Maaseudun uusi rooli

Transkriptio

1 Maaseudun uusi rooli Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa Maaseutu ja energia onko hajautetulle energiantuotannolle tilausta? Timo Hyttinen ja Patrik Sjöholm

2 Sisältö Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous - tutkimustuloksia ja havaintoja - biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä Johtopäätöksiä: - Energiasektorin dikotomia Seuraavat askeleet Hanke-esimerkkejä - ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä ASPIRE-malli

3 Tutkimuksia Study I Kansallinen Study II Pohjanmaa Study III Etelä- Pohjanmaa Study IV Suupohja

4 RES potentiaali kirjallisuudessa RETD 2006 Theoretical Technical Current use Stangeland 2007 Theoretical Technical Realistic Realisable Hoogwijk and Graus 2008 Theoretical Geographical Technical Economic Market Resch et al Theoretical Technical Realisable Krewitt et al Theoretical Technical Economic Deployment Demand Verbruggen et al Technical Sustainable development Economic Market

5 RES Potentiaali Classification of RES potential, modified after Verbruggen et al. Lähde: Verbruggen et al. 2010

6 RES potentiaali (uusiutuvat energian lähteet) RES: Puu: Metsätähteet ja kannot Peltobiomassa: Olki Ruokohelpi, potentiaali kesantoalalta Lietteet: Kotieläimet Jätevedenpuhdistus Biojätteet Teollisuuden jätteet EI mukana: Tuuli Aurinko Geo(thermal) Ruuantuotanto Puu: massa ym.

7 The Results Study I

8 Energy Demand RES Wood Straw Other Total % Pietarsaari Region Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Total Total without Pietarsaari Vaasa Region The Results Study II Oravainen Vöyri Maksamaa Mustasaari Vaasa Maalahti Korsnäs Total Total without Vaasa Kyrönmaa Region Isokyrö Vähäkyrö Laihia Total Coastal Suupohja Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Total Total without Kaskinen TOTAL Ostrobothnia TOTAL without Kaskinen Vaasa, and Pietarsaari

9 Seinäjoki Region Fields Biogas Wood Other TOTAL Ilmajoki Jalasjärvi Kurikka Nurmo Seinäjoki Ylistaro Total Härmänmaa Region Alahärmä Kauhava The Results Study III Lapua Ylihärmä Total Suupohja Region Isojoki Jurva Karijoki Kauhajoki Teuva Total Järviseutu Region Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Total Kuusiokunnat Region Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri Total TOTAL

10 The Results Study IV

11 Poimintoja muualta CEEC (Central and Eastern European Countries): Bioenergiapotentiaali suurempi kuin nykyinen energian kulutus van Dam et al Monet maat voisivat viedä bioenergiaa muihin EU-maihin Lewandowski et al Turkki: suunnitellut projektit: 90 % tulevaisuuden koko energiavarannosta Evrendilek and Ertekin 2003 Kroatia: Nykyinen RES-E osuus jo n. 50 %, potentiaali 100 % Bozicevic Vrhovcak et al. 2006, Schneider et al Globaalisti: Technical potential 16-kertainen nykytarpeeseen; nykyinen käyttö 13,1 % Realisable mid-term (2020) potential sähköstä n. 40 %,pitkällä tähtäyksellä 100 % Resch et al Theoretically tulevaisuuden sähkön tarve voidaan tyydyttää tuuli-, aurinko- ja bioenergialla hintaan alle 10 snt kwh -1 v mennessä de Vries et al. 2007

12 Tyyppitilanteet

13 Investment Expenses Revenues 1000 Net Present Value 1000 Internal Rent Rate % Discounted Pay Back Time, a Energy price /MWh I Industry 1 II Industry * 7000 * >15 58, >15 62,1 III Industry * ,5 IV 9 farms >15 Talous Study V V Industry 4 VI 1 farm * * ,3 20, >15 63, ,0 26,8 VII 1 farm ,8 56,3 VIII SME ,4 35,9 IX SME ,0 42,0 X Municipal , XI Municipal ,2

14 Investoinnin pienennys Tulojen lisäys Tulot 1. vuonna Talous 1000 % Takaisinmaksuaika < 8 a IRR > 12 % I Teollisuus 1 II Teollisuus 2 III Teollisuus 3 IV 9 tilaa V 1 tila VI 1 tila VII SME 1 VIII SME

15 Toimintakonsepti

16 BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

17 BIOKAASUPOTENTIAALI Maksimipotentiaali Teknis-taloudellinen potentiaali 1000 t/a TWh/a H TWh/a H TWh/a Yhdyskuntajäte 860 0,9-1,3 45 0,5-0,8 45 0,5-0,8 Elintarviketeoll. jäte 430 0,4-0,6 50 0,2-0,3 50 0,2-0,3 Jätevesiliete 160 0,9 25 0,2 50 0,5 Lanta ja olki , Peltobiomassat ,8 * 2,1 * 2,1 Kaatopaikkakaasu 0,7 ** 0,7 ** 0,7 YHTEENSÄ , Osuus polttoaineen kulutuksesta Suomessa (46,52 TWh/a) % 8-39 % % Lähde: Asplund, Korppi-Tommola ja Helynen 2005: Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen Jyväskylän yliopisto ja JSP. * Kesantopellon tuotanto nurmiheinällä, ala ha ** Nykyiset 100 % + 10 % lisäys vuodessa

18 150 Nm 3 /h Jalostus Siirto Jakelu Koko ketju Talous Nykyarvo (NPV); Sis. korkokanta (IRR); % IRR, tuloa vuonna 1; % Takaisinmaksuaika, a Diskontattu takaisinmaksuaika; a ,80 2, ,10 2, ,93 1, ,32 2,44 Investointi; Kulut; /a Tuotot; /a Biokaasua myyntiin; l bens Myyntihinta (vero 0); /l - omakustannushinta; /l - kate; /l ,28 0,15 0, ,50 0,37 0, ,70 0,57 0, ,70 0,31 0,39 Oletuksia: Biokaasua 150 Nm 3 /h, tuotanto 300 d/a Taloudellinen pitoaika 7 a Oman pääoman tuottovaatimus 10 %, diskonttauskorko 7,25 % Vierasta pääomaa 50 % investoinnista, korko 4,50 %, tasalyhennys vuosittain ALV 0 %, ei tuloveroja

19 Sisältö Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous - tutkimustuloksia ja havaintoja - biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä Johtopäätöksiä: - Energiasektorin dikotomia Seuraavat askeleet Hanke-esimerkkejä - ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä ASPIRE-malli

20 Johtopäätöksiä Tärkeimmät havainnot: RES potentiaali valtava Tuotantolaitosten talous: - Jo nyt taloudellisesti järkeviä - Aluetalouden stimulaatio Muita perusteita: Kansallinen strateginen kysymys Energia turvallisuus ja riippumattomuus Kestävä kehitys Johtopäätös: Välttämättä yleistyy seurauksena rakenteellinen uudistuminen (Dikotomia)

21 Visio: Energiasektorin Dikotomia

22 Sisältö Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous - tutkimustuloksia ja havaintoja - biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä Johtopäätöksiä: - Energiasektorin dikotomia Seuraavat askeleet Hanke-esimerkkejä - ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä ASPIRE-malli

23 Seuraavat askeleet Edellytysten luominen Ajopuumalli? Valtion tukimalli? Energiayhtiömalli? Tripple helix Knowledge triangle Alueen tahto Hankeohjelmien käynnistäminen Sektorikohtaiset: esim. kasvihuoneet Aihekohtaiset: biokaasu, polttokenno, matalaenergia Alueelliset energiaomavaraisuusohjelmat Kuntien energiaohjelma ja energiatehokkuussopimus

24 Sisältö Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous - tutkimustuloksia ja havaintoja - biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä Johtopäätöksiä: - Energiasektorin dikotomia Seuraavat askeleet Hanke-esimerkkejä - ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä ASPIRE-malli

25 ESSI-HANKE (Energy Self Sufficiency Initiative) Hankkeessa 4 pilottikohdetta; Pietarsaaren seutukunta (Levón) Kangasalan ja Pälkäneen kunnat (Tamk) Viitasaari (Jamk) Seinäjoen AMK:n pilottialueesta käydään neuvotteluja Lisäksi Suupohjan seutukunta toimii tuutorina hankkeessa Kuhunkin kohteeseen perustetaan kestävän energiahuollon yhteisö (SEC). Tarkoitus on tutkia alueiden mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja hyödyntää alueellisia resursseja. Kotisivut:

26 Energiakylä Energiakylä hankkeen tarkoituksena on hakea Pohjanmaan maakunnasta sopivia alueita tai kyliä, joilla on kiinnostusta ja halukkuutta lähteä kehittämään oman alueensa energiaomavaraisuutta. Hankeesta on meneillään ensimmäinen vaihe, toista vaihetta suunnitellaan. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella päätetään toisen vaiheen kokoluokasta sekä osallistuvista kylistä. Neuvotteluja käydään myös laajamittaisemmasta Energiakylä hankkeesta. Kotisivut: energiby.novia.fi

27 Pisara Meressä Hankkeessa kehitetään entisten merivartioasemien energiaratkaisuja Päämääränä on luoda toimiva saarekekäyttöjärjestelmä eli ns. microgrid. Tämä olisi toteutuessaan ensimmäisiä toimivia hajautetun energiantuotannon malliesimerkkejä Suomessa

28 Pisara Meressä Järjestelmä, jossa on sekä tuotanto- että kulutusinfrastruktuuri integroituna. Järjestelmä olisi täysin automatisoitu ja hallinta tapahtuisi etänä esimerkiksi mantereelta Vaasasta.

29 Sisältö Energiaomavaraisuuden potentiaali ja talous - tutkimustuloksia ja havaintoja - biokaasun liikennekäyttö esimerkkinä Johtopäätöksiä: - Energiasektorin dikotomia Seuraavat askeleet Hanke-esimerkkejä - ESSI, Energiakylä, Pisara Meressä ASPIRE-malli

30 A Coruña Cornwall Val di Scalve Värmland Suupohja Hiiumaa Alūksne Rožnovsko Alba Iulia ASPIRE Sustainable Energy Communities KEY: Coordinator Core SEC Partners Level 3 partners Granada

31 Mikä on ASPIRE-Malli? Menetelmä suunnitella, sitouttaa, toteuttaa ja seurata energiahuoltoa koskevaa projektointia. Best Practice malli siitä, mitä ASPIRE-projektissa tehtiin. Struktuuri ja muistilista, joka tarjoaa suuntaviivoja.

32 ASPIRE- Malli Suunnittelu ja perustaminen Edellytysten ja valmiuksien luominen Toimintasuunnitelma Vaikutusten arviointi

33 1. Suunnittelu ja perustamisvaihe Määrittelyt Kestävän energiahuollon yhteisön määrittely (maantieteellinen rajaus, alueen visio ja missio yms.) Sitouttaminen Organisaation perustaminen Tunnistetaan ja sitoutetaan alueen kestävän energiahuollon kehittämisen kannalta keskeiset toimijat ja sidosryhmät Muodostetaan kestävän energiahuollon kehittämisen ohjausryhmä Ominaispiirteid en tunnistaminen Vaatimusten ja tarpeiden tunnistaminen Alueen olosuhteiden kartoittaminen, kuten luonnonolot, energiaprofiili jne. Selvitetään ja dokumentoidaan kestävän energiahuollon nykytila. Tiedon tarpeiden ja osaamistarpeiden tunnistaminen

34 2. Edellytysten ja valmiuksien luominen Tietoisuuden lisääminen Kestävään energiahuoltoon liittyvän yleisen tietämyksen parantaminen (tietoisuuden lisäämissuunnitelma) Kyvykkyyksien parantaminen Keskeisten toimijoiden osaamisen parantaminen (ammattiryhmät, asiantuntijat jne.)

35 3. Toimintasuunnitelma Projektointi Projekti-ideoiden kokoaminen: dokumentoidaan esille nousseet projekti-ideat Priorisointi Priorisoidaan projekti-ideat niiden toteuttamiskelpoisuuden mukaan Toimintasuunnitelma Resurssit Implementoin ti Toimintasuunnitelmaan dokumentoidaan visio ja missio, kehittämisen painopistealueet, tavoitteet ja projektikuvaukset Varmistetaan toimintasuunnitelman toteuttaminen, eli laaditaan rahoitushakemukset ja turvataan riittävät henkilöresurssit Toimintasuunnitelman käyttöönotto ja toteutus

36 4. Vaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset Esim. työpaikkojen lukumäärä, väestön olosuhteet, yhtenäisyys Taloudelliset vaikutukset Esim. taloudellinen tasapaino, tase, ostovoima Ympäristövaikutukset Esim. uusiutuvan energian osuus tuotetusta energiasta, päästöt ilmaan ja veteen, energiankulutus

37 ASPIRE-MALLI Mallia kehitetään aktiivisesti eteenpäin. Seuraavana tavoitteena on laatia mallista internetissä toimiva versio ensisijaisesti omaa hankekantaa ja yhteistyökumppaneita varten.

38 Kiitos mielenkiinnosta!