JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Sivu 431 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-17:18 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 431 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Sopimus kuntakokeilujen toteuttamisesta Jouko Kärnän oikaisuvaatimus Joensuun kaupunginhallituksen päätöksestä Veijo Oinosen ja Teemu Arposen oikaisuvaatimus Joensuun kaupunginhallituksen päätöksestä Joensuun kaupungin riskienhallintasuunnitelma Joensuun Urheiluakatemian yhteistyösopimuksen päivittäminen Joensuun Cityseurakunnan avustushakemus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 26

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Törmälä Anssi jäsen läsnä klo 15:11-16:59 Wihonen Jussi jäsen Kolehmainen Pekka varajäsen Tolkki Jaana varajäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston läsnä klo 15:27-17:18 puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Horttanainen Jari vs. kaupunginjohtaja, esittelijä Virolainen Pertti kansliasihteeri, pöytäkirjanpitäjä Erola Jouni nuorisojohtaja läsnä klo 15:00-15:49 Laamanen Jukka Joensuun Cityseurakunnan läsnä klo 15:00-15:19 edustaja Vauhkonen Arja Joensuun Cityseurakunnan edustaja läsnä klo 15:00-15:19 Poissa Ikonen Päivi jäsen Järvinen Anni jäsen Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Pertti Virolainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Heino Räty pöytäkirjan tarkastaja Jussi Wihonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nätävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen.

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Pöytäkirjanpitäjä Pertti Virolainen

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 431 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Kokouksen alussa Jukka Laamanen ja Arja Vauhkonen esittelivät Joensuun Cityseurakunnan toimintaa, erityisesti ruoka-aputoimintaa. Anssi Törmälä saapui kokoukseen Joensuun Cityseurakunnan edustajien esityksen aikana.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 432 Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Heino Rädyn ja Jussi Wi ho sen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Sopimus kuntakokeilujen toteuttamisesta 2534/03.03/2014 KH 433 Valtakunnan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan pää tök sen mukaan käynnistetään kuntien velvoitteiden vähentämiseksi paikallisia kun ta ko kei lu ja. Kokeilut toteutetaan vuosina Kokeilussa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet ja hy väk sy vät asiasta sopimuksen. Kokeiluissa on tarkoitus löytää toimenpiteitä, joilla palvelurakennetta voidaan kehittää yli hallintokuntarajojen ja samalla tehostaa toi min taa. Haku kuntakokeiluun tapahtui kuuteen eri toimintakokonaisuuteen: 1. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 2. Koulutuspalvelukokeilut 3. Palveluasumisen toimintamalli 4. Valvonnan toimintamalli 5. Kuntien ja Kelan yhteistyö 6. Nuorisotakuu Joensuun kaupunginhallitus päätti hakea mukaan kuntakokeiluun hyvinvoinnin integroidun palvelumallin ja nuorisotakuun sekä palveluasumisen toimintamallin osalta. Valtioneuvoston kirjeellä kuntakokeiluja koskeviin jatkoneuvotteluihin kutsuttiin mukaan 17 kuntaa tai kuntayhtymää. Jatkoneuvotteluissa mukaan tulivat myös Kontiolahden ja Liperin kunnat lasten ja nuorten varhaisen ja erityisen tuen palveluja koskevalta osalta. Kontiolahden painopiste on nuorten palveluissa (nuorisotakuun toimintamalli). Kuntakokeiluihin sovelletaan lakia kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista. Siihen saakka kun edellä mainittu laki on tullut voimaan, osapuolet soveltavat säännösten antamissa puitteissa hallituksen esitystä (117/2014) kyseiseksi laiksi. Sopimuksen sisältöä koskeviin neuvotteluihin ovat valtion puolelta osallistuneet valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Neuvotteluissa ovat olleet mukana myös Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontaviraston, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen skeä Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston edustajat. Neuvotteluihin Joensuun kaupungin puolelta ovat osallistuneet kokeilua koskevien toimialojen nimeämät vastuuhenkilöt ja kokonaisuutta on koordinoinut kaupunginsihteeri. Neuvoteltu sopimus on liitteenä.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan kuntakokeilulain 2 luvun, 5 luvun ja 7 luvun tarkoittamat kokeilut siten kuin laissa on säädetty ja tässä sopimuksessa osapuolten kesken on sovittu. Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia ja nuorisotakuuta koskeva kokeilu liitetään valtakunnalliseen SOTE -uudistukseen ja siihen liittyvään Pohjois-Karjalassa tehtävään valmisteluun. Tavoitteena on mallintaa mahdollisimman sujuvat ja asiakaslähtöiset, osallistavat, tulokselliset ja vaikuttavat palveluprosessit. Hankkeessa ovat mukana kaikki lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät varhaisen ja raskaan tuen palvelut sekä erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten psykiatria. Tavoitetta ja toimintamallia on tarkemmin kuvattu sopimuksessa. Kuntakokeilussa tuetaan suunniteltua integraatiota kokeilemalla ja arvioimalla - kokeilulain 4 :ssä tarkoitetun yhteisen palvelusuunnitelman käyttömahdollisuuksia ja - kokeilulain 5 :ssä tarkoitetun asiakasvastaavan merkitystä palveluprosessissa. Kuntakokeilu rajataan ensi vaiheessa Liperin perhekeskukseen ja Joensuun yhdellä palvelualueella pilotoitavaan hyvinvointiasemaan. Nuorisotakuuta koskevassa kuntakokeilussa kokeiluun osallistuvat Joensuun kaupunki sekä Liperin ja Kohtiolahden kunnat ja Pohjois-Karjalan TE-toimisto ovat valmistelleet sopimuksen nuorisotakuun toimintamallin kehityskohteista. Sopimuksessa on hyväksytty kuntaneuvottelumateriaalissa olleet kehityskohteet ja sopimukseen on liitetty myös paikallisesti sovittuja kokonaisuuksia. Sopimukseen sisältyy myös Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän TYPPI -tietojärjestelmän käyttö erikseen sovittavalla tavalla. Tietojärjestelmää voidaan käyttää nuorisotakuukokeilun asiakkaiden palvelusuunnitelmien laatimiseen, tallentamiseen ja seurantaa kun kyse on TE-toimiston ja nuorisotakuukokeilun yhteisistä asiakkaista. Asumispalveluja koskevan kokeilun kohteita ovat: 1. Asumispalvelujen kokonaisuuden hallinta, prosessin johtaminen ja kehittäminen 2. Karhunmäen alueen asumispalvelujen ja sitä tukevien toimintojen sunnittelu ja toteutus (ryhmäkoti), investointikohde 3. Ikäihmisten asumispalvelujen kokeilukohteet 4. Monisukupolvikortteli, Penttilänranta, investointikohde Asumispalvelujen kokeilukohteita on avattu tarkemmin liitteenä olevassa sopimuksessa. Kuntien toiminnan asumispalveluita koskevassa kokeilussa kokeilukohteiden viranomaisvalvonnan perusteina käytetään asiakkaan saamien palveluiden tuloksellisuutta kuvaavia indikaattoreita. Kokeiluhankkeessa kokeiluja seurataan ja sen tuloksia arvioidaan lisäksi kunkin kokeilukohteen osalta asiakkaan saamien palvelujen tuloksellisuutta kuvaavien indikaattoreiden sekä toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavien tunnuslukuen avulla.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Kokeiluja koskevista indikaattoreista sovitaan osapuolten kesken ennen kuntakokeilun voimaantuloa. Indikaattoreita koskeva sopimus otetaan tämän sopimuksen liitteeksi. Kokeilukunnat raportoivat indikaattoreiden toteumisesta valtiovarainministeriölle kaksi kertaa vuodessa erikseen tarkemmin sovittavina määräaikoina. Kokeilukunnat laativat kokeilujen toteutumisesta vuosittain raportin erillisen ohjeen mukaisesti. Sopimusta voidaan kokeiluaikana täydentää tai muuttaa kokeilulain puitteissa kaikkien osapuolten suostumuksin. Kuntakokeilua esittelevät kokouksessa tarkemmin nuorisojohtaja Jouni Erola (nuorisotakuu/ohjaamo, hyvinvoinnin integroitu toimintamalli) ja asumispalvelujen osalta kaupunginsihteeri. Valmistelija: kaupunginsihteeri, ao. toimialojen viranhaltijat Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kuntakokeilua koskevan sopimuksen liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Nuorisojohtaja Jouni Erola esitteli asiantuntijana tätä asiaa. Merja Mäkisalo-Ropponen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Liitteet Liite 1 Sopimus kuntakokeilujen toteuttamisesta

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Jouko Kärnän oikaisuvaatimus Joensuun kaupunginhallituksen päätöksestä / /2014 KH 434 Kaupunginhallitus on päättänyt nimetä kaupungin edustajaksi Pu has Oy:n yhtiökokoukseen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mark ku Kauppisen ja päättänyt antaa yhtiökokousedustajalle ohjeen hyväksyä Pu has Oy:n osallistumisen ekovoimalaitoshankkeeseen 11,76 %:n osuudella ja hy väk syä Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeen osakassopimuksen liitteineen. Li säk si yhtiökokousedustaja on voinut hyväksyä, että Puhas Oy:n hallitukselle an ne taan oikeus tehdä pieniä teknisluonteisia korjauksia sopimuksiin. Jouko Kärnä on tehnyt päätöksestä päivätyn oikaisuvaatimuksen, jota hän on täydentänyt ja 7.10 päivätyillä kirjelmillä. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksessa Kärnä on vaatinut kaupungihallituksen päätöksen kumoamista lainvastaisena. Lisäksi hän on vaatinut päätöksen mää rää mis tä täytäntöönpanokieltoon. Vaatimustaan hän on perustellut mm. sillä, että Jätekukko ja Puhas Oy eivät ole omis ta ja kun tien valvonnassa olevia yhtiöitä. Tästä syystä niillä ei ole oikeutta olla Riikinvoima Oy:n osakkaita. Kärnä on väittänyt kaupunginhallituksen ylit täneen toimivaltansa hyväksyessään 40-vuotisen osakassopimuksen alueen asukkai ta kuulematta. Edelleen Kärnä on todennut, että kaupunginhallituksen päätös on jätelain vastainen. Puhas Oy:n yhtiökokouksen päätöksessä määrätty jäte mak su on pakko maksaa, vaikka jätettä ei tuota. Päätös pakottaa tuottamaan jä tet tä 252 kg/henkilö/vuosi, ja jollei tätä määrää jätettä tuota, päätös pakottaa jä te las kun saajan maksamaan puuttuvan jätemääräerotuksen öljyn hinnalla. Kär nä on myös todenut, että kaupunginhallituksen päätöksestä ei ole kuultu Puhas Oy:n alueen asukkaita. Niin ikään Kärnä on viitannut siihen, että kau pun ginhal li tuk sen päätöksen pöytäkirjan liitteenä ei ole osakassopimusta liitteineen. Kärnän mukaan näin olisi pitänyt olla, koska jä telas ku jen maksajat ovat asianosaisia. Kärnä on väittänyt, että päätös määrää jokai sel le jätelaskun saajalle velkaa kymmeniksi vuosiksi, mistä syystä jätelaskun saa jia olisi täytynyt tietää päätöksen koko sisällöstä. Kärnä on väittänyt, että arvioi tu jätemäärä ei perustu tosiasioihin. Edelleen Kärnä on väittänyt Man kala-pe ri aa tet ta jätelain vastaiseksi, koska Puhas Oy ei voi hyödyntää Riikinvoima Oy:n palveluja täysimääräisesti. Vielä Kärnä on todennut, että päätös on muutoin kin lainvastainen. Toisessa päivätyssä täydennyksessään Kärnä on lähinnä toistanut aikai sem miss sa kirjelmissään esittyjä seikkoja erityisestä jätemaksuista ja lisäksi vii tan nut eräisiin häntä itseään koskeviin jätemaksuasisoihin. Tämä toinen täyden nys on nähtävissä kokouksessa. Oikaisuvaatimuksen käsittely Taustaa

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Riikinvoima Oy:n osakassopimusasiaa on käsitelty niin Puhas Oy:ssä kuin kaupun gin hal li tuk ses sa kin jo aikaisemmin. Kaupunginhallitus on kä si tel lyt asiaa ja antanut yhtiökokousedustajalle ohjeen hyväksyä Itä-Suomen eko voi ma lai tos hank keen osakassopimus. Jouko Kärnä teki tästä päätöksestä oikai su vaa ti muk sen ja valitti kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta an ta mas ta päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kuopion hallinto-oikeus osin jätti tut ki mat ta ja muilta osin hylkäsi päätöksellään (nro 14/0050/4) Kärnän va li tuk sen. Kärnä valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätök sel lään t jätti valituksen tutkimatta. Nyt oikaisuvaatimuksen alaisessa kaupunginhallituksen päätöksessä on kyse siitä, että Puhas Oy:n aikanaan jo hyväksymää osakassopimusta liittei neen on ollut tarpeen joiltakin osin tarkistaa verotus- ja rahoitusnäkökohtien ta kia. Samalla myös mm. Puhas Oy:n omistusosuus Riikinvoima Oy:stä pienenee ver rat tu na aikaisemmin hyväksytyn osakassopimuksen mukaiseen omistukseen. Täs tä syystä Puhas Oy on kutsunut koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, johon kau pun gin hal li tus oikaisuvaatimuksenalaisella päätöksellään nimesi yh tiö kokous edus ta jan ja antoi tälle tarvittavat toimiohjeet. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu kaupunginhallituksen päätöstä täytäntöönpanokieltoon. Puhas Oy:n yhtiökokous on pidetty , joten päätös on pantu täytäntöön. Toimivallan ylitys Kuntalain 23 :n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä mää rätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen laitos ten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ot tami ses ta käsiteltäviin asioihin. Joensuun kaupungin hallintosäännön 9 :n 1 momentin 7) kohdan mukaan kaupun gin hal li tuk sen tehtävänä on mm. antaa tarvittaessa ohjeet kaupungin edusta jil le konsernin tytär-, osakkuus- ja muissa yhteisöissä. Vastaavasti kau pun ginval tuus ton hyväksymien voimassaolevien konserniohjeiden 3 :n mukaan mm. Puhas Oy on kaupunginhallituksen ohjauksessa. Näin ollen niin kun talain kuin Joensuun kaupungin johtosääntöjenkin mukaisesti kau pun gin hal li tuksel la on toimivalta käyttää omistajanohjausvaltaa ja antaa toimiohjeet kau pungin edustajalle Puhas Oy:n yhtiökokoukseen. Toimivaltansa mukaisesti kaupunginhallitus on ohjeistanut kaupungin edustajaa Pu has Oy:n yhtiökokouksessa hyväksymään Puhas Oy:n osallistumisen Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeeseen 11,76 %:n osuudella ja hyväksymään eko voima lai tos hank keen osakassopimuksen liitteineen. Kaupunki itse ei suoraan osallis tu kyseiseen hankkeeseen, vaan kyse on useiden kunnallisten jä te huol to yhtiöi den yhteishankkeesta. Lopullisen päätökset hankkeessa tekee Puhas Oy. Asia on käsitelty kaupunginhallituksessa asianmukaisessa järjestyksessä eikä kau pun gin hal li tus ole ylittänyt toimivaltaansa. Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen Valittaja on todennut, että kaupunginhallituksen päätöksestä ei ole kuultu Puhas Oy:n toimialueen asukkaita. Tähän voi todeta, että Puhas Oy on yk si tyis oi keu-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus del li nen oikeushenkilö, jonka ratkaisuihin ei sovelleta hallintolakia. Puhas Oy tekee ratkaisun omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan. Oi kai su vaa ti muk senalai ses sa kaupunginhallituksen päätöksessä on kysymys yhtiökokousedustajan ni meä mi ses tä sekä toimintaohjeen antamisesta edustajalle. Oi kai su vaa ti muksen alainen kaupunginhallituksen päätös ei ole luonteeltaan sellainen, että kunta lai sil le olisi tullut kyseisen päätöksen johdosta erikseen varata mahdollisuus vai kut taa kuntalain 27 :ssä ja hallintolain 41 :ssä tarkoitetulla tavalla. Päätöstä tehtäessä käytettävissä olleet tiedot Valittaja on vedonnut siihen, että osakassopimus ei ole ollut kau pun gin hal li tuksen päätöksen liitteenä ja että jätelaskun saajien olisi tullut tietää koko pää töksen sisältö. Tältä osin voi todeta, että kaupunginhallituksen päätös on koskenut yh tiö ko kous edus ta jan nimeämistä ja kaupungin toimiohjeen antamista ai kaisem min hyväksytyn osakassopimuksen (liitteineen) tarkistamiseksi. Sopimusten ja liitteiden muutetut kohdat on selostettu asian esittelytekstissä, lisäksi kaupun gin hal li tuk sen jäsenillä on ollut halutessaan mahdollisuus tutustua osa kas sopi muk seen liitteineen. Pöytäkirjaan ei tarvitse liittää kaikkia asian käsittelyyn liitty viä asiakirjoja. Asian esittelyteksti ja ennen päätöksentekoa asiasta saadut tiedot ovat olleet riittävät. Päätös ei siten ole myöskään tällä oikaisuvaatimuksen te ki jän esittämällä perusteella virheellinen. Jätelain vastaisuus Valituksen perusteluna on viitattu siihen, että päätös olisi jätelain ja EU-di rek tiivien vastainen. Tältä osin on viitattu siihen, että asiassa olisi kyse jätemaksun mää rää mi ses tä ja päätös määrää jokaisen Puhas Oy:n alueen asukkaan mak samaan jätteenpolttolaitoksen kuluja ja tuottamaan tietyn määrän jätettä. Väite on perusteeton. Ensinnäkään Puhas Oy:n yhtiökokouksessa ei ole ollut kyse jätelain mukaisista jä te mak suis ta päättämisestä, vaan jo kertaalleen hyväksyttyjen jät teen polt to laitos ta koskevan osakassopimuksen ja muiden sopimusten tarkistamisesta vastaa maan muuttuneita olosuhteita. Toisekseen oikaisuvaatimus ei edes voi koskea ulkopuolisen yhtiön yhtiökokouspäätöksiä. Oikaisuvaatimus kohdistuu kaupun gin hal li tuk sen yhtiökokousedustajan määräämistä ja toimiohjeiden an ta mista koskevaan päätökseen. Koska yhtiökokouksessa ei ole päätetty eikä edes ole voi tu päättää jätelain mukaisista jätemaksuista, ei myöskään kau pun gin hal li tuksen oikaisuvaatimuksen alainen päätös miltään osin koske näitä jätemaksuja. Jäte mak sut vahvistaa Joensuun alueellinen jätelautakunta, jonka päätöksistä tässä ei ole kyse. Osakassopimuksen yksityiskohdat (mm. sovitut jätteen toi mi tusmää rät ja kustannusten jakaantuminen) koskevat Puhas Oy:n ja sen so pi ja kumppa nien välisiä ehtoja. Näissä sopimusehdoissa ei edes ole määritelty jätelain mukais ten jätemaksujen suuruutta. Jätteiden toimitusmäärissä, laitoksen ra ken tamis kus tan nuk sis sa, kustannusten jaossa osakkaiden välillä yms. ei miltään osin ole kyse jätelain mukaisten jätemaksujen määräämisestä tai Puhas Oy:n alueen asuk kail le määrättävistä mistään muistakaan maksuista. Siltä osin kun valittaja on vedonnut Mankala-periaatteen olevan jätelain vas tainen, voi todeta, että väite on perusteeton. Jätelaissa ei säädellä jä te huol to yh tiöiden osakkuuksia toisissa yhtiöissä tai siitä, miten tämä osakkuus järjestetään. Pu has Oy:n osalta sovellettu Mankala-periaate Riikinvoima Oy:ssä toteutuu si-

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus ten, että Puhas Oy voi toimittaa jätettä polttolaitokseen omakustannushintaan. Niin ikään Puhas Oy:llä on osuuttaan vastaava oikeus Riikinvoima Oy:n tuot tamaan sähköenergiaan omakustannushintaan. Mikäli Puhas Oy ei tätä säh köener giaa tarvitse, se voi myydä sitä normaaliin tapaan sähkömarkkinoilla ja saa hy väk seen tästä kertyvät tulot. Muuta Valittaja on myös väittänyt, että Jätekukko ja Puhas Oy eivät ole omis ta ja kuntien valvonnassa olevia yhtiöitä eikä niillä siksi ole oikeutta olla Riikinvoima Oy:n osak kai ta. Tältä osin voi ensinäkin todeta, että Joensuun kaupunki ei ole Jä tekuk ko Oy:n osakas, eikä kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksenalainen päätös koske kyseistä yhtiötä. Puhas Oy:n osalta voi todeta, että se on kokonaan Joen suun kaupungin (omistusosuus 68,5 %), Ilomatsin (6,9 %), Kontiolahden (9,4), Liperin (10,1 %) ja Polvijärven (5,1 %) kuntien omistama yhtiö. Toisin kuin oi kai su vaa ti muk ses sa väitetään, Puhas Oy on siis kokonaan kuntien hallinnassa ole va yhtiö. Toisaalta ylipäätään sillä, onko Puhas Oy kuntien valvonnassa vai ei, ei edes ole merkitystä, kun arvioidaan, voiko Puhas Oy olla Riikinvoima Oy:n osa kas vai ei. Valittajan väite Puhas Oy:n oikeudesta olla Riikinvoima Oy:n osakas on perusteeton ja irrelevantti. Yhteenveto Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella kau pun gin hal li tuk sen päätös olisi syntynyt virheellisessä jär jestyk ses sä, kaupunginhallitus olisi ylittänyt toimivaltansa, päätös olisi muutoin lain vas tai nen tai päätöstä muuten olisi syytä muuttaa. Näin ollen oi kai su vaa timus on hylättävä. Koska oikaisuvaatimus hylätään, täytäntöönpanokiellon osalta ei ole tarpeen lausua erikseen. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Jouko Kärnän tekemän oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan ja py syttää voimassa kaupunginhallituksen päätöksen Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Eila Heinonen ja Pentti Keskisalo poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ajaksi (yhteisöjäävi). Liitteet Liite 2 Jouko Kärnän oikaisuvaatimuksen täydennys kaupunginhallituksen päätöksen kumoamiseksi Liite 3 Jouko Kärnän oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksen kumoamiseksi

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Veijo Oinosen ja Teemu Arposen oikaisuvaatimus Joensuun kaupunginhallituksen päätöksestä / /2014 KH 435 Kaupunginhallitus on päättänyt nimetä kaupungin edustajaksi Pu has Oy:n yhtiökokoukseen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mark ku Kauppisen ja päättänyt antaa yhtiökokousedustajalle ohjeen hyväksyä Pu has Oy:n osallistumisen ekovoimalaitoshankkeeseen 11,76 %:n osuudella ja hy väk syä Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeen osakassopimuksen liitteineen. Li säk si yhtiökokousedustaja on voinut hyväksyä, että Puhas Oy:n hallitukselle an ne taan oikeus tehdä pieniä teknisluonteisia korjauksia sopimuksiin. Veijo Oinoinen ja Teemu Arponen ovat tehneet päätöksestä päivätyn oi kai su vaa ti muk sen. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksessa Oinonen ja Arponen ovat vaatineet kaupunginhallituksen pää tök sen kumoamista lainvastaisena. Lisäksi he ovat vaatineet pää tök sen määräämistä täytäntöönpanokieltoon. Vaatimustaan oikaisuvaatimuksen tekijät ovat perustelleet mm. sillä, että Jä tekuk ko ja Puhas Oy eivät ole omistajakuntien valvonnassa olevia yhtiöitä. Tästä syys tä niillä ei ole oikeutta olla Riikinvoima Oy:n osakkaita. Edelleen oi kai su vaati muk sen tekijät ovat todenneet, että kaupunginhallituksen päätös on jätelain vas tai nen. Puhas Oy:n yhtiökokouksen päätöksessä määrätty jätemaksu on pakko maksaa, vaikka jätettä ei tuota. Päätös pakottaa tuottamaan jätettä 252 kg/hen ki lö/vuo si, ja jollei tätä määrää jätettä tuota, päätös pakottaa jätelaskun saa jan maksamaan puuttuvan jätemääräerotuksen öljyn hinnalla. Oi kai su vaa timuk sen tekijät ovat myös todenneet, että kaupunginhallituksen päätöksestä ei ole kuultu Puhas Oy:n alueen asukkaita. Niin ikään oikaisuvaatimuksen tekijät ovat viitanneet siihen, että kaupunginhallituksen päätöksen pöytä kir jan liitteenä ei ole osakassopimusta liitteineen. Oikaisuvaatimuksen te ki jöiden mukaan näin olisi pitänyt olla, koska jätelaskujen maksajat ovat asian osaisia. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat väittäneet, että päätös määrää jokaiselle jäte las kun saajalle velkaa kymmeniksi vuosiksi, mistä syystä jätelaskun saajia olisi täy ty nyt tietää päätöksen koko sisällöstä. Edelleen oikaisuvaatimuksen tekijät väit tä neet, että arvioitu jätemäärä ei perustu tosiasioihin. Niin ikään he ovat väit tä neet Mankala-periaatetta jätelain vastaiseksi. Vielä oikaisuvaatimuksen teki jät ovat viitanneet eräiden yksittäisten sopimusehtojen kohtuuttomuuteen (mm. irtisanomisehdon puuttuminen ja vaatimus yksimielisistä päätöksistä). Lopuk si oikaisuvaatimuksen tekijät ovat todenneet, että päätös on muutoinkin lain vas tai nen. Oikaisuvaatimuksen käsittely Taustaa Riikinvoima Oy:n osakassopimusasiaa on käsitelty niin Puhas Oy:ssä kuin kaupun gin hal li tuk ses sa kin jo aikaisemmin. Kaupunginhallitus on

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus kä si tel lyt asiaa ja antanut yhtiökokousedustajalle ohjeen hyväksyä Itä-Suomen eko voi ma lai tos hank keen osakassopimus. Tästä päätöksestä tehtiin oi kai su vaa timus ja valitettiin kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta pää tök ses tä hallinto-oikeuteen. Kuopion hallinto-oikeus osin jätti tutkimatta ja muil ta osin hylkäsi päätöksellään (nro 14/0050/4) valituksen. Pää tökses tä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään t jätti valituksen tutkimatta. Nyt oikaisuvaatimuksen alaisessa kaupunginhallituksen päätöksessä on kyse siitä, että Puhas Oy:n aikanaan jo hyväksymää osakassopimusta liittei neen on ollut tarpeen joiltakin osin tarkistaa verotus- ja rahoitusnäkökohtien ta kia. Samalla myös mm. Puhas Oy:n omistusosuus Riikinvoima Oy:stä pienenee ver rat tu na aikaisemmin hyväksytyn osakassopimuksen mukaiseen omistukseen. Täs tä syystä Puhas Oy on kutsunut koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, johon kau pun gin hal li tus oikaisuvaatimuksenalaisella päätöksellään nimesi yh tiö kokous edus ta jan ja antoi tälle tarvittavat toimiohjeet. Toimivaltansa mukaisesti kaupunginhallitus on ohjeistanut kaupungin edustajaa Pu has Oy:n yhtiökokouksessa hyväksymään Puhas Oy:n osallistumisen Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeeseen 11,76 %:n osuudella ja hyväksymään eko voima lai tos hank keen osakassopimuksen liitteineen. Kaupunki itse ei suoraan osallis tu kyseiseen hankkeeseen, vaan kyse on useiden kunnallisten jä te huol to yhtiöi den yhteishankkeesta. Lopullisen päätökset hankkeessa tekee Puhas Oy. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu kaupunginhallituksen päätöstä täytäntöönpanokieltoon. Puhas Oy:n yhtiökokous on pidetty , joten päätös on pantu täytäntöön. Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen Valittaja on todennut, että kaupunginhallituksen päätöksestä ei ole kuultu Puhas Oy:n toimialueen asukkaita. Tähän voi todeta, että Puhas Oy on yk si tyis oi keudel li nen oikeushenkilö, jonka ratkaisuihin ei sovelleta hallintolakia. Puhas Oy tekee ratkaisun omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan. Oi kai su vaa ti muk senalai ses sa kaupunginhallituksen päätöksessä on kysymys yhtiökokousedustajan ni meä mi ses tä sekä toimintaohjeen antamisesta edustajalle. Oi kai su vaa ti muksen alainen kaupunginhallituksen päätös ei ole luonteeltaan sellainen, että kunta lai sil le olisi tullut kyseisen päätöksen johdosta erikseen varata mahdollisuus vai kut taa kuntalain 27 :ssä ja hallintolain 41 :ssä tarkoitetulla tavalla. Päätöstä tehtäessä käytettävissä olleet tiedot Valittaja on vedonnut siihen, että osakassopimus ei ole ollut kau pun gin hal li tuksen päätöksen liitteenä ja että jätelaskun saajien olisi tullut tietää koko pää töksen sisältö. Tältä osin voi todeta, että kaupunginhallituksen päätös on koskenut yh tiö ko kous edus ta jan nimeämistä ja kaupungin toimiohjeen antamista ai kaisem min hyväksytyn osakassopimuksen (liitteineen) tarkistamiseksi. Sopimusten ja liitteiden muutetut kohdat on selostettu asian esittelytekstissä, lisäksi kaupun gin hal li tuk sen jäsenillä on ollut halutessaan mahdollisuus tutustua osa kas sopi muk seen liitteineen. Pöytäkirjaan ei tarvitse liittää kaikkia asian käsittelyyn liitty viä asiakirjoja. Asian esittelyteksti ja ennen päätöksentekoa asiasta saadut tiedot ovat olleet riittävät. Päätös ei siten ole myöskään tällä oikaisuvaatimuksen

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus te ki jän esittämällä perusteella virheellinen. Jätelain vastaisuus Valituksen perusteluna on viitattu siihen, että päätös olisi jätelain ja EU-di rek tiivien vastainen. Tältä osin on viitattu siihen, että asiassa olisi kyse jätemaksun mää rää mi ses tä ja päätös määrää jokaisen Puhas Oy:n alueen asukkaan mak samaan jätteenpolttolaitoksen kuluja ja tuottamaan tietyn määrän jätettä. Väite on perusteeton. Ensinnäkään Puhas Oy:n yhtiökokouksessa ei ole ollut kyse jätelain mukaisista jä te mak suis ta päättämisestä, vaan jo kertaalleen hyväksyttyjen jät teen polt to laitos ta koskevan osakassopimuksen ja muiden sopimusten tarkistamisesta vastaa maan muuttuneita olosuhteita. Toisekseen oikaisuvaatimus ei edes voi koskea ulkopuolisen yhtiön yhtiökokouspäätöksiä. Oikaisuvaatimus kohdistuu kaupun gin hal li tuk sen yhtiökokousedustajan määräämistä ja toimiohjeiden an ta mista koskevaan päätökseen. Koska yhtiökokouksessa ei ole päätetty eikä edes ole voi tu päättää jätelain mukaisista jätemaksuista, ei myöskään kau pun gin hal li tuksen oikaisuvaatimuksen alainen päätös miltään osin koske näitä jätemaksuja. Jäte mak sut vahvistaa Joensuun alueellinen jätelautakunta, jonka päätöksistä tässä ei ole kyse. Osakassopimuksen yksityiskohdat (mm. sovitut jätteen toi mi tusmää rät ja kustannusten jakaantuminen) koskevat Puhas Oy:n ja sen so pi ja kumppa nien välisiä ehtoja. Näissä sopimusehdoissa ei edes ole määritelty jätelain mukais ten jätemaksujen suuruutta. Jätteiden toimitusmäärissä, laitoksen ra ken tamis kus tan nuk sis sa, kustannusten jaossa osakkaiden välillä yms. ei miltään osin ole kyse jätelain mukaisten jätemaksujen määräämisestä tai Puhas Oy:n alueen asuk kail le määrättävistä mistään muistakaan maksuista. Siltä osin kun valittaja on vedonnut Mankala-periaatteen olevan jätelain vas tainen, voi todeta, että väite on perusteeton. Jätelaissa ei säädellä jä te huol to yh tiöiden osakkuuksia toisissa yhtiöissä tai siitä, miten tämä osakkuus järjestetään. Pu has Oy:n osalta sovellettu Mankala-periaate Riikinvoima Oy:ssä toteutuu siten, että Puhas Oy voi toimittaa jätettä polttolaitokseen omakustannushintaan. Niin ikään Puhas Oy:llä on osuuttaan vastaava oikeus Riikinvoima Oy:n tuot tamaan sähköenergiaan omakustannushintaan. Mikäli Puhas Oy ei tätä säh köener giaa tarvitse, se voi myydä sitä normaaliin tapaan sähkömarkkinoilla ja saa hy väk seen tästä kertyvät tulot. Muuta Valittaja on myös väittänyt, että Jätekukko ja Puhas Oy eivät ole omis ta ja kuntien valvonnassa olevia yhtiöitä eikä niillä siksi ole oikeutta olla Riikinvoima Oy:n osak kai ta. Tältä osin voi ensinäkin todeta, että Joensuun kaupunki ei ole Jä tekuk ko Oy:n osakas, eikä kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksenalainen päätös koske kyseistä yhtiötä. Puhas Oy:n osalta voi todeta, että se on kokonaan Joen suun kaupungin (omistusosuus 68,5 %), Ilomatsin (6,9 %), Kontiolahden (9,4), Liperin (10,1 %) ja Polvijärven (5,1 %) kuntien omistama yhtiö. Toisin kuin oi kai su vaa ti muk ses sa väitetään, Puhas Oy on siis kokonaan kuntien hallinnassa ole va yhtiö. Toisaalta ylipäätään sillä, onko Puhas Oy kuntien valvonnassa vai ei, ei edes ole merkitystä, kun arvioidaan, voiko Puhas Oy olla Riikinvoima Oy:n osa kas vai ei. Valittajan väite Puhas Oy:n oikeudesta olla Riikinvoima Oy:n osakas on perusteeton ja irrelevantti.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Siltä osin kun oikaisuvaatimuksessa on väitettetty yksittäisiä sopimusehtoja puut tel li sik si tai kohtuuttomiksi, kaupunki toteaa, että kyse on Puhas Oy:n ja sen so pi ja kum pa ni en välisen yksityisoikeudellisen sopimuksen ehdoista. Sopimus on täl tä kin osin asianmukainen ja kaupunginhallitus on harkintansa mukaan voinut oh jeis taa yhtiökokousedustajan hyväksymään osakassopimuksen liitteineen. Yhteenveto Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella kau pun gin hal li tuk sen päätös olisi syntynyt virheellisessä jär jestyk ses sä, kaupunginhallitus olisi ylittänyt toimivaltansa, päätös olisi muutoin lain vas tai nen tai päätöstä muuten olisi syytä muuttaa. Näin ollen oi kai su vaa timus on hylättävä. Koska oikaisuvaatimus hylätään, täytäntöönpanokiellon osalta ei ole tarpeen lausua erikseen. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Veijo Oinosen ja Teemu Arposen tekemän oikaisuvaatimuksen ko ko naisuu des saan ja pysyttää voimassa kaupunginhallituksen päätöksen Päätös: Jussi Wihonen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Marjatta Räty kannatti Wihosen esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että asiassa suoritetaan kättennostoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA, ja ne jotka, kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän JAA-ääntä (Heino Räty, Kauppinen, Heikura, Törmälä, Paukku, Tolkki ja Kolehmainen) ja kaksi EI-ääntä (Wihonen ja Marjatta Räty). Kaupunginhallitus päätti siten äänin 7-2 jatkaa asian käsittelyä. Jussi Wihonen esitti, että Veijo Oinosen ja Teemu Arposen tekemä oikaisuvaatimus hyväksytään. Wihosen esitystä ei kannatettu, joten puheeenjohtaja totesi sen rauenneeksi. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksen päätökseksi. Jussi Wihonen ilmoitti pöytäkirjaan eriävan mielipiteensä. Eila Heinonen ja Pentti Keskisalo olivat kokouksesta poissa esteellisinä myös tämän asian käsittelyn ajan (yhteisöjäävi).

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Liitteet Liite 4 Veijo Oinosen ja Teemu Arposen oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätökseen

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin riskienhallintasuunnitelma 2621/ /2014 KH 436 Kuntalain 13 :n 2 momentin 3 a kohdan mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain 50 :n 1 momentin 15 kohdan mukaan valtuusto hyväksyy hal lin tosään nön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja talouden tar kastuk ses ta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kuntalain 69 :n 1 momentin mukaan toimintakertomuksessa on annettava tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä joh topää tök sis tä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Joensuun kaupungin ja kau pun kikon ser nin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Riskienhallintasuunnitelma täydentää ja konkretisoi kaupunginvaltuuston hyväk sy miä riskienhallinnan perusteita. Joensuun kaupungin riskien hallinnan kokonaisuus sisältää seuraavat osiot: 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen (tur val li suussuun ni tel ma) Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen 3. sisäisen turvallisuuden oh jel masta Turvallisempi huominen Ohjelmassa hallitus määrittää sisäisen tur val li suu den keskeiset tavoitteet ja se sisältää 64 toimenpidettä. Joensuun kaupungin voimassa oleva turvallisuussuunnitelma Turvallista elämää Joen suus sa on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se päivitetään vuon na 2014 ja tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn alkuvuonna Lisäksi kaupungin kaikilla keskeisillä kiinteistöillä tulee olla ajan tasalla oleva pelas tus suun ni tel ma. 2. Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, oman toiminnan varmis ta mi nen (Valmiussuunnitelma) Valmiussuunnittelun tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ennakolta häiriö- ja krii si ti lan tei den syntyminen ja toisaalta luoda edellytyksiä niiden hallintaan. Valmius suun ni tel man avulla varaudutaan sekä normaaliajan häiriötilanteiden että poik keus olo jen varalta. Valmiussuunnitelmassa on kaksi osaa: yleinen osa ja toimialakohtaiset suun nitel mat. Yleinen osa on yleisluonteinen ja toimialasuunnitelmia ohjaava, kun taas toi mi ala osa sisältää keskeiset tiedot kunkin toiminnan ja hallintokunnan valmius suun nit te lus ta. Kaupungilla on seuraavat toimialasuunnitelmat: Kriisiviestintäsuunnitelma, päi-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus vit täis ta va ra huol to suun ni tel ma, sosiaali- ja terveyskeskuksen suunnitelma, ympä ris tö ter vey den huol lon suunnitelma, ravintopalvelujen suunnitelma, var haiskas va tus- ja koulutuskeskuksen suunnitelma, teknisen toimialan suunnitelma, Joen suun Veden suunnitelma ja pelastustoimen suunnitelma. Suunnitelmat on päi vi tet ty vuoden 2014 aikana.yleinen osa tulee kaupunginhallituksen kä sit telyyn vielä loppuvuoden aikana. 3. Talouden ja toiminnan riskienhallinta Tätä kokonaisuutta käsitellään riskienhallintasuunnitelmassa. Riskienhallintatoimintojen tavoitteena on, että merkittävät riskit tunnistetaan, ar vioi daan ja luokitellaan sekä luodaan niille riittävät riskienhallintakeinot. Riskit luo ki tel laan tässä suunnitelmassa. Riskienhallinta kohdistuu koko kaupunkikonserniin ja ulkoistettuihin palveluihin. Konserniyhtiöt ja liikelaitokset vastaavat oman riskienhallintasuunnitelmansa laa din nas ta ja edellytetystä raportoinnista. Riskienhallintaprosessiin, sen toteuttamiseen, riskien seurantaan ja raportointiin osal lis tu vat konsernihallinnon johtavat viranhaltijat, keskusten ja liikelaitosten joh ta jat, konserniyhtiöiden toimitusjohtajat ja/tai heidän nimeämänsä ris kienhal lin nas ta vastaavat henkilöt. Riskienhallintasuunnitelma on laadittu vuonna 2014 ja sitä seurataan ja siitä rapor toi daan tässä suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Laajempi ris kien hal lin tasuun ni tel man päivitys tehdään seuraavan valtuustokauden alussa v Joensuun kaupunki toteutti kokonaisvaltaisen riskikartoituksen talvella 2014 vakuu tus yh tiö Pohjolan asiantuntijoiden tukemana. Työn yhteydessä koottiin riskilista, jonka osalta suoritettin riskien arviointi seuraa vien skaalojen mukaisesti: - riskin vaikutus - riskin todennäköisyys - riskienhallinnan nykytila Riskikartoituksen tuloksena tunnistettiin joukko erilaisia riskejä, jotka jaoteltiin stra te gi siin riskeihin, operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja finanssiriskeihin. Ha vai tut riskit sijoitettiin riskiympyrälle, jotka löytyvät suunnitelman liitteenä. Tunnistetuista riskeistä valittiin suurimmat riskit, jotka nimettiin, kuvattiin ja em. vaikutuksen, todennäköisyyden ja riskienhallinnan nykytilan pohjalta saatiin muo dos tet tua riskiluku. Riskienhallinnan toimenpiteet, vastuutahot ja määräajat määriteltiin kunkin keskei sim män riskin osalta. Tällöin arvioitiin merkitystä omaavat riskit, mutta ei vält tä mät tä kaikkia tunnistettuja riskejä. Riskeissä tapahtuvia muutoksia arvioidaan vuosittain ja tehdään tarvittavat muu tok set.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Riskienhallintatoimenpiteiden dokumentointi ja raportointi on esitetty suun nitel man luvussa 6. Raportoinnissa on esitettävä, miten suunnitelman mukaiset ris kien hal lin nan toimenpiteet on toteutettu. Kaupungin tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa kau pun gin hal litus antaa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kau pun gin hal lituk sen antama selonteko perustuu keskeisten hallintokuntien, liikelaitosten ja ty tär yh tiöi den antamiin tietoihin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan sjaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Joensuun kaupungin riskienhallintasuunnitelman liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 5 Joensuun kaupungin riskienhallintasuunnitelma

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Joensuun Urheiluakatemian yhteistyösopimuksen päivittäminen 3266/ /2014 KH 437 Joensuun Urheiluakatemia on osa koko maan kattavaa, urheilun ja opis ke le misen yhteensovittamista tukevaa urheiluakatemiaverkostoa. Kansallista ver kostoa johtaa, koordinoi ja kehittää Suomen Olympiakomitean Huip pu-ur hei lu yksik kö. Joensuun Urheiluakatemia on perustettu vuonna 2003 ja sen hallinnosta ja koordinoinnista on vastannut alusta lähtien Joensuun kaupunki. Ensimmäinen, Joensuun Urheiluakatemian (ent. urheiluinstituutti) ja yh teis työop pi lai tos ten välinen yhteistyösopimus on allekirjoitettu vuonna Tuolloin so pi ja osa puo li na olivat Joensuun kaupunki, Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan am mat ti kor kea kou lu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Sopimusta on päi vi tet ty kerran, vuonna 2007, jolloin päivityksen kohteena olivat mm. so pimuk sen kohteen nimi (urheiluinstituutista urheiluakatemiaksi) sekä laskutuksen ai ka tau lu. Vuoden 2013 aikana akatemian johtoryhmässä on käyty keskustelua siitä, että yh teis työ so pi mus ta olisi aika päivittää. Edellisen päivityksen jälkeen muutoksia on tapahtunut niin sopijaosapuolten nimissä kuin hallinnossakin. Poh jois-kar jalan ammattikorkeakoulusta on tullut Karelia-ammattikorkeakoulu. Joensuun yliopis to ja Kuopion yliopisto ovat yhdistyneet Itä-Suomen yliopistoksi. Uudella Itä-Suo men yliopistolla on Joensuun urheiluakatemian ohella myös Pohjois- ja Ete lä-sa von urheiluakatemiat kumppaninaan. Myös Joensuun kaupungin hallinnossa on tapahtunut muutoksia. Vuonna 2009 Joen suun Urheiluakatemia siirtyi koulutoimesta liikuntatoimen alaisuuteen. Nykyi sen hallintosäännön (42 ) mukaan Joensuun Urheiluakatemian toiminnan koor di noin ti kuuluu vapaa-aikalautakunnalle. Uuteen sopimukseen onkin syytä ava ta nykyistä selvemmin akatemiatoiminnan järjestämiseen liittyvä pää tök sente ko ket ju ja juridiset vastuut. Lisäksi sopimuksen talousosioon on kirjattu so pi japuo lien rahoitusosuuksiin vaikuttavat tekijät. Uudessa yhteistyösopimuksessa kau pun gin hallintosääntömuutokset eivät edellytä sopimuksen päivittämistä, kos ka järjestämisvastuu on kirjattu Joensuun kaupungille (nykyisessä so pi mukses sa: Joensuun Yhteiskoulun lukio). Monista muutostarpeista huolimatta Joensuun Urheiluakatemian toiminnan ja sa mal la päivitettävän yhteistyösopimuksen ydin säilyy entisellään. Jatkossakin kes kiös sä on urheiluvalmennuksen sekä urheilun ja opiskelun yhdistämisen mahdol lis ta mi nen. Sopimusluonnosta on käsitelty neljä kertaa akatemian johtoryhmässä. Lisäksi ko kous ten välillä on kuultu kutakin sopijaosapuolta. Kesäkuun kokouksessa jokai sen sopijaosapuolen edustaja ilmoitti, että sopimus on heidän osaltaan valmis hy väk syt tä väk si. Mikäli sopimus hyväksytään myös kaupunginhallituksessa, proses si voi edetä sopimuksen allekirjoitusvaiheeseen. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen yhteistyösopimus etenee hal lin to säännön mukaisesti vapaa-aikalautakuntaan, joka nimeää edustajan ur hei lu aka temian johtoryhmään. Lisäksi kaupunginhallitus pyytää sopimuksen muita osa-

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus puo lia nimeämään edustajansa akatemian johtoryhmään. Kyseiset nimeämiset py ri tään tekemään siten, että uuden johtoryhmän olisi mahdollista kokoontua lo ka-mar ras kuus sa Varhais- ja koulutuslautakunta on päättänyt ( ), että Joensuun yh teiskou lun lukiossa aloittaa syksyllä 2015 urheilulinja, jolle valitaan max. 40 ur hei lijaa. Keväällä 2014 otettiin selvitykseen myös kysymys siitä, mistä muista lu kioista urheiluakatemian toimintaan voi jatkossa osallistua. Tätä selvitystyötä on tehty työryhmällä, johon on kuulunut urheiluakatemian henkilöstön lisäksi kau pungin lukioiden (yhteiskoulun, niinivaaran ja lyseon lukio) rehtorit, normaalikoulun lu kion rehtori sekä Itä-Suomen koulun opinto-ohjaaja. Työryhmä on laatinut esityksen, jonka mukaan jatkossa myös Lyseon, Nor maa likou lun sekä Itä-Suomen koulun lukiosta olisi mahdollista osallistua akatemian toi min taan. Ko. lukioiden akatemiaurheilijoille asetettaisiin kuitenkin kutakin yhteis ha kua koskevat maksimimäärät seuraavasti: Lyseo 10, Normaalikoulu 10 ja Itä-Suo men koulu kolme urheilijaa. Myös Yhteiskoulun lukion yleislinjalta voisi osal lis tua akatemian toimintaan. Yleislinjalta akatemian toimintaan osallistuvien ur hei li joi den määrää ei kuitenkaan rajoitettaisi. Esityksen mukaan urheiluakatemiaan voidaan valita vuosittain max. 60 lu kiokou lu tuk ses sa aloittavaa opiskelijaa (ml. urheilulinjan opiskelijat). Lukioissa, joissa akatemiaurheilijoiden määrää on rajoitettu (ks. edellä), akatemiaan valinta suo ri te taan urheilullisen tason huomioivassa, akatemiapisteiden mukaisessa järjes tyk ses sä. Akatemiapisteytyksen perusteet esitellään myöhemmin toisaalla. Edellä mainitusta esityksestä vallitsee yhteisymmärrys ko. toimijoiden kesken ja näin ollen kyseinen esitys yksityiskohtineen (ml. valinnan perusteet) tullaan viemään mahdollisimman pian urheiluakatemian uuden johtoryhmän käsittelyyn. Esi tyk seen liittyvät päätökset tekee vapaa-aikalautakunta akatemian joh to ryhmän esityksestä. Asian valmistelussa on kuultu kaupungin lakimiestä. Valmistelija: vapaa-aikajohtaja Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Joensuun Urheiluakatemian yh teis työ so pi muk sen omalta osaltaan. Lisäksi kaupunginhallitus päättää pyytää sopimuksen muita osapuolia ni meä mään omat edustajansa Joensuun Urheiluakatemian johtoryhmään ja il moit ta maan ne vapaa-aikajohtajalle mennessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 6 Joensuun Urheiluakatemian yhteistyösopimus

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Joensuun Cityseurakunnan avustushakemus 4203/ /2014 KH Joensuun Cityseurakunta on toimittanut kaupunginhallitukselle seuraavan avustushakemuksen: "Joensuun Cityseurakunnan ruoka-apu on toiminut kaupungissamme yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 lähtien vapaaehtoisten voimin. Nyt jaamme kaupoista saamiamme elintarvikkeita Utran Puukoululla kolme kertaa viikossa noin 200:lle eri henkilölle/perheelle viikossa. Erityisesti työttömät, opiskelijat, eläkeläiset tai muuten vähävaraiset ovat apumme kohderyhmänä. Elintarvikkeiden kuljettamiseen käytössä ollut Transit -pakettiautomme on tullut matkansa päähän ja korjaaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Tarvitsemme pikaisesti käyttökelpoisen auton jotta toimintamme voisi jatkua eteenkinpäin. Anomme Joensuun kaupungilta avustusta käytetyn auton hankintaan." Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää, koska sitä varten ei ole määrärahoja talousarviossa. Joensuun Cityseurakunnan edustaja on myös tiedustellut suullisesti, onko kaupungilla vanhaa autoa, jonka voisi lahjoittaa tähän tarkoitukseen. Kaupungin käytöstä poistetut autot on kuitenkin perinteisesti huutokaupattu eniten tarjoavalle ja niiden lahjoittaminen on ongelmallista eri toimijoiden ja tarvitsijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Valmistelijat: Teknisen keskuksen johtaja, tekninen johtaja ja kansliasihteeri Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Joensuun Cityseurakunnan avustushakemuksen. Päätös: Päätettiin jättää asian viikoksi pöydälle. KH 438 Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Joensuun Cityseurakunnan avustushakemuksen. Päätös:

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Jussi Wihonen esitti, että kaupunginhallitus myöntää määrärahoistaan Joensuun Cityseurakunnalle 5000 euron suuruisen avustuksen käytetyn auton hankintaan. Marjatta Räty kannatti Wihosen esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että asiassa suoritetaan kättennostoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat käupunginjohtajan sijaisen päätösehdotusta, äänetävät JAA ja ne, jotka kannattavat Wihosen ehdotusta, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kahdeksan JAA-ääntä (Heinonen, Keskisalo, Heino Räty, Kauppinen, Heikura, Törmälä, Paukku ja Tolkki) ja kolme EI-ääntä (Wihonen, Kolehmainen ja Marjatta Räty). Kaupunginhallitus päätti siten äänin 8-3 hyväksyä kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen. Jussi Wihonen jätti pöytäkirjaan kirjallisen eriävän mielipiteen perusteluineen. Anssi Törmälä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH 439 Tapahtumat ja tilaisuudet 1.Pohjois-Karjalan kauppakamarin 60-vuotisjuhlaseminaari Joensuun taide mu seos sa perjantaina klo Ohjelma liitteenä. 2. Rokumentti-elokuvafestivaali Kutsu Suomi-Venäjä-Seuran 70-vuotisjuhliin Joensuuhun Utran työväen ta lol le lauantaina klo 16 alkaen. Ilmoittautumista toi voisim me mennessä. Kutsu on tarkoitettu Joensuun kaupungin val tuuston ja hallituksen jäsenille. Kutsu liitteenä. Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupungin edustajiksi päätettiin: Pohjois-Karjalan kauppakamarin 60 -vuotisjuhlaseminaari: Jussi Wihonen, Jaana Tolkki, Markku Kauppinen, Marjatta Räty, Aino Heikura, Juha Mustonen, Pentti Keskisalo ja Arto Pippuri. Suomi-Venäjä-Seuran 70-vuotisjuhla: Markku Kauppinen ja Jaana Tolkki. Liitteet Liite 7 Kutsu Suomi-Venäjä-Seuran 70-vuotisjuhliin Liite 8 Ohjelma Pohjois-Karjalan kauppakamarin 60-vuotisjuhlaseminaariin

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 33/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH 440 Pöytäkirjat: Kaupunkirakennelautakunta Vapaa-aikalautakunta P-K:n pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta Tarkastuslautakunta Vanhusneuvosto Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Viranhaltijapäätökset: Henkilöstöjohtaja Kaupunginsihteeri , 40 Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti käyttää kuntalain mukaista otto-oikeutta vapaa-aikalautakunnan :ssä 69 tekemään päätökseen Mehtimäen kilpajäähallin nimen myynti. Muilta osin hyväksyttiin yksimielisesti.