mittauksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. (MMM) Energiapuun kauppa tulee saattaa avoimen ja luotettavan hinta- ja määräinformaation piiriin puumarkkinoiden toimintaa koskevan selvityksen suositusten perusteella (TEM, MMM). Siirtyminen kiintokuutiometriin ostajien ja metsänomistajien välisessä energiapuukaupassa selkiyttäisi hintainformaatiota etenkin myyjäpuolella sekä helpottaa hintainformaation saatavuutta ja parantaa markkinan toimivuutta ja energiapuun markkinoille tuloa. Puumarkkinaselvityksen suositusten perusteella selvitetään sähköisen markkinapaikan mahdollisuudet myös energiapuun kauppojen ja työkohteiden osalta. Luodaan avoin hintainformaatio kaikkien saataville eri toimijoiden yhteistyönä. Samalla selvitetään mahdollisuus hintaindeksi-informaation käyttöönotolle ja mahdollisuudelle suojautua hintavaihteluita vastaan. 2 Korjuu- ja kuljetusteknologian kehittäminen Taustaa Teknologian kehittämisen painopisteeksi tulee määrittää joukkokäsittelyyn perustuva integroitu puunkorjuu, jossa sekä energiapuu että teollisuuden ainespuu hakataan ja kuljetetaan samanaikaisesti sekä nuorten metsien hoitoon liittyvä korjuuteknologia. Kustannustehokkuuden kannalta integroitu puunkorjuu on paras vaihtoehto niissä harvennuskohteissa, joissa ainespuun määrä on niin suuri, että se kannattaa ottaa erilleen (tavaralajien hintasuhteet huomioiden). Energiapuun korjuuteknologian investointitukiehdot nähdään ongelmallisina; säännösten mukaan voidaan tukea energiapuunkorjuuseen kehitettävää korjuu- ja kuljetuskalustoa, mutta ei tavallista ainespuun korjuuta. Integroidun puunkorjuun

6 tapauksessa tämä on ristiriitainen tilanne sekä vaikea rajanvetokysymys. Keskeistä on saada nykyinen korjuu- ja kuljetuskalusto tehokkaaseen käyttöön. Teknologian kehittämistä ja kehittymistä tukee parhaiten mahdollisimman vakaa liiketoimintaympäristö - ennakoitavissa oleva ja tasaisesti kasvava energiapuun kysyntä ja hintakehitys. Toimenpidesuositukset Kehittämistukea (ELY-keskus, Tekes, TEM/Energiaosasto) kohdennetaan kaluston kehittämiseen. TEM/energiatukien perusteet tarkistettava, jotta myös integroidun aines- ja energiapuun korjuun koneiden ja mittalaitteiden (esim. kosteuden onlinemittaus) kehittämiseen voidaan antaa tukea. 3 Logistiikka Taustaa Energiapuuta varastoidaan yleensä 1 2 vuotta ennen käyttöä. Lisäksi logistiikkaverkostossa tarvitaan eri toimijoiden käyttöön yhteisiä/yhteisessä käytössä olevia välivarasto-/terminaalialueita erityisesti rautatieverkoston yhteyteen. Terminaalien yhteiskäytön osalta tarvitaan selkeät pelisäännöt (mm. vuokrat, ylläpito). Erilaisten ja erikokoisten toimijoiden käytettävissä oleva terminaaliverkosto palvelisi maaseudun yrittäjyyden kehittämistä. On kuitenkin varmistuttava, etteivät mahdolliset julkisen sektorin investoinnit vääristä kilpailua. Toimenpidesuositukset LVM:n käynnissä olevan liikenneinfrastruktuurikartoitustyön osana otetaan korostetusti huomioon ainespuun ja energiapuun välivarasto-/terminaaliverkoston tarve ja laajuus erityisesti rataverkon yhteydessä. MMM on käynnistänyt metsätiedon standardisointityön, jolla pyritään helpottamaan ja tehostamaan metsäalan organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa. Työ toteutetaan Tapion koordinoimana laajapohjaisena yhteistyönä ja sen tavoitteena on luoda standardimuotoinen metsätieto- ja tiedonsiirtomalli eri metsäorganisaatioiden käyttöön. Tässä työssä tulee huomioida myös energiapuun varastointitarpeet.

7 4 Metsäpalvelumarkkinoiden kehittäminen ja kasvattaminen Taustaa Myös energiapuun osalta on tarve avoimelle hinta- ja markkinainformaatiolle. Markkinointia ja kilpailun lisäämistä varten kaikkien metsänomistajien tiedot olisi saatava tasapuolisesti alan palvelun tarjoajien käyttöön mukaan lukien yksityismetsänomistajat, yhtiöt, kunnat, valtio ja seurakunnat. Metsänomistaja päättää viime kädessä metsikkötietojensa luovutuksesta. Toisaalta markkinatieto palveluiden tarjoajista ja energiapuun ostajista tulisi saattaa helpolla tavalla puun myyjien tietoon. Energiapuun kauppaan ja korjuuseen on saatava aikaan kasvu- ja kärkiyrityksiä, jotka pystyvät vastaamaan tehokkaasti lisääntyneeseen energiapuutarpeeseen. Toimenpidesuositukset Puumarkkinaselvityksen suositusten perusteella selvitetään sähköisen markkinapaikan mahdollisuudet myös energiapuun kauppojen ja palveluiden kysynnän ja tarjonnan osalta. Samassa yhteydessä luodaan avoin hintainformaatio kaikkien saataville eri toimijoiden yhteistyönä. Samalla selvitetään mahdollisuus hintaindeksi-informaation käyttöönotolle ja mahdollisuudelle suojautua hintavaihteluita vastaan. Aihe on osa suurempaa kokonaisuutta eli koskee koko puumarkkinoita. Sähköinen markkinapaikka voi täydentää puukauppaa niiden toimijoiden osalta, jotka kokevat sen itselleen sopivaksi. Kasvuyritysten aikaansaamiseksi selvitetään yrityskiihdyttämömallin soveltuvuus alalle ja tarvittaessa otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. (TEM)

8 5 Tuet Taustaa Energiapuun käytön tukia tulee tarkastella kokonaisuutena; energiapuun korjuutuet on arvioitava osana kokonaisuutta puun energiakäytön, investointitukien, energiaverotuksen ja päästökaupan kanssa. Tarkastelussa tulee kuitenkin erottaa tuesta kulloinkin hyötyvä taho. Tavoitteena tulisi olla eri tukimuotojen kehittäminen ja uudistaminen siten, että ne kannustavat lisäämään ja tehostamaan energiapuun korjuuta sekä samanaikaisesti turvaamaan laadukkaan ainespuun tuotannon ja korjuun. Nykyinen energiapuun korjuu- ja haketustuki (Kemera) kohdentuu pienirunkoisiin kohteisiin. Tuen ehdot ovat sellaiset, että työ ohjautuu pienipuustoisiin, pusikoituneisiin kohteisiin, joissa metsänhoidolliset työt on laiminlyöty. Toimijat ovat esittäneet tuen kriteereiden laajentamista myös hieman järeämpirunkoisiin metsiköihin, jotta tuen avulla voitaisiin tuottaa merkittävästi enemmän energiapuuta työn tuottavuuden kasvaessa. Julkisen hallinnon puolelta puolestaan arvioidaan, että energiapuun korjuumäärien kasvaessa ja valtiontalouden säästötavoitteiden kiristyessä Kemera-varojen riittävyys tulee olemaan jatkossakin kriittinen tekijä. Ensisijaisen tärkeää on jatkossakin varmistaa, että tuet kannustavat hoitamaan metsät kuntoon riittävän varhaisessa vaiheessa, että tuet kohdentuvat nimenomaan kohteisiin/jakeisiin, jotka tarvitsevat tukea ja että tukijärjestelmät noudattavat EU:n valtiontukia koskevia suuntaviivoja. Energiapuun hankintaa tai käyttöä täytynee jatkossakin tukea, jotta saavutamme kansallisesti asetetut tavoitteemme. Toimijat ovat esittäneet energiapuun korjuu- ja haketustuen ehtojen muotoilua niin, että ne ohjaisivat energiapuun korjuuta kohteisiin, joissa hakattavan puuston keskikoko (litraa/runko) ja määräkertymä (m 3 /ha) on nykyistä korkeammalla tasolla ja työ voidaan tästä syystä tehdä kustannustehokkaammin. Samalla tarvittavan tuen määrää suhteellisesti voidaan laskea. Tarvitaan uudenlainen energiapuutuki, joka voisi kohdentua rankapuuna/osakokopuuna/kokopuuna tuotettavaan energiajakeeseen ja hakkuu voisi olla pelkkää energiapuuhakkuuta tai yhdistettyä aines- ja energiapuun hakkuuta myös järeämpirunkoisissa hakkuukohteissa. Tämä nostaisi korjuun tuottavuutta ja alentaisi yksikkökustannuksia ( /m 3 ) ja sitä kautta entisen suuruisella tuen kokonaismäärällä saataisiin enemmän energiapuuta markkinoille. Tuen uudelleen suuntaamisessa on uhka, että metsänhoidon taso kärsii aiemmin tuen ansiosta hyvin korjuuseen sopivien pienipuustoisten energiapuukohteiden osalta. Pienipuustoisien ja pusikoituneiden kohteiden metsänhoidollinen kunnostaminen tulee varmistaa kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen yhteydessä, osana hyvää metsänhoitoa. Energiapuun merkityksen kasvaessa on huolehdittava siitä, että siihen perustuva toiminta olisi nykyistä markkinalähtöisempää. Energiapuun käytön taloudellinen kannattavuus on keskeinen tavoite. Siihen päästään parhaiten kohdentamalla panostuksia korjuu- ja kuljetusteknologian kehittämiseen.

9 Toimenpidesuositukset Kevään 2010 aikana tarkastellaan edistämiskeinoja (tuet, verotus, mahdolliset tariffit), joilla edistetään puun käyttöä energialähteinä. Osana tätä tarkastellaan energiapuun korjuutukea suhteessa uusiutuvan energian käyttötavoitteisiin. TEM/energiaosasto ja MMM ovat tekemässä jatkoselvitystä uusiutuvan energian käytöstä nykyisessä tilanteessa mm. eri tukijärjestelmien osalta. Tässä yhteydessä tarkastellaan tukien kohdentamisen mahdollisuudet energiapuun korjuun ja kuljetusten tuottavuuden kasvattamiseksi. MMM on käynnistänyt tammikuussa 2010 laajapohjaisen keskustelun metsänkäsittelymenetelmien uudistamistarpeista ja Tapio tarkistaa parhaillaan energiapuun korjuun- ja kasvatuksen metsänhoitosuosituksia. Tukia ja niiden vaikutusta tulee arvioida eri metsänkäsittelymenetelmissä niin, että ne huomioivat voimakkaasti lisääntyvän puun energiakäytön ja varmistavat laadukkaan metsänhoidon tason säilymisen (MMM, Tapio, TEM).

10 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto