Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen ensimmäinen teemaseminaari: Maankäyttö ja liikenne, Helsinki

2 Mitä kysyttiin? Kunnan perustietoja maankäyttöön ja liikenteeseen liittyen työmatkaliikenne, liikkumistavat, liikkumistarpeen muutokset, taajamarakenne, kunnan asema seudulla jne. Kunnan maankäytön ja liikenteen tavoitteita ja toimenpiteitä sekä niiden kytkeytymistä kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen Maankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisen herättämää keskustelua Kunnan haasteita, vahvuuksia ja tukitarpeita maankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen liittyen

3 Kyselyn vastaukset Vastausprosentti 1.6. mennessä: kuntaa/seutua 29:stä on vastannut

4 taajama-aste (%) 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Vaala 3400 Kuortane 3983 Rautjärvi 4037 Pudasjärvi 8947 Lapua Imatra Lahti Jyväs- Tampere kylä Taajama-aste: lähde Tilastokeskus

5

6 Kyselyn vastaukset

7 Liikkumistarpeen muutossuunta kunnissa Suurimmassa osassa kuntia niin pienissä kuin isoissakin kunnissa - liikkumistarpeen ennakoitiin kasvavan, muutamissa kunnissa liikkumistarpeen todettiin olevan nykyisellään melko stabiili Syitä kasvulle: Kaupunki ja seutu kasvavat, liikenne lisääntyy Kaupunkirakenne laajenee ja rakentamisalueet leviävät yhä kauemmas keskustasta Työssäkäyntialue laajenee, työpaikat etääntyvät: Ainakin talouden toisen osapuolen työpaikka tuntuu olevan toisella paikkakunnalla. Palveluverkon harveneminen lisää liikkumistarvetta Vapaa-ajan liikkumisen kasvu on yleinen trendi

8 Liikkumistavat ja niiden muutossuunta Kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa pääasiallinen liikkumismuoto on oma auto: koska julkiset liikenneyhteydet ovat kunnan ja seutukunnan sisällä heikot yhdyskuntarakenteen ja liikkumistarpeiden kehitys on lisännyt henkilöauton suosiota Muutossuunnasta ei useinkaan esitetty arvioita, muutamissa vastauksissa henkilöauton osuuden arveltiin kuitenkin edelleen kasvavan linja-autoliikenne supistuu edelleen Henkilöauton kulkutapaosuus on ja 2000-luvuilla kasvanut, mutta ei yhtä nopeasti kuin aiemmin

9 Auto Joukko- Liikenne Kevyt liikenne Muu Nurmijärvi 64 % 6 % 25 % 5 % Tampere 61 % 16 % 23 % Kuopio 43 % 12 % 45 % Jyväskylä 57 % 5 % 34 %

10 Ilmastokysymys maankäytön ja liikenteen strategisissa linjauksissa Strategisten linjausten suhteen vaihtelu suurta kuntien välillä Useilla isoilla kaupungeilla ja myös osalla muihin ryhmiin kuuluvista kunnista monia kunnianhimoisia tavoitteita autoriippumattomuuden edistämiseen liittyen Kaupunkistrategioissa esitetty mm. seuraavanlaisia tavoitteita: kaupunkirakenteen tiivistäminen, erinomaisen julkisen liikenteen järjestelmän luominen, kevyen liikenteen houkuttelevuuden lisääminen Esimerkki: Tampereen seudun ilmastostrategiassa esitetty tavoite nostaa kulkutapaosuudet siten että 25 % julkinen, 25 % kevyt (nykyisin 16 % julkinen, 23 % kevyt)

11 Monissa kunnissa maankäytön ja liikenteen tavoitteet liittyvät kuitenkin lähinnä kunnan talouden turvaamiseen ja esim. liikenneturvallisuuteen sekä katuverkon kunnon ylläpitoon Erityisesti pienissä kunnissa tavanomaisina kaavoitukseen liittyvinä tavoitteina esille nousivat keskustaajaman tiiveys / tehokas taajamarakenne sekä lisäksi kyläkeskusrakentaminen / haja-asutusalueiden elävinä säilyttäminen

12 Kunnissa tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä khk-päästöjen hillitsemiseen liittyen Esimerkkejä isoista kaupungeista: keskustan kävely-ympäristön kehittämistoimenpiteet kevyen liikenteen väylien kunnostaminen, joukkoliikennekaistat täydennysrakentamisen kohdistaminen tukemaan jo olemassa olevia joukkoliikennereittejä ja palvelurakenteita Esimerkkejä (myös) keskisuurista ja pienistä kunnista: energiatehokkaan kaava-alueen / ekologisen asuntoalueen rakentaminen tai suunnittelu ekologisen ajon kurssit kaupungin henkilöstölle Vihreä Moottoritie hanke (Loviisa) autojen yhteiskäyttö

13 Liikenteen ja maankäytön khk-päästöjen seuranta: Suurimmassa osassa hankekunnista päästöjä ei ole seurattu Muutamissa kunnissa seurattu seuraavin välinein: VTT:n LIISA-tietokanta (liikenteen khk-päästöt) Kasvener-laskentaohjelma Muutamissa kaupungeissa indikaattorit ja mittarit ovat pohdinnan alla: KUUMA-yhteistyö, ECO2 (Treen seutu), Jyväskylässä ideoitu rakennemallityön yhteydessä

14 Keskustelu maankäytön ja liikenteen roolista khk-päästöjen hillinnässä Suuria eroja kuntien välillä, joissain kunnissa keskusteltu aktiivisesti, joissain ei ollenkaan Useissa vastauksissa nousi esille, että energiaratkaisuista (esim. uusiutuvan energian hyödyntämisestä) kyllä keskustellaan, mutta ei maankäytöstä ja liikenteestä Vastauksissa nousi esille, että myös ilmastokysymyksen tärkeys sinänsä herättää edelleen epäilyä: On niitä jotka edelleen kieltävät kasvihuonekaasujen merkityksen ja varsinkin ihmisen aikaansaamaa muutosta epäillään

15 Useissa vastauksissa maankäytön suunnittelua koskevan keskustelun todettiin myös olevan varsin haasteellista, koska kaavoitukseen sisältyy runsaasti mielihaluja ja paineita. Vaikeita aiheita ovat mm. hajarakentaminen, taajamien tiivistäminen ja täydennysrakentaminen, maapolitiikan tehostaminen, joukkoliikenteen tukeminen, aluerakenteen ja liikennöintitapojen yhteydet. Myös keskustelu maaseudun syrjimisestä ja maaseutumaisen elämäntavan syyllistämisestä nousi esille vastauksissa: Ratkaistaanko ilmastokysymykset kaupungeissa vai maaseudulla ja miten missäkin siinäpä vasta kysymys, josta käydään keskustelua ideologioiden valossa juupas eipäs tasolla

16 Kuntien haasteita maankäytön ja liikenteen khk-päästöihin liittyen Väljän maankäytön arvostaminen, asutuksen pirstaleisuus, haja-asutus ja hallitsematon hajarakentaminen Joukkoliikenteen väestöpohjan pienuus Yksityisautoilun tavat keskustaajamassa (lyhyetkin matkat kuljetaan autolla), asennemuutoksien aikaansaaminen Oman kunnan palveluiden väheneminen sekä supistuva joukkoliikenne: Palveluiden hakemiseen ja harrastamiseen liittyvä vapaa-ajanliikenne kasvaa koko ajan Seudullisen yhteistyön aikaansaaminen: haasteena erityisesti poliitikkojen kielteinen suhtautuminen yhteistyöhön Matkailun ja mökkeilyn tärkeys kunnan taloudelle vs. kasvihuonekaasupäästöt Viranhaltijat ja poliittiset päättäjät eivät ymmärrä toimenpiteiden tarpeellisuutta

17 Kuntien vahvuuksia liikenteen ja maankäytön khk-hillitsemisen kannalta Muutamat kunnat melko pessimistisiä oman tilanteensa suhteen: Vahvuuksia vaikea löytää, haasteita sitäkin enemmän! Kuntien vahvuuksia: tiivis keskustarakenne / keskustaajama määrätietoinen kaavoitus varsinaisia syrjäseutuja alueella ei juurikaan ole kevyen liikenteen reitit hyviä ja turvallisia muutaman keskeisen virkamiehen syvä ymmärrys asiaan

18 Tukitarpeet Useat kunnat toivat esille, että tarvittaisiin laskentamalleja, joilla voidaan suhteellisen yksinkertaisesti, mutta samalla luotettavasti arvioida eri maankäyttöratkaisujen ja liikenneratkaisujen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin Muita tarpeita/toiveita: julkisen liikenteen toimintaedellytysten tukeminen liikkuvien palveluiden kehittäminen: palvelut liikkuisivat ihmisten sijaan taloudellinen tuki ja rahoitus kuntien konkreettisiin hankkeisiin, ei vain hankesuunnitelmien suunnitteluun valmiita malleja ilmastonmuutostyöhön (onnistuneet esimerkit, hyvät käytännöt )

19 Ympäristöystävällisten kulkuvälineiden verotuksen alentaminen Omakotitaloasumisen houkuttelevuuden heikentäminen ja vastaavasti kerrostaloasumisen houkuttelevuuden lisääminen (esim. varastointi/säilytystilat, äänieristys) Lainsäädännön muuttaminen kasvukeskusten rakentamispainealueilla siten, että erityisesti lievealueiden hajarakentaminen saataisiin tehokkaasti hallintaan. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän kehittäminen ja seurannan tuloksien ulottaminen myös kuntien taloudelliseen ohjaamiseen

20 Yleisiä huomioita vastauksista: Kuntaliitosten vuoksi muutamissa kunnissa todettiin olevan vaikea vastata kysymyksiin (uudella kunnalla ei esim. ole vielä kaupunkistrategiaa). Vastauksissa nousi esille myös kysymys siitä, mikä on maankäytön ja liikenteen suunnittelun merkitys khkpäästöjen kannalta: Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota olemassa olevan rakenteen päästövähennyksiin, maankäytön ja liikenteen aikajänteet ovat liian pitkiä. Muutaman, tai jopa vain yhden, henkilön aktiivisuus voi viedä asioita kunnassa jo paljon eteenpäin!

21 KIITOS!