Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea"

Saara Parviainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea

2 AMKE ry kokoaa yhteen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on kattava ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöjärjestö. Jäsenyhteisöissä opiskelee 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista AMKE koostuu 76 jäsenyhteisöstä v AMKE:n muodostavat yhdistyksen jäsenet ja toimisto sekä kehittämisyhtiöt AMKE Oy ja AMKE International Oy. Jäseniä voivat olla erikokoiset sekä erityyppiset koulutuksen järjestäjät: osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset, kuntayhtymät ja kunnat.

Jäsenyhteisöissä opiskelee 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista AMKE koostuu 76 jäsenyhteisöstä v.2011.

3 Jäsenorganisaatiot 1. Ahlmannin koulun säätiö 2. Ami-säätiö 3. Axxell Utbildning Ab 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 5. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6. Etelä-Savon Koulutus Oy 7. Faktia Koulutus Oy 8. Haaga Instituutti-säätiö 9. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 10. Helsingin kaupunki 11. Helsingin konservatorion säätiö 12. Helsinki Business College Oy 13. Hengitysliitto Heli ry 14. Hyria Koulutus Oy 15. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 16. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 17. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 18. Invalidiliitto ry 19. Invalidisäätiö 20. Jalasjärven kunta 21. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 22. Järviseudun koulutuskuntayhtymä 23. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 24. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 25. Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy 26. Kemijärven kaupunki 27. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia 28. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 29. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda 30. Kiipulasäätiö 31. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy 32. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 33. Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö 34. Kouvolan kaupunki 35. Lahden Diakoniasäätiö 36. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä 37. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 38. Länsirannikon koulutus Oy WinNova 39. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä 40. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 41. Malmin kauppaoppilaitos Oy 42. MJK-koulutuskeskus ry 43. Optima Samkommun 44. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 45. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 46. Peimarin Koulutus Oy 47. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä 48. Pohjoiskalotin Koulutussäätiö 49. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 50. Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö 51. Päijät-Hämeen koulutuskonserni 52. Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy 53. Raision seudun koulutuskuntayhtymä 54. Rastor Oy RastorCollege 55. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 56. S.A. Bovalliuksen säätiö 57. Sastamalan koulutuskuntayhtymä 58. Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU 59. Savon koulutuskuntayhtymä 60. Salon seudun koulutuskuntayhtymä 61. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 62. Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 63. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur samkommun 64. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 65. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 66. Tampereen kaupunki 67. Teak Oy 68. TTS Työtehoseura 69. Turun ammattiopistosäätiö 70. Turun Aikuiskoulutussäätiö 71. Turun kaupunki/turun ammatti-instituutti 72. Vaasan kaupunki 73. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 74. Vantaan kaupunki 75. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 76. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Hengitysliitto Heli ry 14. Hyria Koulutus Oy 15. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 16. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 17. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 18. Invalidiliitto ry 19.

4 AMKE ry - jäsenorganisaatiojakauma AMKE :n jäsenorganisaatiot muodoittain: Kunta 8 Kuntayhtymä 35 Osakeyhtiö 14 Säätiö 15 Yhdistys 4 Yhteensä 76

5 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Hallitusohjelmatavoitteet 1. Työelämän tarpeet ammattiosaajien kehittämisen ja kouluttamisen ydinasia. 2. Työllisyysaste turvattava työvoimapolitiikkaan riittävät voimavarat. 3. Nuorten ja aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta ehkäistävä myös koulutuksen keinoin - koko ikäluokka koulutettava. 4. Rahoitus kohdennettava koulutuspalvelun tuottajalle eli koulutuksen järjestäjälle koulutuksen tehokkuutta ja tuloksellisuutta parannettava. 5. Ammatillinen koulutus osaksi innovaatiojärjestelmää erityistoimenpideohjelma kokeneille ammattilaisille. 6. Työmarkkinat kansainvälistyvät - ammatillisen koulutuksen roolia koulutusviennissä vahvistettava.

Nuorten ja aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta ehkäistävä myös koulutuksen keinoin - koko ikäluokka koulutettava. 4.

6 Rahoitusmalli ammatillisessa peruskoulutuksessa v.2011 OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ KUNNAT RAHOITTAVAT NOIN 1 mrd. (= 182 /asukas) 1,7 mrd VALTIO RAHOITTAA NOIN 0,7 mrd. KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ 2011 rahoitusta noin 245 M opiskelijoita noin KUNTAYHTYMÄT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ 2011 rahoitusta noin 1 mrd. opiskelijoita noin OY:T, SÄÄTIÖT, RY:T KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ 2011 rahoitusta noin 427 M opiskelijoita noin (Lähde:

KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ 2011 rahoitusta noin 245 M opiskelijoita noin 26.

7 Tuloksellisuus- ja itsearvointitavoitteisto, esim. Asiakastyö, yhteistyö sidosryhmiin Opiskelijapalaute Työnantajapalaute Kaksoistutk. suor.määrä Kansainvälistyminen opiskelijat opettajat Erityisopetus valmistuneita erit.opiskelijoita valmistumis% Toiminnan vaikuttavuus Työllistymis % (Tilastokesk. tilasto) Valmistuvat opiskelijat Jatko-opinnossa % (Tilastokesk. tilasto) Erillisrahoitteisten hankkeiden lkm Hankkeiden kokonaisrahoitus 1000 Ammatillinen peruskoulutus; opiskelijat Muu koulutus; opiskelijat Visio strategiat Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön koulutuspäivät Opettajien työelämäjaksot > 5tpv Opettajien muodollinen kelpoisuus Henkilöstön ilmapiirikyselyn tulokset Tiedonkulku ja vuorovaikutus Esimiestyö Työn kehittävyys Palveluprosessien sujuvuus Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta Keskeyttämisaste Tutkintojen läpäisyaste Taloudellinen suorituskyky toimintatuotot toimintakuluista % vuosikate % toimintatuotoista vuosikate % poistoista

tilasto) Valmistuvat opiskelijat Jatko-opinnossa % (Tilastokesk.

8 Taitajakisat Semifinaalit Lähtökohtia 1. Taitajakisat ja semifinaalit vastaavat ammatillisen koulutuksen arkea tai ovat lähellä sitä. Kisatehtävät vastaavat perustutkinnon kiitettävää arvosanaa. 2. Valmennusta ennen kaikkea kilpailutilanteessa toimimiseen. 3. Järjestäjien keskeinen viesti on kotimaisten kisojen priorisointi (todettakoon myös, että vuosina 2008 ja 2010 ovat järjestäjät osoittaneet kasvavaa kiinnostusta EuroSkills kilpailuun eli kilpailijamäärät ovat kasvaneet).

Kisatehtävät vastaavat perustutkinnon kiitettävää arvosanaa. 2.

9 Taitajakisat Semifinaalit Lähtökohtia 4. Kilpailutoiminta on koulutusta ja sen kehittämistoimintaa, jota voidaan edistää koulutuksen järjestäjien yhteisissä kehittämisverkostoissa. 5. AMKElla on eräänä kulmakivenä kehittämisverkostotyö esim. oppilaitosjohtaminen, pedagoginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, kilpailutoiminta, tietohallinto, kv-asiat jne. 6. Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuuteen on osaltaan vaikuttanut myös kilpailutoiminta. Myös työelämäyhteyksiin ja oppimisen ohjaukseen käytännön perusmuuria kilpailuista.

kehittämisverkostoissa. 5. AMKElla on eräänä kulmakivenä kehittämisverkostotyö esim.

10 Taitajakisat Semifinaalit Näkökohtia ja avauksia: Taitajakisojen osallistumismaksua nostetaan ja korotus maksetaan semifinaalin järjestäjälle, mikä edesauttaa alueellisten semifinaalitapahtumien järjestämistä, ja vähentää matkustamista. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja vuorovaikutus (mm. AMKEn kilpailutoiminnan verkoston kautta) on kehittämistyössä hyvin tärkeää. Semifinaalien kehittämisen pohjatyönä on myös Sauli Jaaran raportti, jonka pohjalta järjestelmää on hyvä kehittää.

Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja vuorovaikutus (mm.

11 Taitajakisat Semifinaalit Jaaran raportista: Semifinaaliin osallistuminen tulisi omaksua lähes velvollisuudeksi, jotta saa olla mukana kehittämässä ammatillista koulutusta. Monet koulutuksen järjestäjät ilmoittivat, että semifinaali on heillä ensimmäinen ja tärkein tavoite. Joissakin jopa laskettiin kuinka monta prosenttia koulutusaloista osallistuu semifinaaliin. Sitä ei niinkään laskettu kuinka monta prosenttia pääsee läpi. Tällaista taustaa vasten tulee semifinaaleja tarkastella ja kehittää niitä entistä paremmiksi.

Monet koulutuksen järjestäjät ilmoittivat, että semifinaali on heillä ensimmäinen ja tärkein tavoite.

12 Taitajakisat Semifinaalit Näkökohtia ja avauksia: Osallistuminen tärkeää, monialaisilla järjestäjillä tavoitteena osallistua jokaisella koulutusalalla. Palkinnot ja menestyminen finaaleissa on lisäbonuksena. Kilpailuhuoltajien aktivointi, arvostus ja hyödyntäminen Taitajafinaalin aikana. Koulutuksen kehittäminen kisojen jälkeen järjestäjätasolla, kilpailuihin osallistumisen jälkihoito: mitä jää kilpailuprosessista käteen oppimisen, opetuksen ja ohjauksen hyväksi. Panos - hyöty -ajattelu myös talouden näkökulmasta. Kilpailujen järjestämisen rahoitus tulee olla valtionrahoituksen osalta vakaata ja ennustettavaa.

Koulutuksen kehittäminen kisojen jälkeen järjestäjätasolla, kilpailuihin osallistumisen jälkihoito: mitä jää kilpailuprosessista käteen oppimisen,

Samankaltaiset tiedostot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon