HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Transkriptio

1 Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistymisselvitys HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS Selvitysmies Esko Riepula Va. järjestelytoimikunta Anjalankoski KV 18/ Elimäki KV 52/ Jaala KV 33/ Kouvola KV 30/ Kuusankoski KV 43/ Valkeala KV 48/

2 2 YHDISTYMISSOPIMUKSEN RAKENNE 1. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Sopimuksen tausta Sopimuksen tarkoitus 2. UUDEN KUNNAN PERUSTAMISEN TAVOITTEET Alueen kilpailukyvyn turvaaminen Palvelujen turvaaminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kestävä kuntatalous Hallinnon rakenteet Demokratia näkökulma 3. YHDISTYMISEN TOTEUTTAMISTAPA Uuden kunnan perustaminen Ajankohta Nimi ja vaakuna Järjestelytoimikunta Yhteistyöelimet 4. UUDEN KUNNAN HALLINTO JA TOIMINTATAPA Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstö Toimitilat Lähi- ja muut palvelut Sopimusohjaus 5. UUDEN KUNNAN TALOUS JA YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ Talousarviot 2008 Sopimusohjaus Yhdistymisavustus Muut järjestelyt Liite 1: Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Liite 2: Lähipalvelukartat ja osoitteet.

3 3 1. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Kouvolan seudun kuuden kunnan (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) valtuustot tekivät samansisältöisen päätöksen, jonka mukaan tehdään selvitys kuntien yhdistämisen ja yhteistyön syventämisen eduista ja haitoista sekä kuntakohtaisista toiminnallis-taloudellisista vaikutuksista ja joka auttaa samalla kuntia hakemaan vastausta ns. Suuresta Suunnitelmasta laaditun sopimuksen 4. kohdan 1. momenttiin. Tehdyn selvityksen pohjalta mainitut kunnat ovat päättäneet uuden kunnan perustamisesta ja oman kuntansa lakkauttamisesta. Tämä kuntajakolain (1196/97) 9 :n (167/05) mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sisältää määräykset siitä, miten uuden kunnan hallinto ja palvelut järjestetään muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimuksen liitteenä on suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Tämä sopimus sitoo jokaista liitoksessa mukana olevaa kuntaa kunnan tekemän liitospäätöksen jälkeen uuden kunnan toiminnan alkuun saakka ja sen jälkeen uutta kuntaa muutoksen voimaantulosta lukien kolmen (3) vuoden ajan. Kuntajakolain 13 :n mukaan henkilöstön palvelussuhdeturva ulottuu kuitenkin vuoden 2013 loppuun sellaisena kuin se on säädetty lain 13 :n 3 momentissa. Sopimus tulee täysimääräisesti voimaan, kun se on hyväksytty asianomaisten kuntien valtuustoissa ja kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen tässä tarkoitetun kuntajaotuksen muutoksesta. 2. UUDEN KUNNAN PERUSTAMISEN TAVOITTEET Uuden kunnan perustamisen tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Pohjois-Kymenlaaksossa yhdistämällä kuuden kunnan voimavarat vuoden 2009 alusta ja saada aikaan uusi elinvoimainen kunta, joka kykenee saamaan alueen väestökehityksen positiiviseksi, turvaamaan palveluiden saatavuuden ja laadun, kuntatalouden vakauden ja demokraattisen päätöksenteon vahvan peruskunnan puitteissa.

4 4 Yhdistymisen strategisina tavoitteina ovat: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi; 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen; 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen; 4. Kuntatalouden tasapainottaminen; ja 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Tämän lisäksi uuden kunnan perustamisella: 6. Vahvistetaan demokraattista päätöksentekoa palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle. Yhdistyvien kuntien alue on ollut jo toista vuosikymmentä muuttotappioaluetta ja väestön väheneminen jatkuu edelleen. Työikäisen väestön vähentyessä ja ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvaessa alueen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti. Uuden kunnan elinvoiman turvaamisessa ydinkysymys on väestökehityksen saaminen positiiviseksi. Kunnallisten palvelujen tarve tulee lähivuosina lisääntymään ikääntyvien ryhmässä enemmän kuin se lasten ja nuorten ryhmässä vähenee. Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti lähipalvelut säilyttäen onnistuu yhden vahvan peruskunnan toimesta paremmin kuin hajanaisen kuntarakenteen oloissa. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi tarvittavan kunnallisen elinkeinopolitiikan tuloksellinen toiminta on paremmin mahdollista yhden peruskunnan kuin hajanaisen kuntarakenteen puitteissa, jolloin kilpailu uusista yrityksistä ja toimijoista käydään muiden alueiden kanssa, ei seutukunnan sisällä. Vakaan kuntatalouden turvaaminen on edellytys sekä elinvoiman säilyttämiselle että palvelujen tuottamiselle. Yhden kunnan puitteissa, purkamalla päällekkäisyyksiä ja hallinnon rakenteita tämän tavoitteen saavuttaminen on nykyistä paremmin mahdollista. Yhden peruskunnan puitteissa kunnallinen päätösvalta voidaan säilyttää vaaleilla valittujen valtuutettujen käsissä. Lakkauttamalla hajanaisen kuntarakenteen aikana perustettuja yhteistyöelimiä päätösvalta voidaan palauttaa takaisin vaaleilla valituille, kuntalaisille suoraan tilivelvollisille valtuutetuille. 3. YHDISTÄMISEN TOTEUTTAMISTAPA Tässä sopimuksessa mainittujen kuntien yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kunnat lopettavat oman toimintansa ja lakkaavat ja niiden yhteisestä alueesta muodostetaan uusi kunta, joka aloittaa toimintansa

5 5 Uusi kunta saa lakkaavien kuntien omaisuuden ja vastaa yhdistyvien kuntien veloista ja muista velvoitteista kuntajakolain 19 :n mukaisesti. Uuden kunnan nimeksi tulee Kouvola. Se tulee käyttämään heraldisena tunnuksenaan sille vuoden 2008 aikana suunniteltavaa kunnan vaakunaa. Kuukauden kuluessa siitä, kun kuntajaon muutos on määrätty, asetetaan uutta kuntaa varten järjestelytoimikunta, jonka jäsenten ja varajäsenten luvun määrää ja toimikunnan asettaa lääninhallitus. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista tehtävistä siihen saakka, kunnes uuden kunnan kunnallisvaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus valittu. Kunkin yhdistyvän kunnan kunnanhallitus tekee ehdotuksensa lääninhallitukselle jäsenistä ja varajäsenistä ja lääninhallituksen on jäseniä ja varajäseniä määrätessään seurattava kunnanhallitusten esityksiä edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Kunnat tekevät edellä mainitun ehdotuksensa lääninhallitukselle noudattaen tässä sovittua tammikuun 2008 loppuun mennessä. Järjestelytoimikuntaan esitetään 30 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Järjestelytoimikunnan jäsenyydet suhteutetaan kuntien koon mukaan siten, että Kouvolalla on yhdeksän (9) paikkaa, Kuusankoskella kuusi (6) paikkaa, Anjalankoskella kuusi (6) paikkaa, Valkealalla neljä (4) paikkaa, Elimäellä kolme (3) paikkaa ja Jaalalla kaksi (2) paikkaa. Jäseniä ja varajäseniä esittäessään kukin kunta noudattaa tasa-arvolain kiintiösäännöstä. Järjestelytoimikunnassa on kolmella (3) henkilöstön edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Henkilöstöedustuksesta järjestöt sopivat keskenään. Järjestelytoimikunta valitsee puheenjohtajan Kuusankoskelta ja varapuheenjohtajan Valkealasta. (Va. järjestelytoimikunnan käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Sen lisäksi mitä asiasta on kuntajakolain 29,4 :ssä säädetty, yhdistyvien kuntien kunnanhallitukset pyrkivät jäseniä järjestelytoimikuntaan ehdottaessaan keskinäisin neuvotteluin turvaamaan ryhmien välisen poliittisen edustavuuden. Järjestelytoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa yhdistymistyöryhmä, johon kuuluvat kaupungin-/kunnanjohtajat, muutosjohtaja, Kuusankosken henkilöstöpäällikkö sekä Kouvolan teknisen toimen toimialajohtaja ja Anjalankosken hallintojohtaja. Yhdistymistyöryhmän puheenjohtajana toimii muutosjohtaja ja siksi kunnes hänet on valittu työryhmän keskuudestaan valitsema henkilö. (Va. järjestelytoimikunnan käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Järjestelytoimikunta kutsuu kaikkien yhdistyvien kuntien valtuustot yhteiskokoukseen kahdesti, joista toinen pidetään huhtikuussa 2008 ja toinen marraskuussa Kokouksissa keskustellaan ja tiedotetaan uuden kunnan perustamisvaiheeseen liittyvistä asioista. Puheenjohtajana näissä kokouksissa toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja.

6 6 Kunnes järjestelytoimikunta aloittaa työnsä yhdistymisen valmistelua vie eteenpäin laajennettu yhdistymistyöryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen yhdistymistyöryhmän jäsenten lisäksi kunkin yhdistyvän kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Puheenjohtajana toimii yhdistymistyöryhmän puheenjohtaja. 4. UUDEN KUNNAN HALLINTO SEKÄ TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TOIMINTATAPA 4.1.Luottamushenkilöorganisaatio Kuntajakolain 24 :n valtuuttamana sisäasiainministeriölle ehdotetaan, että uuden kunnan valtuuston jäsenten määräksi määrätään ensimmäiseksi valtuustokaudeksi ( ) 75 jäsentä. Sen jälkeen valtuutettujen lukumäärä määräytyy kuntalain säädösten mukaisesti. Ensimmäisellä vaalikaudella kaupunginhallitukseen valitaan 15 jäsentä, joista vähintään yksi kustakin yhdistyvästä kunnasta ja lautakuntiin tarkastuslautakuntaa, maaseutulautakuntaa, aluelautakuntaa ja keskusvaalilautakuntaa lukuun ottamatta 13 jäsentä. (Maininta alue- ja maaseutulautakunnan 9 jäsenestä on poistettu; Va. järjestelytoimikunnan käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Vuoden 2012 toukokuun loppuun mennessä kaupunginhallitus tekee valtuustolle esityksen toisen valtuustokauden kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmääristä sekä hallintoon tehtävistä organisaatiomuutoksista. Kouvolan kaupungissa ovat vaalikaudella seuraavat luottamushenkilötoimielimet: Kaupunginvaltuusto 75 jäsentä Kaupunginhallitus 15 - elinkeinojaosto 5 - konsernijaosto 5 Tarkastuslautakunta 9 Keskusvaalilautakunta 5 Perusturvalautakunta 13 - yksilöjaosto 5 Opetus- ja kasvatuslautakunta 13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13 Liikunta- ja nuorisolautakunta 13 Tekninen lautakunta 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13 Henkilöstölautakunta 13 Maaseutulautakunta 13 Palvelujohtokunta, sosiaali- ja terveyspalvelut 11 Palvelujohtokunta, koulutus- ja sivistyspalvelut 11

7 7 Tekninen johtokunta 11 (Va. järjestelytoimikunnan käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos) Näiden lisäksi valtuusto asettaa - Nuorisovaltuuston - Vanhusneuvoston - Vammaisneuvoston 4.2. Henkilöstö ja hallinto-organisaatio Uuden kunnan henkilöstön muodostavat yhdistyvien kuuden kunnan vakinaisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstön lisäksi Kouvolan seudun kuntayhtymän, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymän henkilöstö. Uuden kunnan perustamisen myötä nämä kuntayhtymät purkautuvat. Hallinto organisoidaan siten, että kaupunginjohtajan lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat toimialajohtajat ja heidän alaisuudessaan toimivat johtajat, esimiehet ja muu henkilöstö. Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan tehtäviin on lähtökohtana, että henkilö jatkaa entisessä tehtävässään, mikäli se on kunnan ja henkilön itsensä kannalta tarkoituksenmukaista. Muussa tapauksessa hänelle osoitetaan tehtävä, joka mahdollisimman hyvin vastaa hänen taitojaan ja kykyjään. Kuntajakolain 13 :n mukaan kunnan vakinaisilla viranhaltijoilla ja toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla olevilla työntekijöillä on taloudellisia ja tuotannollisia perusteita koskeva viiden vuoden irtisanomissuoja. Kuntayhtymien purkautuessa tämä suoja ulotetaan tällä sopimuksella myös kuntayhtymän vastaaviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Palvelussuhteen mahdollisesta jatkamisesta päätetään siten kuin uuden kunnan hallinto- ja muissa säännöissä määrätään. Henkilöstön palkat harmonisoidaan ylöspäin siten, että työn vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevät saavat samansuuruisen tehtäväpalkan. Harmonisointi tehdään kolmen vuoden aikana ja siihen käytetään yhdistymisavustuksen lisäksi työehtosopimusten mahdollistamia lisiä. Työn vaativuuden arviointi tulee tehdä kaikkien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien osalta vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä. Henkilöstön koulutukseen ja uuden kunnan yhteisen toimintakulttuurin rakentamiseen varataan erityinen määräraha yhdistymisavustuksesta. Uuden kunnan toiminnan valmistelua johtavassa järjestelytoimikunnassa henkilöstöllä on kolme (3) edustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Järjestelytoimikunta hyväksyy uuden kunnan tehtäväkuvaukset ja henkilöstön sijoituspaikat mennessä, jolloin jokainen tietää tulevan tehtävänsä hyvissä ajoin ennen uuteen kuntaan siirtymistä.

8 8 Uuden kunnan yhteistoimintaelimet ja ryhmät perustetaan vuoden 2008 aikana asiaa koskevia säädöksiä noudattaen. Yhdistymistyöryhmä ja järjestelytoimikunta käyttävät tällöin kunnan puhevaltaa ja toimivat työantajan edustajana. Kuntajakolain 15 :n mukaan lakkaavan kunnan kunnanjohtajan virka lakkaa kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Viran haltija voidaan silloin siirtää hänelle soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Koska kaikki yhdistyvät kunnat lakkaavat uuden kunnan syntyessä uuden kunnan valtuuston ei tarvitse tehdä kuntajakolain 15,2 :n mukaista päätöstä siitä, mitkä kunnanjohtajan viroista lakkaavat muutoksen tullessa voimaan. Järjestelytoimikunta päättää asianomaisten kanssa neuvoteltuaan Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupunginjohtajien sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnanjohtajan sijoittumisesta uuden kunnan tehtäviin elokuun 2008 loppuun mennessä. Järjestelytoimikunta päättää myös kaupunginjohtajan tehtävän hoidosta siksi kunnes uuden kunnan kaupunginjohtaja on valittu. Uusia vakansseja (virkoja tai toimia tahi pysyviä palvelussuhteita) ei perusteta mihinkään sopimuksessa mukana olevaan kuntaan jälkeen eikä vapautuvia johtavassa asemassa olevia virkoja tai toimia täytetä ilman YS-ohjausryhmän hyväksymistä. Ennen kuin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa mainitut toimielimet (järjestelytoimikunta, yhdistymistyöryhmä ja laajennettu yhdistymistyöryhmä) aloittavat toimintansa johtamisjärjestelmästä päättää YS-ohjausryhmä, jonka toiminta jatkuu edellä mainittujen toimielinten valintaan saakka. Uuden kunnan hallinto organisoidaan kunnan sisäistä tilaaja-tuottaja toimintatapaa noudattavan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti siten, että hallinto-organisaatio (lautakunnat) edustaa tilaajatahoa, jolle kuuluu palveluiden järjestämisvastuu vastaten palveluiden saatavuudesta sekä niiden riittävyydestä ja laadusta. Palvelujohtokunnan ja teknisen johtokunnan vastuulla on palveluiden tuotteistaminen ja tuottaminen. Sopimusohjausjärjestelmän suunnittelua ja käyttöön ottoa varten asetetaan yhdistymistyöryhmän avuksi valmisteluryhmä, jonka tulee saada asiasta esitys yhdistymistyöryhmälle ja järjestelytoimikunnalle toukokuun 2008 loppuun mennessä. Valmisteluryhmään kukin kunta valitsee kuntasuunnittelusta ja budjetin valmistelusta vastuussa olevan henkilön, minkä lisäksi ryhmä voi täydentää asiantuntemustaan kutsumalla ryhmän jäseneksi muita henkilöitä. Kokoonkutsujana ja puheenjohtajana ryhmässä toimii yhdistymistyöryhmän puheenjohtaja. 4.3.Toimitilat Välittömästi valtuustojen tekemän yhdistymispäätöksen jälkeen yhdistymistyöryhmä asettaa alaisuudessaan toimivan tilahallintoryhmän suunnittelemaan uuden kunnan

9 9 toimitilojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Järjestelytoimikunta tekee syksyn 2008 aikana päätöksen tilojen käytöstä eri hallintokuntien tarpeisiin. Tarpeettomista toimitiloistaan uusi kunta pyrkii vapautumaan mahdollisimman pian tiloja vuokraamalla tai myymällä. Järjestelytoimikunnan tulee tehdä ehdotus uuden kunnan kaupunginhallitukselle siitä, toimiiko tilahallinto jatkossa liikelaitoksena vai teknisen viraston osana. 4.4.Lähipalvelut ja niiden järjestäminen Kuntalaisten tarvitsemat lähipalvelut (päivähoito, neuvolapalvelut, koulut ja vanhuspalvelut) ovat saatavissa tämän sopimuksen liitteenä olevan lähipalvelukartaston osoittamissa lähipalvelupisteissä. Järjestelytoimikunta päättää syksyn 2008 aikana muiden palvelupisteiden sijainnista. 4.5.Ohjaus- ja budjetointijärjestelmä Kunnan sisäisen tilaaja-tuottaja -toimintatavan mukaisen sopimusohjausjärjestelmän suunnittelua ja käyttöön ottamista varten asetettavan valmisteluryhmän (ks. kohta 4.2) tulee tehdä esitys valmistelutyöryhmälle ja järjestelytoimikunnalle uuden kunnan ohjaus- ja budjetointijärjestelmästä toukokuun 2008 loppuun mennessä. 4.6.Muutosjohtaja Järjestelytoimikunnan tulee valita niin pian kuin mahdollista muutosjohtaja auttamaan ja tukemaan yhdistymisen onnistumisesta vastaavia toimielimiä onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Muutosjohtajan tulee kiinnittää erityisesti huomiota uuden kunnan henkilöstöhallintoon liittyviin kysymyksiin. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat korvaamaan Suuren Suunnitelman mukaisin periaattein muutosjohtajasta aiheutuvat kustannukset vuoden 2008 osalta. Vuosina 2009 ja 2010 muutosjohtajasta aiheutuvat kustannuksen katetaan yhdistymisavustuksesta. 5. UUDEN KUNNAN TALOUS JA YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ Hoitaessaan talouttaan ja hallintoaan yhdistyvät kunnat ottavat huomioon kuntajakolain 33 :n säännöksen, jonka mukaan yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joiden voidaan katsoa kuuluvan uuden kunnan viranomaisille. Näin ollen vuoden 2008 aikana yhdistyvän kunnan viranomainen ei voi päättää

10 10 asiasta, jolla on taloudellista tai muuta huomattavaa merkitystä kuntaa velvoittavalla tavalla vuoden 2009 tai sitä myöhempänä aikana. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan vuoden 2008 talousarviot siten, että vuosikate on positiivinen ja hoitamaan talouttaan sen mukaisesti huolella positiiviseen vuosikatteeseen päästäkseen. Järjestelytoimikunta valmistelee vuodelle 2009 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Talousarvioehdotuksessa pitäydytään nykyisen suuruisessa tuloveroprosentissa, joka yhdistyvissä kunnissa on 19,00. Yhdistymisavustusta uusi kunta saa kuntajakolain perusteella yhteensä 13,24 miljoonaa euroa, mikä maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuonna (2009) siitä maksetaan 40 prosenttia, toisena (2010) 30 prosenttia ja kolmantena (2011) 30 prosenttia. Tässä yhdistymissopimuksessa sovitaan yhdistymisavustusten käyttökohteet, jotka täsmentyvät uuden kunnan vuotuisissa talousarvioissa. Kohteet, joihin avustus suunnataan, ovat.: - Uuden kunnan talouden vahvistaminen 3,4 M - Yhteisesti sovittaviin investointeihin 2,5 M - Kuntaosuuksiin EU-rahoitushankkeisiin 2,0 M - Henkilöstöhallintoon ja koulutukseen 2,0 M - Palveluiden kehittämiseen 1,5 M - Alueiden ja kylien kehittämiseen, mistä osa kylien vesihuoltoinvestointeihin 1,0 M - - Muutosjohtamiseen ja hallinnon järjestämiseen 0,84 M Uuden, perustettavan kaupungin talousarviossa yksityisteiden avustamiseen osoitettava määräraha pidetään samalla tasolla, jolla ne ovat nykyisin yhdistyvien kuntien talousarvioissa. Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat perustavat vuoden 2008 aikana kehittämissäätiön, jonka tarkoitus on vahvistaa ja kehittää kylien elinvoimaisuutta ja edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Säätiön peruspääoma on viisisataatuhatta ( )euroa ja käyttörahasto viisimiljoonaa ( )euroa. Säätiön peruspääomaan ( ) kunnat sijoittavat varoja seuraavasti: Elimäen kunta kaksisataakaksikymmentäseitsemäntuhatta viisisataa ( ) euroa, Jaalan kunta neljäkymmentäviisituhatta (45 000)euroa ja Valkealan kunta kaksisataakaksikymmentäseitsemäntuhattaviisisataa ( ) euroa. Säätiön käyttörahastoon ( ) edellä mainitut kunnat osoittavat varoja siten, että Elimäen kunta osoittaa kaksimiljoonaakaksisataaseitsemänkymmentäviisituhatta ( ) euroa, Jaalan kunta neljäsataaviisikymmentätuhatta ( ) euroa ja Valkealan kunta kaksimiljoonaakaksisataaseitsemänkymmentäviisituhatta( ) euroa.

11 11 Säätiön varoja ei saa käyttää uuden kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisten investointiohjelmien tai lakisääteisten menojen rahoittamiseen. Säätiön hallitukseen Elimäen kunta nimeää kaksi (2) jäsentä, Jaalan kunta yhden (1) jäsenen ja Valkealan kunta kaksi (2) jäsentä. Eroavien tai erovuoroon tulevien jäsenten tilalle uudet jäsenet nimeää säätiön valtuuskuntana toimiva uuden kunnan kaupunginhallitus. Mikäli säätiön toiminta lopetetaan, sen jäljellä olevat varat siirretään uuden kunnan kaupunginhallituksen alaiseksi maaseutuelinkeinojen kehittämisrahastoksi. Rahaston varoja käytetään säätiön käyttötarkoituksen mukaisiin tehtäviin. Uuden kunnan talousarvioon otetaan vuosina vuotuinen määräraha muiden kuin edellä tarkoitettujen säätiön perustajakuntien maaseudun- ja muiden haasteellisten alueiden elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Määrärahan suuruus vastaa perustettavan säätiön pääoman vuotuista tuottoa ollen kuitenkin vähintään kaksisataaviisikymmentätuhatta ( ) euroa. Vesiosuuskuntien rahoituksesta uusi kunta vastaa 25 prosentin osuudella uuden kunnan kaupunginhallituksen hyväksymän ohjelman mukaisesti, jonka ohjelman rahoittamiseen osoitetaan rahoitusta mm. hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen 5. kohdassa mainitusta yhdistymisavustuksesta sen alueiden ja kylien kehittämiseen varatusta 1 milj. euron osuudesta. 6. MUUT JÄRJESTELYT 6.1. Yhteistoiminta- ja muut sopimukset Yhdistyvien kuntien keskenään tekemät yhteistyösopimukset raukeavat ja purkautuvat Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä sekä Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymä puretaan ja niiden toiminta siirtyy uuden kunnan omaksi toiminnaksi. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on kartoittaa ne muut kuin kuntajakolain 19 :n alaisuuteen kuuluvat sopimukset, joita yhdistyneillä kunnilla on muiden kuntien kanssa ja aloittaa neuvottelut niiden purkamiseksi tai uusimiseksi uutta kuntaa velvoittavina. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on myös aloittaa neuvottelut jäsenyyksistään muissa kuntayhtymissä, joissa yhdistyvät kunnat ovat jäseninä samoin kuin niissä, joissa vain joku yhdistyvistä kunnista on jäsenenä. Yhdistyvien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uuden kunnan omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi kuntajakolain 19 :n mukaisesti.

12 Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Yhdistyvien kuntien alueella toimivien yhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen kotipaikaksi tulee lukien Kouvola. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta KuntajakoL:n 32 :n mukaisesti. 6.3 Kunnallisvaalit 2008 Lokakuussa 2008 järjestettävät kunnallisvaalit toimitetaan yhdistyvissä kunnissa uutta kuntajakoa noudattaen. Järjestelytoimikunta päättää äänestysaluejaosta ja asettaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat (KuntajakoL 23,4 ). 6.4 Yhdistymisen loppuun saattaminen Yhdistyvät kunnat keskittyvät vuoden 2008 aikana kuuden kunnan yhdistymisen taitavaan loppuun saattamiseen eivätkä ota yhdistymisprosessiin mukaan uusia kuntia ennen uuden kunnan toiminnan alkamista Siihen saakka kunnes valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta, kunnat toimivat itsenäisesti noudattaen tätä valtuustojen päättämää hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusta. (Va. järjestelytoimikunnan käsittelemä ja kuntien valtuustojen hyväksymä muutos)

13 Liite 1 Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi 1) 1. Liitteen luonne ja tarkoitus KuntajakoL:n 9,1 :n mukaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen on liitettävä suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Suunnitelmassa linjataan, miten kuntaa kehitetään kuntajakomuutoksen jälkeen palveluiden saatavuuden ja laadullisen kehityksen turvaamiseksi ja miten aiemmin erillään olleet henkilöstö- ja muut resurssit käytetään tehokkaammin yhdistyneessä kunnassa asukkaiden tarpeita vastaavasti. 2. Yhdistymisen tavoitteet palvelurakenteiden ja palveluiden saatavuuden kannalta Yhdistymisen keskeisinä tavoitteina ovat alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään kuntarakennetta vahvistamalla, muodostamalla uusi noin asukkaan Yhdistymissopimuksessa (liitteistö) on määritelty uuden kunnan eri hallinnon alojen lähipalvelupisteet. Kunkin keskeisen hallinnon alan työryhmien raporteissa on kuvattu palveluiden järjestämisen periaatteet, palveluverkko ja toimitilat sekä palveluiden tuotantotapa ja henkilöstön riittävyys. Niin ikään huomiota on kiinnitetty toiminnan kehittämisnäkökohtiin tulevaisuudessa. 3. Sopimusohjaus uuden kunnan ohjaus- ja budjetointijärjestelmänä Yhtenäisen toimintakulttuurin aikaan saamiseksi uuden kunnan toimintatavaksi yhdistymissopimuksessa on sovittu tilaaja-tuottajamallin mukaisen sopimusohjauksen käyttöön ottamisesta. Järjestelmän käyttöön ottaminen edellyttää riittävää etukäteissuunnittelua ja koulutusta niin luottamushenkilöille, esimiesasemassa oleville kuin kaikille kunnan palveluksessa oleville. Tämän aiheuttamiin kustannuksiin on varauduttu yhdistymisavustuksen suuntaamisella. 1) Liite sisältää kuntien palvelut Vuoden 2008 aikana tapahtuvia muutoksia ei ole ollut mahdollista ennakoida. Lähtökohtana on kunnissa olemassa olevien palvelujen tosiasiallinen tilanne

14 4. Palvelut turvataan ja sovitetaan yhteen kuntalaisten parhaaksi Seuraavassa on kuvaus keskeisimpien kunnallisten palveluiden järjestämisestä uuden kunnan aloittaessa toimintansa Päivähoito Kunnalliset varhaiskasvatuspalvelut kattavat päivähoidon eri muodoissaan, esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen. Palvelujen järjestämisen periaatteena on tuottaa palvelut kunnan omana toimintana, jossa lapsen etu otetaan huomioon kiinnittämällä huomiota resurssien käyttöön ja lapsi- ja perhelähtöisiin lähipalveluihin. Toimitiloissa huomiota kiinnitetään niiden toimivuuteen, muunneltavuuteen ja turvallisuuteen. Lähipalvelupisteet on esitetty kartoissa, jotka ovat tämän sopimuksen liitteinä. Tulevaisuuden haasteena on perhepäivähoitajien saannin vaikeudesta johtuva paine päiväkotipaikkojen lisäämiseen siitä huolimatta, että lasten määrä tulee lähivuosina vähenemään. Päivähoidon alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosassa liitteenä 6. Perusopetus Palvelujen järjestämisperiaatteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys siten, että ne muodostavat yhteisen oppimisen ja kasvamisen polun. Toiminnan laatu turvataan lähikouluperiaatteella, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla, erikoisosaamisen hyödyntämisellä, oppijoiden yhdenvertaisuudella ja kehittämishankkeilla. Tavoitteena on saavuttaa optimaalinen kouluverkko tarkoituksenmukaisin opetusryhmin, joka täyttää lainsäädännön sille asettamat ehdot. Tukipalveluiden järjestäminen uudessa kunnassa tuo säästöjä nykytilanteeseen verrattuna kuljetusten koordinoinnin, ruokapalvelun järjestämisen, psykososiaalisten oppilashuoltopalveluiden ja muiden tukipalvelujen tehostumisen kautta. Tulevaisuuden haasteina ovat toiminnan sisällöllinen kehittäminen, kansainvälistymisen tuomat haasteet ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten huomioiminen. Perusopetuksen lähipalveluverkko on esitetty selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitekartoilla.

15 Perusopetuksen alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 7. Lukio-opetus Yhdistyvissä kunnissa toimii tällä hetkellä 8 lukiota, joissa on oppilaita yhteensä noin Lukioyksiköiden sijainti on liitekartastossa. Etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittäminen lisää oppilaiden valinnan mahdollisuuksia ja tehostaa opetuksen järjestämistä myös pienissä lukioissa. Pienimpien yksiköiden säilyttäminen oppilasmäärän vähentyessä voidaan turvata filiaaliverkkomallilla, jossa filiaaliyksikön hallinto yhdistetään suurempaan lukioon. Lukioon hakeutuu noin 48 prosenttia alueen ikäluokasta. Laskelmien perusteella voidaan arvioida, että tällä perusteella vuonna 2014 lukioihin hakeutuisi noin 190 oppilasta vähemmän kuin nykyisin. Lukion minimikoko omana yksikkönä toimimiseen tulisi olla vähintään 150 oppilasta, jotta oppilaiden valinnanmahdollisuudet kyetään turvaamaan. Tulevaisuuden haasteina on opintojen ohjauksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittäminen. Suuremmat yksiköt ja yhteinen hallinto mahdollistavat näiden tehtävien nykyistä paremman resursoinnin, kehittämisen ja koordinoinnin. Lukio-opetuksen alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosassa liitteenä 7. Perusterveydenhuolto Palveluiden järjestämisen yleisperiaatteena on ydinosaamista vaativan palvelun järjestäminen kunnan omana työnä. Tukipalvelujen saatavuudesta riippuen niitä voidaan ostaa myös ulkopuolisilta. Lähipalvelupisteet on osoitettu selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitekartoilla. Perusterveydenhuollon strategisena tavoitteena on laadukkaiden ja riittävien sekä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti saavutettavien palveluiden tuottaminen. Tämä vaatii kuntarajoista riippumattomat palvelupisteet ja osaavan henkilöstön rekrytoinnin turvaamisen. Kehittämisen kohteina on tietoverkkojen hyödyntäminen palvelutarjonnassa ja toimintatapojen arvioinnin kautta tapahtuva palvelurakenteiden uudistaminen samoin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saumaton yhteistyö. Terveydenhuollon alatyöryhmän muistio on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 6. Sen sivuilla 8-17 on esitetty perusterveydenhuollon eri palveluiden tuotantopaikat ja tuotantotavat.

16 Selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitteenä on perusterveydenhuollon lähipalvelupisteet kartta- ja osoitetietoineen. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut sisältää muut sosiaalipalvelut paitsi vanhustenhuollon ja päivähoidon. Järjestämisperiaatteena on toiminnallinen kokonaisuus ja lähipalvelujen saatavuus. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota samoin kuin ennalta ehkäisyyn ja hyvään henkilöstön rekrytointipolitiikkaan. Lähipalvelukartta on selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitteenä. Toimintatapoja uudistetaan ja pyritään entistä kustannustehokkaampaan toimintaan. Palvelut järjestetään elinkaarimallin mukaisesti, siten että ensimmäisen asteen muodostavat lasten ja perheiden palvelut, toisen asteen aikuisväestön palvelut ja kolmannen asteen vammaisten palvelut. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti. Kunkin edellä mainitun ryhmän sosiaalipalveluiden tavoitetila vuonna 2015 ja palveluiden järjestämis- ja tuotantotapa on esitetty alatyöryhmän raportissa, joka on liiteosan liitteenä 6. Vanhustenhuolto Palvelujen järjestämisen yleisenä periaatteena on ennalta ehkäisevä toiminta ja kuntouttava tavoite. Pyritään kiinteään yhteistyöhön sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen kesken. Toiminnan peruslähtökohtana on itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistaminen. Palvelut tuotetaan lähipalveluina, joista kartta on selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitteenä, ja keskitettyinä palveluina. Vanhuspalvelujen järjestämisessä sekä tuottamisessa tarvitaan sekä yksityisiä että kunnallisia toimijoita. Tukipalvelut ja vastaavat on tarkoituksenmukaista ostaa yksityisiltä toimijoilta. Tavoitteena on yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttöön ottaminen ja hyödyntäminen sekä laadun yhtenäistäminen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lähipalveluita asukkaat käyttävät toistuvasti, jopa päivittäin. Esimerkkinä näistä ovat kotipalvelut. Lähipalvelut tarjotaan lähiympäristössä ja niiden piiriin on helppo hakeutua. Keskitetyt palvelut sijaitsevat mahdollisesti etäämmällä ja niihin tarvitaan mm. kuljetuspalveluita. Tällaisista esimerkkinä ovat kuntoutusyksiköt, joissa tarvitaan erityisosaavaa henkilöstöä. Erityisryhmien asumispalvelut voidaan myös järjestää keskitettyinä palveluina.

17 Kehittämisen painopisteinä on päivystykseen hakeutuvien vanhusten sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti, palveluketjujen saumaton toiminta ja turvallisuutta lisäävän teknologian hyödyntäminen. Vanhustenhuollon alatyöryhmän raportti on julkaistu kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 6. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopistotoiminta Kuntien yhdistyessä muodostetaan yksi yhtenäinen kirjastolaitos. Toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti ottamalla huomioon nykyisten kuntien sivistystoimen strategiat. Nykyisin toiminnassa olevat kirjastot jäävät alueidensa lähipalvelupisteiksi (ks. liitekartta). Kirjastoautotoiminta organisoidaan vastaamaan palvelutarpeita niiden muuttuessa. Kirjastopalvelut tuotetaan kunnan palveluina. Ostopalveluja käytetään erilaisiin hankintoihin. Kokoelma- ja palveluprosesseja kehitetään laadun turvaamiseksi. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen. Opistotoiminnan luonteesta johtuen kansalaisopistoilla on käytössään runsaasti erilaisia toimitiloja. Kuntien omistamien tilojen lisäksi on vuokratiloja. Opiston hallinto sijoitetaan yhteen toimipisteeseen. Opetustoiminnan tilojen tarve määräytyy opetustarjonnan sisällöstä ja määrästä. Opiston hallinto hoidetaan pienellä henkilökuntamäärällä kun taas opetukseen osallistuu useita satoja opettajia vuodessa. Huomiota kiinnitetään opetustarjonnan monipuolisuuteen ja saavutettavuuteen. Muita kulttuuripalveluita tuotetaan paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti. Näitä ovat museotoiminta, näyttelytoiminta, yleinen kulttuurityö, kotiseututyö, teatteri, käsija taideteollisuus, musiikki, sirkustaide, galleriatoiminta jne. Yleinen kulttuuritoimi säilytetään lähipalvelujen tuottajana. Museotoimi yhdistetään ja alueelle pyritään saamaan merkittäviä kulttuuritapahtumia. Kirjasto-, kulttuuripalvelut sekä kansalaisopistotoimintaa kartoittaneen alatyöryhmän raportti on selvitysaineiston liiteosan liitteenä 7. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen järjestämisen periaatteena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippuurheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa.

18 Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Itse toiminnasta vastaavat järjestöt. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntamahdollisuuksia erityisryhmille. Väestön ikääntyessä huomiota on kiinnitettävä juuri heille suunnattavaan palvelutarjontaan. Liikuntamahdollisuuksien saatavuuden turvaamiseksi palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina palveluina ja seudullisina palveluina. Lähipalveluista esimerkkinä ovat ladut, kuntoradat, koulujen liikuntatilat jne. Alueellisista palveluista uimahallit, urheilukentät, jäähallit jne. Seudullisista palveluista jalkapallostadion, suurhalli jne. Lähipalvelupisteet on esitetty selvitysosan ja yhdistymissopimuksen liitekartalla. Palvelut tuotetaan kunnan palveluina toimien yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien (ennen muuta tekninen sektori) kanssa ja vähäisessä määrin ostopalveluina. Liikuntatoimen alatyöryhmän raportti on kokonaisuudessaan selvitysaineiston liiteosan liitteenä 7. Nuorisotoimi Kunnan nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistää heidän aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistumista. Kunnan ohella nuorisotyöstä vastaavat erilaiset järjestöt. Nuorten palvelut turvataan lähipalveluina sekä alueellisesti kattavina nuorisotiloina. Kunnan omana toimintana tuotetaan nuorisotalotoiminta, kerhotoimintaa, leiri- ja retkitoiminta, kansainvälinen toiminta, erityisnuorisotyö, ennalta ehkäisevä päihdetyö, katupartiointi jne. Nuorten työpajatoiminta toteutetaan ostopalveluna samoin kuin erilaiset kolmannen sektorin palvelut. Nuorisovaltuusto toteutetaan yhdessä nuorten ja kaupunginvaltuuston kanssa. Sopimusohjaukseen liittyvänä palvelut tuotteistetaan, hinnoitellaan ja kuvataan laadullisesti.

19 5. Luottamushenkilöhallinnon vastuu palveluiden järjestämisestä Luottamushenkilöhallinto, lautakunnat ja johtokunnat, ovat vastuussa kunnallisten palveluiden järjestämisestä. Varsinainen järjestämisvastuu kuuluu lautakunnille. Niiden on huolehdittava palveluiden saatavuudesta, riittävyydestä ja laadusta. Palveluiden tuottamisesta, toiminnan tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta vastaavat johtokunnat. 6. Tasa-arvoinen tehokkaan hallinnon henkilöstö Henkilökunnan tasa-arvoista ja tasapuolista kohtelua edistetään tehtävien vaativuuden arvioinnilla ja siihen perustuvalla palkkauksen harmonisoinnilla. Palkkauksen harmonisointiin käytetään varoja yhdistymisavustuksesta ja työehtosopimusten mahdollistamista harkinnanvaraisista eristä. Henkilökunnan tukena muutosvaiheessa toimii muutosjohtaja. 7. Yhdistymisen lähtökohdat ja yhdistymisen valmistelu Yhdistymisen lähtökohtana on ollut suomalaiseen kuntakenttään kohdistuvat voimakkaat haasteet tulevaisuudessa sekä Pohjois-Kymenlaakson toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat alueen asemaan suomalaisessa aluerakenteessa. Keskeisiä tunnusmerkkejä tässä ovat alueen voimakas väestökato ja ikääntyminen sekä niiden tuomat paineet kuntatalouteen. Seudun elinvoiman vahvistaminen on koettu yhdistymisen tärkeimmäksi tavoitteeksi.. Tavoitteen saavuttamiseksi seudulle tarvitaan yksi vahva peruskunta. Palveluiden turvaaminen kestävällä kuntataloudella on haaste, johon voidaan vastata parhaiten vahvan peruskunnan avulla. Kunnan tärkeimmän inhimillisen voimavaran, henkilöstön, työhyvinvointiin ja urakehitykseen huomion kiinnittäminen on myös mahdollista vahvan peruskunnan puitteissa. Vain motivoitunut ja osaava henkilöstö kykenee tuottamaan palvelut laadukkaina ja saamaan aikaan tuottavuusetuja. Yhdistymisen valmistelu on tehty tavoitteena uuden kunnan toiminnan aloittaminen Vuoden 2008 aikana järjestelytoimikunta yhdessä alaistensa organisaatioiden kanssa huolehtii uuden kunnan toiminnan aloittamiseen liittyvistä valmisteluista muutosjohtajan avustamana. 8. Jatkuvan kehittämisen periaate Yhdistämällä kuuden kunnan hallinnot saadaan nopeasti merkittävää taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantumista Pohjois-Kymenlaakson kuntakentässä. Palvelut voidaan järjestää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin kuntarajojen estämättä

20 samoin kuin henkilöstövoimavarat mitoittaa ja käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Henkilökunnan voimakkaasta eläköitymisestä johtuen suurta vaaraa ns. kaksoismiehityksestä ei ole edes toiminnan alkuvaiheessa. Elinkeinotoimen järjestäminen nykyistä vaikuttavammaksi ja tehokkaammaksi turvaa kunnan elinvoimaa. Niin uuden kunnan hallinnon kuin sen palvelutuotannon keskeisenä periaatteena tulee olla toiminnan jatkuvan kehittämisen periaate paremman tuottavuuden aikaan saamiseksi ja toiminnan laadun parantamiseksi.

21 Liite 2

22 PÄIVÄKODIT JAAKONPUISTON PÄIVÄKOTI Kalevankatu Kouvola HAANOJAN PÄIVÄKOTI Tasankotie Kouvola SUOMI-AMERIKKA YHDISTYKSEN PÄIVÄKOTI Utinkatu Kouvola PÄIVÄKOTI AURINKOPOIKA Suutarinpolku Kouvola PUISTOLAN PÄIVÄKOTI Upseerintie Kouvola PÄIVÄKOTI KARHUNPESÄ Sippolankatu Kouvola STEINERLASTENTARHA AAMURUSKO Uudenmaankatu Kouvola KESKUSTAN PÄIVÄKOTI Salpausselänkatu Kouvola PUTKINOTKON PÄIVÄKOTI Kauppalankatu Kouvola PÄIVÄKOTI NURMILINTU Pajaraitti Kouvola MIELAKAN PÄIVÄKOTI Mielakanrinteentie Kouvola SUURSUON PÄIVÄKOTI Ratsupolku Kouvola KÄPYLÄN PÄIVÄKOTI Käpylänkatu 30 c Kouvola UTUNMÄEN PÄIVÄKOTI Utunmäentie Kouvola PALOKANKAAN PÄIVÄKOTI Palokankaantie Kouvola OJANIITYN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sähkomiehentie Kouvola TIKANKONTIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sähkömiehentie 14 a Kouvola LEPPÄKERTUN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sähkömiehentie 14 b Kouvola KILLINGIN PÄIVÄKOTI Killingintie Kuusankoski KYMINTEHTAAN PÄIVÄKOTI Seimentie Kuusankoski MÄKIKYLÄN PÄIVÄKOTI Vanhainkodintie Kuusankoski SAIRAALANMÄEN PÄIVÄKOTI Sairaalankuja 3 a Kuusankoski SVENSKA LEKSKOLAN Niementie Kuusankoski KOULURINTEEN PÄIVÄKOTI Mäenpääntie Kuusankoski MAUNUKSELAN PÄIVÄKOTI Kuntalantie Kuusankoski NISKALAN PÄIVÄKOTI Varppitie Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PIKKU-NALLE Takaharjuntie 3 a Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI OTSOLA Takaharjuntie 3 c Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI LEHMUSTARHA Läntinen linjapuisto 6 a Kuusankoski RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI NELIAPILA Mäenpäänkuja 5 b Kuusankoski VOIKKAAN PÄIVÄKOTI Santatie Voikkaa PILKAANMAAN PÄIVÄKOTI Savipellontie Pilkanmaa MÄYRÄNKORVEN PÄIVÄKOTI Osonojantie Kuusankoski JOKELAN PÄIVÄKOTI Ahomutka Valkeala KIRKONSEUDUN PÄIVÄKOTI Leikkipolku Valkeala ELOKUJAN PÄIVÄKOTI RYHMÄ PIKKU-VETURI Kustaa III tie 4 a Valkeala ELOKUJAN PÄIVÄKOTI Elokuja Valkeala PÄIVÄKOTIRYHMÄ MUUMILAAKSO Kansanopistontie Hasula UTIN PÄIVÄKOTI Opintie Utti VEKARANJÄRVEN PÄIVÄKOTI Töröntie Vekaranjärvi VUOHIJÄRVEN PÄIVÄKERHO/PERHEKERHO Vuohijärven kirkko Vuohijärvi ANJALAN PÄIVÄHOITO VANILJATALO Ruokosuontie Anjalankoski ANJALAN PÄIVÄHOITO PUNAINENTUPA Ruokosuontie 1 b Anjalankoski KORVENKOULUN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Korventie Muhniemi INKEROISTEN PÄIVÄKOTI Rantapellontie Anjalankoski INKEROISTEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Rantapellontie 5 a Anjalankoski MYLLYKOSKEN PÄIVÄKOTI Länsiasemantie Myllykoski

23 UMMELJOEN PÄIVÄKOTI Simonsuurentie Anjalankoski UMMELJOEN KOULUN ESIOPETUSRYHMÄ Kansakouluntie Anjalankoski SAVINIEMEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Kaarlontie 3 a Anjalankoski VIIALAN PÄIVÄKOTI Viialantie Myllykoski MYLLYKOSKEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Karjalantie Myllykoski SIPPOLAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Sippolantie 1 F Sippola HIIVURIN PÄIVÄKOTI Kyntäjäntie Koria TAMMENTERHON PÄIVÄKOTI Ruotsulantie Koria NAPAN PÄIVÄKOTI Napantie Koria UPSEERIN PÄIVÄKOTI Hakuntie Koria PEIPPOLAN PÄIVÄKOTI Meijeritie Elimäki SINILINNUN PÄIVÄKOTI Rentukantie 5 a Koria RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PEUKALOINEN Kukkomäentie Jaala PÄIVÄKOTI VUOKKOLA Vuokkolantie Jaala KESKUSTAN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMÄ Kauppalankatu Kouvola SARKOLAN PÄIVÄKOTI Runkokatu Kouvola PENTSOJAN PERHEPUISTO Tasankotie Kouvola HAANOJAN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMÄ Toukotie Kouvola KUOVIN PERHEPUISTO Lohitie Kouvola RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI KULTALINTU Kustaa III tie 14 c Valkeala KAIPIAISTEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Ratapihantie 15 as Kaipiainen

24

25 PERUSKOULUT Anjalan koulu0-6 Anjalantie Anjalankoski Inkeroisten yhteiskoulu Yhteiskouluntie Anjalankoski Kaipiaisten koulu0-6 Vanhatie Kaipiainen Liikkalan koulu1-6 Kujalankulmantie Liikkala Muhniemen koulu1-6 Elimäentie 744 A Muhniemi Myllykosken yhteiskoulu Länsiasemantie Anjalankoski Sippolan koulu0-9 Sippolantie Sippola Saviniemen koulu1-6 Kaarlontie Anjalankoski Tehtaanmäen koulu1-6 Pihtojantie Anjalankoski Ummeljoen koulu0-6 Kansakouluntie Anjalankoski Viialan koulu0-9 Opintie Anjalankoski Korian koulu1-6 Koulutie Koria Napan koulu1-2 Napantie Koria Löytyn koulu1-6 Lakiasuontie Löytty Kartanokoulu 1-6 Vanhamaantie Elimäki Ratulan koulu0-6 Ratulantie Ratula Elimäen yläaste7 Vanhamaantie ELIMÄKI Jaalan koulu1-6 Jaalantie JAALA Eskolanmäen koulu1-9 Tasankotie KOUVOLA Kankaan koulu1-9 Salpausselänkatu KOUVOLA Kaunisnurmen koulu1-9 Pajaraitti KOUVOLA Mansikka-ahon koulu1-6 Mansikka-ahontie KOUVOLA Sarkolan koulu1-6 Toukotie KOUVOLA Tornionmäen koulu1-6 Hongistontie KOUVOLA Vahteron koulu1-6 Voimakatu KOUVOLA Mäntypuiston koulu1-6 Voimakatu KOUVOLA Kouvolan yhteiskoulu Salpausselänkatu KOUVOLA Urheilupuiston koulu7-9 Palomäenkatu KOUVOLA Aitomäen koulu1-6 Aitomäentie KOUVOLA Jokelan koulu1-6 Lukutie VALKEALA Kirkonkylän koulu1-6 Kustaa III Tie VALKEALA Kääpälän koulu1-6 Töröntie VEKARANJÄRVI Niinistön koulu1-6 Hiostenmäentie VALKEALA Oravalan koulu1-6 Oravanmatinraitti ORAVALA Selänpään koulu1-6 Selänpääntie SELÄNPÄÄ Tirvan koulu1-6 Tirvantie TIRVA Tuohikotin koulu1-6 Tuohikotintie TUOHIKOTTI Utin koulu1-6 Opintie UTTI Valkealan yläkoulu Kustaa III Tie VALKEALA Keskustan koulu1-6 Mäenpääntie KUUSANKOSKI Kymintehtaan koulu1-9 Takaharjuntie KUUSANKOSKI Pilkan koulu1-6 Koulukuja KUUSANKOSKI Pilkanmaan koulu1-6 Savipellontie PILKANMAA Tähteen koulu1-9 Tähteentie KUUSANKOSKI Voikkaan koulu1-6 Minikuja VOIKKAA Svenska skolan 1-6 Marskinkatu KUUSANKOSKI Hirvelän koulu7-9 Koulutie VOIKKAA

26 Naukion koulu1-9 Uimahallintie KUUSANKOSKI Ruotsulan koulu Takaharjuntie KUUSANKOSKI Kiehuvan koulu1-6 Ojamaantie KOUVOLA Koulurinteen koulu Mäenpääntie KUUSANKOSKI Tähteenkadun koulu Tähteentie KUUSANKOSKI Rekolan koulu Kotkantie KUUSANKOSKI Tähteen erityiskoulu Tähteentie KUUSANKOSKI

27 LUKIO-OPETUS

28 LUKIOT Anjalankosken lukio Yhteiskouluntie Anjalankoski Elimäen lukio Vanhamaantie Elimäki Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu KOUVOLA Kouvolan Lyseon lukio ja Kouvolan iltalukio Tietotie KOUVOLA Kuusankosken lukio Valtakatu Kuusankoski Valkealan lukio Kustaa III tie VALKEALA

29

30 TERVEYSASEMAT JA VUODEOSASTOT Kouvolan terveysasema Marjoniementie KOUVOLA Valkealan terveysasema Keskitie VALKEALA Kuusankosken terveysasema Kymenlaaksonkatu 3 C KUUSANKOSKI Voikkaan terveysasema Myllytie VOIKKAA Anjalankosken terveysasema Sairaalantie 15 A ANJALANKOSKI Jaalan terveysasema Keskuskaari 1 B JAALA Elimäen terveysasema Sairaalantie ELIMÄKI Korian terveysasema Elimõentie KORIA Kuusankosken aluesairaala Sairaalakuja 3 C KUUSANKOSKI Kouvola vuodeosasto Marjoniementie KOUVOLA Kuusankoski vuodeosasto Kymenlaaksonkatu KUUSANKOSKI Anjalankoski vuodeosasto Sairaalantie 15 A ANJALANKOSKI Elimäki vuodeosasto Sairaalantie ELIMÄKI

31

32 NEUVOLAT Nimi Osoite Postitoimipaikka Kuusankosken terveysaseman neuvola Kymenlaaksonkatu 3 D KUUSANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola ehkäisyneuvola (tulossa) terveydenedistäminen Mäyränkorven neuvola Osonojantie KUUSANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola Voikkaan neuvola Myllytie VOIKKAA äitiysneuvola lastenneuvola Pilkanmaan neuvola Rajatie PILKANMAA lastenneuvola avovastaanotto Jaalan neuvola Keskuskaari 1 B JAALA äitiysneuvola lastenneuvola Kouvolan terveysaseman neuvola Marjoniementie KOUVOLA ehkäisyneuvola terveydenedistäminen Eskolanmäen neuvola Sippolankatu KOUVOLA äitiysneuvola lastenneuvola Tornionmäen neuvola Utinkatu KOUVOLA äitiysneuvola lastenneuvola Lehtomäen neuvola Madekuja KOUVOLA äitiysneuvola lastenneuvola Utin neuvola Opintie UTTI äitiysneuvola lastenneuvola avovastaanotto Valkealan terveysaseman neuvola Keskitie VALKEALA äitiysneuvola lastenneuvola ehkäisyneuvola Vuohijärven neuvola Näkkimistöntie VUOHIJÄRVI äitiysneuvola lastenneuvola avovastaanotto Tuohikotin neuvola Tuohitie TUOHIKOTTI äitiysneuvola lastenneuvola avovastaanotto

33 Nimi Osoite Postitoimipaikka Inkeroisten neuvola Lauttatie ANJALANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola ehkäisyneuvola Myllykosken neuvola Pappilantie ANJALANKOSKI äitiysneuvola lastenneuvola Anjalankosken terveysasema Sairaalantie 15 A ANJALANKOSKI terveydenedistäminen Kirkonkylän terveysneuvola Sairaalantie ELIMÄKI äitiys- ja perhesuunnittelu lastenneuvola Korian terveysneuvola Elimäentie KORIA äitiys- ja perhesuunnittelu lastenneuvola

34

35 HAMMASHOITOLAT Jaalan hammashoitola Keskuskaari 1 B JAALA Kouvolan hammashoitola Marjoniementie KOUVOLA Kalevankadun hammashoitola Kalevankatu KOUVOLA Esikon hammashoitola Tasankotie KOUVOLA Kuusankosken hammashoitola Kymenlaaksonkatu KUUSANKOSKI Voikkaan hammashoitola Mattilantie KUUSANKOSKI Valkealan hammashoitola Keskitie VALKEALA Anjalankosken hammashoitola Sairaalantie 15 A ANJALANKOSKI Inkeroisten hammashoitola Peltokuja 8 A INKEROINEN Myllykosken hammashoitola Karjalantie MYLLYKOSKI Elimäen hammashoitola Sairaalantie ELIMÄKI Korian hammashoitola Elimäentie KORIA

36

37 PSYKIATRIA Kouvolan seudun psykiatrian poliklinikka Marjoniementie KOUVOLA Kouvolan seudun psykiatrian poliklinikka Marjoniementie KOUVOLA Kuusankoski hoitoryhmä 2 Kauppakatu KUUSANKOSKI Anjalankoski akuuttitr 3 + hoitotr 3 Sairaalantie 15 B ANJALANKOSKI Kouvola Kriisityöryhmä Tapiontie KOUVOLA Kouvola Päiväsairaala Marjoniementie KOUVOLA Koria Psykiatria Elimäentie KORIA Psykiatrinen sairaala Sairaalakuja KUUSANKOSKI

38

39 ELÄINLÄÄKÄRIT Kouvola eläinlääkäri Madekuja KOUVOLA Valkeala elänlääkäri Varastokuja VALKEALA Anjala eläinlääkäri Ruokosuontie ANJALANKOSKI Sippola eläinlääkäri Venevalkamantie SIPPOLA Elimäki eläinlääkäri Meijeritie ELIMÄKI

40

41 VANHUSPALVELUT Kotipalvelu tiimi J Ruotsulantie KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Ruotsulantie KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Kauppalankatu KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Myllypuronkuja KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Kotiharjuntie KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Ahventie KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Viitakummuntie KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Käpylänkatu KOUVOLA Kotipalvelu tiimi J Viitakummuntie KOUVOLA Päiväkeskus J Kotiharjuntie KOUVOLA Päiväkeskus J Ruotsulantie KOUVOLA Tilapäishoitoyksikkö J Kotiharjuntie KOUVOLA Tilapäishoitoyksikkö J Ruotsulantie KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Oikokatu KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Myllypuronkuja KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Käpylänkatu KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Torikatu KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Savonkatu KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Torniomäentie KOUVOLA As.palveluyks. tavall Y Tornionmäentie KOUVOLA As.palveluyks. tehost J Kotiharjuntie KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Käpylänkatu KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Myllypuronkuja KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Tornionmäentie KOUVOLA As.palveluyks. tehost Y Oikokatu KOUVOLA Vanhainkoti J Kotiharjuntie KOUVOLA Vanhainkoti J Ruotsulantie KOUVOLA Myllykosken kotipalvelutiimi, J Viialantie ANJALANKOSKI Inkeroisten kotipalvelutiimi, J Valtatie ANJALANKOSKI Inkeroisten kotipalvelutiimi, Y Valtatie ANJALANKOSKI Anjalan kotipalvelutiimi, J Ruokosuontie ANJALANKOSKI Myllykosken päiväkeskus, J Viialantie ANJALANKOSKI Sippolan päiväkeskus, J Orijärvenkuja ANJALANKOSKI Inkeroisten päiväkeskus, Y Valtatie ANJALANKOSKI Anjalakoti, (8 tp-hoidon paikkaa),j Ruokosuontie ANJALANKOSKI Vienistön asumispalvelut, J Vienistöntie ANJALANKOSKI Ravimiehentien asumispalvelut, J Ravimiehentie ANJALANKOSKI Keltakankaan palvelutalo, Anjalankosken Vanhusten Tuki ry, Y Kirkkotie ANJALANKOSKI Rantalehdon ryhmäkoti, Anjalankosken Vanhusten Tuki ry, Y Valtatie ANJALANKOSKI Rantakaaren ryhmäkoti, Anjalankosken Vanhusten Tuki ry, Y Valtatie 10 B ANJALANKOSKI Hirvelän hoivakoti, Y Hirvelänpolku 20 d as ANJALANKOSKI Sippolakoti, J Orijärvenkuja ANJALANKOSKI Anjalakoti, J Ruokosuontie ANJALANKOSKI Varppitien kotipalvelutiimi, J Varppitie 2 as KUUSANKOSKI Mäyränkorven kotipalvelutiimi, J Osonojantie KUUSANKOSKI Killingintie kotipalvelutiimit, J Killingintie KUUSANKOSKI Kauppatorin kotipalvelutiimit, J Kauppatori 2 as KUUSANKOSKI