BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
|
|
- Helmi Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Pekka Peura Merja Pakkanen Tuukka Järvinen Alpo Kitinoja BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Biokaasun liikennekäyttö Vaasan seudulla Tiivistelmä 3 1. Tavoitteet ja tarkoitus 5 2. Biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa Arvoketjun yleiset edellytykset ja rakenne 2.2 Biokaasun tuotanto 2.3 Jalostus 2.4 Varastointi ja siirto 2.5 Jakelu 2.6 Käyttö 3. Biokaasun liikennekäytön kannattavuus Vaasassa Kustannukset 3.2 Tuotot 3.3 Pääoman tarve ja rahoitus 3.4 Kannattavuus 3.5 Omistus ja organisaatio 4. Tausta Yleisiä taustatekijöitä 4.2 Biokaasu liikennepolttoaineena laatua ja riittävyyttä 4.3 Liikennekäytön markkinapotentiaali LIITE 32 VAASA 2009
4 2
5 Tiivistelmä Tämän liiketoimintasuunnitelman tavoitteena on kiteyttää liikeidea, jonka mukaan tuotetaan ja myydään biokaasua liikennepolttoaineeksi Vaasan seudulla. Suunnitelma pyrkii antamaan potentiaalisille investoijille riittävät tiedot päätöksenteon tueksi. Työ on osa BIOMODE hankeohjelman ensimmäistä vaihetta, jonka tavoitteena on käynnistää biokaasun liikennekäyttö Seinäjoen ja Vaasan seuduilla. Samalla pyritään luomaan yhteys muihin vireillä oleviin suunnitelmiin. Pidemmällä tähtäyksellä BIOMODE ohjelman tavoitteena on vähitellen synnyttää uutta biokaasuliiketoimintaa sekä hyödyntää erityisesti pohjalaisen maaseudun biokaasupotentiaalia. BIOMODE hanketta ovat rahoittaneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan EAKR-ohjelma, Vaasan kaupunki, Laihian kunta ja VASEK sekä Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Biokaasun liikennekäytön käynnistäminen edellyttää monen ongelman ratkaisemista. Kysyntä ja tarjonta on kyettävä luomaan samalla kertaa, ja jo käynnistysvaiheessa on voitava varmistaa tuotannon ja käytön kriittinen massa. Olennaista on ratkaista ns. muna kana ongelma ( kukaan ei tuota biokaasua ellei kukaan hanki biokaasuajoneuvoja; kukaan ei hanki biokaasuajoneuvoja ellei kukaan tuota biokaasua ). BIOMODE hankkeen tehtävänä on ollut varmistaa, että nämä ehdot voidaan täyttää. Kuitenkin selvää on, että koko järjestelmän elinehto pitkällä tähtäyksellä on se, että kokonaisuus ja sen kaikki osat ovat taloudellisesti kannattavia. Biokaasun liikennekäytön arvoketjuun kuuluvat biokaasun tuotanto, jalostus (puhdistus ja paineistus), siirto ja varastointi, jakelu ja käyttö. Sen rakentuminen Vaasassa perustuu seuraaviin alustaviin neuvotteluihin: Jätehuoltoyhtiö Stormossenin tuottamasta biokaasusta osa jalostetaan liikennekäyttöön. Tässä suunnitelmassa vaihtoehdoiksi on valittu 75 ja 150 Nm 3 /h reaktorikaasua. Jalostettuna ne vastaavat noin tai l bensiiniä ja noin 250 tai 500 henkilöauton kulutusta. Vaasassa toimiva Wärtsilän moottorilaboratorio käyttää jalostettua biokaasua niin, että vaadittava menekki voidaan taata. Ajoneuvokäyttäjiä hankitaan aktiivisesti (kaupunki ja muut julkiset organisaatiot, yritykset, taksit, yksityiset) osana hanketta. Biokaasun jakelusta vastaa energiayhtiö St1 jakeluasemallaan Vaasan Palosaarella. Vaasa Vesi asentaa kaasuputken lieteputken yhteyteen välille Palosaari Stormossen. Aikataulusyistä alkuvaiheessa kaasu siirretään kolmella kontilla. Investointien kokonaismäärä 75 Nm 3 /h tuotannolla on 0,8 ja 150 Nm 3 /h tuotannolla noin 1,31 miljoonaa ja käyttö- ja rahoituskulut vastaavasti ja Ensimmäisen vuoden kustannuksiksi tulee siten pienemmällä tuotannolla 0,97 ja isommalla 1,38 miljoonaa. Vaasaan perustettava biokaasun liikennekäyttöjärjestelmä näyttää laskelmien perusteella hyvin kannattavalta investoinnilta. Kun biokaasun myyntihinnaksi oletetaan 0,70 /l bens (bensiinilitraa vastaava energiamäärä; alv 0), on jalostuksesta jakeluun ulottuvan arvoketjun takaisinmaksuaika pienemmällä tuotantomäärällä noin 3,7 vuotta ja isommalla tuotannolla noin 2,4 vuotta, ja niissä kassavirta tulee voitolliseksi neljäntenä ja kolmantena vuonna vastaavasti. Autojen suurkäyttäjille (oletuksena ajoa km, kulutus 8 l/100 km, vertailuhinta 1,25 /l) takaisinmaksuaika on vain 1 vuosi ja vuotuinen säästö polttoainekuluissa BIOMODE hanke ei voi tehdä päätöksiä järjestelmän toteuttamisesta tai siihen liittyvistä yksityiskohdista. Esimerkiksi kaikki hinta-, investointi- ja käyttökustannustiedot ovat laskelmiin valittuja lähtöoletuksia tavoitteena on ollut valita mahdollisimman oikeita lukuja, mutta lopullisesti ne kaikki jäävät tarkemmin sovittaviksi järjestelmän toteuttamiseen osallistuvien yritysten kesken. Biokaasu on päästöiltään ja muilta ympäristövaikutuksiltaan ylivoimainen verrattuna mihin tahansa uusiutuviin ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Tätä suurta hyötyä ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon liiketoimintasuunnitelman talouslaskelmissa. 3
6 4
7 1. Tavoitteet ja tarkoitus Tämän liiketoimintasuunnitelman tavoitteena on kiteyttää ja konkretisoida liikeidea, jonka mukaan on tarkoitus tuottaa ja myydä liikennepolttoaineeksi uusiutuvaa biokaasua Vaasan seudulla. Suunnitelma pyrkii antamaan potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja sijoittajille riittävät tiedot päätöksenteon tueksi. Liiketoimintasuunnitelma on osa BIOMODE hankeohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ja demonstroida biokaasun liikennekäyttöä Suomessa. Nyt käynnissä on ohjelman ensimmäinen vaihe, jonka tavoitteena on perustaa kaksi alueellista infrastruktuuria (biokaasun tuotanto, jalostus, siirto, jakelu ja käyttö) kohteina Seinäjoen seutu sekä Vaasan ja Laihian seutu. Lisäksi pyritään luomaan yhteys Jyväskylässä ja mahdollisesti muuallakin samanaikaisesti vireillä oleviin suunnitelmiin. Pidemmällä tähtäyksellä BIOMODE ohjelman tavoitteena on vähitellen synnyttää uutta liiketoimintaa biokaasun ympärille, levittää hyviä käytäntöjä ja tietoa sekä selvittää ja hyödyntää erityisesti pohjalaisissa maakunnissa maaseudun biokaasupotentiaalia. BIOMODE hankeohjelman ensimmäisen vaiheen tärkein tehtävä on varmistaa biokaasun liikennekäytön käynnistyminen sekä valmistella investointeja, jotka tarvitaan Vaasan ja Seinäjoen seudulla. Nyt käsillä oleva liiketoimintasuunnitelma on keskeinen osa tätä valmistelutyötä Vaasassa, ja sen tarkoituksena on hakea aktiivisesti sekä palvella potentiaalisia investoijia. Liiketoimintasuunnitelman tärkeimmät osat ovat biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa (kappale 2) sekä talous (kappale 3). Tässä esitettävät tiedot ovat siinä mielessä alustavia, että varsinaiset investoijat ja järjestelmään osallistuvat toimijat tekevät lopulliset päätökset investoinneista ja keskinäiset sopimukset toiminnan ehdoista. Uuden polttoaineen käyttöönotto ja uuden infrastruktuurin perustaminen osaksi toimivaa ja vahvaa järjestelmää on monesta osasta koostuva kokonaisuus, joka edellyttää useiden toimijoiden sitoutumista. Edellytyksenä on myös näiden osien ja toimijoiden tunnistaminen ja laaja ymmärtäminen. Siksi tähän liiketoimintasuunnitelmaan on liitetty taustatietoa biokaasusta ja sen liikennekäytöstä (kappale 4). Biokaasun tuottaminen ja jalostaminen liikennepolttoainekäyttöön on kannattavaa liiketoimintaa, jossa investointien takaisinmaksuajat ovat energia-alalla totuttuun nähden poikkeuksellisen lyhyet. Tulevaisuuden polttoaineena biokaasu on laadukas ja edullinen. Koko arvoketju tuotanto, jalostus, varastointi ja siirto, jakelu ja käyttö muodostaa toimivan kokonaisuuden, joka hyödyttää niin investoinneissa mukana olevia yrityksiä kuin biokaasun käyttäjiäkin. Vaasalla on hyvä mahdollisuus rakentaa nyt ensimmäinen teollisen mittakaavan infrastruktuuri puhtaasti biokaasun liikennepolttoainekäyttöön, mikä sopii erinomaisesti Vaasan energiakaupunki-imagoon ja luo kaupungistamme kuvaa suunnannäyttäjänä. 5
8 6
9 2. Biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa 2.1 Arvoketjun yleiset edellytykset ja rakenne Biokaasun liikennekäytön käynnistämisessä on olennaista ratkaista ns. muna kana ongelma ( kukaan ei tuota biokaasua ellei kukaan hanki biokaasuajoneuvoja; kukaan ei hanki biokaasuajoneuvoja ellei kukaan tuota biokaasua ), jonka mukaan järjestelmä ei synny normaalisti markkinoiden ehdoilla. Seuraavat ehdot on välttämätöntä täyttää jo järjestelmän perustamisvaiheessa: On saavutettava biokaasun menekin ja kysynnän kriittinen massa, jotta investointien kannattavuus varmistetaan On kyettävä perustamaan koko järjestelmä biokaasun tuotannosta käyttöön samalla kertaa, ja avaintoimijoiden on sitouduttava järjestelmään ja investointeihin yhteisellä päätöksellä etukäteen BIOMODE hankkeen tehtävänä on ollut varmistaa, että nämä ehdot voidaan täyttää. Aiheen uutuus Suomessa, tarvittavat kohtalaiset taloudelliset panostukset sekä monen toimijan ja asian yhteensovittamisen välttämättömyys ovat vaatineet yhteiskunnallista markkinointia ja pitkäkestoisia keskusteluita eri osapuolten kanssa. Kuitenkin selvää on, että koko järjestelmän elinehto pitkällä tähtäyksellä on se, että kokonaisuus ja sen kaikki osat erikseen ovat taloudellisesti kannattavia. Tarkoituksena onkin, että ajan mittaan biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tulee markkinaehtoiseksi ja kaikella tavalla normaaliksi liiketoiminnaksi. Vaasassa hankkeen tavoitteena on toteuttaa biokaasun tuotanto ja jalostus teollisessa mittakaavassa ja luoda edellytykset järjestelmän laajenemiselle jatkossa. Näin mahdollistetaan se, että biokaasusta tulee todellinen vaihtoehto liikenteen polttoaineeksi. Tässä kappaleessa on selostettu Vaasaan perustettavan biokaasun liikennekäytön arvoketjun konkreettiset vaiheet olennaisilta osiltaan toimijat, toimintatavat, vaihtoehdot sekä kunkin ketjun osan vaikutus kokonaisuuteen. BIOMODE hanke on motivoinut ja saattanut eri toimijat yhteen ja siten vaikuttanut kokonaisuuden syntymiseen. Luonnollisesti hanke ei voi tehdä päätöksiä tai sopimuksia järjestelmän toteuttamisesta tai siihen liittyvistä yksityiskohdista, vaan ne kaikki jäävät tarkemmin päätettäviksi ja sovittaviksi järjestelmän toteuttamiseen osallistuvien yritysten kesken. Käsillä oleva liiketoimintasuunnitelma perustuu neuvotteluihin ja alustaviin suullisiin sopimuksiin seuraavien avaintoimijoiden kanssa: Stormossen Oy: Vaasan seudulla jätehuollosta vastaavan Stormossenin tuottamasta biokaasusta osa jalostetaan liikennekäyttöön (Stormossenin hallitus odottaa vielä ennen lopullista päätöstään maan hallituksen päätöstä biokaasun syöttötariffista) 7
10 Wärtsilä Oy: Vaasan keskustan lähellä toimiva Wärtsilän moottorilaboratorio käyttää liikennekäyttöön jalostettua biokaasua niin, että vaadittava menekki voidaan taata (toimitusjohtajan ilmoituksen mukaan vakava kiinnostus, mutta lopullinen päätös tehdään taloudellisten ja muiden laskelmien perusteella) St1: Biokaasun jakelusta liikennekäyttöön vastaa energiayhtiö St1, jolla on jakeluasema Vaasan Palosaarella (johtoryhmän kannanotto; lopullinen päätös tehdään taloudellisten laskelmien perusteella) Vaasa Vesi Oy: Kaasuputki asennetaan välille Palosaari Stormossen rakennettavan Vaasan Veden suunnitteleman lieteputken yhteyteen (toimitusjohtajan ilmoitus ja vireillä oleva suunnitelma) Sitovia sopimuksia ei toistaiseksi ole toimijoiden kesken tehty, ja toisaalta mukaan saattaa jo alkuvaiheessa tai myöhemmin tulla myös muita kuin nyt mukana olevat ja tässä liiketoimintasuunnitelmassa mainitut yritykset. Koska biokaasun liikennekäytön taloudelliset edellytykset näyttävät hyviltä, on järjestelmän laajeneminen hyvin todennäköistä. Siksi osa toimijoista saattaa olla valtakunnallisia, jopa kansainvälisiä, varsinkin kaasun siirrossa ja jakelussa sekä liiketoimintamallista ja organisoitumisen tavasta riippuen kokonaisuuden hallinnassa. Osa taas on selvästi paikallisia tai alueellisia toimijoita erityisesti kaasun tuotannossa ja käytössä. 2.2 Biokaasun tuotanto Jätehuoltoyhtiö Stormossen vastaa biokaasun tuotannosta Vaasan alueella. Raakaaine tulee seitsemän kunnan alueelta (Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Vähäkyrö, Maalahti, Vöyri Maksamaa ja Korsnäs). Biokaasun tuotannon raaka-aineena käytetään kuntien alueelta koottavaa yhteiskuntajätettä. Lisäksi laitos käsittelee yhdyskuntien jätevesilietteitä sekä teollisuuden jätteitä. Stormossen tuottaa kahdessa biokaasureaktorissa yhteensä noin 300 Nm 3 /h (normikuutiota tunnissa) biokaasua, jonka metaanipitoisuus on noin 65 %. Lisäksi Stormossenin kaatopaikalta syntyy kaatopaikkakaasua, jonka määrä nykyisellään on vajaat 200 Nm 3 /h. Osa biokaasusta käytetään Botnia-hallin lämmitykseen, ja osa hyödynnetään tuottamalla sähköä uudella sähkögeneraattorilla. Tällä hetkellä osa tuotettavasta biokaasusta jää kuitenkin hyödyntämättä, ja nykyisen käyttömäärän ja oman tarpeen yli jäävä kaasu poltetaan soihdussa ( soihdutetaan ). Biokaasun jalostaminen liikennepolttoaineeksi on Stormossenille houkutteleva vaihtoehto taloudellisen kannattavuutensa takia. Johdon ilmoituksen mukaan se sopii hyvin Stormossenin toimenkuvaan, jossa omalle tuotteelle haetaan nykyistä parempaa jalostusarvoa ja taloudellista tuottoa ja sen myötä edullisempaa jätehuoltoa. Samalla se täydentää kaasun jalostuksen kokonaisuutta, joka koostuu useasta menetelmästä. Sen sijaan vastuun ottaminen kaasun jakelusta ja liiketoiminnan harjoittaminen liikenteen polttoaineen jakelijana ei sellaisenaan kuulu yhtiön toimialaan. Näin ollen Stormossenille todennäköisesti luontevin rooli biokaasun liikennekäyttöjärjestelmässä on toimia biokaasun tuottajana ja jalostajana. 8
11 Biokaasun tuotanto sinänsä ei vaadi Stormossenilta uusia investointeja, koska kaasua tuotetaan tälläkin hetkellä. Nyt suunniteltu järjestely ja erityisesti kaasun johtaminen putkella kaupunkiin ja lähelle useita potentiaalisia käyttäjiä voi tulevaisuudessa kuitenkin lisätä biokaasun kysyntää niin, että kaasun tuotantoa olisi mahdollista tehostaa ja lisätä Stormossenilla. Tällaisessa tilanteessa biokaasun tuotantoon tarvitaan uusia raaka-aineita lähiseuduilta. Stormossenin kapasiteetti tuottaa biokaasua liikennepolttoaineeksi on selkeästi tässä liiketoimintasuunnitelmassa käytettyjä määriä suurempi, mikä antaa mahdollisuudet biokaasun liikennekäyttöönkin tarkoitetun tuotannon lisäämiseen tuntuvasti jo lähitulevaisuudessa. Eri toimijoiden tarpeiden selvittäminen ja kannattavuuksien laskenta ei kuitenkaan kuulu tähän työhön. 2.3 Jalostus Arvoketjun toinen vaihe on biokaasun jalostus, jossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Puhdistus: Raakabiokaasu puhdistetaan biometaaniksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että raakakaasusta poistetaan pääosin hiilidioksidia ja osin eräitä muita epäpuhtauksia. Suomessa ei toistaiseksi ole liikennebiokaasun laatustandardia, mutta käytännössä kaasun tulee täyttää seuraavat laatuvaatimukset: - CH 4 (metaanipitoisuus): % - CO 2 +O 2 +N 2 < 4 % - O 2 < 1 % - NH 3 < 20 mg/m 3 - H 2 O < 32 mg/m 3 Paineistus: Kaasu paineistetaan joko kuljetusta ja siirtoa tai jakelua varten. Siirrossa tarvittava paine riippuu siirtotekniikasta: konttiratkaisussa kaasun paineeksi tulee bar ja putkisiirrossa 2 10 bar. Jakeluasemalla paineeksi tulee bar. Tarkoitus on, että Stormossen investoi jalostuksessa tarvittavaan laitteistoon, ja että se ottaa huolehtiakseen myös tämän osan liiketoiminnan. Alustavien keskusteluiden sekä tarjolla olevien teknisten ratkaisujen perusteella tässä liiketoimintasuunnitelmassa on laskelmien pohjaksi otettu kaksi vaihtoehtoa liikennekäyttöön jalostettavan biokaasun tuotantomääräksi: 75 Nm 3 /h raakakaasua, joka vastaa: - noin 25 % Stormossenin reaktorikaasun kokonaistuotannosta - noin litraa perinteistä polttoainetta (bensiini tai diesel) 150 Nm 3 /h raakakaasua, joka vastaa: - noin 50 % Stormossenin reaktorikaasun kokonaistuotannosta - noin litraa perinteistä polttoainetta (bensiini tai diesel) 9
12 Jalostuksessa tarvittavia teknisiä ratkaisuja on olemassa useita, mutta suurin osa niistä soveltuu huomattavasti nyt suunnitteilla olevia kaasumääriä suuremmille volyymeille. Pyydettyjen ja saatujen budjettitarjousten perusteella ainut Stormossenin ja Vaasan järjestelmän kokoluokkaan soveltuva ratkaisu sekä volyymiltään että hinnaltaan on Metener Oy:n tarjoaman jalostusyksikkö, joka samalla on ainut tarjolla oleva kotimainen ratkaisu. Metener on Laukaalla sijaitseva biokaasuteknologiayritys, jolla itsellään on ollut tällainen jalostusyksikkö käytössään jo vuosia ilman toimintaongelmia. Jalostettavan kaasumäärän vaihtoehdot on valittu siten, että pienempi määrä tuotettaisiin yhdellä ja suurempi kahdella yksiköllä. Jalostusyksiköt ovat siten moduuleja, joita voidaan hankkia tarvittaessa lisää. 2.4 Varastointi ja siirto Arvoketjun kolmas vaihe on biokaasun varastointi ja siirto jakelupaikalle. Siirto voidaan järjestää joko konteissa kuljettaen tai putkea pitkin. Putkiratkaisu soveltuu vain sellaisiin kohteisiin, joissa tuotanto-, jalostus- ja jakelupaikat sijaitsevat kohtalaisen lähellä toisiaan. Vaasassa kuitenkin putken rakentaminen on kannattavaa, koska se voidaan toteuttaa yhdessä lieteputken kanssa. Putken rakentamisen aikataulun takia alkuvaiheessa biokaasun varastointi ja siirto jakelupaikalle on todennäköisesti tarkoituksenmukaista järjestää konteissa. Myöhemmässä vaiheessa, kun kaasuputki otetaan käyttöön, hankitut kontit voidaan siirtää Laihian, mahdollisesti Seinäjoen tai muiden vastaavien kohteiden tarpeisiin. Konttikuljetus Yleisin tapa siirtää puhdistettu biokaasu eli biometaani paineistettuna jakelupaikalle on kuljetus konteissa. Jakelupaikalla kontit toimivat kuten polttoainetankit, joista kaasu otetaan suoraan jakeluautomatiikkaan ja sen kautta ajoneuvoihin. Konttien kuljetuksen voi hoitaa ulkopuolinen kuljetusyhtiö, joita on useita sopivia Vaasassa (esim. Velj. Risberg tai Halmesmäki) ja Vaasan ulkopuolisia. Kontteja on saatavissa useita kokoja ja malleja; mallin ja koon valinta riippuu liikennekäyttöön tuotettavan ja jalostettavan biokaasun määrästä sekä kaasun siirron kokonaisratkaisusta. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on oletuksena käytetty ruotsalaisen yrityksen mallia (Processkontroll Ab; kuva 1), josta on saatavissa kahta eri kokoa, noin 2600 ja noin 3700 Nm 3 vetävät kontit. Konttien tekniset tiedot ovat seuraavat: Pieni kontti: - kokonaistilavuus Nm 3 - paino 14,3 tonnia - sisältää 100 kpl 90 litran teräspulloja Iso kontti: - kokonaistilavuus Nm 3 - paino 19 tonnia - sisältää 142 kpl 90 litran teräspulloja Processkontroll Ab:n ratkaisu on valittu tässä työssä suunnitelman lähtökohdaksi siitä syystä, että yritys on uskottava ja luotettava ja sillä on pitkä kokemus vastaavista toimituksista Ruotsiin ja myös Suomeen Gasum Oy:n maakaasun jakelujärjestelmään. 10
13 Kuva 1. Biokaasun kuljetus kontilla (esimerkki Ruotsista; lähde: Processkontroll Ab:n budjettitarjous). Suunnitelmassa on oletettu, että alkuvaiheessa kontteja hankitaan kolme kappaletta, periaatteessa niin, että yhtä voidaan täyttää jalostuskohteessa, yhtä voidaan tyhjentää jakelupaikalla, ja yksi voi toimia varastona. Käytännössä luonnollisesti käyttötapa voi olla mikä tahansa muukin. Liiketoimintasuunnitelma ei ota kantaa siihen, millaisella rahoitusmallilla kontit hankitaan tai kuka kontteihin investoi. Siirto putkea pitkin Vaasassa suunnitellaan mittavan rakennushankkeen toteuttamista, jossa rakennetaan 11 kilometrin pituinen maanalainen putki jätevesilietteen johtamiseksi Påttin puhdistamolta Palosaarelta Stormossenille Koivulahteen (Kuvassa 2 esimerkinomaisesti yksi linjausvaihtoehto). Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Lieteputken rakentaminen mahdollistaa kaasuputken rakentamisen Stormossenilta Palosaarelle samanaikaisesti sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin edullisesti; kaasuputki onkin liitetty osaksi hankesuunnitelmaa. Näin Stormossenin tuottaman kaasun siirrolle saadaan pysyvä ratkaisu, joka tulevaisuudessa mahdollistaa kaasun käytön ja sen myötä tuotannon huomattavan tehostamisen ja lisäämisen. Stormossenin ja Påttin välisen runkoratkaisun lisäksi tarvitaan vain lyhyt erillisputki jakeluasemalle. 11
14 Kuva 2. Påttin puhdistamon Stormossenin välinen lieteputki, reittivaihtoehto Jakelu Liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasun jakelu hoidetaan alkuvaiheessa yhdeltä asemalta Vaasassa. Myöhemmässä vaiheessa voi olla tarkoituksenmukaista aloittaa biokaasun jakelu myös suoraan Stormossenilla, jolloin esimerkiksi jätehuoltoautojen tankkaaminen olisi helppoa. Tuotantoyksikön viereen sijoitettu tankkauslaite on suhteellisen edullinen. Järjestelmän yleistyessä ja laajetessa on luonnollista lisätä jakeluasemien määrää. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on kuitenkin lähtökohtana perustaa yksi asema, jolla voidaan tankata myös maakaasua. Jakeluasemien toimittajia on useita, ja luonnollisestiinvestoinnin tekijä valitsee toimittajan tarjousten perusteella. Tässä suunnitelmassa on käytetty oletuksena ja investointilaskennan perusteena ruotsalaisen Processkontroll Ab:n kokonaistoimitusta, joka sisältää jakeluasema toimituksen Vaasaan, asennuksen ja koekäytön. Jakeluaseman varustukseen kuuluvat seuraavat osat: Rakennus, joka sisältää seuraavat osat ja toiminnot: - kiinteä kaasuvarasto, 12 kpl 90 l metallipulloja, paine 250 bar, volyymi 350 Nm 3 - kompressori ja hydrauliikka (paineen tasaus tankkaukseen) - sähköistys, valvonta ja kauko-ohjaus Kaasuvarasto: - konttialue, josta kaasu otetaan tankkaukseen - kiinteän kaasuvaraston laajennusmahdollisuus Tankkausyksikkö (dispenseri) - 2 tai 1 pistoolia per yksikkö - mittaus ja maksuyksikkö (kortti tai kassa mahdollisia) 12
15 Tankkausasemilta ajoneuvoihin tankattavan kaasun tulee olla hajustettua. Alustavien neuvotteluiden mukaan energiayhtiö St1 on kiinnostunut ottamaan jakelun vastuulleen ja investoimaan tarvittavaan jakeluaseman laitteistoon. Todennäköinen ja sijainniltaan sopivin jakeluaseman paikka on Palosaarella jo nykyisin oleva St1 polttoaineiden jakeluasema. Esimerkki tavalliselle huoltoasemalle sijoitetusta kaasun tankkauspisteestä on kuvassa 3. Kuva 3. Kaasun tankkausasema. 2.6 Käyttö BIOMODE hankkeen tehtävänä on varmistaa liikennekäyttöön tuotettavan biokaasun menekki. Tämä on välttämätöntä, jotta investointien ja koko arvoketjun kannattavuus voidaan turvata. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikelle liikennebiokaasulle on löydettävä käyttö jo ennen päätöksiä investoinneista. Hankkeessa on varattu suuri työpanos käyttäjien sitouttamiseen etukäteen aktiivisesti niin, että eri toimijat hankkivat mahdollisimman paljon kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Kuitenkin jo etukäteen on ollut selvää, että riittävän ajoneuvomäärän saaminen koko menekin varmistamiseksi heti järjestelmän käynnistysvaiheessa on mahdotonta. Tästä syystä jalostetun biokaasun suurkäyttäjän löytäminen on ollut välttämätöntä. 13
16 Vaikka hankkeen tarkoituksena on ensisijaisesti edistää biokaasun liikennekäyttöä, on potentiaalisia suurkäyttäjiä haettu myös teollisuudesta. Suurkäyttäjän roolina järjestelmän kannalta on taata kriittinen massa ja riittävä menekki biokaasulle. Toiminnan vakiinnuttua biokaasun liikennepolttoainekäyttöä voidaan lisätä vähitellen. Samalla voidaan etsiä myös muita käyttäjiä esimerkiksi teollisuudesta. Ajan myötä on hyvinkin pian mahdollista, että kulutus ja menekki ylittävät alkuvaiheen tuotannon määrän. Tällöin ajankohtaiseksi tulevat kaasuntuotannon lisääminen Stormossenilla ja muissa kohteissa ja järjestelmän laajentaminen. Biokaasun teollisuuskäyttö Alustavissa neuvotteluissa biokaasun käytölle on osoittanut kiinnostusta Wärtsilä, joka tekee lopullisen päätöksen kaasun käytöstä talouslaskelmien ja tarkempien neuvotteluiden perusteella. Tarkoituksena on, että Wärtsilä käyttää jalostettua biokaasua Vaasan keskustassa sijaitsevassa moottorilaboratoriossa tehtävissä kokeissa muiden energialähteiden ohella. Wärtsilän polttoaineen tarve ja potentiaalinen biokaasun käyttömäärä on erittäin suuri, eivätkä tässä suunnitelmassa kaavaillut biokaasun tuotantomäärät riitä lähellekään kattamaan koko tarvetta. Tarkoitus onkin pyrkiä sopimukseen, jonka mukaan Wärtsilä käyttää kaiken kaasun, joka ei kulu liikennekäytössä. Tässä suunnitelmassa ei voida ottaa kantaa käytön ajoittumiseen ja profiiliin tai muihin teknisiin yksityiskohtiin, kuten varastointiin, toimitustapaan ja maksuliikenteeseen. Oletuksena on käytetty kokonaismäärällä tehtävä kauppa, jossa polttoaineen veroton hinta on sama teollisuuden ja liikenteen käytössä. Tässä vaiheessa kokonaismenekin varmistaminen on oleellinen ja riittävä tieto investointilaskelman luotettavuuden kannalta. Liikennekäyttö Tämän suunnitelman mukaiset vaihtoehdot biokaasun tuotannolle liikennekäyttöön ovat 75 ja 150 Nm 3 /h Stormossenin reaktoreiden raakakaasua. Ne vastaavat noin tai litraa bensiiniä. Määrää voidaan verrata suoraan bensiiniin, koska biokaasua käyttävien ajoneuvojen polttoaineen kulutus ja moottoreiden tehot ovat hyvinkin samanlaiset. Kaasulla olisi mahdollista päästä selvästi parempaan tehokkuuteen, koska jo reaktoribiokaasun oktaaniluku on noin 140. Kuitenkin käytännössä nykyisin suurin osa kaasua käyttävistä ajoneuvoista käyttää rinnakkain myös bensiiniä (tai dieseliä), minkä vuoksi säätöjen täytyy vastata bensiinikäyttöä; tästä syystä potentiaalinen tehokkuus jää hyödyntämättä. Taulukkoon 1 on koottu kaasun jalostusvaihtoehtoja vastaavat määrät liikennepolttoainetta sekä niiden kuluttamiseen tarvittavat määrät ajoneuvoja. Laskennassa käytetyt polttoaineen kulutuksen ja ajomäärien oletusarvot on merkitty taulukon alle. Arvio osoittaa, että tuotettava liikennebiokaasu riittää hyvin suuren ajoneuvomäärän kulutukseen. Kääntäen tämä tarkoittaa, että menekin varmistamiseksi esimerkiksi suuremmalla tuotantomärällä tarvittaisiin jopa 500 normaalikäyttöistä henkilöautoa. Vastaavasti takseja (tai muita paljon ajavia autoja) ja busseja tarvittaisiin vähemmän. Joka tapauksessa tällaisen automäärän hankkiminen kestää järjestelmän perustamisen kannalta liian kauan. Tämän vuoksi Wärtsilän rooli on merkittävä, ja samalla saadaan aikaa ajoneuvokannan synnyttämiseksi vähitellen. 14
17 Taulukko 1. Biokaasun tuotantoa (vaihtoehdot 75 ja 150 Nm 3 /h) vastaavat autojen lukumäärät. 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Biokaasua; 1000 Nm 3 /a Metaania; 1000 Nm 3 /a Bensiinivastine; 1000 l/a Dieselvastine; 1000 l/a Autoja; kpl Henkilöautot * Taksit ** Bussit *** * 8 l/100 km; km/a ** 8 l/100 km; km/a *** 40 l/100 km; km/a Biokaasukäyttöisiä autoja on saatavilla lähes kaikilta autonvalmistajilta. Keski- ja Etelä- Euroopassa kaasulla käyviä autoja on liikenteessä useita miljoonia, joskin tärkein polttoaine on maakaasu. Ruotsissa, jossa kaasun jakeluverkko ei toistaiseksi ole koko maan kattava, on yleisesti käytössä ollut runsaasti malleja, jotka kykenevät käyttämään sekä kaasua että bensiiniä (tai jotain muuta polttoainetta) samanaikaisesti. Tällöin nämä ajoneuvot eivät ole riippuvaisia yksin kaasun jakeluverkostosta. Tämä on hyvin tärkeää myös Suomessa, jossa maakaasuverkosto on vasta syntymässä, ja biokaasua jaellaan vain yhdessä paikassa (Erkki Kalmari, Laukaa). Kuvassa 4 on esimerkki biokaasutaksista, joka toimii Laukaalla. Kuva 4. Biokaasutaksi. 15
18 Jatkossa biokaasun jakelualueella investointi kaasukäyttöiseen autoon kannattaa pienellekin yritykselle. Esimerkiksi yksittäinen taksiautoilija maksaa biokaasuauton lisäinvestoinnin (tavallisen ja biokaasulla käyvän auton hinnan erotus) takaisin yhdessä vuodessa. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: - Ajomäärä: km/a - Bensan kulutus: 8 l/100 km - Vertailuhinta (bensiini): 1,25 /l - Biokaasun hinta: 0,85 e/bensalitraekvivalentti - Biokaasuauton lisäinvestointi: euroa - Investoinnin takaisinmaksuaika: 1 vuosi Taksiautoilija vaihtaa ajoneuvoa keskimäärin kolmen vuoden välein, joten kahden jälkimmäisen vuoden ajan hän saa merkittäviä säästöjä polttoainekuluissa (noin vuodessa). Vaasa energiakaupunkina on sitoutunut hankkeeseen ja ilmoittanut olevansa valmis hankkimaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Se omistaa yhteensä noin 150 autoa, joista kaupungin kuljetustoimella on käytössä noin 100 autoa. Lisäksi ajoneuvokantaa on Vaasan Vesi Oy:llä, joka tekee autoinvestoinnit itsenäisesti. Kaupungilla on myös hyvä huolto- ja kunnossapito-organisaatio, joten autojen huolto sujuu heti aloitusvaiheessa. Vaasan kaupungin rooli suunnannäyttäjänä ja muiden motivoijana on merkittävä, mutta kaupungin itsensä hankkima ajoneuvokanta ei ole riittävä koko järjestelmän kannalta. Biokaasun liikennekäytön asiakkaiksi tavoitellaan erityisesti alueella toimivia julkisia organisaatioita ja yrityksiä. Investoinnin takaisinmaksuaika on varsin houkutteleva sellaisilla organisaatioilla, joilla ajokilometrejä kertyy paljon, ja selvästi edullisemman polttoaineen ansiosta säästöä kertyy merkittävästi. Toisaalta biokaasun liikennekäytön käynnistämiseksi olisi tärkeää saada kysyntää volyymin kautta, ja siksi polttoainetta paljon käyttävät yritykset ovat tärkeitä. Yksityisautoilijoiden kynnys ryhtyä piloteiksi on suurempi, ja toisaalta keskimääräisillä ajokilometreillä laskettuna biokaasuautoon investoinnin takaisinmaksuaika on yksityisautoilijalle pidempi. 16
19 3. Biokaasun liikennekäytön kannattavuus Vaasassa Tässä kappaleessa kuvataan biokaasun liikennekäytön arvoketjun eri vaiheiden kustannuksia ja tuottoja. Lisäksi esitetään laskelmat pääoman tarpeesta, rahoituksesta ja kannattavuudesta sekä pohditaan erilaisia organisoitumisen vaihtoehtoja. 3.1 Kustannukset Biokaasun liikennekäytön aloittamisen arvioidut kustannukset ja aikataulut perustuvat erilaisiin selvityksiin, asiantuntija-arvioihin sekä tarjouslaskelmiin. Seuraavassa niitä on selostettu arvoketjun vaiheittain. Biokaasun tuotannon kustannukset Biokaasu tuotetaan Stormossenilla jätteistä, ja kunnilta perittävät porttimaksut kattavat kaasun tuotantokustannukset. Kaasua syntyy enemmän kuin sitä pystytään tällä hetkellä kuluttamaan, ja ylimääräinen biokaasu poltetaan soihdussa eli soihdutetaan, jolloin sen taloudellinen arvo on negatiivinen. Liikennekäyttöön puhdistettava kaasu on tätä ylijäämäkaasua, joten lisäkustannuksia ei synny. Uusien biokaasulaitosten perustaminen ja jatkolaskelmat vaativat taloudellisen tarkastelun, johon kuuluvat biokaasulaitoksen muutkin osatekijät kuten investoinnit, porttimaksut sekä lannoite- ja muut sivutuotetulot. Jalostuksen kustannukset Jalostusvaiheen investointikustannukset muodostuvat biokaasun puhdistukseen ja paineistukseen tarkoitetuista puhdistusyksiköistä. Investoinnin suuruus perustuu Metener Oy:n tarjoukseen, jonka mukaan laitteisto toimitetaan avaimet käteen sopimuksella asiakkaan perustuksille ja koekäytettynä. Yhden yksikön puhdistuskapasiteetti on 75 Nm3 raakakaasua tunnissa. Yksikön hinta on (alv 0 %). Mikäli liikennekäyttöön jalostettavan biokaasun tuotantomääräksi päätetään 150 Nm3/h, jalostusyksiköitä tarvitaan kaksi, ja investointikustannus on Jalostuksen käyttökustannukset laitevalmistajan tietojen mukaan sekä rahoituskulut on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Biokaasun jalostuksen käyttökustannukset ( /a) ensimmäisenä vuonna eri jalostusmäärillä (75 ja 150 Nm 3 /h). 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Muuttuvat kustannukset Investoinnin poistot (tasapoisto 1/7) Rahoituskustannukset YHTEENSÄ
20 Siirron kustannukset Investointilaskelmassa lähtökohtana on biokaasun siirto konteissa seuraavasti: Jalostettavan määrä 75 Nm 3 /h: - kolme konttia - kunkin tilavuus noin 2600 Nm 3 - kokonaisinvestointi (alv 0%) Jalostettavan määrä 150 Nm 3 /h: - kolme konttia - kunkin tilavuus noin 3700 Nm 3 - kokonaisinvestointi (alv 0%) Siirron käyttökustannukset konttivaihtoehdossa ensimmäisenä vuonna eri biokaasumäärille on koottu taulukkoon 3 laitevalmistajilta ja kuljetusliikkeiltä saatujen tietojen mukaan laskettuna. Laskelmissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta siten, että kustannukset eivät jäisi ainakaan liian pieniksi, ja että laskelmat eivät olisi liian optimistisia. Taulukko 3. Biokaasun siirron käyttökustannukset ( /a) ensimmäisenä vuonna eri jalostusmäärillä (75 ja 150 Nm 3 /h). 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Muuttuvat kustannukset Investoinnin poistot (tasapoisto 1/7) Rahoituskustannukset Ostot jalostusportaalta YHTEENSÄ Siirron kustannukset siinä vaihtoehdossa, että biokaasu kuljetetaan putkea pitkin Stormossenilta Palosaaren jakeluasemalle ja siitä edelleen Wärtsilälle, ovat arviolta runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Biokaasuputken rakentamiseen on kuitenkin mahdollista hakea ja hyvä todennäköisyys saada mittavat investointiavustukset. Kustannusarvio perustuu asiantuntija-arvioon (Vaasan Vesi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Reinikainen) ja muodostuu karkean arvion mukaan seuraavasti: Biokaasuputken rakentaminen lieteputken vetämisen yhteydessä noin Biokaasuputken jatko Palosaaren St1 -asemalta Wärtsilälle noin
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotMiten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?
Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia
LisätiedotBIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotStormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers
Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotBiokaasusta energiaa Keski-Suomeen
Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotJohdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan
1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotLUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA
LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550
LisätiedotTehtävä 1: Maakunta-arkisto
Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.
LisätiedotBiokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi
Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotBIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi
BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Gasum l Ari Suomilammi 22.10.2015 Gasum Kaasuratkaisut muodostavat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum kehittää pohjoismaista kaasuekosysteemiä
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotTurun liikennebiokaasuhanketyöryhmän
Turun liikennebiokaasuhanketyöryhmän työ ja ehdotukset Fredrik Klingstedt, ympäristötoimiala, ys 25.9.2013 1 Tavoite: Paikallinen, innovatiivinen ja kestävä toimintamalli Khpäätti 14.11.2011 selvityttää
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotTehtävä 1: Maakunta-arkisto
Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotAGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus
AGERAGAS INNOVATION OY Material Week Kannus 31.10.2016 MIKÄ ON AGERAGAS INNOVATION? Ageragas Innovation syntyi Agribisnes 1. jälkimainingeissa Syyskuussa 2016 perustettu Oy 8 osakasta, joista 5 maidontuottajaa,
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotLiikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotKokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset
Kokoeko-seminaari Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset 12.2.2019 GASUMIN VUOSI 2017 LIIKEVAIHTO 925 milj. LIIKEVOITTO 114 milj. INVESTOINNIT 58,1 milj. MAAKAASULIIKETOIMINNAN MYYNTI
Lisätiedot24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1
24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotKaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 6.4.2017 06/04/2017 Jukka Metsälä 2 KAASUKÄYTTÖINEN LIIKENNE SUOMESSA Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 500 kaasua polttoaineena
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry
Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotEnergiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotKaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.
Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotBiojätteiden synnyn ehkäisy Biokaasun liikennekäytön edistäminen Ruotsissa
Biojätteiden synnyn ehkäisy Biokaasun liikennekäytön edistäminen Ruotsissa Työpaja Salossa 7.9.2010 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi Biojätteiden ja lietteiden synnyn ehkäisy Kotitalouksissa,
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotEnergiaomavarainen Seutu. Projektiesittely
Energiaomavarainen Seutu Projektiesittely 29.10.2018 Toteutusaika: 1.4.2016-30.9.2019 (42kk) Toteutuskohteet Pohjanmaa; Vaasa (Vähäkyrö) ja Kristiinankaupunki Lappi; Sodankylä ja Tervola Keski-Pohjanmaa;
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotHajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen
Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.
LisätiedotLannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella
Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotHanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi
25.4.2019 Hanna Kunttu Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi 25.4.2019 1 Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 Kannustetaan hyvien esimerkkien kautta toimimaan - opitaan muilta. Teemoiksi
LisätiedotInvestointipäätöksenteko
Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotLisää kaasua Keski-Suomeen?
10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotResca-tuloksia Turusta ja Turun liikennebiokaasuhanke
Resca-tuloksia Turusta ja Turun liikennebiokaasuhanke Fredrik Klingstedt, ympäristötoimiala, ys 17.3.2014 1 Turun pilotit Biokaasun käyttöönotto joukkoliikenteen ja muun kaupungin toimintojen aiheuttaman
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotGasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe
GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay
LisätiedotPienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto
Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu ja biodiesel laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotKaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum
Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum LIIKENTEEN POHJOISMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU- ja kansalliset tavoitteet ohjaavat koko liikennesektoria
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotKilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa
Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotFINNGULF LNG LNG TERMINAALI
FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin
LisätiedotLuonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen
Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotEdullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.
TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotKeski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson
Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura
UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotBiokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa
Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto
Lisätiedot