Rintasyövän väestöseulonnan tunnusluvut ja 2000-luvuilla

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tytti Sarkeala FT, erikoistutkija Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri Tero Näveri VTM, tutkija Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri Nea Malila LT, professori, johtaja Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri Rintasyövän väestöseulonnan tunnusluvut ja 2000-luvuilla Rintasyövän väestöseulonnan laadun tunnusluvut, kuten osallistumisaktiivisuus tai rintasyöpien osuus varmistustutkittujen seulontalöydöksistä, ovat Suomessa olleet hyvällä eurooppalaisella tasolla ja seulonta on vähentänyt kohdeväestön rintasyöpäkuolleisuutta noin viidenneksellä. Seulontaan kutsutaan nykyään lähes 85 % iältään vuotiaista naisista, ja seulontatiedot rekisteröidään kaikista kunnista. Viime vuosina seulontaan osallistuminen on vähentynyt. Osallistumisaktiivisuuden lisäämiseen tulee panostaa. Kohdeväestön laajentuminen vuotiaista vuotiaisiin on suurentanut rintasyöpien osuutta varmistustutkittujen seulontalöydöksistä, minkä seurauksena seulonnan positiiviset ennustearvot, eli tiedot varmistuneista kasvaimista, ovat tarkentuneet. Ennustearvoissa on kuitenkin alueellista vaihtelua. Laadun tunnuslukujen parantuminen vähentää seulonnan haittoja, mutta ei todenna sitä, vähentääkö seulonta rintasyöpäkuolleisuutta. Vertaisarvioitu VV Suomessa aloitettiin rintasyövän väestöseulonta vuonna Ensimmäisen viiden vuoden aikana seulontaan kutsuttiin 50 59(64)-vuotiaita, parillisina vuosina syntyneitä naisia Lääkintöhallituksen hyväksymän erillisen ohjelman mukaisesti (1,2). Vuonna 1992 säädettiin kansanterveysasetus, joka velvoitti kunnat tarjoamaan maksutonta rintasyövän seulontaa vuotiaille naisille. Kunnilla oli mahdollisuus kutsua seulontaan myös vuotiaita naisia. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 laajensi seulonnan kohdeväestöä asteittain, ja nykyään rintasyövän seulontaan kutsutaan vuotiaat, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneet naiset noin kahden vuoden välein (3). Seulonnassa rintasyöpä pyritään toteamaan varhaisessa vaiheessa, jolloin syöpä on vielä parannettavissa. Tavoitteena on rintasyöpäkuolleisuuden vähentäminen. Seulonta perustuu mammografiatutkimukseen. Poikkeava mammografialöydös varmistetaan yleisimmin täydentävällä mammografialla, kaikututkimuksella ja/ tai neulanäytteellä. Jos myös varmistuslöydös poikkeaa normaalista, henkilö lähetetään jatkotutkimuksiin sairaalaan ja tarvittaessa leikkausharkintaan. Lain mukaan kunnat päättävät seulontaan kutsuttavat ikäryhmät ja seulonnan toteuttajan ja vastaavat siitä, että seulontatiedot toimitetaan valtakunnalliseen seulontarekisteriin. Rintasyövän väestöseulonnan tuloksellisuutta on Suomessa seurattu toiminnan alusta lähtien. Tutkimuksia on julkaistu muun muassa seulonnan organisoinnista, seulontaprosessin kulusta ja syöpämääristä vuosina , sekä seulonnan vaikutuksesta rintasyöpäkuolleisuuteen vuosina ja (2,4 12). Seulonnan on todettu vähentäneen seulontaiässä todettujen rintasyöpien aiheuttamaa kuolleisuutta noin % (2,8,11,12). Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin satunnaistetuista tutkimuksista muualla Euroopassa saadut tulokset (13,14). Myös seulonnan laadun tunnusluvut, kuten osallistumisaktiivisuus, varmistustutkittujen osuus osallistuneista tai rintasyöpien osuus varmistustutkittujen seulontalöydöksistä, ovat Suomessa pääosin olleet EU:n suositusten mukaisia (9,14,15). Väestöseulontaa on syytä arvioida jatkuvasti. Näin voidaan varmistaa, että seulonnan laatu pysyy hyvällä tasolla ja että se vähentää rintasyöpäkuolleisuutta. Muutaman viime vuoden aikana Euroopassa on julkaistu useita tutkimuksia väestöseulonnan vaikutuksesta rintasyöpäkuolleisuuteen. Tulokset ovat sekä vahvistaneet että kyseenalaistaneet aiempien tutkimusten kuolleisuustuloksia (16,17,18,19). Myös seulonnan laadussa on todettu vaihtelua sekä eri maiden välillä että niiden sisällä (14,15,20, 21). Tämä katsaus valottaa rintasyövän väestöseulonnan laadun tunnuslukujen kehitystä Suomessa vuosina , jolloin seulonta- 225

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Lääkintöhallituksen ohjekirje seulonnoista 10/ Hakama M, Pukkala E, Heikkilä M ym. Effectiveness of the public health policy for breast cancer screening in Finland: population based cohort study. BMJ 1997;314: Valtioneuvoston asetus seulonnoista alkup/2006/ Hakama M, Pukkala E, Söderman B ym. Implementation of screening as a public health policy: issues in design and evaluation. J Med Screening 1999;6: Saarenmaa I, Salminen T, Geiger U, Hakama M. The visibility of cancer on earlier mammograms in a population-based mammography screening programme. Eur J Cancer 1999;35: Saarenmaa I, Salminen T, Geiger U ym. The visibility of cancer on previous mammograms in retrospective review. Clin Radiol 2001;56: (2001a). 7 Saarenmaa I, Salminen T, Geiger U ym. Validity of radiological examinations of patients with breast cancer in different age groups in a population based study. Breast 2001;10:78 81 (2001b). 8 Anttila A, Koskela J, Hakama M. Programme sensitivity and effectiveness of mammography service screening in Helsinki, Finland. J Med Screening 2002:9: Taulukko 1. Euroopan unionin laatusuositukset vuotiaan kohdeväestön rintasyövän seulonnalle (15). Laadun tunnusluvut toiminta ulottui koko Suomen alueelle. Näinä vuosina tapahtui muutoksia myös seulonnan organisoinnissa (seulontakeskusten yksityistäminen), kohdeväestössä (laajentuminen) ja seulontateknologiassa (digitalisointi) erityisesti vuosina Sen vuoksi tätä ajanjaksoa tarkastellaan katsauksessa yksityiskohtaisemmin kuin edeltävää jaksoa Hyväksyttävä taso % Suositeltava taso % Seulontakutsujen peittävyys (24 kk) > Osallistumisaktiivisuus > 70 > 75 Varmistustutkittujen osuus osallistuneista < 5 < 3 In situ ja invasiivisten kasvainten osuus seulontalöydöksistä > 50 > 75 Seulontatiedot toimitetaan Joukkotarkastusrekisteriin Vuonna 1968 perustettu Joukkotarkastusrekisteri on Suomen Syöpärekisterin osasto, joka rekisteröi yksilötason tiedot syöpäseulontoihin kutsutuista ja osallistuneista naisista THL:n joukkotarkastusrekisteriin. Tietoja käytetään seulontojen tilastointiin ja arviointiin sekä terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi. Joukkotarkastusrekisterin toiminta perustuu seulontaasetukseen, lakiin terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä ja lakiin väestötietojärjestelmistä (3,22,23). Kunnat toimittavat seulontaan kutsuttavien henkilöiden tiedot rekisteröitäviksi vuosittain. Näiden kutsutietojen avulla Joukkotarkastusrekisterissä lasketaan seulonnan peittävyys, eli Taulukko 2. Seulonnan vuotias kohdeväestö ja seulonnan peittävyys vuotiaana (%) tuhatta naista kohden vuosina Väestö/seulontakierros Seulonnan vuotias kohde väestö koko maassa kahden vuoden seulontakierroksen aikana Väestö rekisteröinnin piirissä/ seulontakierros Seulonnan vuotias kohdeväestö seulontatietonsa rekisteröineissä kunnissa kahden vuoden seulonta - kierroksen aikana Osuus koko väestöstä/seulontakierros, % Kutsutut rekisteröinnin piirissä/vuosi Seulontaan vuosittain kutsutut vuotiaat naiset seulontatietonsa rekisteröineissä kunnissa Kutsutut rekisteröinnin piirissä/ seulontakierros Seulontaan kahden vuoden seulontakierroksen aikana kutsutut vuotiaat naiset seulontatietonsa rekisteröineissä kunnissa Osuus rekisteröidystä väestöstä/ seulontakierros, %

3 tieteessä 9 Sarkeala T, Anttila A, Forsman H, Luostarinen T, Saarenmaa I, Hakama M. Process indicators from ten centers in the Finnish breast cancer screening programme from Eur J Cancer 2004;40: Sarkeala T, Hakama M, Saarenmaa I, Hakulinen T, Forsman H, Anttila A. Episode sensitivity in association with process indicators in the Finnish breast cancer screening programme. Int J Cancer 2006;118: Sarkeala T, Heinävaara S, Anttila A. Organised mammography screening reduces breast cancer mortality: a cohort study from Finland. Int J Cancer 2008;122: Sarkeala T, Heinävaara S, Anttila A. Breast cancer mortality with varying invitational policies in organised mammography. Br J Cancer 2008;98: Sankila R, Demaret E, Hakama M, Lynge E, Schouten L, Parkin M, toim. Evaluation and monitoring of screening programmes. EC, Europe Against Cancer Programme, Brussels-Luxembourg, se, kuinka suuri osa kohdeväestöön kuuluvista naisista on saanut kutsun seulontaan kahden vuoden mittaisen seulontakierroksen aikana. Jos kaikki kohdeväestöön kuuluvat henkilöt on kutsuttu seulontaan kahden vuoden aikana, on seulonnan peittävyys 100 %. Kutsutietojen lisäksi kunnat toimittavat Joukko tarkastusrekisteriin vuosittain tiedot siitä, kuinka moni kutsutuista osallistui seulontaan, kuinka moni osallistuneista lähetettiin varmistustutkimuksiin ja kuinka monelta varmistustutkimuksiin lähetetyltä lopulta löytyi rintasyöpä. Joukkotarkastusrekisteriin kirjattuja kutsu-, osallistumis- ja löydöstietoja verrataan EU:n antamiin rintasyövän väestöseulonnan laatusuosituksiin (taulukko 1), jotka perustuvat kansainvälisen syöväntutkimusjärjestö IARC:n työryhmän julkaisemaan katsaukseen rintasyövän seulonnoista (14). Vuodesta 2006 alkaen Joukkotarkastusrekisteri on julkaissut rintasyövän seulonnan kutsu-, osallistumis- ja löydöstiedot vuosittain Suomen Syöpärekisterin verkkosivuilla (24). Vuonna 2012 verkkosivuilla julkaistiin myös aikasarjataulukot vuosilta Rekisteröinti on parantunut ja kohdeväestö laajentunut Suomessa 1990-luvun alkupuolella ainoastaan Suomen Syöpäyhdistyksen omien seulontakeskusten tiedot saatiin rekisteröidyksi joukkotarkastusrekisteriin. Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen seulontayksiköiden toiminta kattoi tuolloin noin 60 % seulonnan kohdeväestöstä. Vuosikymmenen loppua kohden seulontatietojen rekisteröinti laajeni, ja 2000-luvun alusta alkaen rekisteröinnin piirissä on ollut yli 95 % vuotiaasta naisväestöstä (taulukko 2). Taulukko 3. Kutsutut ja osallistuneet 5-vuotisikäryhmittäin vuosina vuotiaat Kutsutut Osallistuneet Osallistuneet, % 88,6 87,7 87,3 87,3 86,9 86,0 84,6 84,8 85,4 86, vuotiaat Kutsutut Osallistuneet Osallistuneet, % 88,8 88,5 88,4 88,3 87,5 86,7 85,2 85,5 85,7 87, vuotiaat Kutsutut Osallistuneet Osallistuneet, % 79,2 84,5 86,6 88,2 88,0 86,5 84,1 84,8 86,0 85, vuotiaat Kutsutut Osallistuneet Osallistuneet, % 81,6 80,1 85,5 86,8 86,4 85,7 81,3 83,1 83,3 83, vuotiaat Kutsutut Osallistuneet Osallistuneet, % 87,1 87,3 87,5 87,7 87,2 86,3 84,4 84,9 85,5 86,7 227

4 katsaus 14 International Agency for Research on Cancer. Breast cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 7. Lyon: IARC Perry N, Broeders M, Törnberg S, Holland R, von Karsa L, toim. European guidelines for quality assurance in breast cancer screening and diagnosis, 4. painos. Luxembourg: European Commission Kalager M, Zelen M, Langmark F, Adami HO. Effect of screening on breast cancer mortality in Norway. NEJM 2010;363: Gotzsche PC, Jorgensen KJ, Zahl PH, Maehlen J. Why mammography screening has not lived up to expectations from the randomized trials. Cancer Causes Control 2012;23: Olsen AH, Lynge E, Njor SH ym. Breast cancer mortality in Norway after the introduction of mammography screening. Int J Cancer 2012;doi Otto SJ, Fracheboud J, Verbeek AJ ym. Mammography screening and risk of breast cancer death: a population-based case-control study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012;21: luvulla vuotiaiden seulonnan peittävyys eli seulontaan vuotiaana kahden vuoden välein kutsuttujen naisten osuus saman alueen kaikista vuotiaista naisista, oli runsaat 60 %. Vuosina vastaava luku oli jo 83 % (taulukko 2). Peittävyysprosentti suureni, kun valtioneuvosto antoi vuonna 2006 asetuksen, jonka velvoittamana väestöseulonnat laajenevat vuoden 2017 alkuun mennessä kattamaan kaikki vuotiaat suomalaisnaiset (3). Seulontaan kutsuttujen naisten määrä on kasvanut tasaisesti. Vuosina seulontakutsun sai vuotiaista naisista jo lähes (taulukko 3). Kunnat ovat tähän mennessä varsin tarkasti noudattaneet asetuksen mukaista ikäryhmätavoitetta ja osa on laajentanut seulonnat koskemaan kaikkia vuotiaita naisia jo etuajassa. Onkin todennäköistä, että vuosina seulontakutsun saa koko vuotiaiden naisten ikäluokka, nykyennusteiden mukaan yhteensä noin naista (23). Viime vuosina osallistuminen on vähentynyt Seulontaan osallistuminen on Suomessa ollut aktiivista, sillä lähes yhdeksän kymmenestä naisesta on käynyt seulonnassa kutsun saa tuaan. Viime vuosina osallistumisaktiivisuus on kuitenkin hieman vähentynyt kaikissa ikäryhmissä (taulukko 3). Vanhimpien, vuotiaiden naisten seulontaan osallistuminen on 2000-luvulla heikentynyt erityisesti vuosina Nykyinen, vuotiaiden suomalaisnaisten, noin 85 %:n osallistumisaktiivisuus on muihin Euroopan maihin verrattuna edelleen hyvä. Norjassa ja Tanskassa osallistumisprosentit ovat olleet 70 80, Ruotsissa alueesta riippuen Hollannin luvut ovat 2000-luvulla pysytelleet hieman yli 80 prosentissa (20). EU:n laadunvarmistusohjeissa edellytetään vähintään prosentin osallistumisaktiivisuutta (15) (taulukko 1). Taulukko vuotiaat seulontaan kutsutut, osallistuneet, varmistustutkitut, tehdyt kasvainlöydökset sekä positiiviset ennustearvot vuosina Kutsutut Osallistuneet Osallistuneet, % 87,1 87,3 87,5 87,7 87,2 86,3 84,4 84,9 85,5 86,7 Varmistustutkitut Varmistustutkitut/1 000 osallistunutta 28,1 29,2 26,3 27,6 27,9 23,7 23,7 26,4 26,2 27,1 Kasvaimia yhteensä Kasvaimia/1 000 osallistunutta 5,5 5,7 5,9 6,3 6,1 5,8 6,1 7,2 6,9 6,1 In situ/1 000 osallistunutta 0,4 0,5 0,5 0,8 0,7 0,7 0,9 0,8 0,7 0,6 Invasiivinen/1 000 osallistunutta 3,1 3,3 3,7 3,9 4,1 4,0 4,1 4,9 4,9 3,9 Hyvänlaatuinen/1 000 osallistunutta Laadusta ei tietoa/1 000 osallistunutta 1,9 0,1 1,7 1,5 1,4 1,1 1,0 0,1 1,0 0,1 1,4 0,1 1,1 1,4 PEA varmistustutkitut (%) Tutkimusten positiivinen ennustearvo (in situ + invasiiviset kasvaimet)/100 varmistustutkittua PEA kirurgia (%) Kirurgisen lähetteen positiivinen ennustearvo (in situ + invasiiviset kasvaimet)/100 kasvainta 12,6 13,3 16,0 17,0 17,1 20,0 21,3 21,5 21,5 16,8 63,5 67,6 71,8 74,6 78,5 81,3 82,4 79,2 81,7 74,4 228

5 tieteessä 20 Giordano L, Tomatis M, von Karsa L ym. and the Eunice Working Group. Mammographic screening programmes in Europe: organization, coverage and participation. J Med Screen 2012;19(Suppl 1): Törnberg S, Kemetli L, Ascunce N ym. A pooled analysis of interval cancer rates in six European countries. Eur J Cancer Prev 2010;19: Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä Laki väestötietojärjestelmistä smur/ pxweb2.stat.fi/database/statfin/ vrm/vaenn/vaenn_fi.asp 24 Willems SM, van Deurzen CH, van Dienst PJ. Diagnosis of breast lesions: fine-needle aspiration cytology or core needle biopsy? A review. J Clin Pathol 2012;65: Lipasti S, Anttila A, Pamilo M. Mammographic findings of women recalled for diagnostic work-up in digital versus screen-film mammography in a population-based screening program. Acta Radiologica 2009;5: Saltz T, Richman AR, Brewer NT. Meta-analysis on the effect of false-positive mammograms on generic and specific psychosocial outcomes. Psycho-Oncol 2010;19: Hakama M, Auvinen A, Day NE, Miller AB. Sensitivity in cancer screening. J Med Screen 2007;14: Sairaanhoitopiirien väliset erot osallistumisessa ja ennustearvoissa Osallistumisaktiivisuus on 2000-luvulla ollut vähenemään päin kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä (kuvio 2A). Suurin, runsaan kolmen prosentin suhteellinen lasku havaittiin Kanta- Hämeen, Länsi-Pohjan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. HUS-piirissä oli muihin sairaanhoitopiireihin verrattaessa selkeästi pienin osallistumisaktiivisuus sekä vuosina että vuosina Tämä selittynee ainakin osittain kaupungistumisen aikaansaamalla terveydenhuoltopalvelujen laajalla tarjonnalla (paljon yksityistä mammografiaseulontaa). Satakunnassa osallistumisaktiivisuus oli vuosina niinkin suuri kuin 90 %. Muita lähes yhtä suuren osallistumisaktiivisuuden sairaanhoitopiirejä olivat esimerkiksi Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Etelä- Savo, Vaasa ja Etelä-Pohjanmaa. Varmistustutkimusten positiivisissa ennustearvoissa on ollut melko suurta vaihtelua saikuvio 1. Varmistustutkimusten positiiviset ennustearvot 5-vuotisikäryhmittäin vuosina % Varmistustutkimus harvoille ennustearvot parantuneet Varmistustutkimuksiin on mammografian jälkeen ohjattu vuosittain noin 27 naista tuhatta osallistunutta kohden (taulukko 4). Määrä on pysynyt melko samana 1990-luvulta 2000-luvulle ja täyttää EU:n suosituksen (15). Eniten varmistustutkimuksiin on ohjattu vuotiaita naisia. Tähän ikäryhmään sisältyvät vuotiaat naiset, jotka kutsutaan seulontaan ensimmäistä kertaa. Tällöin kartoitetaan kaikki viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä ilmaantuneet muutokset. Kynnys varmistustutkimuksiin lähettämiselle voi ensimmäisellä seulontakerralla olla matala myös sen vuoksi, ettei vertailukuvia aiemmista mammografioista yleensä ole käytettävissä. Varmistustutkimuksiin ohjattujen naisten invasiivisten ja in situ -kasvainten löydösmäärät ja niiden osuudet kaikista seulontalöydöksistä suurenivat 2000-luvulle tultaessa (taulukko 4). Kaikkiaan joukkotarkastusrekisteriin ilmoitettiin invasiivista ja in situ -kasvainta. EU:n laadunvarmistusohjeistus edellyttää, että vähintään 75 % kirurgisen lähetteen saaneiden naisten seulontalöydöksistä on joko invasiivisia tai in situ -kasvaimia (18). Tämä tavoite saavutettiin vuosina Myös varmistustutkimusten ja kirurgisen lähetteen positiiviset ennustearvot parantuivat (taulukko 4). Positiivisilla ennustearvoilla kuvataan sitä, v v v v kuinka suurelta osalta varmistustutkimuksiin lähetetyistä tai kirurgisen lähetteen saaneista naisista lopulta löytyy invasiivinen tai in situ -kasvain. Ikäryhmittäiset erot varmistustutkimusten positiivisissa ennustearvoissa olivat 2000-luvulla selkeät (kuvio 1). Verrattaessa vuotiaiden ikäryhmään, vuotiailla naisilla oli 50 %, vuotiailla 82 % ja vuotiailla naisilla 218 % parempi positiivinen ennustearvo, eli vanhemmissa ikäluokissa useammalta löytyi invasiivinen tai in situ -kasvain (p = 0,001). Kaiken kaikkiaan varmistustutkimusten positiivinen ennustearvo oli 11 % parempi, eli kasvaimia löytyi enemmän 2000-luvun loppuvuosina kuin alkuvuosina (p = 0,001). Pääasiallinen selitys rintasyöpien löydösosuuksien kasvuun ja varmistustutkimusten positiivisen ennustearvon parantumiseen näyttäisi siis olevan vuotiaiden suhteellisen osuuden kasvu kohdeväestössä. Ikääntyneillä on enemmän rintasyöpiä. Lisäksi ikääntyminen vähentää rinnan tiiviyttä, jolloin säteilyn läpäisevyys rinnoissa paranee. Myös paksuneulanäytteen yleistyminen on voinut vaikuttaa näihin laadun tunnuslukuihin (24), samoin digitaalisen seulonnan yleistyminen vuodesta 2006 alkaen (25). 229

6 katsaus raanhoitopiirien välillä (kuvio 2B). Ennustearvot parantuivat vuosina useissa sairaanhoitopiireissä, selkeimmin Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, mutta myös vastakkaista kehitystä oli havaittavissa. Suurimmillaan ennustearvot olivat vuosina Satakunnassa, missä keskimäärin neljällä kymmenestä varmistustutkimuksiin ohjatusta vuotiaasta naisesta löytyi rintasyöpä. Suuriin ennustearvoihin pääskuvio 2A vuotiaiden naisten osallistumisaktiivisuus 20 sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirit ovat väkiluvun mukaisessa järjestyksessä (Ahvenanmaa ei mukana). HUS Pirkanmaa Turku Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Vaasa Etelä-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Itä-Savo Pohdinta Suomalaisen väestöseulonnan laadun tunnusluvuissa ei 2000-luvulle tultaessa ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Varmistustutkittujen osuus on pysynyt melko pienenä ja invasiivisten sekä in situ -kasvainten löydösosuudet ovat suurentuneet, minkä seurauksena positiiviset ennustearvot ovat parantuneet lähes koko maassa. Koska ikäryhmittäiset löydösosuudet ja ennustearvot ovat muuttuneet 2000-luvulla vain hieman, ja erot löydösosuuksissa ja ennustearvoissa ovat suuria ikäryhmien välillä, on todennäköistä, ettei seulontakeskusten yksityistäminen tai seulontojen digitalisointi ole juurikaan vaikuttanut näihin tunnuslukuihin. Muutoksen taustalla on kohdeikäryhmän asteittainen laajentuminen vuotiaista vuotiaisiin. Laadun tunnuslukujen alueelliseen vaihteluun tulisi kiinnittää huomiota. Myös osallistumisosuuden pieneneminen tulisi ottaa vakavasti, ja osallistumisaktiivisuuden parantamiselle tulisi etsiä keinoja. Yksi tällainen keino voisi olla uusintakutsujen lähettäminen. Myös muista osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten seulontakeskusten sijainnista, osoitetietojen päivityksestä tai ajanvarauskäytännöistä, tarvitaan tutkimustietoa. Väestöseulonta on prosessi, joka alkaa seulontakutsusta ja jatkuu seulontamammografian ja mahdollisten jatkotutkimusten kautta kasvainlöydökseen, sairaalahoitoon ja hoidon jälkeiseen seurantaan. Vuosittain seulontaan kutsutaan Suomessa yli iältään vuotiasta naista, ja heistä lähes 3 % kutsutaan jatkotutkimuksiin. Noin neljä kahdestakymmenestä jatkotutkimukseen osallistuneesta saa kirurgisen lähetteen koepalan ottoa varten, minkä jälkeen kolme naista ohjataan edelleen leikkaukseen. Loput edustavat tervettä naisjoukkoa, joka on mammografiakuvauksessa tai jatkotutkimuksissa saanut väärän positiivisen tuloksen. Väärän positiivisen seulontatuloksen on useissa tutkimuksissa todettu aiheuttavan pitkään kestävää huolta ja ahdistusta (26). Turhat jatkotutkimukset tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. On siis tärkeää, että mammografiakuvauksessa ja jatkotutkimuksissa pyritään mahdollisimman hyvin erottamaan ne henkilöt, jotsidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tytti Sarkeala, Tero Näveri, Nea Malila, Ahti Anttila: Ei sidonnaisuuksia % tiin myös HUS-piirissä, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. 230

7 tieteessä kuvio 2B ja vuotiaiden naisten varmistustutkimusten positiiviset ennustearvot 20 sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirit ovat väkiluvun mukaisessa järjestyksessä. (Ahvenanmaa ei mukana). HUS Pirkanmaa Turku Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso , v , v , v , v ka todella tarvitsevat leikkaus- ja muuta sairaalahoitoa. Lopuksi Laadun tunnuslukujen hyvä taso vähentää seulonnan haittoja eli terveiden naisten turhia jatkotutkimuksia ja leikkauksia. Niiden avulla ei kuitenkaan voida selvittää seulonnan hyötyä, eli sitä, kuinka hyvin seulonnalla löytyy rintasyöpiä kohdeväestöstä tai sitä, vähentääkö seulonta rintasyöpäkuolleisuutta (14). Tällaista tietoa saadaan analysoimalla kaikki kohdeväestön rintasyövät ja rintasyöpäkuolemat. Kohdeväestön rintasyöpiä ovat seulonnassa löytyneiden syöpien lisäksi rintasyövät, jotka todetaan seulontaan osallistuneilta ja terveeksi todetuilta naisilta ennen seuraavaa seulontakutsua (välisyövät) sekä rintasyövät, jotka todetaan seulontaan osallistumattomilta naisilta (27). Kohdeväestön seulonnassa ja seulontojen välillä todettuja rintasyöpiä, seulonnan episodisensitiivisyyttä, on Suomessa aiemmin tutkittu vuoteen 2003 saakka kunnissa, joiden seulonnoista vastasivat Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämät seulontayksiköt (10). Seulonnan sensitiivisyyttä ja seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen tullaan jatkossa seuraamaan koko maassa. n Kanta-Häme Pohjois-Karjala Vaasa Etelä-Karjala English summary > in english Performance of population-based breast cancer screening in Finland in Lappi Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Itä-Savo % 231

8 english summary Tytti Sarkeala Ph.D., Senior Researcher Cancer Society of Finland, Finnish Cancer Registry Tero Näveri Nea Malila Ahti Anttila Performance of population-based breast cancer screening in Finland in Population-based breast cancer screening was started in Finland in Nowadays, women born in 1947 or later are invited to screening biennially between ages 50 to 69. The main goal of screening is to reduce mortality from breast cancer by detecting tumours at a pre-clinical stage. Performance of breast cancer screening has previously been evaluated in municipalities where screening was provided by the Cancer Society of Finland. This article examines the performance of the population-based breast cancer screening register in the whole country during the period The registration of screening invitations improved over the years, and became complete in Based on the Decree on Screening from 2006, the age of the screening target population gradually expanded from 50 59(64) to years in the study period. In 2009, the coverage of invitations in the age group years was 83 per cent. The participation rate decreased slightly in all age groups, and was 85 per cent in The recall rates remained stable and low, less than 27 women per 1000 invitees. The proportion of breast cancers out of all screen-detected findings increased. Therefore, the positive predictive values of recall and surgical biopsy improved, especially in the late 2000s. There was, however, variation in positive predictive values between the hospital districts. The main factor influencing screening performance was the gradual expansion of invitations to ages years. The incidence of breast cancer increases and the density of breast tissue decreases with age. Consequently, abnormalities in breast tissue are easier to detect in older women. In the future, emphasis should be put on attendance and variation in performance parameters, such as positive predictive values, within the country. Since performance parameters do not imply validity and effectiveness of screening, these should be assessed by examining breast cancers in nonattendees of screening, and in attendees with false-negative screening findings, and by evaluating breast cancer mortality among the invitees to screening. 231a