ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2007

Transkriptio

1 ESPOO 2008 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2007

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kehitys Perusrahoituksen kohdistaminen VTT:n suuret tutkimuskokonaisuudet ja strategiset ohjelmat Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus Kansallinen tutkimusyhteistyö Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen Maksullisen toiminnan kohdentuminen VTT:n asiakastoimialoille Asiakastoiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät VTT:n julkaisutoiminta Painoaluekohtainen tutkimus Ulkopuoliset tuotot Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Asiakastytyyväisyys Resurssien hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Osaamismallin kehittäminen (Talent-hanke) Palkkausjärjestelmän uudistaminen (IPE-hanke) Osaamislinjaukset Henkilöstömäärä ja -rakenne Ulkomaisten tutkijoiden määrä Henkilöstötyytyväisyys Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Työ- ja ympäristönsuojelu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Teknologiateemojen arviointi Asiakasvaikuttavuuskysely Muut arvioinnit Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...35

3 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET...50

4 1 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2007 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti. Toiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta. Koko toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli kuitenkin vielä 2,3 milj. euroa tappiollinen. Tämä johtui lähinnä kustannustason ylittymisestä toiminnan volyymiin nähden, tilinpäätöksen ylimääräisistä kertapoistoista (1,65 milj. euroa), sekä perusrahoituksen ylityksestä aiheutuneesta kirjauksesta (1,0 milj. euroa). Maksullisen toiminnan volyymi lisääntyi 11 % edellisvuodesta. Voimakkainta kysyntä oli energiatoimialalla. Tuotot lisääntyivät myös metsäteollisuuden sekä kemia ja ympäristö- sekä kone- ja kuljetusväliteollisuuden toimialoilla. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 3,4 milj. euroa ylijäämäinen TP M 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP muutos-% M M M M 2007 / B M Liikevaihto 213,2 218,3 225,1 216,8 232, ,6 Ulkopuoliset tuotot yhteensä 150,1 151,1 147,2 140,7 155, ,6 Budjettirahoitus omakustannusarvona 63,4 67,5 78,3 76,2 76,7 1 74,0 Maksullisen toiminnan tuotot 84,1 77,0 72,9 73,7 81, ,4 Taloudellinen kokonaistulos -2,6 2,9 5,4-7,8-2,3 3,1 Maksullisen toiminnan yli- / alijäämä 2,4 4,9 6,3-1,2 3,4 2,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit 9,2 9,2 16,0 21,1 11, ,6 Henkilötyövuodet, htv Taulukko 1. Avainlukuja VTT:n volyymikehityksestä VTT osallistui alusta lähtien aktiivisesti metsäteollisuuden, informaatioteknologian, koneteollisuuden ja energia-alan strategisen huippuosaamisen keskittymien valmisteluun sekä sisällön rakentajana että toimintatapojen kehittäjänä. Lisäksi liityttiin Metsäklusteri Oy:n osakkaaksi. Seitsemännen puiteohjelman myötä EU-verkosto laajentui merkittävästi. Ensimmäisten hakukierrosten tuloksena hyväksyttiin alustavasti yli 70 uutta tutkimushanketta. VTT:ssä työskentelevien ulkomaisten tutkijoiden lukumäärä kasvoi edellisen vuoteen verrattuna lähes neljänneksen. Kontaktipisteet Seoulissa ja Brysselissä avattiin. Osaamiskeskusten tulossopimuksiin kirjatuista tutkimussisällön tavoitteista toteutui noin 80 %. Tohtoritutkinnoissa saavutettiin uusi ennätys, 31 tutkintoa. Myös kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja valmistui aikaisempaa enemmän, lähes 450 kpl. Vuoden aikana saatiin merkittäviä tunnustuspalkintoja ja huomionosoituksia, mm. osallistumisesta Nobel-palkitun IPCC-yhteisön työskentelyyn. Edettiin hyvin aiempaa suurempiin ja vaikuttavampiin tutkimuskokonaisuuksiin tähtäävässä tavoitteessa. Lähes puolet oma- ja yhteisrahoitteisesta tutkimuksesta tehtiin 1,5-8 milj. euron tutkimuskokonaisuuksissa.

5 2 Toimintakertomus 2007 Liikelaitosselvitystä jatkettiin tiiviissä yhteistyössä TEM:n kanssa. Euroopan unionin komission joulukuussa tekemän päätöksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan tammikuisen linjauksen perusteella liikelaitostaminen on toistaiseksi keskeytetty. Osaamista suunnattiin osin perusrahoitteisesti aktiivisesti kohti strategiassa määriteltyjä kasvualoja. Valitettavasti supistuvilla aloilla jouduttiin myös irtisanomaan henkilöstöä. Yt-neuvottelut heikensivät osaltaan henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Tunnistettuihin kehityskohteisiin vastataan mm. vuonna 2008 käytävällä laajalla arvokeskusteluprosessilla. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna Maksullisen toiminnan tilauskanta on merkittävästi edellisvuotta suurempi. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. Myös suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia tavoitellaan hankkeissa, joissa tuloksena on mm. energian ja luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastomuutosten hillintä, hyvinvointipalveluiden ja ihmisten arkipäivän teknologioiden kehittyminen sekä turvallisempi yhteiskunta ja terveellisempi ympäristö. Tutkimuksen vaikuttavuutta tehostetaan VTT:n kärkiohjelmien liiketoimintasuunnitelmilla, joissa jo tutkimuksen alkuvaiheessa tehdään suunnitelmat tutkimustulosten hyödyntämiselle sekä otetaan tutkimuskumppanit ja potentiaaliset asiakkaat mukaan tutkimuksen suuntaamiseen VTT:n vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen VTT aloitti vuonna 2004 järjestelmällisen asiakasvaikuttavuuden seurannan joka toinen vuosi tehtävien kyselyjen avulla. Vuosina 2004 ja 2006 tehtyjen kyselyjen tulosten perusteella päätettiin, että vuodesta 2008 lähtien kysely tehdään joka vuosi aiempaa suppeammalla kysymyssarjalla. Uusittu vaikuttavuuskysely perustuu vuonna 2006 kehitettyyn VTT:n vaikuttavuusmalliin ja ensimmäinen kysely tehdään kevään 2008 aikana. Vuosina 2004 ja 2006 tehtyjen kyselyjen mukaan merkittävimmät asiakkaiden VTT:n hankkeista saamat hyödyt olivat tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan nopeutuminen ja tehostuminen sekä uudet tai parannetut tuotteet tai palvelut. Asiakkaat näkivät VTT:n tuovan lisäarvoa liiketoimintaan erityisesti yhdistämällä luovasti eri teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. VTT:n rooli hyötyjen syntymisessä on kehittynyt suotuisasti. VTT:n monipuolista vaikuttavuutta kuvataan konkreettisilla, VTT:n tutkimustoiminnan tuloksia esittelevillä esimerkeillä VTT-katsaus julkaisussa.

6 3 Toimintakertomus Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimuksen keskeisenä suunnannäyttäjänä toimii VTT:n strategia ja teknologialinjaus. Tutkimuksen kärjet kohdistetaan sellaisille alueille, joilla on mahdollista saavuttaa merkittävää vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Erityisesti tutkimus suunnataan liiketoiminnan ja teknologian murroskohtiin. Näillä strategisesti valituilla alueilla VTT:n tavoitteena on olla maailmanluokan osaaja. Valittuihin kärkiohjelmiin on järjestelmällisesti laadittu tutkimuksen liiketoimintasuunnitelmat, joilla varmistetaan innovaatiohakuisuus. Näin VTT kohdentaa tutkimuksen sellaisille teknologia- ja liiketoiminta-alueille, joilla on korkea hyödyntämispotentiaali. Asiakkaat ja tutkimuskumppanit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan innovaatioprosessiin. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkimustuloksille tehdään hyödyntämissuunnitelma jo ennen kuin tuloksia vielä on olemassa Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kehitys Oma- ja yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu 7 %:n kasvutavoite saavutettiin. Liikevaihtoa syntyi 152,5 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot kasvoivat 9 %. Tekesin rahoitus kasvoi 16 prosenttia 34 milj. euroon. Kansainvälinen tutkimusrahoitus kehittyi kokonaisuutena hyvin. Kasvua edellisvuodesta oli 17 % ja tulevien vuosien projektikanta on kasvanut merkittävästi. Kotimaisen yksityisen sektorin osuus yhteisrahoitteisessa toiminnassa laski 10 prosenttia 9,5 milj. euroon. Perusrahoitusta käytettiin 74,6 milj. euroa, missä kasvua on 2 % Perusrahoituksen kohdistaminen Suunnitelmallisella projektiportfolion hallinnalla tutkimusta on kohdennettu tasapainoisesti uutta luovaan tutkimukseen ja tulosten hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Kuva 1 esittää tutkimusportfolion tasapainoisen suuntaamiseen ja ohjaamiseen käytettäviä instrumentteja. Panostuskohde Frontier-hankkeet Strategiset teknologiateemat ja kehitysohjelmat Strategiset hankealueet (KTA) Suuret tutkimuskokonaisuudet Tehtävä Luodataan tulevaisuuden nousevia ja potentiaalisia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Hankkeet aloitetaan pienillä panoksilla ja onnistuessaan jatketaan muilla tutkimusinstrumenteilla. VTT:n monivuotisia kärkiohjelmia, joissa tavoitellaan huippututkimuksen avulla teknologisia läpimurtoja. Hankkeet ovat laajoja ja muuntuvat elinkaaren aikana perusrahoitteisista yhteisrahoitteisiksi. Tuotetaan hyödynnettäviä ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa nykyistä nopeammin. Hankkeissa pyritään todellisiin innovaatioihin erityisesti suuren liiketoimintapotentiaalin aloilla. Tietyn aihepiirin ympärille synergisesti integroiduilla, suurivolyymisilla tutkimuskokonaisuuksilla saavutetaan merkittävää vaikuttavuutta. Monet kokonaisuudet sisältävät myös ylempänä mainittuja panostuskohteita. Tutkimuksen painoalueet (7 kpl) Teknologiapohjaisten painoalueiden avulla ohjataan sekä edellämainittuja panostuskohteita että vapaammin tutkimusmarkkinoiden määrittämiä hankkeita. Kuva 1. Strategisen tutkimuksen tutkimusportfolion suuntaaminen ja ohjaaminen

7 4 Toimintakertomus 2007 Tulevaisuuden mahdollisuuksia luodattiin VTT:n omassa Frontier-ohjelmassa sekä Suomen Akatemian EU:n huippuyksikköohjelmissa (3 % perusrahoituksesta). Teknologiaperustan kehittämiseen strategisten teknologiateemojen avulla käytettiin 16 % perusrahoituksesta ja 32 % kohdistettiin strategialähtöisesti muihin suuriin tutkimuskokonaisuuksiin (kuva 2). Loput 40 % kohdistettiin rahoittajien ohjelmiin tai yksittäisiin projekteihin. Perusrahoituksen käyttö Frontier ja Suomen Akatemian huippuyksiköt Teknologialähtöisyys 3 % 3 % 16 % 3 % 32 % 3 % 40 % Tutkimusinfratuki Strategiset teknologiateemat Osaamisen henkilöperusteinen uudelleen suuntaaminen Muut suuret kokonaisuudet (KTA+ integroidut kokonaisuudet) Muut oma- ja yhteisrahoitteiset hankkeet EU-hankevalmistelu Asiakaslähtöisyys Kuva 2. Perusrahoituksen käytön jakautuma eri tutkimusinstrumenttien kesken Strategiaan pohjautuen tavoitteena oli muodostaa aiempaa selvästi suurempia ja asiakkaille vaikuttavampia yli 3 milj. euron hankekokonaisuuksia ja toteuttaa noin puolet tutkimustyöstä näiden kautta. Vuoden aikana toimintaa kohdennettiin suunniteltua enemmän sellaisiin yhteisrahoitteisiin projekteihin, joihin oli ulkopuolista rahoitusta saatavissa. Suurten kokonaisuuksien osuus jäi 6 % - yksikköä suunniteltua pienemmäksi. Perusrahoitusta kohdennettiin mm. 2,3 milj. euroa alkavan EU:n 7. puiteohjelman hankevalmisteluun hyvän aseman saavuttamiseksi alkavassa ohjelmassa sekä tulevien vuosien projektikannan varmistamiseksi. Suunnitellut suuret kokonaisuudet saatiin pääosin toteutettua. Niiden ohjausmenettelyjä kehitettiin välttämään tutkimuksen päällekkäisyyksiä ja hyödyntämään VTT:n monialaista osaamista. Keskimääräistä projektikokoa kasvatettiin. Osalle suurista kokonaisuuksista tehtiin liiketoimintasuunnitelma ja suunnitelmissa huomioitiin koko innovaatioketju. Painoaloittain tarkasteltuna suurinta perusrahoituksen ja myös ulkopuolisten tulojen kasvu oli Mikroteknologiat ja elektroniikka- sekä Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueilla. Monet Tekesin tutkimusohjelmista ja VTT:n suurista tutkimuskokonaisuuksista kohdistuvat näille painoalueille. Perusrahoituspanostus laski selvästi Yhteiskunnan teknologioissa (taulukko 2).

8 5 Toimintakertomus 2007 Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteu- Suunni- Toteutunutunut Muutos Toteu- Suunni- Toteu- tunut teltu teltu tunut euroa % Muutos % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka *) Yhteiskunnan teknologiat Muu kohdennus Yhteensä *) Micronovan tulipalon aiheuttamat perusrahoituserät eivät sisälly lukuihin 2006 Taulukko 2. Perusrahoituksen käyttö painoalueittain Yhteisrahoitteisesta toiminnasta tärkeimmät ovat VTT:n osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. VTT osallistui yhteensä 23 Tekesin teknologiaohjelmaan, joista vuonna 2007 aloittaneita ovat: BioRefine Uudet biomassatuotteet Kestävä yhdyskunta Polttokennot Ubicom Sulautettu tietotekniikka Turvallisuus Aiemmin aloittaneista ohjelmista VTT:lle merkittäviä olivat: ClimBus - Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet FinNano - Nanoteknologiaohjelma DENSY - Hajautettujen energiajärjestelmien teknologiat FENIX - Vuorovaikutteinen tietotekniikka FinNano - Nanoteknologiaohjelma FinnWell - Terveydenhuollon teknologiaohjelma GIGA - Konvergoituvat verkot - laajakaistateknologiaohjelma Liito - Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen MASI - Mallinnus ja simulointi MASINA - Koneenrakennuksen teknologiaohjelma MERIKE - Meriteollisuustoimialan teknologiaohjelma NewPro - Uudistuva metalliteknologia - Uudet tuotteet NORDITE - Tietoliikenneohjelma Sara - Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Serve - Innovatiiviset palvelut SISU Uusi tuotantoajattelu Symbio - Biotekniikasta tuotantoon VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut

9 6 Toimintakertomus 2007 VTT:n kannalta muita merkittäviä kansallisia ohjelmia on esimerkiksi SAFIR2010 Ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Osallistuminen kansainväliseen yhteisrahoitteiseen tutkimukseen on kuvattu luvussa VTT:n suuret tutkimuskokonaisuudet ja strategiset ohjelmat Merkittävään vaikuttavuuteen tähtäävissä suurissa tutkimuskokonaisuuksissa on elinkaarensa eri vaiheissa olevia tutkimushankkeita. Tuloksina on sekä täysin uutta osaamista että jo sovellusvaiheeseen meneviä tutkimustuloksia. Strategiset teknologiateemat Monivuotiset teemaohjelmat tähtäävät merkittäviin teknologialäpimurtoihin ja täysin uuden osaamisen luomiseen yhteistyössä parhaiden kansainvälisten ja kotimaisten kumppanien avulla. Tällä hetkellä meneillään olevista teemaohjelmista Palveluliiketoiminnan teknologiat aloitti vuoden 2005 lopulla, muut ovat aloittaneet hankkeensa vuoden 2006 lopulla. BIOJALOSTAMO-TEEMA (perusrahoitus 3,2 M, ulkopuoliset tulot 1 M ) Biojalostamo-teemassa kehitetään teollisia tuotantotekniikoita uusiutuvien raaka-aineiden käsittelyyn. Ohjelmassa luodaan uusia biojalostamon kokonaiskonsepteja sekä uusia teknologioita ja sovelluksia. Näin autetaan teollisuutta vähentämään riippuvuutta öljystä raaka-aineena sekä pienentämään teollisen tuotannon kasvihuonepäästöjä. Kehittämällä biomassaraaka-aineen mahdollisimman tehokasta kokonaishyödyntämistä tuetaan kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Teeman hankkeissa tuotetaan mm. teollisuuden kemikaaleja sokereista ja muista luonnon omista molekyyleistä sekä bioetanolia lignoselluloosamateriaaleista. Tähän liittyy myös osa VTT:n johtaman Suomen Akatemian huippuyksikön toimintaa. Lisäksi kehitetään luonnon polymeerien käyttöä ja eri biomassakomponenttien soveltamista esimerkiksi komposiittisovelluksiin. Teeman toiminta on jo ensimmäisenä vuonna entisestään vahvistanut VTT:n roolia keskeisenä biojalostamo-alan globaalina tutkimustoimijana. Asiakkaita on mm. Japanista, Intiasta ja Pohjois- Amerikasta. Lisäksi VTT on ollut hyvin haluttu partneri EU:n 7. puiteohjelman hakuvaiheen aikana. Ainakin kolmen uuden ison ja VTT:n kannalta merkittävän EU-projektin alkaminen on jo varmistunut. Puiteohjelman ensimmäisen hakukierroksen päätösten mukaan VTT on mukana ainakin neljässä vuoden 2009 alussa alkavassa hankkeessa, parissa jopa koordinaattorina. MONITEKNINEN SUUNNITTELU -TEEMA (perusrahoitus 2,6 M ) Teollisuuden on kyettävä lisäämään suunnittelun tehokkuutta siitäkin huolimatta, että suunniteltavat tuotteet ja palvelut monimutkaistuvat jatkuvasti. Ohjelmassa kehitetään sellaisia suunnittelutekniikoita, joiden avulla tutkimuksessa menestyksekkäitä älykkäitä algoritmeja voidaan soveltaa teollisesti. Lisäksi simulointia kohotetaan uudelle tasolle, jossa mallinnuksen ja laskennan erilaiset tarkkuudet, moniteknisyydet sekä saumattomat kytkennät tavanomaisempiin suunnittelutyökaluihin hallitaan paremmin: Ihminen-tekniikka -rajapinnalle kehitetään parempia välineitä sekä prosessivalvomoissa että kuluttajapalveluissa. Älykkään ruiskuvaluteknologian kehittäminen mahdollistaa elektronisten, mekaanisten ja optisten laitemoduulien valmistamisen halvoin tuotantokustannuksin sen lisäksi, että tämä teknologia on monille tuotetyypeille luontainen.

10 7 Toimintakertomus 2007 Vuoden aikana erityisesti simulointiteknologian alueella on edistytty huomattavasti. Tämä tuo uusia näköaloja digitaaliseen koneenrakennukseen sekä tietokoneavusteiseen tehdas- ja rakennussuunnitteluun, joissa monitekninen ja monitarkkuuksinen simulointi on yksi avainteknologioista. Lisäksi on kehitetty mm. monikosketusnäytön prototyyppi, jolla voidaan lisätä huomattavasti ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Suunnittelu- ja mallinnustiedon semantiikasta on noussut keskeinen, mutta vielä vaativa perustekniikka useassa projektissa. DIGITAALINEN MAAILMA -TEEMA (perusrahoitus 2 M, ulkopuoliset tulot 0,5 M ) Ohjelmassa kehitetään konsepteja ja ratkaisuja käyttäjälle mukautetun digitaalisen informaation tuottamiseen, jakeluun ja käyttöön tulevaisuuden älykkäissä ympäristöissä. Keskeisiä aihepiirejä ovat tiedon jalostus ja kehittyneet hakumenetelmät, nopea ja joustava ohjelmistotuotanto, langattomat alustat sekä sisältö ja kontekstitietoisuus. Vuoden aikana kehitettiin mm. laskennallisesti kevyitä hahmontunnistusalgoritmeja ihmisen toimintojen tunnistamiseen, kehitettiin ja evaluoitiin uusia ohjelmistontestausmenetelmiä, otettiin avoin verkkolaboratorio Owela testikäyttöön ja toteutettiin sosiaalisen median mobiili viestintäalusta. PALVELULIIKETOIMINNAN TEKNOLOGIAT -TEEMA (perusrahoitus 1,9 M, ulkopuoliset tulot 0,5 M ) Jokapäiväiseen elämään liittyviin tuotteisiin ja palveluihin tuotetaan lisää kilpailukykyä uuden teknologian avulla. Keskeisiksi sovellusalueiksi on valittu palvelut kansalaisille, teolliset palvelut sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluliiketoiminnan tarpeiden ja ansaintamahdollisuuksien etsintä ja ideointi on tehty yhdessä teollisuuden ja eri sovellusalojen toimijoiden kanssa. Keskeisinä kehitystoimenpiteinä viedään palvelut osaksi tuotetta ja hyödynnetään ICT:n tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuskokonaisuudessa kehitetään palvelujen toteutuksessa tarvittavia ohjelmistoalustoja ja arkkitehtuuriratkaisuja. Erityisiä painopisteitä ovat digitaalisen tiedon laaja-alainen hyödyntäminen, innovatiiviset käyttöliittymät ja visualisoinnit. Yhteistyökumppaneiden kanssa on kehitetty palvelukonsepteja ja työkaluja mm. oman terveyden mittaamiseen ja hallintaan. Lisäksi luotiin systemaattinen menetelmä palvelujärjestelmien kehitykseen sekä arvonluontiin ja tehtiin nykytilaselvitys mobiiliteknologian hyödyntämisestä kiinteistönhoidossa. Asumiseen liittyviä valmiuksia kehitettiin House Service Book - ja "Assisted Living"- palveluiden toteuttamiseksi sekä käynnistettiin merkittävä tutkimushanke kunnossapitopalveluiden pilotoimiseksi teollisuusympäristössä 11 prosessiteollisuusyrityksen kanssa soveltaen teemassa kehitettyä 3-ulotteista mallinnus- ja simulointiympäristöä. Strategiset kehitysohjelmat Suomelle tärkeiden toimialojen murroksiin ja uudistumistavoitteisiin suunnattiin kolme strategista kehitysohjelmaa vuoden 2006 lopulla. PAINETTU ÄLYKKYYS (perusrahoitus 3,9 M, ulkopuoliset tulot 4,1 M ) Painettu elektroniikka mahdollistaa uusien älytuotteiden edullisen tuotannon. VTT on mukana luomassa uutta teollisuutta, jossa yhdistetään ICT-, elektroniikka- ja painoteknologiaa keskenään. Tutkimus- ja kehitystyötä varten VTT rakentaa globaalisti tunnustettua johtavaa innovaatiokeskusta painettu älykkyys -aihepiiriin, jonka merkittävänä vahvuutena on VTT:n moniteknologisen osaamisen nopea ja joustava yhdistäminen. Perinteisen teknologiatutkimuksen rinnalla kehitetään prosessia viedä teknologiatutkimuksen tulokset tehokkaasti sovelluksiksi ja liiketoiminnoiksi.

11 8 Toimintakertomus 2007 VTT kehittää yhdessä yritysten kanssa innovatiivisia, painettavia älytuotteita rullalta rullalle -tekniikalla, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös pienille tuotantolaitoksille. Erityisiä painoalueita ovat 1. geneeriset teknologiat, materiaalit ja prosessit painettuun älyyn, 2. sovellukset kuluttajapakkauksiin ja tuotteisiin, 3. media- ja ICT-palvelut ja 4. bioaktiivinen paperi ja kertakäyttödiagnostiikka. Ohjelmassa on edistytty erittäin hyvin ja tuloksena on ollut mm. uusi yritys, jossa VTT on osakkaana ja ensimmäinen rullalta rullalle -menettelyllä valmistettu tuote on tullut markkinoille. On onnistuttu demonstroimaan kokonaan rullalta rullalle -painotekniikalla valmistettu taipuisa orgaaninen LED-näyttö ensimmäisenä maailmassa ja kuluttajapakattuihin tuotteisiin on kehitetty uusia indikaattoreita. Lisäksi on käynnistetty merkittävä bioaktiivisen paperin kansallinen yhteishanke. METSÄTEOLLISUUSKLUSTERIN UUDISTAMINEN (perusrahoitus 1,3 M, ulkopuoliset tulot 0,6 M. Lisäksi ohjelman koordinaation piirissä oli muissa ohjelmissa metsäteollisuuden aihepiiriin liittyvät projektit.) Ohjelmassa keskityttiin neljään aihealueeseen: kestävän kehityksen mukaiset prosessit, innovatiiviset kuitupohjaiset materiaalit ja tuotteet, biomateriaalien optimaalinen käyttö ja bioenergia. Näillä aihealueilla on uusien lähestymistapojen avulla luotu vahva, moniteknologinen hankepohja vauhdittamaan Metsäklusteri Oy:n tutkimusta. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN LAAJA HYÖDYNTÄMINEN Kohteina olivat perinteisten toimialojen muutokset, joissa ICT:n monipuolisen ja järkevän hyödyntämisen kannalta on mahdollista parantaa merkittävästi tuottavuutta. Käsittelemällä useita toimialoja saman ohjelman alla voitiin VTT:n synergiaetuja hyödyntää. Tärkeimpiä osaohjelmia olivat ICT terveydenhoidossa (perusrahoitus 1,4 M, ulkopuoliset tulot 2 M ) ja ICT rakentamisessa (perusrahoitus 1 M, ulkopuoliset tulot 1,4 M ). Lisäksi koordinoitiin hankkeita ICT:n hyödyntämisestä koneenrakentamiseen, koneteollisuuden palveluliiketoimintaan, ajoneuvotekniikkaan sekä liikenteeseen. Muut suuret tutkimuskokonaisuudet Muita merkittävään vaikuttavuuteen tähtääviä integroituja tutkimuskokonaisuuksia olivat: Tietoturva Suorituskykyiset mikrosysteemit Finnish global factory Systeemibiologia Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö Polttokennot Sovelluslähtöiset toiminnalliset materiaaliratkaisut Uuden sukupolven kehittyneet polymeerit Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteitä ovat osallistuminen alueelliseen osaamiskeskusohjelmaan ja muihin alueellisiin kumppanuuksiin sekä panostaminen projektimuotoisiin palveluihin. VTT:n asiamiestoiminnalla vahvistetaan VTT:n palvelujen saatavuutta eri puolilla Suomea olevien

12 9 Toimintakertomus 2007 kehityshakuisten yritysten käyttöön. Asiamiehiä on 14 paikkakunnalla. Uutena toimintatapana aloitettiin vuonna 2007 Joensuussa asiakaspäällikkötoiminta. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% / 2006 Espoo ,8-1,7 Oulu ,8-1,3 Tampere ,7-2,3 Jyväskylä 133 4,9 3,1 Turku 37 1,4 2,8 Lappeenranta 14 0,5 0 Nurmijärvi 13 0,5 8,3 Kuopio 8 0,3 14,3 Raahe 3 0,1-25,0 Kajaani 2 0,1-33,3 Yhteensä ,4 Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain Henkilöstömäärän muutokset paikkakunnittain olivat hyvin pieniä ja pääkaupunkiseudun osuus oli sama kuin edellisenä vuonna (68 %). Alueellisen toiminnan vahvistamiseen on käytetty 0,7 milj. euroa perusrahaa seuraavissa kohteissa: Kuopiossa on vahvistettu toimipisteen henkilöstöä, hankekantaa, alueellista verkottumista ja omaleimaista tutkimussisältöä. Toimipisteen toiminnan painopisteitä ovat optinen instrumentointi erityisesti sellu-, paperi- ja lääketeollisuuden mittauksissa. Lisäksi toimipisteen edustaja on ollut mukana laatimassa ja toteuttamassa Tekesin Itä-Suomen innovaatiostrategiaa, Pohjois-Savon EAKRohjelmaa, erityisesti sen sensoritekniikkateemaa, sekä itäsuomalaisten yliopistojen Idän Kaari - yhteistyötä. Kajaani: Vuoden 2007 aikana arvioitiin VTT:n Kajaanin toimipisteen tutkimuspainotus ja päädyttiin Ajoneuvojen tietoliikenne ja anturointiratkaisut -aiheeseen. Aihe liittyy Kajaanissa vuonna 2008 alkavaan Ajoneuvojen tietojärjestelmät -tutkimusohjelmaan, jossa VTT:llä on merkittävä rooli. Tampereen VTT:lle sijoitetun ITER-fuusiokoereaktorin huoltojärjestelmien eurooppalainen testauskeskuksen yhteistyömallien ja teollisen hyödyntämisen kehittäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle sekä alueellisen että kansainvälisen yhteistyön osalta. Turussa on jatkettu lääkekehityksen biotekniikan tutkimusyksikön kehittämistä. Yksikön tutkijalle myönnettiin merkittävä ERC (European Research Council) viisivuotinen apuraha, mikä myönnettiin Euroopan laajuisesti vain 1 %:lle hakijoista. Joensuussa käynnistettiin alueellinen asiakaspäällikkötoiminta. Toiminta painottui alkuvuonna kontaktien luontiin paikallisiin yrityksiin. Vuoden aikana tunnistettiin useita projektiaihioita niin alueen yritysten kuin julkisten toimijoidenkin kanssa, joita työstetään eteenpäin. Toukokuussa

13 10 Toimintakertomus 2007 osallistutettiin VTT:n osastolla Joensuussa järjestettyyn Alihankintapäivään. Lisäksi selvitettiin VTT:n palvelutarpeita alueella Kansallinen tutkimusyhteistyö Suomeen perustettavien strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tavoitteena on tarjota yrityksille ja huipputason tutkimusyksiköille uusi foorumi tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. VTT osallistuu aktiivisesti tämä uuden toimintamuodon rakentamiseen ja suuntaa tutkimustaan niitä tukemaan. VTT on osallistunut alusta lähtien metsäteollisuuden, informaatioteknologian, koneteollisuuden ja energia-alan SHOK:ien valmisteluun sekä sisällön rakentajana että toimintatapojen kehittäjänä. VTT:llä on kattava strateginen yhteistyöverkosto kotimaisten yliopistojen kanssa. Vuonna 2007 uudistettiin yhteistyösopimukset. Lisäksi VTT:n tutkimusryhmät ovat mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa: Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö ( ), Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö ( ) ja uusimpana VTT:n johtama Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikkö ( ). 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT:n kärkitutkimuksessa menestymisen perusedellytyksenä on vahva verkottuminen parhaiden kumppaneiden kanssa. VTT tekee jatkuvasti käytännön tutkimusyhteistyötä valittujen kansainvälisten toimijoiden kanssa. 7. puiteohjelman valmistelun myötä on EU-verkosto huomattavasti laajentunut. Muusta yhteistyöstä hyvä esimerkki on 2007 solmittu yhteistyösopimus mm. kalifornialaisen Quantitative Biomedical Research QB3 -instituutin kanssa. Perusajatuksena on löytää tehokkaita uusia ratkaisuja maailman tämän hetken tärkeimpiin biolääketieteen kysymyksiin ja ongelmiin. QB3 on poikkitieteellinen tutkimusyhteisö, johon kuuluvat University of Californian Berkeleyn, Santa Cruzin sekä San Franciscon kampukset. Tärkeinä yhteistyökumppaneina toimivat myös yritykset sekä riskirahoittajat. VTT ja Kalifornian yliopisto ovat käynnistäneet yhteishankkeen, joka tähtää edullisen diagnostiikkateknologian kehittämiseen. Tiedot kansainvälisestä tutkijavaihdosta on koottu henkilöstön määrä ja rakenne -kohtaan (1.5.1) Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön EU:n tutkimusyhteistyö on yksi Suomen tärkeimmistä kansainvälisen t&k-alan yhteistyön puitteista. VTT lujittaa EU-rahoitteisen tutkimuksen avulla teknologisten innovaatioidensa perustaa VTT:n strategiasta johdetuilla panostusalueilla. Lisäksi VTT vahvistaa kansainvälistymistään EUtoiminnan avulla ja on aktiivinen toimija EU:n tutkimusohjelmien suuntaamisessa ja niiden toteuttamisessa. Vuonna 2007 käynnissä oli 297 (2006: 380) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista runsas kaksi kolmasosaa (201) oli EU-hankkeita (2006: 283). Näistä 5. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 12 ja 6. puiteohjelmaan kuuluvia 185 hanketta. Seitsemännessä puiteohjelmassa käynnistyi 4 hanketta.

14 11 Toimintakertomus 2007 Kaikkien hankkeiden kokonaisvolyymi oli 140 milj. euroa (2006: 168 milj. euroa). VTT:n keskimääräinen osuus hankkeista oli 0,47 milj. euroa (2006: 0,44 milj. euroa). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (215), Ruotsin (153), Ranskan (149) ja Iso-Britannian (145) kanssa. Yli sadan hankkeen osallistujamaita olivat myös Italia, Alankomaat ja Espanja. VTT osallistui useimpiin EU:n 6. puiteohjelman temaattisiin ohjelmiin. Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 6. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tietoyhteiskunnan teknologiat (IST), Nanoteknologia ja -tieteet, älykkäät materiaalit, uudet tuotantoprosessit ja laitteet (NMP) sekä Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit. Puiteohjelmien välisenä siirtymäkautena saatu EU-rahoitus yleensä vähenee tilapäisesti. Aktiivisen ja tasokkaan projektivalmistelun ansiosta VTT onnistui hyvin 7. puiteohjelman hauissa; vuodenvaihteeseen mennessä alustavasti rahoitettaviksi hyväksyttyjä uusia hankkeita oli 73 (kokonaisvolyymi 40 milj. euroa). Vuonna 2008 uusia projekteja käynnistyy erityisesti Tieto- ja viestintäteknologiat (ICT)-, NMP- ja Turvallisuus -ohjelmissa. VTT on edelleenkin merkittävin suomalainen toimija EU-rahoituksen hyödyntäjänä. VTT lujittaa EU-rahoitteisen tutkimuksen avulla teknologisten innovaatioidensa perustaa VTT:n strategiasta johdetuilla panostusalueilla. Lisäksi VTT vahvistaa kansainvälistymistään EU-toiminnan avulla ja on aktiivinen toimija EU:n tutkimusohjelmien suuntaamisessa ja niiden toteuttamisessa. VTT:n asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana kaikissa keskeisissä teknologiayhteisöissä Ulkomaiset kontaktipisteet VTT:llä oli vuoden 2007 aikana toiminnassa kaikkiaan viisi kontaktipistettä. Aikaisemmista jatkoivat Piilaakson, Shanghain ja Pietarin pisteet ja uusina käynnistettiin toiminta Seoulissa ja vuoden lopulla Brysselissä. Näiden toimintatavat ovat varsin erilaiset ja Brysselin piste palvelee erityisesti EU-hanketoiminnan tarpeita. Piilaaksossa VTT siirtyi vuoden alussa avattuun suomalaisten innovaatiotoimijoiden yhteiseen FinNode -innovaatiokeskukseen. Kalifornian toiminnan päätulos on kolmen yhteistyöohjelman saaminen käyntiin: Kvantitatiivinen biologia QB3 kumppanina UC San Francisco, Sosiaalisen median innovaatio-ohjelma useiden yliopistojen ja yritysten kanssa sekä rakentamisen ja projektijohtamisen ohjelma, jossa kumppanina on Stanfordin CIFE. Shanghaissa toiminta jatkui suomalaisen innovaatiokeskuksen FinChi:n yhteydessä. Kiinassa tähdättiin pääasiassa VTT:n osaamisen tarjoamiseen paikallisille yrityksille ja julkisille toimijoille sekä käynnistettiin yhteisyritysten perustamiset useilta aihealueilta. Pietarissa siirrytään osaksi Pietariin tulevaa FinNode-innovaatiokeskusta. Korean osalta toteutettiin hanke, jossa selvitettiin VTT:n liiketoimintamahdollisuudet alueella ja tämän pohjalta päätettiin aloittaa oma yritysmuotoinen toiminta. Hanke suuntautuu ensisijaisesti tieto- ja viestintäteknologiaan.

15 12 Toimintakertomus Maksullisen toiminnan kehittäminen Maksullisen toiminnan kohdentuminen VTT:n asiakastoimialoille Maksullisen toiminnan tuotoista 77 % (62 milj. euroa) kertyi maksullisista projekteista, 21 % (17 milj. euroa) asiantuntijapalveluista (mm. testaus- ja tarkastustoiminta ja sertifioinnit) ja 2 % (2 milj. euroa) immateriaalioikeuksien lisensoinnista ja myynnistä. Maksulliset IPR lisensointi Testaus, tarkastus, projektit ja myynti sertifiointi, ja muut asiantuntijapalvelut Maksullinen toiminta yhteensä Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia ICT Kemia ja ympäristö Kiinteistöt ja rakentaminen Kone- ja kuljetusvälineteollisuus Liikenne ja logistiikka Metallin jalostus Metsäteollisuus Muut Yhteensä Taulukko 4. Maksullisen toiminnan tuotot VTT:n asiakastoimialoittain Maksullisten tutkimus- ja kehityspalveluiden kysyntä oli suurinta energia-toimialalla, jonka volyymi oli 18 % VTT:n maksullisen toiminnan kokonaisvolyymistä. Yli 10 % osuuden VTT:n maksullisen toiminnan tuotoista muodostivat myös elektroniikka-, ICT-, kiinteistöt ja rakentaminen sekä kone- ja kuljetusvälineteollisuus -toimialat. Useimmilla asiakastoimialoilla yli puolet tuotoista tuli maksullisista projekteista, mutta kiinteistöt ja rakentaminen sekä metallin jalostus -toimialoilla yli 60 % volyymista syntyi asiantuntijapalveluista. Maksullisten projektien suurin tilaaja oli energia-toimiala, jolle kohdentui 22 % toiminnasta. ICTtoimialalta kertyi 15 % tuotoista ja kone- ja kuljetusvälineteollisuus -toimialalta 13 % tuotoista. Asiantuntijapalveluiden kokonaisvolyymista kiinteistöt ja rakentaminen -toimiala tilasi 44 %, elektroniikka-toimiala noin 12 %, sekä kone- ja kuljetusvälineteollisuus noin 14 %. Immateriaalioikeuksien lisensoinnin ja myynnin tulot kertyivät pääosin bio-, lääke- ja elintarviketeollisuudesta, kemian teollisuudesta sekä energia- ja ICT-toimialoilta. Lisäksi kemian sektorilla tehtiin yksi irtautuminen spin-offista, josta saatu myyntivoitto näkyy kemiansektorin tuottona Asiakastoiminnan kehittäminen Asiakastoimintaa on kehitetty erityisesti VTT:n palveluiden osalta. VTT:n palvelut on jäsennetty kokonaisvaltaiseksi palvelutarjoamaksi, joka auttaa niin asiakkaita kuin tutkimusta tekeviä hahmottamaan entistä paremmin niitä mahdollisuuksia, joita tutkimus ja VTT:n palvelut voivat asiakkaan liiketoiminnassa avata. Palvelutarjoama muodostuu eri teknologioista ja niihin liittyvistä VTT:n osaamisista sekä innovaatioprosessin eri vaiheita tukevista VTT:n palveluista. VTT:n palveluita ovat:

16 13 Toimintakertomus 2007 Teknologia- ja liiketoimintaennakointi Soveltava tutkimus Kehitys ja konsultointi IPR ja lisensointi Selvitykset, testaus, tarkastus ja sertifiointi Innovaatio- ja teknologiajohtaminen Teknologiakumppanuus Asiakastoimintaa on kehitetty myös vahvistamalla asiakkuuden hallinnan prosessien ja toimintatapojen kehittämistä. VTT:n palveluiden alueellisen saatavuuden kehittämistä on jatkettu VTT:n asiamiesverkoston avulla. Kansainvälisten markkinoiden osalta on panostettu uusien asiakkaiden hankkimiseen ja olemassa olevien kansainvälisten asiakassuhteiden vahvistamiseen ja syventämiseen. Asiakkaiden tarve VTT:n asiantuntijaselvityksille sekä testaus-, tarkastus- ja varmennuspalveluille pysyi vuonna 2007 kasvu-uralla. Erinomainen kysyntä on jatkunut niin tuotteiden ja tuotannon akuuteissa ongelmatilanteissa kuin arvioitaessa tuotteiden ja palveluiden sopivuutta markkinoille. Vuonna 2007 Asiantuntijapalveluiden toimialaan kuuluvien asiantuntijaselvitysten sekä testaus-, tarkastus- ja varmennuspalveluiden laskutus oli 17,0 milj. euroa ja se kasvoi 12 % vuodesta Ulkomaiset tuotot kasvoivat 9 % ja niiden osuus säilyi edellisen vuoden suuruisena ollen 11 % liikevaihdosta. Hinnoittelun ja tehokkaan toteutuksen kehittäminen paransivat kannattavuutta niin, että näiden palvelujen varsinaisen toiminnan toteutunut kate vuonna 2007 oli 16 %, kun se edellisenä vuonna oli 13 %. Kannattavuuden paraneminen näkyy myös siten, että vaikka asiantuntijaselvityksien sekä testaus-, tarkastus- ja varmennuspalveluiden volyymi jäikin hieman suunnitellusta, on toiminnan taloudellinen tulos budjetoitua parempi. Palvelutarjoamaa kehitettiin sekä nykyisiä palvelutuotteita ylläpitämällä että tekemällä uusia avauksia teemoissa, joissa havaittiin selkeä asiakastarve. Tällaisia uusia palveluja olivat mm. Rakennustuotteiden kansallisessa tyyppihyväksynnässä uusien tuoteryhmien siirtäminen VTT:n vastuulle. Muita asiakastarpeesta kumpuavia avauksia olivat mm: Betonirakenteiden raudoitteiden väsytyskestävyyden verifiointi kansainvälisille markkinoille Merenkulkulaitoksen työvenesäädösten julkaiseminen Teollisuuden ja kiinteistöjen putkien korroosion tutkimusmenetelmien kehittäminen palveluksi Lukitustuotteiden testaus- ja hyväksyntäpalvelujen kehittäminen Suojauslasitusten ja turvalasien verifioinnin palvelut Räjähdyspaineenkestävien (Exd) sähkölaitteiden testauspalvelujen käynnistäminen kv. yhteistyönä Elektroniikkatuotteiden ja niiden pakkausten kestävyyden suunnittelun verifiointi iskuvastespektritestausmenetelmän avulla Elektroniikkalaitteiden analysoinnissa hyödynnettävät laitteen sisä- ja pintalämpötilamittauksien validoitu menettelytapa Sairaaloissa ja terveydenhuollossa käytettävien lääkinnällisten laitteiden testausmenetelmien akkreditointi uudistetun standardin pohjalta Lääketieteellisten ohjelmistojen arviointimenetelmien kehittäminen

17 14 Toimintakertomus IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Vuonna 2007 VTT:läiset tekivät 170 keksintö- ja 13 ohjelmistoilmoitusta. Vuoden 2008 alussa VTT:n hallussa oli 227 patentein tai patenttihakemuksin suojattua keksintöä. IPR-tuloja kertyi vuonna 2007 budjetoidun mukaisesti 2,0 milj. euroa (2006: 0,9 milj. euroa). Lisenssi- ja myyntitulojen ohella summaan sisältyy tutkimushankkeiden IPR-optioita ja myyntivoittoja spin-off -yrityksestä irtautumisesta. Huomattavimmat IPR-tulot saatiin biomassan hyödyntämiseen ja bioetanolin tuottoon liittyvistä teknologioista sekä prosessisimulointiohjelmistoista. VTT:n hallituksen päätöksiin perustuen VTT käytti vuonna 2007 noin 1,4 milj. euroa osakkuusyritysten osakepääomien merkitsemiseen. Uusiin sijoituskohteisiin kuului seitsemän teknologiayritystä (Aivon Oy, FennoID Oy, HR-Nugat Oy, Nicanti Oy, PlexPress Oy, SplitStreem Oy ja Voxstone Oy). Uudet teknologiayritykset käynnistävät liiketoimintojaan mm. anturiteknologiaan, ympäristöteknologiaan, tuotteiden tunnistamiseen, lääketeknologiaan, digitaalisen sisällön suojausratkaisuihin ja mittausteknologiaan liittyvillä aloilla. Lisäksi tehtiin jatkosijoituksia kolmeen teknologiayritykseen, joissa VTT oli jo osakkaana, sekä merkittiin Metsäklusteri Oy:n osakkeita 0,3 milj. euron arvosta. VTT:n toimintaprosessit IPR:n hallintaan ja kaupallistamiseen uusittiin syksyllä Sisäisen kehitystoiminnan muita tuloksia olivat menettelytapojen kehittäminen spin-off -yritysten hallintaan ja seurantaan; patenttitietojärjestelmän kehittäminen, kaupallistamiseen liittyvän partneriverkoston täydentäminen sekä uusien markkinointi- ja myyntikanavien käyttöönotto. IPR-sopimuksia tehtiin mm. kansainvälisen välitysorganisaation ja patenttihuutokaupan kautta. VTT osallistui Tekesin uusimuotoiseen TULI-ohjelmaan, jonka avulla voitiin merkittävästi tehostaa keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2007 käynnistettiin kaikkiaan 49 TULI-hanketta, joista 14 saatiin päätökseen vuodenvaihteeseen mennessä. Näistä seitsemän siirtyi myyntihankkeiksi ja kaksi johti yrityksen perustamiseen. Tekesin Kauppi-ohjelmassa kehitettiin liiketoimintaosaamista, kaupallistamisen toimintamalleja ja verkostoja ohjelmistotoimialalle Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaikkia toimintavuodelle asetettuja taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Liikevaihto oli 232 milj. euroa eli 11 % edellistä vuotta korkeampi. Se kasvoi sekä kaikilla asiakassektoreilla että perusrahoitteisessa toiminnassa. Tältä osin tulossopimuksen ja strategian mukainen vuotuinen kasvutavoite 3-5 % saavutettiin. Ulkopuolisten tuottojen kehitykseen vaikutti suotuisasti kehittynyt tilauskanta. Edelleen haasteita aiheutti uuden organisaatiomallin sisäänajo sekä joidenkin toimialojen projektikannan ja resurssien kohtaamattomuus. Toiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta. Koko toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli kuitenkin vielä 2,3 milj. euroa tappiollinen, eli tavoitteen mukainen 1,0 milj. euron kokonaiskannattavuus (tulos) jäi saavuttamatta. Kokonaiskannattavuuteen vaikuttivat lähinnä kustannustason ylittyminen toiminnan volyymiin nähden, tilinpäätöksen ylimääräiset kertapoistot, sekä perusrahoituksen ylityksestä aiheutunut kirjaus. Yleiskustannuksia nosti osaltaan tutkimuksen henkilöstöresurssien riittämätön projektointiaste varsinkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. VTT -tason projektointiaste jäi koko vuonna noin kaksi prosenttiyksikköä alle tavoitetason, mikä johtui osittain

18 15 Toimintakertomus 2007 projektikannan hitaasta ja resursseihin nähden epätasaisesta kehittymisestä sekä osittain sisäisen kehittämisen vaatimasta työmäärästä. Yleiskustannuksia kasvattivat lisäksi organisaatiouudistuksen läpivientiin kohdistuneet toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittämispanostukset. Toimintamenoista 62 % katettiin ulkopuolisilla tuloilla Toiminnan tuottavuus Liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 5 %. Tällä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitulla tuottavuusmittarilla tarkasteltuna tuottavuus kasvoi johtuen erityisesti ulkopuolisten tuottojen tyydyttävästä kehityksestä. Kasvua tapahtui siitä huolimatta, että henkilötyövuodet kasvoivat 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna toteutetut kehittämistoimenpiteet luovat edelleen edellytyksiä tuottavuuden kasvulle myös seuraaville vuosille VTT-tasoisten teknologiastrategian ohjauksen, asiakkuuksien hoidon, osaamisen kehittämisen ja tukitoimintojen kautta. Tavoitteena on jatkossa vuosittain vähintään 2 %:n tuottavuuden kasvu. Vuonna 2007 tehtiin tuottavuutta parantavia päätöksiä, jotka alentavat pitkällä tähtäimellä erityisesti yleiskustannuksia. Vuoden aikana toteutetuilla yt-menettelyillä ja muilla henkilöstön määrän sopeuttamista koskevilla toimenpiteillä hallintohenkilöstön määrä vähenee vuoden 2008 loppuun mennessä %:lla. Tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin suunnitelman mukaisesti ja toiminnanohjausjärjestelmästä otettiin toinen vaihe käyttöön. Toiminnanohjausjärjestelmän toiseen vaiheeseen sisältyi asiakkuuden hallinnan ja ostotoiminnan järjestelmäosuuden käyttöönotto, joiden lisäksi jatkokehitettiin raportointia. Raportoinnin kokonaisuus saatiin vaiheittain käyttöön siten, että elokuusta alkaen toiminnan johtamiseen ja seurantaan liittyvät raportit olivat käytössä. Raportointia kehitetään edelleen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Keväällä aloitettu toiminnanohjausjärjestelmän kolmannen vaiheen kehitys sisältäen laiteympäristöjen sekä projektisalkkujen hallinnan keskeytettiin taloudellisista syistä johtuen Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan erillistulos oli 3,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulossopimuksessa asetettu tavoite oli 1 milj. euron ylijäämä, eli asetettu tavoite ylitettiin. Maksullisen toiminnan volyymin kasvu, paremmat katteet ja toimintaan kohdennettujen yleiskustannusten pieneneminen toimintavolyymiin nähden, edesauttoivat maksullisen toiminnan positiivista kehitystä. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 81,7 milj. euroa, mikä on 11 % edellistä vuotta enemmän. Maksullisten toimeksiantojen kysyntä oli suurinta energia-toimialalla. Erityisen hyvin tuotot kehittyivät metsäteollisuus-toimialalla. Myös kemia ja ympäristö- sekä kone ja kuljetusvälineteolliuus -toimialoilla tuotot kasvoivat voimakkaasti edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuottojen osuus VTT:n liikevaihdosta kasvoi yhden prosenttiyksikön 35 prosenttiin.

19 16 Toimintakertomus 2007 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, 1000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kkokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 76,4 milj. euroa, eli tavoitteen mukaista 77 milj. euron tuottotavoitetta ei aivan saavutettu. Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus oli 41,1 milj. euroa, 12 % edellistä vuotta enemmän. Tähän sisältyen rahoitus Tekesiltä oli 34,0 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 122,7 milj. euroa. Toiminnan alijäämäisyys oli näin 46,3 milj. euroa ja ulkopuolisten tuottojen mukainen kustannusvastaavuus 62 %. Toiminta on muilta osin rahoitettu valtion talousarviossa VTT:lle osoitetusta budjettirahasta.

20 17 Toimintakertomus 2007 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, 1000 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 1) - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 2) - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Tuotot - kustannukset Kustannusvastaavuus-% 62 % 62 % 64 % 1) Tuottojen erittely vuosina 2005 on tehty vertailukelpoiseksi vuoden 2006 ja 2007 lukuihin 2) Yhteiskustannuksista vähennetty käyttöomaisuuden sisäiset korkokulut 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät VTT:n toiminnasta syntyy runsaasti suoria ja epäsuoria tuotoksia, jotka perustuvat usein pitkän aikavälin panostuksiin sekä useiden innovaatioympäristön toimijoiden yhteisvaikutuksiin. Tämän vuoksi yksittäiset suoritemäärät eivät sellaisenaan anna oikeutta toimintakokonaisuuden monipuolisuudelle. Seuraavat indikaattorit auttavat hahmottamaan toiminnan tuloksia tietyiltä osilta. Näi-

21 18 Toimintakertomus 2007 den lisäksi ulkopuolisten tuottojen jakautuminen ja tutkimustulosesimerkit valottavat mm. toiminnan laajuutta sekä aikaansaannoksia. VTT:n toiminnan tuloksellisuus toteutuma toteutuma tavoite toteutuma Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % kaikista julkaisuista Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset Uudet peruspatenttihakemukset Patenttisalkun uudistumis-% Syntyneet spin-off -yritykset *) Kansainvälisten julkisten hankkeiden lukumäärä joista EU-hankkeet, % Maksullisen toiminnan %-osuus koko toiminnasta *) Lukuun sisältyvät vain VTT:n teknologiaan perustuvat osakkuusyritykset, yksittäisten henkilöiden perustamia spinnoja ei seurata erikseen VTT:n julkaisutoiminta VTT:n julkaisutoiminta ja etenkin tieteellisten lehtiartikkelien määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuodesta 2005 lähtien ja tämä suuntaus jatkui edelleen vuonna 2007 (kuva 3). Tieteellisten lehtiartikkelien määrä kertoo erityisesti toiminnan tieteellisestä tasosta. Vuoden aikana on kehitetty VTT:n julkaisemisen analyysimenetelmiä. Loppuvuonna aloitettiin VTT:n käyttämien tieteellisten julkaisukanavien nk. vaikuttavuuskertoimien (impact factor) seuranta ja vertaaminen kulloinkin kyseessä olevien aiheryhmien keskiarvoon. Ensimmäisten analyysien mukaan VTT:n julkaisukanavat sijoittuvat hyvin kansainvälisessä vertailussa. Kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit Kuva 3. VTT:llä julkaistujen tieteellisten lehtiartikkelien lukumäärän kehitys