VÄKIVALLASTA TURVALLISUUTEEN Härmän kuntoutuskeskus. Timo Rytkönen s-posti:

Transkriptio

1 VÄKIVALLASTA TURVALLISUUTEEN Härmän kuntoutuskeskus Timo Rytkönen s-posti: järjestäjinä: Pohjanmaa-hanke / Välittäjä hanke ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

2 jotta voittaisi veden vastuksen, on osattava kellua

3 PERHEVÄKIVALTAAN SUHTAUTUMISEN MUOTIVIRTAUKSIA Virtahepo olohuoneessa ( Tommy Hellsten ) Läheisriippuvuus Mies-kävelevä aikapommi/ Nainen, vuoteessasi nukkuu vihollinen! tasa-arvo= naisiin kohdistuva väkivalta=> miesten vastuuttaminen ja patriarkaalisen kulttuurin valtamekanismit psykopaatti-narsisti kunniamurhat=> lasten ryöstöt ulkomaille huoltajuuskiistoissa traumanäkökulma kummat lyövät enemmän naiset vai miehet? Lapset kärsivät naiset kärsivät miehet kärsivät perheet kärsivät yhteiskunta kärsii

4 Näkökulmia väkivaltaan - millaisia asentoja on hyvä ottaa käsitellessä asiakkaitten kanssa väkivaltaa?

5 RASKAS HOITO PYSÄYTTÄMINEN/ RANGAISTUS KEVYT

6 sääntö 10% 80% 10% lähes mahdotonta vaikuttaa aina voi JOTAIN tehdä ja toimia tuloksellisesti Ei ehkä perheväkivaltaa, mutta jotain apua tarvitaan

7 Yksilötason tarkastelu väkivallassa KOROSTAA: Konkreettisia,fyysisiä tekoja Rajattuja tilanteita Usein biologista tai yksilöpsykologista näkökulmaa Esim. aggressiivisuutta, psykologiset yllyke- ja hillintämekanismit Tekijä/uhri- jaottelua OHJAA Sijoittamaan ongelman yksilöihin= väkivalta on yksilön ominaisuus => yksilössä asuu pahuus Ratkaisemaan ongelmaa yksilö- ja perhetasolla Turvan tarjoamiseen Usein traumaterapeuttiseen näkökulmaan Läheissuhteita ( Johanna Hurtig )

8 Väkivalta kuitenkin harvoin rajattavissa: Mitä muuta tapahtuu lyöntien lisäksi? tarvitaan rinnalle Ilmiötason tarkastelua ja systeemistä näkemystä, joka: Korostaa: VÄKIVALTA ON: Ihmisoikeuksien loukkaamista VÄKIVALTA=Väkisin otettua valtaa Rakentava vallankäyttö on vastuuta, tuo järjestystä, sisältää dialogia, on läpinäkyvää. Tuhoava valta on estävää, rajoittavaa, ehdotonta, usein piiloutuvaa. Väkivalta kaventaa yksilöiden psyykkistä ja henkistä todellisuutta, estää autonomian toteumisen. Väkivallan ilmastoa: pelolla hallintaa, toisen kontrollointia, uhan läsnäoloa Tavoittaa tilanteiden lisäksi asioiden, ihmisten ja yhteisöjen välistä dynamiikkaa, ja yhteisöllisiä mekanismeja ( Johanna Hurtig )

9 perheväkivaltaa tärkeä tarkastella: yksilötasolla väkivallan syntyyn ja ylläpitoon ja ehkäisyyn liittyviä systeemisiä vaikutuksia ilmiötasolla;kulttuurillisia tapoja toimia, luoda mahdollisuuksia tai kaventaa niitä yksilötasolla yksipuolisesti toimiessa vaarana= väkivallasta tulee ihmisen kokonaisidentiteettiä kuvaava ominaisuus ilmiötasoa yksipuolisesti tarkastellessa= ihminen jää sivuun ja olemme tekemisissä ilmiöiden kanssa syntyy: ihmisiä eristäviä leimoja syntipukkiajattelu eristäminen lähes ainoa vaihtoehto fokus haitoissa ja väkivallan estämisessä syntyy ruutitynnyriefekti

10 Oli kyse mistä tahansa yhteiskuntaelämän tasosta, siellä missä vallankäyttö on yksipuolista, salattua tai vinoutunutta, kasvaa siemen väkivaltaan

11 TYÖNTEKIJÄN ASENTOJA PERHEVÄKIVALTAA N

12 Työntekijän isoja asentoja väkivaltaan: Pahan ja hyvän raja ei kulje meidän ihmisten välillä, vaan myös keskeltä meidän mieltämme ja ajatuksiamme (Huovinen) Aggressioiden tutkiva lähestyminen edellyttää niiden olemassaolon hyväksymistä kaikissa ihmisissä ja ainakin hitusta myötätuntoa aggressionsa huonosti hallitseviakin ihmisiä kohtaan (Lauerma) Arkihyvyys tarvitsee tilaisuuden (Hiltunen) Uskon, etta kaikki ihmiset ovat arvokkaita silloinkin kun he ovat tehneet kauheita tekoja ja rikoksia... ha n on koko ajan ma a rittelema tto ma n arvokas aivan sellaisenaan... jos ka yta t kaiken aikasi keskustelemalla jonkun kanssa siita, miten kauhea ha n on tai miten kauhea maailma on, olet yhteydessa vain yhteen osaan todellisuudesta. Jos taas suuntaat kiinnostuksesi siihen, mika toimii, mista ihmiset pita va t, missa he ovat onnistuneet, niin osa sinusta on yhteydessa erilaiseen osaan toisessa ihmisessa heida n toivonsa koskettaa sinua ja sinun toivosi koskettaa heita ; olet siis yhteydessa ihmisiin periaatteellisesti hyvin eri tavalla... se asettaa sinut ja asiakkaasi tilaan, jossa kunnioituksella, kiitollisuudella ja myo ta tunnolla on suuri osuus ja vaikutus. ( Elam Nunnally)

13 JUTUTTAMINEN (Jukka Ihalainen) Jos haluat viedä jonkun jostakin johonkin, niin sinun pitää kohdata hänet siellä missä hän on (Kierkegaard) Ryhti ja nöyryys Välittäminen riisuu aseista Riippumatta kaltoinkohtelun vakavuudesta tai oireiden suuruudesta; se ei ole kuitenkaan ko. ihmisen elämän ainoa oleellinen kokemus Jos tulevaisuudesta ei puhuta, voi syntyä ajatus, että sitä ei ole tai että se ei ole merkityksellinen. Vaikka ei saisi vastausta, kannattaa silti kysyä. Viesti kulkee kysymyksen kautta. ( Yvonne Dolan)

14 YKSIKIN KYSYMYS ON JO MAHDOLLISUUS... perheväkivallan luonteeseen kuuluu kapseloituminen, se eristyy ilmiönä ja voi jäädä näkymättömälle alueelle jo yksikin kysymys on teko oikeaan suuntaan ja rikkoo kapseloitumista, avaa näköalaa ulos väkivallasta turvallisuuteen sinulla on jo välineet käsitellä perheväkivaltaa

15 TEOT PITÄÄ TUOMITA, EI IHMISTÄ tekojen kuvausten rinnalle tarvitaan kuvauksia ihmisestä, johon voi kiinnittyä, joilla ihminen voi osoittaa arvokkuuttaan. Häneltä pitää kysyä asioista, joissa hän tuo niitä identiteettinsä puolia, joissa hän ei näyttäydy vain uhrina tai tekijänä,lyöjänä. IHMINEN EI OLE YHTÄ KUIN TEKONSA TEKO IHMINEN

16 Miten tutkia väkivaltatilanteita tarinoina - toiminta-tunne-arvot mallin esittelyä

17 VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA rikollisuus ja poikkeava toiminta on vähäisessä määrin materiaalista toimintaa. Se on ennen muuta sensuaalista toimintaa. Poikkeavan teon tehneeltä perinteisesti kysytään: miksi teit sen? Pitää kysyä: miten teit sen? ja sen jälkeen mitä sitten teit?, jotta saataisiin esille poikkeavan/ei-toivotun teon dynamiikka. (Katz,1988) Väkivaltatilanne on usein joko-tai tilanne, ääritilanne, jossa asianomaisella on tunne siitä, että vaihtoehtoja ei ole. Elämällä tilanteessa kuin maailmanlopun aattona annetaan itselle oikeutus äärimmäisiin tekoihin, otetaan mieluummin suuri riski, jotta päästäisiin ristiriitaisista tuntemuksista, tunnetilasta, eroon. Asianomaisen henkilön taustatekijät ( sosiaalinen asema, lapsuuden kokemukset yms.) eivät voi koskaan selittää, miksi sama henkilö syyllistyy tekoon toisessa tilanteessa ja toisessa taas ei. Kyse on rikollisen teon dynamiikasta.

18 Tärkeää tutkia väkivaltaisen teon dynamiikkaa Väkivaltatilanteissa ilmenee ihmisillä joukko erilaisia moraalisten tunnetilojen aiheuttamia jännitteitä, joita voi kuvata esim. seuraavin käsittein: nöyryytys, häpäiseminen, statuksen menetys seksuaalinen omistajuus, kosto, oikeudenmukaisuus Näiden jännitteiden aiheuttamia sisäisiä ristiriitoja pyritään toiminnalla ratkaisemaan. Keskeinen vetovoima ja pakottava tekijä rikokseen ja poikkeavaan tekoon on näiden tunnetilojen yksilölle aiheuttama haaste. Se on moraalinen, ei materiaalinen. väkivaltainen toiminta voidaan nähdä rationaalisena ja tunnepohjaisena toimintana samanaikaisesti (tunne on täynnä järkeä ja järki täynnä tunnetta). Väkivaltaa käyttävällä voi olla tekohetkellä kokemus jonkun moraalisen arvon loukatuksi tulemisesta. Hän näkee myös itsensä uhrina. Ei riitä, että teko tuomitaan, on hyvä perehtyä myös siihen dynamoon, joka tuottaa virtaa väkivaltaiseen toimintaan: mikä moraali/arvo/unelma on tunteiden takana? ( Katz 1988 )

19 TEKO, TUNNE JA ARVOT käsittelyn lähtökohdat: Jaetaan väkivaltatilanteen kuvaukset 3:een maisemaan; TEKOJEN, TUNTEIDEN JA ARVOJEN(MORAALIN) MAISEMAAN tarinan kaavalla luodaan rakenteet käsittelylle, jotta mallintuu mm. se, miten virittäydytään toimintaan ja miten voitaisiin eri käänteiden kohdalla pohtia sitä, miten voisi valita toisin. tarkastellaan väkivaltatilanteita moraalin, tunteiden ja tekojensa näyttämönä, jossa itse toimii aktiivisena subjektina ja valintojen tekijänä. Työskentelyn aikana liikutaan hissinä teoista tunteisiin, tunteista arvoihin ja takaisin tekoihin. Tarkoituksena mm. purkaa jumeja, aiheuttaa luovaa hämmennystä (pistää teot, tunteet ja arvot keskustelemaan keskenään), etsiä vaihtoehtoisia tapoja toimia. Tavoitteena ei ole etsiä syitä, eikä vastata kysymykseen miksi, vaan tehdä näkyväksi mitä ja miten tapahtuu, jotta jatkossa voi kysyä: miten tehdä toisin? Tärkeää on utelias ote: olemme uteliaita sen suhteen, mitä toinen ajattelee ja on tehnyt.

20 1) toiminnan maisema Ongelmatarinat kerrotaan usein muusta elämästä irrallisina episodeina, toistuvina kehinä vuoristoratana. Itse tarina joko hukkuu detaljitiedon paljouteen ( kaoottinen maailmankuva), se pitäytyy niukoissa toiminnallisissa faktoissa ( toiminnanmaisema vain esillä, koska tunteiden ja arvojen käsittely tuottaisi liikaa ahdistusta yms.) tai virtaa vuolaana, epäloogisesti tunteista toiminnan kuvauksiin eksyen sivupoluille. väkivallan tarinoiden kielioppi on usein passiivissa (niin tekijä kuin kohde): tapahtuu, joudutaan tilanteisiin kuin ajopuuna. subjekti valitsee, tekee ja toimii. Ongelmatarinan aikamuoto muuttuu ajopuun passiivista preesensiksi: MINÄ TOIMIN/ MINÄ VALITSEN Pelkistetyn toiminnan kuvaamisella saadaan selkeimmin itse tekojen dynamiikka/ tanssikuviot/ toistuvat toimintamallit näkyviin. Hyvä kysyä koko ajan MITEN eikä MIKSI : miksi-kysymys herättää puolustuksen, syy-seuraus-ketjut. TARKASTELUKULMA SIIRRETTÄVÄ AJOPUUSTA SUBJEKTIKSI, VALTSIJAKSI, MINÄ PÄÄTÄN, MINÄ VALITSEN. - AINA VOI VALITA TOISIN

21 2) tunteiden maisema Tunteet näyttävät sosiaalisen toiminnan suunnan ja ne voidaan nähdä sosiaalisina houkutuksina: ne ovat pakkoja tehdä /velvoitteita, houkutuksia tehdä jotakin. tunteet liittyvät sisäiseen puheeseemme ja niiden avulla siirrymme mielenmaisemaan, jossa USKOMUKSEMME ovat paljaina/ myös ydinkokemuksemme häpeästä / loukkauksesta/kunniasta. Tunteet voivat kertoa ambivalenssista eri vaihtoehtojen välillä: itkeä vaiko lyödä, olla avuton ja säälittävä vai reilusti roisto. Tunteiden takana voi olla myös muita houkutuksia: houkutus unelmasta: hyvä kaunis koti, olla hyvä ihminen, haluttava nainen/mies. Rinnan houkutusten ja hyvänä ihmisenä/vanhempana olemisen tarpeen rinnalla ovat samanaikaisesti häpeän, hylätyksi tulemisen, statuksen menetyksen pelot jne. Esimerkiksi mustasukkaisuus ei ole yksi tunne. Se on rykelmä erilaisia,keskenään ristiriitaisiakin, tunteita: pelkoa hylätyksi tulemisesta, sosiaalisen häpeän tunnetta, itsesääliä, oman riittämättömyyden ja huonouden kokemista, voimakasta halua seksuaalisesti omistaa toinen, halua hallita. Voit hyväksyä tunteet, vaikka tuomittavia tekoja et voikaan

22 3) arvojen/moraalin maisema Samalla lailla kuin meillä on erilaisia tunnetiloja, me siirrymme eri tilanteissa ja tunnetiloissa erilaisiin moraalisiin tiloihin. tunne on moraalimme airut. Kertoo jostain meille subjektiivisesti tärkeästä arvosta. ihminen ei elä yksiulotteisesti yhdessä moraalisessä tilassa, vaan eri tilanteissa koemme moraalin eri tavoin. Kun ihminen puhuu arvoistaan ja periaatteistaan, hän samalla puhuu unelmastaan siitä elämästä, jota haluaisi elää. Pettymykset ja väkivaltaisetkin reaktiot voi nähdä haluna raivata esteet unelman toteutumisen tieltä. Moraaliset tuntemukset ovat hierarkisia ja joudumme pa ivitta in arkisissakin tilanteissa ka yma a n neuvotteluja itsemme kanssa, mika moraalilause on kussakin tilanteessa ma a ra a va. Jokaisen ongelman takana on rikkoutunut unelma

23 TARINAN RAKENNE alku käänne 1 käänne 2 loppuratkaisu VIRITYS KOHTAAMINEN RATKAISU Käänteet portteja vaihtoehtoisiin tilanteisiin käänteet tärkeitä valinnan paikkoja, miksi valitsit lyömisen itkemisen, poistumisen sijaan? miksi se, että Maija alkoi itkemään, sai sinut lopettamaan, miksi naapurin ovikellon soittaminen lopetti riitanne? Mitä itsellenne tärkeää varjelitte lopettaessanne? mikä sai teidät lopettamaan, mikä esti menemästä pidemmälle?

24 I:N TARINA "PAHASTA TILANTEESTA" alku: Iltaa vietetään yhdessä G:n kanssa Irin isän kotona. Irillä herää epäilyt, että G vetää "vauhtia". Iri hermostuu. Alkaa miettiä aikaisempia G:n kolttosia (mahdollista avaimen ryöstöä ym). G liikkuu hermostuneesti. Iri tarkkailee. Sanoo epäilyn ääneen: Oot vetänyt vauhtia!. G ärsyyntyy, liikehtii. K 1: G:ltä tipahtavat avaimet (perästä Iri tunnistaa omansa)iri raivostuu. Selvä todiste! Iri syöksyy avaimille. G huutaa: Älä heitä niitä tai saat kuonoos! Iri on jo heittänyt avaimet G:tä kohti. G käy Irin kimppuun. Lyö, retuuttaa, takoo nyrkeillä. Iri pyrkii lattialle lyöntien tieltä. On nelinkontin. Painipuolustuksessa. G lataa iskuja kylkiin, raivoaa heikkopäisenä. Iri yrittää suojautua kilpikonna-asennolla. G yrittää vääntää Iriä ylös. Kylkiluita poikkeaa. K2: Iri pelkää, kohta se tappaa. Alkaa itkeä. Kohottaa päänsä ja katsoo kuin lapsi käsivarsien välistä ja sanoo: Älä lyö. Saa katsekontaktin (avuton, itkevä ilme ja ehkä äänikin on lapsenomaisen surkea? Älä lyö, kiltti?) Iri sanoo: Oot lyönyt tarpeeksi G lopettaa. G menee tupakalle, Iri faijansa työhuoneen sängylle. Loppu: Iri tutkii haavojaan, särkee, pelottaa jne. G tulee ovelle seisomaan(varovaisesti, pelästyneenä, mitä on tullut tehdyksi?) Iri sanoo(rakentavasti, hellästi, avuttomasti?): Keskustellaan? G tulee sängylle istumaan luvan saatuaan. Iri valittelee kipuja, pitää mennä sairaalaan. G tyynnyttelee, hyvittelee? Iri pyytää anteeksi, mutta toteaa: oli sussakin vikaa G pukee Irille vaatteet päälle (pelkää,mitä tehnyt?). Lähtee viemään sairaalaan.

25 TEKO/TOIMINTA TUNTEET/SISÄINEN PUHE ARVOT/MORAALI ALKU/ VIRITYS VAIMO JUHLIMASSA. MENNYT SUORAAN TÖISTÄ. SOITIN TÖIHIN PÄIVÄLLÄ. ENSIN VASTASI MIESÄÄNI TÖISSÄ. KUULEN ULKO-OVEN KÄYVÄN. KÄDET VAPISEE. RYNTÄÄN ETEISEEN ODOTTAMAAN. KUUNTELEN OVEN LÄPI SAATTAAKO SITÄ JOKU MIES? HALU TIETÄÄ, MISSÄ SUHTEESSA MENNÄÄN. VIHA: SE ON MUN KANSSA, EI KENENKÄÄN MUUN. SE ON HUORANNUT PITKÄÄN. ITSESÄÄLI: MÄ OON HUONO MIES. SE EI USKALLA VAAN SANOO, ETTÄ JÄTTÄÄ MUT. AVIOPARILLA OLTAVA AVOIMET VÄLIT JA HE LUOTTAVAT TOISIINSA. MOLEMMAT VÄLITTÄVÄT JA ARVOSTAVAT TOISIAAN. ONNELLINEN PERHE, JOSSA LAPSILLA JA VANHEMMILLA KAIKKI HYVIN. VOI OLLA OMA ITSENSÄ KÄÄNNE 1 VAIMO AVAA OVEN. PELÄSTYY. OTAN KÄDESTÄ KIINNI JA VEDÄN ETEISEEN. VIHA: SE HAISEE VIINALLE,SE ON OLLUT JONKUN KANSSA. OKSETTAVA INHO: humalainen nainen on huora! ASIAT PITÄÄ SELVITTÄÄ PUHUMALLA. KETÄÄN EI VOI PAKOLLA PITÄÄ SUHTEESSA. KOHTAA- MINEN VAIMO YRITTÄÄ OTTAA TAKKIA PÄÄLTÄÄ. REVIN TAKISTA KEITTIÖÖN. HUUDAN: NYT JUTELLAAN JA SELVITETÄÄN ASIAT. VAIMO HUUTAA: SÄ OOT HULLU, HULLU! KYSYN: KUKA SE ON? VAIMO VAIN HUUTAA HULLUA. OTAN VEITSEN JA PAINAN KURKUL-LE: NYT TUNNUSTAT! VAIMO ALKAA ITKEE RAIVO: NYT SE EI LUISTELE, MÄ PISTÄN SEN PUHUU VÄKISIN. EPÄTOIVO: MUN ON PÄÄSTÄVÄ TÄSTÄ, TUNNUSTAIS, PERKELE! PELKO: PERHE ON HAJONNUT, TÄÄ ON MAAILMAN LOPPU. TISKIRÄTTIOLO: MÄ OON HUONO SÄ OLET MUN MOLEMMAT ITSENÄISIÄ AIKUISIA, KUMMALLAKIN OMA, VAPAA TAHTO, NIINKU SIINÄ LAULUSSA: EI VAPAATA VANGITA VOI. KÄÄNNE 2 OVIKELLO SOI. PELÄSTYN. KATSON VEISTÄ. VAIMO ITKEE. PELKO: MITÄ MÄ TEEN? VITUTUS: MITÄ TULI TEHTYY? KAUHU: TÄÄ ON KAIKEN LOPPU! LÄHEISET VÄLITTÄVÄT TOISISTAAN, EIVÄT UHKAA JA PELOTTELE TOISIAAN! LOPPU KATSON VEISTÄ. VAIMO ITKEE. PÄÄSTÄN VAIMON. HÄN PAKENEE ulko-ovelle. AVAA SEN. OVELLA ON NAAPURI. HYVÄ YSTÄVÄ. KEHOTTAA MUA MENEEN ULOS. MENEN. EN KEHTAA KATTOO SILMIIN. VAIMO JÄÄ KOTIIN. MÄ LÄHDEN AJAMAAN VELJEN LUOKSE. HÄPEÄ: NAAPURIKIN TULI TAAS PELKO: MUT PISTETÄÄN LAITOKSEEN/MÄHÄN OLISIN VOINUT TAPPAA! VOIMATON OLO: MÄ EN OSAA MITÄÄN. SÄÄLI: MITEN SE PELKÄS SUHTEESSA PITÄÄ VALLITA LUOTTAMUS. LÄHEISIÄ PITÄÄ RAKASTAA JA ANTAA NIILLE TURVAA. PITÄÄ TEHDÄ ASIOITA, JOTTA VOI KATSOA KAIKKIA REHELLISESTI SILMIIN.

26 Lapset ymmärtävät kysymyksen: Mitä pelkäsit? Mitä ajattelit? Mitä teit? Miten osasitkaan!!!!?

27 TURVALLISUUS- PUHE

28 TURVALLISUUSPARADOKS I ELÄMME AIKAKAUTTA, JOSSA IHMISKUNNAN HISTORIASSA ELÄMÄMME ON AIKAISEMPAAN VERRATTUNA TURVALLISEMPAA, SOSIAALINEN ELÄMÄMME SÄÄNTÖJÄ OHJAAVAT ERILAISET LAIT JA ASETUKSET SEKÄ NIITÄ NOUDATETAAN SUHTEELLISEN HYVIN SILTI PELKÄÄMME EHKÄ ENEMMÄN KUIN AIKAISEMMIN JA LIIKKUMATILAMME LÄHIPIIRISSÄ ON VIIMEISEN 20 VUODEN AIKANA KAVENTUNUT varhaisina aikoina kansanjoukkoja pelottaneita demoneita olivat: paha silmä, personoidut luonnonvoimat, joita piti lepyttää, erilaiset pahat voimat ja henget, synnintekeminen, josta seurauksena Jumala tiputti tulisen kiven...jne. Nykyajan demoneja ovat: AIDS, syöpä, insesti, koulusurmat, huumeet, perheväkivalta, sikainfluenssa, maahanmuuttajat,... jne.

29 Henkirikos Euroopassa lähde Spierenburg 2008

30 TASAPAINOVAAKA KALLELLAAN KUMPAAN SUUNTAAN? Mitä toimenpiteitä suositaan, mihin kiinnitetään huomiota sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin turvallisuuspolitiikassa koskien perheväkivaltaa siihen puuttumista ja ennaltaehkäisemistä?

31 turvallisuuspuhe/ turvallisuuskartoitus KUN VÄKIVALTA LOPPUU... sen vaikutukset eivät pääty! Meillä on oikeus elää pelkäämättä ja varomatta joka askelta. Turvallisuuskartoituksella tarkoitetaan työ- ja ajattelutapaa, jossa keskitytään tutkimaan ihmisen omia ja perheen toiminnassa, ajattelussa ja arvomaailmassa olevia turvallisuutta tuottavia asioita. sen avulla pyritään purkamaan em. jännitteisyyttä ja rakentamaan arvostavaa ilmapiiriä yhteistyöhön alusta lähtien. Turvallisuuskartoituksen perusajatus on se, että jos yksipuolisesti keskitytään vain kuvaamaan ja tutkimaan, mitä ongelmia perheessä on, luomaan seikkaperäisiä kuvauksia väkivallan haitoista ja seurauksista, luovat ne toivottomuuden ja raskauden tunteen asioiden käsittelyyn. Lisäävät puolustautumisen tarvetta ja yhteistyön jumittumisen vaaraa. Pahimmassa tapauksessa ne voivat vain vahvistaa ihmisten käsitystä kyvyttömyydestään hallita elämäänsä. Tämän takia tarvitaan vastapainoksi sellaisia työtapoja, joilla eri tavoin nostetaan esille ihmisen pystyvyyttä ja toimijuutta.

32 Mitä turvallisuuspuheen esilleottaminen on herättänyt? tuottanut konkreettista, arkista puhetta ja on samalla virittänyt ihmisille tärkeitä arvoja toivon näkökulma hyvin intiimejäkin asioita kerrottu hämmentänyt: nyt unohdamme kuinka vakava ongelma perheväkivalta on!, lässytystä, väkivallalle on sanottava tiukasti ei!

33 TAUSTA-AJATTELIJOITA: JOHN BRAITHWAITE ja korjaavan oikeuden ajatukset MEIDÄN N ON NÄHTN HTÄVÄ POIKKEAVAN TEON JA SOSIAALISEN KONTROLLIN VÄLTTV LTTÄMÄTÖN N YHTEYS eristämisen sijaan liittäminen, ulkopuolistamisen tilalle OSALLISUUS poikkeavan teon ehkäisevät tavat pitää huomioida kulttuurillisissa rakenteissa. DOSTOJEVSKI= Me olemme kaikki syyllisiä

34 Allan Wade ja arkielämän keinoja vastustaa väkivaltaa Kielen tarkkuus asioista on puhuttava oikeilla nimillä Erota seuraus ja reagointi / reaktio Väkivallan vastarinnan näkyväksi tekemisellä on tärkeä merkitys ihmisen toipumiselle ja tulevaisuuden uskolle väkivalta on aina samanaikaisesti yksilöllistä ja sosiaalista: se on yksilön tekoja ja valintoja, mutta samalla yhden tai useamman henkilön sosiaalista toiminta

35 Andrew Turnell ja turvallisuuden merkit kaikissa perheissä on löydettävissä turvallisuutta tuottavia tapoja, ajatuksia ja suhteita

36 Turvaseula työtapana pohjaa seuraaviin periaatteisiin: turvallisuus on samalla, kun se on fyysisen ympäristön kysymys, hyvin pitkälle ihmisen kokemukseen liittyvä tunne. Turvallisuus ja hyvinvointi luovat ihmiselle turvallisuuden tunteen, jolla on merkitystä hänen pystyvyydelleen toimia elämässään. kun turvallisuuden välttämättömyyttä korostamme liiaksi pelko- ja uhkakuvilla, luo se tietyn pisteen saavuttaessaan pessimistisen tulevaisuuden näyn ja lisää asioiden järjestymisen mahdollisuuksiin toivottomuutta sekä kriittistä asennetta ja puolustautumista. turvallisuus-näkökulma ja kartoitus on yhteisöllinen ja suhdekeskeinen tarkastelutapa, joka tähtää vuorovaikutuksen ja yhteistyön toimivuuden lisäämiseen, jotta yhdessä ihmisten kanssa voitaisiin paremmin löytää niitä tärkeitä rakennuspuita heidän turvallisuutensa lisäämiseksi. Turvattomuutta tuntiessamme koemme olevamme kohteena jollekin pahalle, mutta turvallisuutta lisääviä tekoja pohtiessamme näkökulmamme on toimijan: olemme oman elämämme subjekteja, luojia. turvallisuuskartoituksella ei kartoiteta vikoja ja haittoja ja analysoida riskejä, vaan ollaan aidon uteliaita ja tutkivia turvallisuutta luovista tekijöistä, toimista ja suhteista, jotka luovat turvallisuuden tunnetta. pyrkimyksenä on kartoittaa konkreettisesti niitä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tuottavia tekijöitä, joita ilmenee ihmisten kotielämässä niin vuorovaikutustilanteissa, suhtautumisessa toisiin kuin käytännön arkisissa tilanteissa. Turvallisuuskartoituksella seulotaan ja analysoidaan sitä, mikä juuri keskustelukumppanille on tärkeintä turvallisuuden luojana kotona

37 SUBJEKTIIVINEN TURVATTOMUUDEN TUNNE Staattisuus: kokemus olosta ajopuuna tai tahdottomana kulkijana virrassa. Ympäristöstä tulevat vaikutukset koetaan hallitsevan omaa elämää. Voimattomuus: omat voimat eivät riitä käsittelemään sitä mitä kohdataan Hallitsemattomuuden kokemus: elämästä puuttuu riittävä ennakoitavuuden ja hallinnan tunne. Yksinäisyys: kokemus itsestä ulkopuolisena, yksin asiassaan, osattomana. Itseään toistava turvattomuuden kehä: em. asioista lisääntyvä epätoivon ja epävarmuuden tunne, jonka pyrkii kätkemään muilta yrittäen löytää ulospääsyä uhkakuvia kertaamalla tai juuttumalla pelkoa tai haittaa tuottaviin tekoihin, asioihin.

38 SUBJEKTIIVINEN TURVALLISUUDEN TUNNE Dynaamisuus: subjektiivista turvallisuuden tunnetta tuotetaan ja ylläpidetään aktiivisesti päivittäin. Vuorovaikutuksellisuus: subjektiivista turvallisuuden tunnetta tuotetaan ja omia ajatuksia ja tunteita testataan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yhteys sisäiseen puheeseen: jatkuva sisäinen neuvottelu ympäristöstä havaitsemiemme tekijöiden suhteen: onko tuo uhka, pitääkö sille tehdä jotain, entä jos tuo... Tilannesidonnaisuus: erilaiset tilanteet ja tilat tarjoavat erilaisia toiminta- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia, joiden perusteella koemme eriasteisesti turvallisuutta tai turvattomuutta. Liikkuvuus: kokemus siitä, että pystymme suhteellisen rentoina liikkumaan tilanteesta toiseen ja vastaanottamaan myös turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä menettämättä perusluottamustamme.

39 TURVALLISUUDESTA KYSYMINEN Ei korvaa kontrollin ja puuttumisen tapoja tai ole sille vastakkainen. Kyse on saman asian toisesta puolesta tai tasapainovaa`sta: tarvitaan turvallisuuspuhetta, jotta toimintakyky/asiat olisivat tasapainossa Lisää toimintavalmiutta ja motivaatiota tehdä jotain. Konkretisoi välittömästi tavoitteen (päätavoite ei voi olla väkivallan loppuminen, vaan turvallisuutta takaavan elämän luominen ja ylläpitäminen Vastavoima väkivallalle ja turvattomuudelle on aina herätettävä, kun puhutaan turvattomuudesta=> luo turvallisuuden tunnetta ja pystyvyysuskoa.

40 KYSYMYKSIÄ TURVALLISUUDESTA Miten sinä pidät huolta läheistesi turvallisuudesta?

41 Turvakartoitusta voi käyttää moniulotteisena työtapana. Se voi olla: 1) asenne ja ajattelutapa kaikki ihmiset pyrkivät hyvään ja tekevät erilaisia myönteisiä sekä arvostettavia asioita elämässään, jotka lisäävät heidän ja läheisten turvallisuutta. Korostetaan ihmisen omaa asiantuntijuutta omaan elämäänsä. Olemalla utelias sille, miten ihminen on hyödyntänyt tätä asiantuntijuutta, saadaan pystyvyyden tunnetta ja toimintakykyä ihmisille. Tausta-ajatuksena on ihmisen näkeminen yhteisöllisenä ja suhdekeskeisenä toimijana, jonka tavoilla olla läheisten kanssa turvallisuutta tuottavalla tavalla tekemisissä on iso merkitys.

42 2) vuorovaikutusprosessi, jolla voidaan luoda hyvää vuorovaikutusta ja ottaa yhteistyössä käyttöön arvostusta ja kunnioitusta herättäviä elementtejä. Sillä luodaan välittömästi vaikutuksia niin tässä hetkessä kuin pitemmällä aikavälillä. Kuten hyvä vuorovaikutus, se on jo itsessään menetelmä. Puolustautumisen sijaan katseen suunta on siinä, mitä on hyvä tavoitella, joka asenne synnyttää yhteistyöhön halukkuutta. Utelias, tutkiva asenne on kriittisyyden vastakohta, joka on vuorovaikutuksellinen tapa tutkia asioita. Havainnot ja tulkinnat luodaan yhteisesti vuorovaikutuksessa.

43 3) Turvaseula on työote, jota voidaan käyttää erilaisista lähtökohdista ja tausta-ajatuksista luotujen menetelmien ja tekniikoiden rinnalla kartoitetaan ongelmien ja haittojen vastapainoksi toimivia turvallisuutta lisääviä ajatuksia ja toimintoja. Ennen vanhaan bussinkuljettajan vieressä oli kyltti: Puhuminen kuljettajan kanssa kielletty! Tietty uteliaisuus siitä, miten työssämme kohtaamamme ihmiset kokevat oman perhe-elämän turvallisuutensa ja hyvinvointinsa, voisi olla huoneentauluna ja asenteena kaikilla työpaikoilla: Täällä saat puhua perhe-elämän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kyse on mahdollisuuden antamisesta ja tilan antamisesta

44 4) elävöitetään työskentelylle päämäärä olemalla uteliaita niistä turvallisuuden ja hyvinvoinnin hetkistä, mitä ihmiset tavoittelevat ja millaiseksi he oman hyvinvointinsa määrittelevät. luo fokuksen työskentelylle ja vaihtoehtoja, jonka pohjalta voidaan asettaa konkreettisia tavoitteita. turvallisuudesta kysyminen tuo esiin ihmisten subjektiiviset näkökulmat ja merkitykset asioihin. Elävöittämällä ihmisten pyrkimyksiä ja unelmia luodaan motivaatiota toivotulle muutokselle. Samalla elävöitetään pystyvyysuskomuksta siiheen, että asioille, turvallisuudelle, voi tehdä jotain.

45 KOLME TALOA MALLI- miten voi avata keskustelua turvallisuudesta lasten kanssa Andrew Turnellin Turvallisuuden merkit työmuotoihin voi tutustua mm. Signs of Safety sivustolla:

46 MITEN PERHEENI JA MINÄ OLEMME VOINEET VIIME AIKOINA? Hyvinvointini ja turvallisuuden tunteeni suhteessa itseeni + - Hyvinvointini ja turvallisuuden tunteeni suhteessa perheeseeni, läheisiini Hyvinvointini ja turvallisuuden tunteeni suhteessa työhön, harrastuksiini ja ystäviini Hyvinvointini ja turvallisuuden tunteeni suhteessa omaan aikaa Millaisena koen yleisesti ottaen hyvinvointini ja turvallisuuteni -

47 TURVALLISUUDEN VAAKA

48 TURVALLISUUDEN YMPYRÄ

49

50 VASTINPAREILLA KYSELY 1) mitkä ovat sanojasi, jotka liittyvät turvallisuuteen? 2) mitkä ovat näiden sanojen vastakohtia? 3) tarkastellaan vastinpareja asteikkojen tapaan KOVA / PEHMEÄ PELKO / ROHKEUS KAUKANA / LÄHELLÄ JÄNNITYS / RENTOUS

51

52 LINKKEJÄ: (valikosta kirjoituksia löytyy: väkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin artikkeli, jossa selostetaan teko-tunne-arvot työskentelyä ) info.stakes.fi/jyvaskyla/fi/perhenavigaattori.htm

53 KIITOS! toivottavat: Rasmus (ukin poika), Timo ja Helsingin urheilusukeltajat ry.