Hanke alkoi ja päättyi

Transkriptio

1 JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry (KJY) teetätti Vesistöklinikka-hankkeen puitteissa Mätikönojan vesistöalueeseen kuuluvien järvien Kaiturin, Oksjärven, Kylänalasen, Iso-Toravan ja Pikku-Toravan valumaaluekartoituksen ja hoitosuunnitelman sekä selvityksen järvien tilasta. Selvityksissä suositeltiin pikaisia toimenpiteitä järvien rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi. Vesialueet ja valtaosan alueen talousmetsistä omistaa Maataloustuottajain Keskusliiton säätiö (MTK). Järvien kunnostamiseen tarjoutui rahoitusta EU:n tavoite 2 ohjelman /Varsinais-Suomen maakunnan tavoite 2 ohjelman puitteissa. KJY:n suunnittelemien toimenpiteiden volyymi ei olisi kuitenkaan riittänyt rahoituksen saamiseen, minkä vuoksi muodostettiin yhteinen Järvipaja-hanke Lahna- ja Suomusjärvi järvien hoitoyhdistys ry:n ja Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry:n kanssa. Hankkeen päätoteuttajana toimi KJY. KJY:n osahankkeeseen valittiin MTK:n kanssa vesialueisiin tai heidän mailleen kohdistuvat, kiireellisimmiksi arvioidut toimenpiteet. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli vähentää järviin tulevaa ulkoista kuormitusta ja seurata niiden veden laatua tulevia kunnostustoimenpiteitä silmälläpitäen. Toimenpiteillä pyritään järvien virkistyskäytön edellytysten parantamiseen. Järvien rannoilla on runsaasti loma- ja jonkin verran ympärivuotista haja-asutusta. Tavoitteena oli lisäksi luoda vuorovaikutussuhde MTK:n ja KJY:n välille niin, että järviluonnon tilaa voidaan jatkossakin seurata ja parantaa yhteistyössä. 3 Hankkeen toteutusaikataulu Hanke alkoi ja päättyi KJY:n osahankkeessa suoritettiin kaikilla järvillä vedenlaadun seurantatutkimus kevättalvella ja kesällä vuosina 2006 ja Syksylle 2006 suunniteltu Kaituriin laskevien ojien laskeutusaltaiden kaivuu jouduttiin maaston märkyyden vuoksi siirtämään kesälle 2007.

2 2(3) 4 Rahoituspäätös- ja maksatustiedot Järvipaja-hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin yhteensä euroa. EUrahoitusta myönnettiin euroa, joten yhdistykset vastasivat itse euron rahoituksesta. Koko hankkeen lopullinen kustannus oli n euroa. KJY:n osahankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 8786 euroa ja omarahoituksen osuudeksi 2240 euroa. Lopullinen kustannus oli n euroa josta omarahoitusta 2800 euroa. MTK osallistui omarahoitukseen 1000 eurolla. 5 Kuvaus hankkeen toteutuksesta Suoritetut toimenpiteet Tiedottaminen Kaikkien Järvipaja-hankkeen piiriin kuuluneiden kymmenen järven veden laatu tutkittiin kevättalvella ja kesällä vuosina 2006 ja Näytteiden oton ja tutkimuksen suoritti kilpailuttamisen perusteella valittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Jokaisesta tutkimuksesta toimitettiin yhdistyksille raportti (Liite A1). KJY:n osahankkeeseen sisältyneet Kaiturin kolme laskeutusallasta kaivettiin kesällä Kaivuun suoritti tarjouskilpailun perusteella valittu urakoitsija Kai Lönnqvist Suomusjärveltä. Altaiden koko on n. 5 x 10 m ja syvyys n. 1,5 m. Suunnitelmaan sisältynyt Kaiturin pohjoispäähän laskevan ojan tukkiminen kosteikon muodostamiseksi jätettiin tekemättä koska paikalle oli muodostunut luonnollinen kosteikko. Altaiden sijainti ja kuvat on esitetty liitteessä A2. Varsin pienimuotoisesta KJY:n osahankkeesta on tiedotettu yhdistyksen muun tiedottamisen yhteydessä eli toimintakertomuksessa ja jäsenkirjeissä. Tiedote hankkeen alkamisesta julkaistiin myös alueen ilmoitustauluilla ja yhdistyksen kotisivuilla. Veden laadun tutkimuksista saaduista tuloksista ei ole tiedotettu koska niillä ei ole katsottu olevan informaatioarvoa ilman selventäviä tulkintoja ja asiantuntijan suorittamaa vertailua aiempiin tuloksiin. Järvipaja-hankkeen tukemiseksi ja tiedottamisen täydentämiseksi MTK:n säätiön Kettulan tilan isännöitsijä Timo Rytkönen piti vuosikokouksessa 2006 esityksen metsätalouden keinoista vähentää ulkoista kuormitusta vesistöissä. Vuosikokouksen 2007 ajankohtaisaiheeksi järjestettiin esitelmä- ja tiedotustilaisuus haja-asutusalueen jätevesijärjestelmistä. Asiantuntijana toimi rakennusinsinööri Rauno Viljanen VesMec Oy:stä. Kutsu lähetettiin 150:lle alueen kiinteistönomistajalle. Kutsun liitteenä oli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Vesikansalaisen opas ja yhdistyksen tiedote, jossa lyhyt tilannetiedotus Järvipaja-hankkeesta. Tiedote julkaistiin myös yhdistyksen kotisivuilla. Tilaisuudessa oli lisäksi jaossa oppaat Jätevesien käsittely haja-asutusalueella ja Jätevesijärjestelmän omaseuranta.

3 3(3) Hankkeen hallinto Päätoteuttajana KJY vastasi yhteisesti tilatun vesitutkimuksen kustannusten jakamisesta yhdistysten kesken sekä hankkeen yhteisten kustannusten eli projektikoordinaattori Maarit Teurin palkka- ja muiden kustannusten hallinnosta. KJY toimi myös hankkeelle saadun avustuksen jakajana. 6 Kuvaus hankkeen tuloksista 7 Jatkotoimenpiteet Hankkeen pääasiallinen konkreettinen tulos on laskeutusaltaiden toteuttaminen Kaituriin laskeviin molempiin ojiin. Kaituri on Kettulan viiden järven ketjusta ensimmäinen, ja toinen siihen laskevista ojista tuo ravinteita laajalta metsätalousalueelta ja toinen lisäksi läheiseltä pellolta. Vuonna 2004 suoritetussa tutkimuksessa Kaiturissa havaittiin melko runsaasti limalevää, mikä lienee yleistä järvissä joiden valuma tulee metsätalousmailta. Kaiturin veden laadun mahdollinen paraneminen saattaa myös vaikuttaa seuraavana ketjussa olevaan Oksjärveen. Järvien veden laadusta saatiin tutkimustulokset joiden perusteella voidaan arvioida järvien tilan kehitystä tulevaisuudessa. Mainitsemisen arvoista on myös se, että yhdistyksen toimintaa on pystytty jatkamaan konkreettisella kunnostustoimenpiteellä välittömästi järvien tilan perusselvitysten jälkeen. Lisäksi yhteistyö muiden yhdistysten kanssa on antanut uusia ideoita vesiensuojelutoimintaan, mikä edesauttaa vuorovaikutusta jatkossa. MTK:n myönteinen suhtautuminen yhdistyksen pyrkimyksiin on ollut ensiarvoisen tärkeää, ja yhteistyö heidän kanssaan onkin hankkeen aikana lisääntynyt. Kaiturin altaiden toimivuutta seurataan, niitä korjataan tarvittaessa ja tyhjennetään tarpeen mukaan. Järvien veden laadun seurantatutkimus teetetään arviolta v Alueen asukkaita aktivoidaan järvien omatoimiseen suojeluun mm. jakamalla tietoa suojelukeinoista sekä kannustamalla jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn. Yhteistyöstä alueen muiden vesiensuojeluyhdistysten kanssa saatujen myönteisten kokemusten perusteella on järkevää jatkaa tätä toimintaa. Voimavarat yhdistämällä voidaan tehokkaammin saavuttaa tuloksia. Maatalouden aiheuttama vesistöjen ulkoinen kuormitus on ongelmana myös Kettulan järvissä, erityisesti Kylänalasessa. Järven valuma-alue on viidestä järvestä suurin, ja sillä sijaitsee valtaosa alueen viljelymaista. Viljelijät ovat joitakin suojelutoimenpiteitä toteuttaneetkin, mutta niitä voitaisiin epäilemättä vielä tehostaa. Yhdistys pyrkii lisäämään tietoisuutta suojelun tärkeydestä, mutta suurin painoarvo on kuitenkin sillä, miten asiaa edistetään viranomaistaholta esim. erilaisten tukien muodossa.

4 JÄRVIPAJA-HANKE LIITE A2 1(2) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry KAITURIN LASKEUTUSALTAAT 1. allas laskuojalle päin

5 2(2) 2. allas 3. allas