Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo

2 Mikä ilmastohanke? Kuntaliiton kehittämishanke, myös ministeriöt (lvm, tem, ym) tiiviisti mukana hankkeessa Hankkeen tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia päätöksiä Hankekuntia on yhteensä 34, osa kunnista osallistuu hankkeeseen seutuna Tampere, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Seinäjoen seutu (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki), Mikkeli, Nurmijärvi, Imatran seutu (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti), Vihti, Uusikaupunki, Orimattila, Ulvila, Mänttä-Vilppula, Somero, Kiuruvesi, Pudasjärvi, Loviisa, Sievi, Vaala sekä JJR-kunnat (Juva, Joroinen, Rantasalmi)

3

4 Hankkeen toteutus Hankkeeseen osallistuville kunnille järjestetään teemaseminaareja (tähän mennessä: maankäyttö, hankinnat, energiantuotanto) ja työpajoja (ilmastoohjelmatyö) tiedon jakaminen, vertaiskeskustelut, asiantuntija-avusteinen ratkaisujen pohdinta Arvioidaan kuntien ilmastotyötä tukevia työkaluja mitä työkaluja on olemassa, miten niitä voi hyödyntää, miten niitä pitäisi kehittää Selvitetään ilmastotavoitteiden toteuttamiseen liittyviä olennaisia tekijöitä: Mitkä ovat kuntien ilmastotyön onnistumisen avaimet? opas kokonaisuuden hallinnasta kaikille kunnille, päätöksenteon tueksi

5 Laaditaan yhteenvetoraportti kuntien tilanteista ja ongelmista hankekunnista kerätään tietoa kyselyillä tieto välitetään muun muassa ministeriöille Tehdään kuntavierailuja

6 Miten tästä eteenpäin? Seuraavan seminaarin alustava ajankohta Ilmastonmuutos ja talous Kokonaisuuden näkökulma Työkalujen arvioinnin (maankäyttö, hankinnat) alustavia tuloksia Lisäksi keväällä yksi teemaseminaari (ajankohta ja aihe vielä avoimia) Vuoden lopussa hankkeen päätösseminaari

7 Kysely hankekunnille: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon

8 Mitä kysyttiin? Perustietoja kunnan energiantuotannosta (kuka tuottaa, miten jne.) ja kunnan omien toimintojen energiankulutusta Energiantuotannossa ja kulutuksessa tapahtuneita ja tulevia muutoksia Energiantuotannon tavoitteita ja energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen / uusiutuvien energianlähteiden osuuden kehitystä Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyviä haasteita, vahvuuksia ja tukitarpeita Energiantuotannon khk-päästöihin liittyvän keskustelun piirteitä

9 ja kuinka moni vastasi? Vastauksia saatiin mennessä: 15 / 29 eli vastausprosentti on 52 %

10 Kyselyn vastauksia

11 Uusiutuvien osuus sähkön- ja lämmönkulutuksesta Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta: 5,6% / 6,6% / 30% / 41,2% / 40,9% Uusiutuvien osuus kaukolämmön kulutuksesta: 0,2% / 5,4% / 10% / 14% / 15% / % / 70% / 86 % / 86 % / 100 % Lisäksi kunnilla on maalämmityskiinteistöjä, erilliskiinteistöjä lämmitetään myös metsäbioenergialla (tai ollaan siirtymässä metsäbioenergian käyttöön)

12 Tärkeitä uusiutuvan energian lähteitä Puupolttoaineet (tärkein) Vesivoima, tuulivoima, myös biokaasu Kunnan kiinteistöjen osalta maalämpö ( Maalämmön käyttöönotto on laajentunut yksityistaloista seurakunnan ja kaupungin kiinteistöihin. ) Ilmalämpöpumppujen hankinta on hyvässä vauhdissa Lannoitetehtaan prosessilämmön hyödyntäminen (kaukolämmön pääasiallinen lähde) Kalanperkeistä tehty biopolttoaine Uusiutuvia liikennepolttoaineita ei käytetä kunnissa

13 Energiantuotannossa tapahtuneet muutokset? Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääntyminen Kiinteistöjen muuttaminen öljylämmityksestä uusiutuvalle energialle (hakkeelle tai maalämmölle) Kaukolämpöverkon laajentuminen (vähentänyt osaltaan lämmitysöljyn käyttöä) Kunnan kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus on laskenut 54 % vuoden 2000 kulutuksesta, vuodesta 1996 vielä enemmän

14 Mitä muutoksia tulevaisuudessa? Taajama-alueilla kaukolämmön käyttö kasvaa edelleen ja se tuotetaan yhä suuremmalta osin uusiutuvalla energialla Uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy myös hajautetussa energiantuotannossa: Uusiutuvien energialähteiden käyttö hajautetussa energiantuotannossa tulee olemaan arkipäivää. Taajama-alueiden ulkopuolella lämpöpumppuratkaisut lisääntyvät sähkön tarve lisääntyy Biokaasun käyttö liikenteessä lisääntyy

15 Kuntien konkreettiset toimenpiteet Kuntien energiaohjelmaan (KEO) tai energiatehokkuussopimukseen (KETS) ( ) on liittynyt 14 hankekuntaa (lisäksi sopimus tekeillä ainakin yhdessä kunnassa) Toimenpiteet jakautuivat varsin laajalle, esimerkkejä: Maakuntakaavatasolla pohditaan tuulivoiman käyttöä Katujen valaistus muutetaan vähemmän energiaa kuluttavaksi Sähköenergian kilpailutuksessa vaadittu 31,5 % uusiutuvien osuutta Neljä maaseutukoulua vaihdettu öljystä pellettilämmitteisiksi Jne

16 Keskustelu energiantuotannosta ja - kulutuksesta Useissa kunnissa keskusteltu paljon, muutamissa aihe ei ole kuitenkaan herättänyt lainkaan keskustelua

17 Haasteita Yhteisen tahtotilan löytäminen ja tehtyjen päätösten noudattaminen Uusiutuvien polttoaineiden saatavuus ja hintakehitys Sähkön käytön lisääntyminen lämmityksessä erilaisten mukavuuslämmitysten ja lämpöpumppujen käyttöönoton myötä. Kaukolämmön kilpailukyvyn merkittävä huononeminen polttoaineveroratkaisujen myötä. Hämmennystä aiheuttaa Suomen valtion energiastrategian puuttuminen: Millaisissa laitoksissa ja millä polttoaineilla energiaa tullaan jatkossa tuottamaan? Mikä on kannattavaa energiantuotantolaitoksille?

18 Vahvuuksia Tahto tehdä: poliittisen johdon voimakas sitoutuminen Ammattitaitoinen ja asian ymmärtävä henkilöstö Olemassa oleva (kaukolämpö)laitteisto antaa valmiuden uusiutuvan energian lisäämiseen Tiivis kuntarakenne mahdollistaa kaukolämmön laajan käytön Aktiivinen ja edistyksellinen yritystoiminta, yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa Pitkät perinteet uusiutuvan energian hyödyntämisessä Tuulivoimaloiden sijoittamiselle soveltuvat alueet

19 Tukitarpeet ja -toiveet Tarvitaan esimerkkejä käytännön ratkaisuista kiinteistökohtaisessa uusiutuvan energian hyödyntämisessä (ei pientalot) Yhteistuotannolla tehdyn kaukolämmön kilpailukykyä tulisi tukea veroratkaisuilla Sähkön käyttöä lämmitykseen tulisi rajoittaa alueilla, joissa lämmitys voidaan hoitaa yhteistuotannolla Tarvitaan valtion avustusta polttokattiloiden uusimiseen, esimerkiksi halpakorkoista lainaa Suomen valtion tulisi pikaisesti ratkaista energiapolitiikkansa suunta: Mitä kohden mennään, millaisia polttolaitoksia ja puhdistusmenetelmiä kehitetään jne