Liite nro LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG)
|
|
- Matilda Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite nro LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG) Opetuksen tavoitteet Valmennuksen tavoitteena on tukea ja kannustaa nuoren urheilijan uraa tukemalla hänen henkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvuaan. Valmentaja pyrkii luomaan urheilijalle myönteisen ilmapiirin, jossa motivoituneen urheilijan on helppo kehittää itseään kohti huippu-urheilijan roolia. Tavoitteena on liittää päivittäinen harjoittelu niin aamuisin kuin iltaisinkin opiskeluun mahdollisimman vaivattomasti urheilijan kannalta. Valmennustoiminnan arvot ja toimintakulttuuri määritellään valmennussopimuksessa, joka allekirjoitetaan valmennuksen käynnistyessä. Valmennuksessa painotetaan urheilijan kehittymistä fyysisesti, taktisesti sekä henkisesti. Tavoitteena on ohjata urheilijaa harjoittelemaan määrätietoisesti ja monipuolisesti, sekä noudattamaan urheilijalle sopivia elämänarvoja. Urheilijalle tehdään lukuvuoden alussa oma valmentautumis- ja kehittymissuunnitelma, päivitetään tarpeen vaatiessa. Valmentaja ja urheilija järjestävät viikoittain keskusteluita, joissa urheilijan kehittymistä ja opiskelua pyritään seuraamaan. Sisältö Oppilaalla on valittavanaan 16 kurssia golfvalmennusta. LIG1 - LIG2 ovat pakollisia liikunnan kursseja (LI1 ja LI2) ja LIG3 on liikunnan syventävä kurssi, joka suoritetaan toisena tai kolmantena lukuvuonna (LI4; vanhojen tanssien kurssi). Loput LIG4 - LIG19, ovat opiskelijalle valinnaisia soveltavia kursseja. Arviointi Golfvalmennuksen kurssit arvioidaan numeroin (4-10). Arvioinnissa otetaan huomioon urheilijan motivoituneisuus, aktiivisuus sekä kehittyminen omaan lähtötasoon nähden. Mikäli oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja tai puuttuvia suorituksia, ei kurssia voida arvostella, jolloin siitä tulee hylätty (I). Hylätyn kurssin voi suorittaa loppuun viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä. Valmennuksen arvosana muodostuu valmennustuntien aikana annetuista näytöistä, suoritetuista testeistä ja urheilumenestyksestä. Lisäksi arvosanaan vaikuttaa itsearviointi, jonka pohjana toimii oppilaan harjoituspäiväkirja. Arvioinnissa korostuu asennoituminen ja harrastuneisuus, jota valmentajat arvioivat havainnoimalla, testeillä sekä oppilaan harjoituspäiväkirjan avulla. Urheilija saa jokaisesta valmennusjaksosta jaksopalautteen. Kurssien itsenäinen suorittaminen on myös mahdollista, mutta siitä on sovittava aina etukäteen. Päättöarviointi Päättöarvosana muodostuu kaikkien kurssien mukaan lasketusta keskiarvosta. Valmentaja voi halutessaan nostaa numeroa.
2 PAKOLLISET KURSSIT 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Kurssin tavoitteena on, että urheilija jatkaa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista. Hän saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan ja myönteisiä liikuntakokemuksia. Kurssin aikana tutustutaan mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin. Opiskelija ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. Kurssin keskeisenä sisältönä ovat fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi. Ulkopalloilu, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta sekä uinti ja vesiliikunta mahdollisuuksien mukaan. 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Kurssin tavoitteena on, että urheilija tietää taidon eri osatekijät: sopeutumiskyky, reaktiokyky, tasapaino, ketteryys, yhdistelykyky ja taitavuus. Urheilija tietää miten taidon eri osa-alueita voidaan kehittää ja millaisilla harjoitteilla. Kurssi sisältää monipuolisesti erilaisia taitoja kehittäviä harjoitteita kuten telinevoimistelua, voimistelua ja tanssia sekä tasapainoilua ja erilaisia koordinaatiosarjoja. Lisäksi käydään läpi sisä- ja ulkopalloilua sekä mailapelejä. Urheilija tietää liikkuvuuden eri osa-alueet eli yleinen - ja lajikohtainen liikkuvuus, aktiivinen - ja passiivinen liikkuvuus sekä yliliikkuvuus. Urheilija tietää mikä merkitys säännöllisellä venyttelyllä on lihaksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Urheilija osaa kohdistaa venytyksen kaikkiin haluamiinsa lihaksiin. Keskeisinä sisältöinä ovat lihashuolto ja rentoutus. SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Yhdessä liikkuen, vanhojen tanssit (LI3) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Opiskelutavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssilla harjoitellaan paritansseja sekä valmistaudutaan esitykseen.
3 SOVELTAVAT KURSSIT LUKUVUOSI Yleistaitoharjoittelu (LIG4), jaksot 1 Kurssin tavoitteena on, että urheilija ymmärtää monipuolisen fyysisen taitavuuden olevan edellytys lajissa vaadittavien taitojen kehittymiselle. Urheilija kehittää omaa liikepankkiaan harjoittelemalla monipuolisesti golfissa vaadittavia yleistaitoja. 5. Peruskunto 1 ja 2 (LIG5), jaksot 2 ja 3 Kurssin tavoitteena on, että urheilija oppii harjoittelun perusteet. Hän tunnistaa harjoittelun eri osa-alueet ja tietää miten ne kehittävät elimistön toimintakykyä. Urheilija oppii omasta harjoittelustaan tunnistamaan harjoittelun elementit. Jokaiselle urheilijalle suunnitellaan oma harjoitusohjelma lukuvuoden ajalle, jossa keskitytään lajinomaisiin fyysisiin harjoituksiin. Harjoittelun teemoina ovat mm. nopeusvoima, koordinaatio, kehonhallinta sekä aerobinen harjoittelu ja palautuminen. Näitä osa-alueita testataan, jotta saadaan oikeat lähtöarvot harjoittelulle. Lajiharjoittelussa keskitytään perustekniikkaan. Kurssin tavoitteena on, että urheilija tuntee lajitekniikkaa kehittäviä harjoitteita ja pystyy soveltamaan näitä omaan harjoitteluunsa ja taitotasoonsa huomioonottaen. 6. Kilpailuun valmistava kausi 1 (LIG6), jakso 4 Kurssin tavoitteena on, että urheilija tuntee lajitekniikkaa kehittäviä harjoitteita. Urheilija ymmärtää golfin kilpailuun valmistavan kauden harjoittelun tavoitteet ja osaa toteuttaa harjoitteluaan tavoitteiden mukaisesti. Kilpailuun valmistavalla kaudella harjoittelun määrä pienenee ja vastaavasti harjoitustehot kasvavat verrattuna peruskuntokauden harjoitteluun. Urheilija oppii golfin kannalta keskeisten lihasryhmien oikea-aikaisen aktivoinnin ja rentouttamisen. Urheilija ymmärtää rentouden tärkeyden suorituksen onnistumisen kannalta. Keskeistä tällä kaudella on kehittää suorituskykyä lähelle kilpailusuorituskykyisyyttä. 7. Kilpailukausi 1 (LIG7)
4 Fyysinen harjoittelu muuttuu huoltavammaksi, jossa tehdään palauttavaa lenkkeilyä sekä pidempiä venyttely- ja liikkuvuusharjoitteita. Lajiharjoituksissa keskitytään pelaajan taktisiin asioihin ja niiden harjoitteluun. Käydään urheilijoiden kanssa kilpailuihin valmistautumista ja kilpailutilanteen hallintaa. LUKUVUOSI Kilpailukausi 2 (LIG8) Fyysisellä puolella pyritään tekemään uusi kuntohuippu syksyä varten. Lajiharjoittelussa keskitytään edelleen kilpailutaktiikkaan, mutta jatketaan myös urheilijan perustekniikoihin keskittymistä. Käydään läpi ravitsemusasioita sekä psyykkisiä asioita eri ammattihenkilöiden kanssa. 9. Palautuminen ja voimaharjoittelu (LIG9) Jakson 2 aikana urheilija ymmärtää palautumisen merkityksen laadukkaan harjoittelun toteuttamisessa. Hän osaa lukuisia aktiivisia ja passiivisia venytysliikkeitä harjoittaen niitä harjoitusten yhteydessä ja erikseen iltaisin. Urheilija tietää alkuverryttelyn merkityksen elimistön lämmittämisessä ja loppuverryttelyn tärkeyden elimistön jäähdyttämisessä. Urheilija huolehtii terveellisestä ravitsemuksestaan ja riittävästä unen sekä levon määrästä. Hän ymmärtää hieronnan ja kylmä-kuumahoitojen merkityksen lihashuollollisina toimenpiteinä. Jakson 3 aikana urheilija oppii voimaharjoittelun perusteet. Hän tunnistaa voimaharjoittelun eri osa-alueet (nopeus-, maksimi- ja kestovoima) ja tietää miten ne kehittävät elimistön toimintakykyä. Urheilija oppii omasta harjoittelustaan tunnistamaan voimaharjoittelun elementit ja soveltamaan voimaharjoittelua lajiharjoitteluun. 10. Psyykkiset tekijät urheilussa (LIG10) Kurssin tavoitteena on, että urheilija ymmärtää psyykkisten tekijöiden (itseluottamus, keskittymiskyky, rentoutumiskyky, periksiantamattomuus, pitkäjänteisyys, rohkeus, voitontahto, nöyryys, röyhkeys, pettymysten sietokyky, onnistumisten käsittelykyky) tärkeyden urheilusuorituksen onnistumisen kannalta. Urheilija tiedostaa omat psyykkiset vahvuudet ja heikkoudet pyrkien hyödyntämään vahvuuksiaan kilpailuissa ja vaativissa harjoituksissa. Edelleen urheilija pyrkii kehittämään heikkouksiaan. Hän oppii arvioimaan tunnetilojaan niin onnistuneissa kuin epäonnistuneissakin kilpailuissa. Urheilija ymmärtää, että jokainen kilpailu ja fyysinen harjoitus voi kehittää urheilijaa myös psyykkisesti. 11. Lajinomainen taitoharjoittelu (LIG11)
5 Kurssin tavoitteena on, että urheilija tuntee lajitekniikkaa kehittäviä harjoitteita. Hän kehittää omaa lajitaitavuuttaan vaativilla koordinaatioliikkeillä. Urheilija oppii golfin kannalta keskeisten lihasryhmien oikea-aikaisen aktivoinnin ja rentouttamisen. Urheilija ymmärtää rentouden tärkeyden suorituksen onnistumisen kannalta. LUKUVUOSI Lajinomainen nopeusharjoittelu (LIG12) Kurssin tavoitteena on, että urheilija tietää nopeuden ja nopeusvoiman merkityksen golfissa. Urheilija osaa toteuttaa ja nopeus- ja nopeusvoimaharjoitteluaan lajinomaisesti. 13. Lajinomainen kestävyysharjoittelu (LIG13) Kurssin tavoitteena on, että urheilija tietää kestävyyden merkityksen golfissa. Hän osaa toteuttaa kestävyysharjoitteluaan eri muodoin (tasavauhtiset lenkit, vauhtileikittelyt ja erilaiset intervallit). Urheilija osaa toteuttaa myös nopeuskestävyysharjoitteluaan eri muodoin (määräintervallit, tehointervallit, maitohapolliset submaksimaaliset ja maksimaaliset sekä maitohapottomat nopeuskestävyysharjoitukset). Urheilija ymmärtää peruskestävyysharjoittelun tärkeyden elimistön palautumisen kannalta. 14. Lajinomainen voimaharjoittelu (LIG14) Kurssin tavoitteena on, että urheilija tietää perus- ja kestovoiman merkityksen golfissa. Urheilija ymmärtää keskivartalon hallinnan ja lihaskunnon olevan perustan kaikelle muulle voimaharjoittelulle. Urheilija osaa toteuttaa perusvoimaharjoitteluaan kuntosalilla golfin lajinomaisilla liikkeillä. Urheilija tietää mitä ovat pyramidiharjoittelu ja kontrastivoimaharjoittelu. Urheilija osaa toteuttaa kestovoimaharjoitteluaan lajinomaisesti monipuolisin lihaskuntoliikkein omalla kehon painolla, kuntopallolla ja vapailla painoilla. 15. Golfohjauksen peruskurssi (LIG15) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa oman urheilulajinsa nuorisovalmennuksen perustaidot ja pystyy kurssin suoritettuaan toimimaan ohjaajana seuravalmennuksessa.
6 LUKUVUOSI Urheilutapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen (LIG16) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa perustiedot ja taidot urheilutilaisuuksien järjestämisestä sekä saa perusvalmiudet tilaisuuksien organisointiin liittyvistä työtehtävistä ja osallistuu tapahtumien järjestämiseen. Kurssi voidaan toteutetaan yhteistyössä urheiluseurojen ja/tai matkailuyrittäjien kanssa. 17. Harjoittelun ohjelmointi ja lajianalyysi (LIG17) Kurssin tavoitteena on, että urheilija tiedostaa urheilulajinsa lajivaatimukset ja keskeisimmät suorituksen lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Hän ymmärtää, että harjoittelua tulee toteuttaa lajivaatimusten mukaan ja lajinomaisesti. Urheilija oppii harjoitusvuoden jaottelun eri harjoituskausiin (peruskunto-, kilpailuun valmistava-, kilpailu- ja siirtymäkauteen) ja ymmärtää niiden keskeisimmät harjoitustavoitteet. Hän ymmärtää harjoittelun rytmittämisen kuormitukseltaan koviin, tosi koviin ja palauttaviin viikkoihin. Urheilija ymmärtää harjoitusten järjestyksen logiikan viikkosyklin sisällä sekä oppii arvioimaan omaa harjoitteluaan. 18. Kansainvälinen yhteistyö (LIG18) Kurssin tavoitteena on, että urheilija rohkaistuu käyttämään eri kieliä ulkomaille suuntautuvilla vierailuilla, leireillä tai kilpailumatkoilla ja hän oivaltaa kielten opiskelun tärkeyden. Urheilija voi halutessaan osallistua urheilijavaihtoon yhteistyökoulujen kanssa sekä toimia itse isäntänä vieraileville vaihtourheilijoille tai osallistua kansainvälisten suhteiden hoitamiseen. 19. Liikunnan lukiodiplomi (LIG19) Kurssilla suoritetaan lukiodiplomi, joka on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastaneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Diplomi koostuu seuraavista osa-alueista: liikuntakykyisyys (testit), liikuntatiedot (tutkielma), erityisosaaminen (opiskelijan antama näyttö), harrastuneisuus ja yhteistyötaidot (harrastustoiminta ja tuntityöskentely) sekä portfolio (opiskelijan oma kuvaus).
7 .
5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)
Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,
Lisätiedot256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
LisätiedotSKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
Lisätiedot6.24 Urheilulinja. Johdanto. Arvoperusta
6.24 Urheilulinja Johdanto Orimattilan Erkko-lukio tarjoaa innokkaille ja urheilussa eteenpäin pyrkiville sekä tavoitteellisesta harjoittelusta kiinnostuneille urheilijoille urheiluvalmennuskursseja. Urheilulinjalle
LisätiedotEheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:
3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotLIIKUNTA. Opetuksen tavoitteet
LIIKUNTA Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
LisätiedotLiikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
Lisätiedot94 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
94 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Harjoittelun ohjelmointi ja seuranta Asia Avainasiat tarinasta Harjoittelun määrä ja laatu Harjoittelun ja levon tasapaino Kehittymisen seuranta Kilpailuttaminen Harjoittelun
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotTeema / Ikävuodet Iso tavoite
Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
Lisätiedot1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu
1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi
LisätiedotURHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!
URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä
LisätiedotSuomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1
Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö
LisätiedotKEHONHUOLTO Janika Martinsalo
KEHONHUOLTO Janika Martinsalo Kehonhuolto AKTIVOINTI: 1) Mitä on kehonhuolto? Kehonhuolto Kehonhuollon perus idea on nopeuttaa palautumista suorituksesta ja/tai pitää kehon suorituskyky samanlaisena tai
LisätiedotHakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä
Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi
LisätiedotPELAAJAPOLKU E1 - D2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajat: Antti Örn Yhteystiedot: 044-5155505 antti.orn@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Valmennuksen koordinointi ja ohjelmointi Valmennus Valmennusryhmän
LisätiedotHarjoittelun painopistealueet
Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin
LisätiedotSompion koulun liikuntapainotusluokka
Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotHarjoittelu
Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotLiiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo
Liiketaitoharjoittelu koripallossa Jussi Räikkä 14.12.2011, Salo Valmennuksen kehä Osaan ratkaista pelitilanteita 1-2 peli-kaverin kanssa Minulla on keinot, miten voitan 1vs.1 tilanteita Peli- ja ajattelutaidot
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotVALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI
1 / 12 21.11.2014 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Urheiluosaaminen 3.3. Lajiosaaminen Lajitekniikat ja taidot Kilpaileminen 100 80 60 1.1. Itsetuntemus Itsearviointikyky Perustelukyky Itsensä kehittämisen
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotLittoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset
Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotPELAAJAPOLKU D1 - C2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotKausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,
LisätiedotK1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K1E ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1S tai K1A+K1K ryhmän kanssa. K1E luistelijat kilpailevat
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotKasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta
Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt 15.3. 2018 Lappeenranta Asettelemalla rajoitteita, luomme tarjoumia Työryhmä: Sami Kalaja, KIHU Jari Savolainen, URHEA Olli Cajan, Santasport Lapin Urheiluopisto
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotK1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K1A ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1E / K1S ryhmän kanssa Luistelijat kilpailevat aluenoviisit,
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotAC Kajaani valmennuslinja 2017
ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja
LisätiedotYksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus
Yksilökeskeinen valmennusfilosofia - Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltainen valmennus Taktiikka / Pelikäsitys Havainnointi / Hahmottaminen Ratkaisuvaihtoehdot Päätöksenteko Ratkaisut Suorittaminen
LisätiedotJuoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016
Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen
LisätiedotSuunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu
harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotValmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotKilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä
Tampere 18.09.2016 Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
Lisätiedot6.15 Liikunta. Opetuksen tavoitteet
6.15 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015
Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotKASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI
2015 KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. Harjoittelu ei ole monipuolista. Suurin muutostarve 12-15 -vuotiaiden
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotUrheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät
Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset
LisätiedotURHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua
URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO Urheilulinja Opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen kilpaurheiluharrastus Aloituspaikkoja 36 Päälajit jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, golf, yleisurheilu, uinti
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee
LisätiedotHarjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden
Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen
LisätiedotPaikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund
PÄIJÄT-HÄMEEN URHEILUAKATEMIA HARJOITUSOHJELMA VIIKKO 43-49 TC Pariisi / syyslomaviikko U18 Maajoukkueleiri PAJ / Cadet Camp Lund Vko 43 Ma 19.10 Ti 20.10 Ke 21.10 To 22.10 Pe 23.10 La 24.10 Su 25.10 Aamu
LisätiedotMitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus
Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy
LisätiedotVALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1
Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu ja arviointi
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
LisätiedotURHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua
URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO Urheilulinja Opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen kilpaurheiluharrastus Aloituspaikkoja 36 Päälajit jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, golf, yleisurheilu, uinti
LisätiedotOulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Meillä on mahdollista suorittaa seuraavat lukiodiplomit. Kuvataide Liikunta Musiikki Teatteri Lukiodiplomit suoritetaan yleensä 3. vuonna Niistä on hyötyä ko. alojen
LisätiedotVPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA
VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS VALMENNUSLINJAN SISÄLTÖ KOKONAISVALTAINEN JA YKSILÖKESKEINEN VALMENTAMINEN VPS:SSA PELAAJAKEHITYKSEN TAVOITTEET IKÄKAUSIKOHTAINEN HARJOITTELU JA PAINOPISTEALUEET VPS
LisätiedotD VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI
Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi
LisätiedotLiikunta. Tavoitteet. Arviointi
Liikunta Karhulan lukion liikunnassa tutustutaan suomalaisen liikuntakulttuurin perinteisiin ja nykymuotoihin, perehdytään paikallisen liikuntakulttuurin mahdollisuuksiin ja rakennetaan koulun omaa liikuntakulttuuria.
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotUrapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu
Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n
LisätiedotPelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa
Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen
LisätiedotMiten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden
LisätiedotKilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen
Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 29.8.2017 26.11.2017 Laura Koivusalo Koulutuksen sisältö Virittäytyminen Kilpailemisen taito Harjoite: Kilpailunkulun suunnitelma Kilpailemisen osataidot Keskittymisen
LisätiedotSompion koulun liikuntaluokka
KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia
LisätiedotSisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.
Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien
LisätiedotLasten urheilun tärkeät asiat
Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle
Lisätiedot