Jyväskylän Kankaan alueen ICT-ratkaisujen esiselvitys

Transkriptio

1 1/28 Jyväskylän Kankaan alueen ICT-ratkaisujen esiselvitys

2 2/28 Esipuhe Tämän esiselvityksen tarkoituksena on kartoittaa Jyväskylän Kankaan alueelle parhaiten soveltuvat ICT-ratkaisut ja -palvelut hallintomallivaihtoehtoineen. Selvityksellä tavoitellaan alueelle etenemissuunnitelmaa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen - aina noin 20 vuoden päähän, jolloin alueen tulisi olla valmis. Ehdotettujen toimintamallien ja ratkaisujen tarkoituksena on lisätä alueen viihtyisyyttä, parantaa sen toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Samalla tavoitteena on pienentää alueen hiilijalanjälkeä, hyödyntää

3 3/28 tiettyjen toimintojen keskittämisestä saatavaa mittakaavaetua ja synnyttää kannustava ympäristö ja tekniset edellytykset uudenlaisiin palveluihin. Kankaan alueen ICT-esiselvityksen toteuttivat yhteistyössä Magister Solutions ja Cynetkey Oy. Vastuualueina Magisterilla oli mm. selvittää nykyiset ja tulevat trendit sekä ekosysteemi palveluiden, toimijoiden, teknologioiden että älykaupunkihankkeiden osalta ja kartoittaa langattomien verkkojen ratkaisut ja palvelut. Cynetkey Oy puolestaan vastasi langalliseen alueverkkoon liittyvistä ratkaisuista, hallintomalleista sekä palveluista. Magisterin osalta selvitystä olivat tekemässä tohtori Kari Aho projektijohtajan roolissa sekä tohtori Jani Puttonen, Jussi Turkka ja Tuomas Hiltunen teknologiakonsulttien roolissa. Cynetkey Oy:n Miska Sulander toimitti alueverkkoon liittyvät osakokonaisuudet. Magister Solutions Oy on perustettu vuonna 2005 toimimaan mobiiliteknologioiden tutkimisen, kehittämisen ja analysoinnin parissa. Vuosien kuluessa toiminta on laajentunut myös koulutussektorille. Vuoden 2011 aikana yhtiölle perustettiin tytäryhtiö, Versine Oy, joka vastaa mobiilisovellusten kehittämisestä yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Kokonaisvaltaisesti konsernin palveluksessa on tällä hetkellä noin 30 henkilöä, joista yli 80 % on professoreita, tohtoreita tai tohtorikoulutettavia. Magister vastaa mm. tulevaisuuden langattomien verkkojen ja päätelaitteiden asiantuntija-, kehitys- ja tutkimuspalvelujen toimittamisesta Nokialle, Nokia Siemens Networksille (NSN) ja Renesas Mobile Corporationille. Magister on ollut ja on edelleen aktiivisesti mukana myös eri tiedonsiirtoteknologioiden standardisointityössä, mikä takaa viimeisimmän tiedon siitä, mitä alalla tapahtuu tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Magisterin toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä. Cynetkey Oy on erikoistunut IT-teknologiaan ja -palveluihin sekä tietoliikenneratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Cynetkey Oy on ollut mukana toteuttamassa merkittäviä hankkeita niin suunnittelun kuin toteutuksen saralta liittyen mm. runkoverkkoihin, järjestelmäarkkitehtuureihin, palvelutuotantoarkkitehtuureihin, palvelu- ja toimintamalleihin sekä tietoturva-asioihin. Cynetkeyn referensseihin kuuluu useita Keski-Suomen alueellisia toimijoita. Selvityksen rakenne Varsinainen ICT-ratkaisujen selvitys jakaantui kahteen eri vaiheeseen, joista ensimmäisessä tehtiin taustaselvitystyötä kartoittamalla mittava määrä eri palveluita, toimintamalleja, teknologiavaihtoehtoja ja vastaavien älykaupunkihankkeiden tuloksia. Toisessa vaiheessa ensimmäisen vaiheen tuloksista raakattiin esiin elinvoimaisimmat vaihtoehdot ja näiden sisältöä tarkennettiin mm. haastatteluiden ja workshoppien myötä. Lopullisen selvityksen rakenne on

4 4/28 seuraavanlainen: Esipuhe ja rakenne Jyväskylän Kankaan alueen ICT-toimintasuunnitelma - tavoitteet, ratkaisut, aikataulu LIITE 1: Jyväskylän Kankaan alueen tietoverkkoratkaisujen toimintasuunnitelma - tietoverkkoratkaisuihin liittyvien yksityiskohtien kuvaus ja aikataulutus LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit - hallinta- ja toimintamallien yksityiskohtainen esittely LIITE 3: Finpron Leila-Mari Ryynäsen haastattelu LIITE 4: ilutakon Juha Ruuskan haastattelu LIITE 5: Kankaan ICT-ratkaisujen esiselvitys - vaihe 1 - taustat, teknologiakuvaukset ja - vaihtoehdot, kansainväliset smart city -projektit, palveluideat Kankaan alueen ICTtoimintasuunnitelma

5 5/28 Sisällysluettelo Kankaan alueen tavoitteet ICT-ratkaisut tukemassa tavoitteita 1. Pääsy Internetiin Tekninen ratkaisu Palvelut, hankinta- ja hallintomalli Kustannukset Toimenpide-ehdotukset 2. Sovellukset ja palvelut 3. Avoimet rajapinnat 4. Yhteisön tukitoimet Yhteenveto ja aikataulutus

6 6/28 Kankaan alueen tavoitteet ICT-roadmapin lähtökohdaksi on hahmoteltu alueen yleisiä tavoitteita ja arvoja, joiden saavuttamiseksi ICT-palveluita tuodaan vaiheittain alueelle. ICT:n osalta tulee myös huomioida se, että tässäkin raportissa esitetyt tavoitteet ja palvelut toimivat hyvin läheisessä yhteistyössä alueelle toteutettavien muiden ratkaisujen kanssa esimerkiksi etähallinnan muodossa. Alueen tavoitteiden hahmottamisessa on hyödynnetty paitsi selvityksen tekijöiden ja Jyväskylän kaupungin omaa näkemystä myös Finpro:n asiantuntijan Leila-Mari Ryynäsen sekä ilutakkosekä Enoll-hankkeiden vastuuhenkilön Juha Ruuskan kokemuksia älykaupungeista. Lisäksi vaikutteita otettu New Yorkin digitalisoitumisesta ( roadmap/roadmap.shtml) sekä panoulu-projektin kokemuksista. Tunnistettujen tavoitteiden joukkoon, joilla Kankaan alueesta tavoitellaan vetovoimaista edelläkävijää, kuuluvat mm. seuraavat pääkohdat ja esimerkit: 1. Kestävä kehitys energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet (esim. rakennusmateriaalit, kotiautomaatio, vesi-, aurinko-, ja tuulivoima, lämmön talteenotto, sadevesien kierrätys) luonnonläheisyys (mm. puistoalueet) kierrätys ja jätteenkeräys 2. Turvallisuus varkauksien ja ilkivallan vähentäminen 3. Palveluiden saatavuus ja helppokäyttöisyys lähipalvelut (leipomot,lähikaupat, jne.) hoivapalvelut (mm. perhe- ja vanhuspalvelut, terveydenhuolto) helppo pääsy ja infrastruktuurin toiminnallisuus (esim. pysäköinti, kiinteistöjen ja alueiden huolto, jne.) 4. (Kylä)yhteisöllisyys alueen kehittäminen yhdessä yritysten, asukkaiden ja julkisten toimijoiden kesken erilaisten tapahtumien, talkoiden, kilpailuiden ja palveluiden kautta kommunikoinnin ja päätöksiin vaikuttamisen mahdollisuudet ICT-ratkaisut tukemassa tavoitteita Edellä listattujen tavoitteiden saavuttamista tukevat ja mahdollistavat ICT-ratkaisut on jaettu neljään pääkokonaisuuteen:

7 7/28 1. Pääsy Internetiin - Välttämättömyys, koska nykyinen äly-yhteiskunta toimii hyvin monelta osin virtuaalisessa maailmassa. Tämän lisäksi räjähdysmäisesti kasvava mobiililaitekanta ja -ratkaisut (älypuhelimet, tabletit, älyvaatteet, eri sensorit) edellyttävät paikallisia tietoverkkopalveluja ja internet-yhteyttä ajasta ja paikasta riippumatta täysimittaiseen toimintaan. Teknologia (tai sen puute) ei saa muodostua esteeksi palveluiden ja joustavan toiminnan kehittymiselle. Tietoverkkoratkaisut muodostavat pohjan kaikille muille ICT-ratkaisuille laajentuen myös perinteisten automaatiotekniikoiden puolelle. 2. Sovellukset ja palvelut - Teknologiaratkaisujen tukemana alueelle voidaan jaksottaa tärkeimmiksi tunnistetut palvelut tukemaan alueelle asetettuja tavoitteita vaiheittain. Näiden joukkoon kuuluvat mm. turvakamera- ja kulunvalvontaratkaisut interaktiivisten ilmoitustaulujen ohella. 3. Avoimet rajapinnat - Avoimien rajapintojen osalta asia voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: ensinnäkin kaikki oleellinen informaatio on oltava saatavilla kaikille tasapuolisesti (kenenkään ei tulisi jäädä ulkopuoliseksi) ja helposti eri kanavien (mobiili, web, interaktiiviset ilmoitustaulut) kautta sekä toisaalta sovellus- ja palvelukehittäjille on taattava rajapinnat uusien ja innovatiivisten sisältö- ja hallintapalveluiden kehittämiseen alueelle tuotaviin järjestelmiin (mm. kotiautomaatio ja kulutuksen seuranta). Edellä mainittuihin liittyy myös olennaisena osana se, että aluetta koskevat päätökset ovat mahdollisimman läpinäkyviä ja niihin taataan mahdollisimman hyvät vaikutusmahdollisuudet. Näin ollen taataan rikkaampi ympäristö alueen kehittymiselle. 4. Yhteisön tukitoimet - Edellä mainittujen lisäksi alueen kehittymistä tukee se, että osallistetaan yhteisön jäseniä mukaan toimintaan mm. korkeakoulujen (opintopisteet vs. harjoittelu-/kehitysprojektit alueella), ideakilpailujen sekä erillisten fyysisten ja virtuaalisten työskentelytilojen kautta. Luonnollisesti on tärkeää myös se, että yritysten tuleminen alueelle tehdään mahdollisimman helpoksi (esim. samasta paikkaa hankittava paketti Internet-yhteydelle, turvallisuus-, siivous- ja postipalveluille).

8 8/28 1. Pääsy Internetiin Tekninen ratkaisu Aiemmin todetun mukaisesti teknologia (tai sen puute) ei saa muodostua esteeksi Kankaan alueen palveluiden kehittymiselle. Näin ollen ehdotamme alueelle kolmitasoista teknologiaratkaisua: 1. Kiinteiden yhteyksien osalta passiiviverkkoratkaisu mahdollistamaan nopeat verkkoyhteydet kiinteistöihin. Passiiviverkkoratkaisussa alueverkko toteutetaan rakentamalla ja hallinnoimalla vain fyysisten siirtoyhteyksien (kuituyhteydet, putket) infrastruktuuria, jota tarjotaan sisäisten ja ulkoisten palveluntarjoajien, kuten esimerkiksi operaattoreiden, käyttöön. Infrastruktuurin rakentaminen onnistuu kustannustehokkaasti

9 9/28 aluetekniikan rakentamisen yhteydessä, eikä näin ollen ole tarvetta myöhemmin avata uudelleen katuja operaattoreiden halutessaan tarjota yhteyksiä kuluttajille vaan ne voidaan vuokrata käyttöön suoraan infrastruktuuria hallinnoivalta yhtiöltä. 2. Kiinteän alueverkon rinnalle Kankaan alueelle on olennaista tarjota mahdollisimman kattava avoin langaton verkko. Tähän tarkoitukseen soveltuu parhaiten kaksitasoinen langaton verkko, joka koostuu sekä operaattoreiden tuottamasta mobiiliverkosta (3G, 4G) että olennaisimmat alueet kattavasta Wi-Fi-verkosta, jolla taataan Kankaalle riittävän hyvä palvelutaso sekä riittävä tiedonsiirtokapasiteetti alueilla, joilla on paljon käyttäjiä tai suuret kapasiteettivaatimukset. Tällaisiin alueisiin kuuluvat mm. kauppakeskittymät, kahvilat, puistot ja kokoustilat. Asuntojen ja toimitilojen osalta ei ole yleisesti ottaen järkevää lähteä rakentamaan yhteistä langatonta verkkoa alueen puolesta sen hankinta- ja operointikustannuksien noustessa äkkiä verrattain korkeaksi sekä siksi, että nykyiset kuluttajaliittymät sisältävät useasti oman langattoman verkon tuen, joka on riittävä asuntokohtaiseen käyttöön. Kuitenkin keskitetty ratkaisu yhteisten alueiden kattamiseksi on järkevää, koska useamman eri toimijan kilpailevat verkot aiheuttaisivat teknisistä lähtökohdista mahdollisesti häiriötä toisilleen ja täten heikentäisivät käyttäjien kokemaa palvelunlaatua. Keskitettyyn verkkoratkaisuun on mahdollista kuitenkin liittää useita eri palveluntarjoajia virtuaalisten verkkojen avulla ja näin ollen vältetään edellä mainitut häiriöongelmat.

10 10/28 Palvelut, hankinta- ja hallintomalli Edellä esitelty kolmitasoverkko tuottaa paitsi selkeää lisäarvoa ja houkuttelevuutta se mahdollistaa yhteisön edellyttämät kommunikaatio- ja sisältöpalvelut (esitellään myöhemmin) sekä tietyt tekniset palvelut (esim. keskitetty kameravalvonta, kiinteistöautomaatio ja kulunvalvonta). Lisäksi ehdotettu verkkoratkaisu tuottaa jo omista teknisistä lähtökohdistaan mahdollisia palveluita, joilla voidaan kattaa infrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta syntyviä kuluja. Näiden joukkoon kuuluvat mm. 1. Kuituyhteyksien (runkoverkon) vuokraus palveluntarjoajille (tele- ja palveluoperaattoreille). Operaattorit järjestävät alueelle itse tarvittavat aktiivilaitteet ja toimittavat tuotteistetut palvelut loppuasiakkailleen. Näin ollen asukkaille ja yrityksille tulee mahdollisuus valita minkä tahansa operaattorin Internet- ja/tai viihdepalveluita

11 11/28 käyttöönsä. 2. Palvelu-/alueoperaattorin kilpailuttaminen ja hankinta. Erityisesti yrityksille on tärkeää, peruspalvelujen helppo ja nopea saatavuus, joiden joukkoon kuuluu myös Internetyhteys. Koko alueelle kilpailutetun paikallisoperaattorin myötä yrityksille sekä pelkän Internet-yhteyden haluaville asukkaille voidaan tarjota heti valmis yhteys jo muuton yhteydessä. Paikallisoperaattorin toimintaa voidaan tukea myös tarjoamalla tarvittavat runkoverkkoverkkoyhdet operaattorin käyttöön sitä vasten, että loppuasiakkaille tarjotun yhteyden hinta olisi entistä kilpailukykyisempi. 3. Langattoman Wi-Fi-verkon kautta mahdollistetaan (markkinointi)viestintää suoraan käyttäjien päätelaitteiden näytöille, mikä tavoittaa käyttäjänsä 100%:n varmuudella. Jokainen viesti tulee nähdyksi juuri oikeassa paikassa haluttuun aikaan. Viestinnän osana voi olla esimerkiksi alueen omien alue- ja pilottipalveluiden markkinointi. 4. Wi-Fi-verkko mahdollistaa lisäturvaa ja säästöjä laitteiden ja ihmisten paikannuksella alueen langattoman verkon kautta: "Missä alueyhtiön ruohonleikkuri ja missä vartija?" Verkkoyhteyksien hankinta- ja hallintamallien osalta vaihtoehtoja on useita aina täysin omasta toteutuksesta, ylläpidosta ja organisaatiosta pelkkiin ulkoistettuihin ostopalveluihin. Esiselvityksen pohjalta malliksi ja toimintaehdotetaan omien ja ostopalveluiden osalta eräänlaista hybridimallia: 1. Oma aluepalveluyhtiö, jonka vastuulla on: a. Hallinnointi ja palveluiden omistus - sopimukset, kilpailutus, hankinta, myynti, markkinointi, jne. b. Fyysisen infrastruktuurin omistus c. Tuki- ja yhteyspalvelut - yhden luukun periaate mm. tuki- ja tilausasioiden saralta, mikä takaa helppokäyttöisyyden yhteisölle. Aluepalveluyhtiö välittää asiakkaiden (tekniset) ylläpitopyynnöt eteenpäin vastuutahoille d. Sisällönhallinta - eri palveluiden (esim. viestintä) sisällön päivitys ja hallinta 2. Asunto-osakeyhtiöt tulee sitouttaa aluepalveluyhtiön toimintaan esimerkiksi omistusosuuksien kautta. Näin ollen taataan, että osakeyhtiöillä on intressi ostaa palveluita aluepalveluyhtiöltä 3. Suunnittelu, toteutus ja tekniset ylläpitopalvelut kilpailutetaan pääsääntöisesti ostopalveluina. Hallintomalleihin liittyvää kokonaisuutta on tarkennettu myöhemmin tässä raportissa sisältöpalveluiden yhteydessä.

12 12/28 Kustannukset Kiinteän kaapeloidun alueverkon (kuitukaapelipohjainen) rakentamiseen vaadittavien investointien kokoluokka on tässä vaiheessa koko Kankaan alueelle (< 200 kiinteistöä) noin euroa. Ylläpitokustannukset ovat verrattain minimaaliset (< 10 keur /v). (Suositeltu toteutustapa) Tietoliikennepalveluita tarjoavan koko alueverkon kattavan ja omassa omistuksessa olevan infrastruktuurin toteutuskustannukset ovat suuruusluokkaa 2,7 Me. Ylläpito- ja muut vuosikustannukset laite-elinkaaren mukaiset uusinnat huomioiden ovat 620 ke / v. Langattoman Wi-Fi-verkon todellisten kustannusten arviointi on haasteellista, koska vielä ei

13 13/28 tiedetä verkon sijoituspaikkoja saatika tarvittavia laajuustekijöitä. Alustavana referenssinä voidaan kuitenkin käyttää panoulusta sekä Helsingin avoimen Wi-Fi-verkon toteuttaneelta NextMesh Oy:ltä kysyttyjä arvioita. PanOulusta saatujen tietojen mukaan yhden langattoman sisätukiaseman hankintakustannukset ovat noin euroa ja ulkotukiaseman kustannukset noin 1000 euroa ja siitä ylöspäin. Käyttäjiä normaali tukiasema palvelee n kpl kerrallaan. Lisäksi, useamman tukiaseman kattavan langattoman verkon ollessa kyseessä panoulun tyyppisessä verkkoratkaisussa tukiasemia ohjaamaan tarvitaan tukiasemakontrolleri(t), joiden hinnat liikkuvat tukiaseman kapasiteetille karkeasti arvioiden ja euron välillä. Operointikustannukset PanOulun osalta ovat yhteensä noin euroa vuodessa, joka pitää sisällään noin 1200 langattoman tukiaseman kattavan verkon, mutta ylläpitokustannukset kohdistuvat pääasiassa kaupungin hallinnoimiin 450 omaan tukiasemaan (ylläpidon toimittajana on Relacom Oy). Oulun tapauksessa verkkoa itsessään on siis laajennettu ottamalla mukaan yrityksien ja asukkaiden omia WLAN-tukiasemia, jonka avulla verkon kattavuutta on saatu laajennettua kustannustehokkaasti. Toisaalta tälläinen ratkaisu hankaloittaa verkon hallintaa laitediversiteetin kasvaessa. NextMesh Oy:n ( osalta vaihtoehtoisia toimitus- ja kustannusmalleja on kolme: vuokraus, myynti ja mainosrahoitteisuus. Vuokrahinta per tukiasema liikkuu noin tai /kk tuntumassa sisältäen kaiken (asennukset, ylläpidon, huollot yms.). Tukiaseman kuuluvuusalueeksi NextMeshin ratkaisuilla saadaan parhaillaan 10 km päähän suuntaavilla antenneilla. Normaaleissa olosuhteissa kantama on n m ilman suuntaavia antenneja riippuen siitä millainen alue on kyseessä. Kapasiteetti vaihtelee, mutta yksi tukiasema voi palvella 250 millisekunnilleen samaan aikaan sisään kirjautuvaa käyttäjää. Tätä lukua saadaan helposti ylöspäin virtuaalitukiasemien avulla. Lopullinen laitteisto ja hinta riippuu siis laajuustekijöistä. Mainosrahoitteisen mallin osalta verkkoon "kirjautuminen" vaatii mainoksen klikkaamista - klikki ohjautuu mainostajan sivuille, jonka jälkeen Internet on vapaasti käytettävissä. Mainos ilmestyy uudestaan käyttäjän päätelaitteen näytölle esim. puolen tunnin jälkeen, jolloin toistuu sama klikistä mainostajan sivuille ohjaus, jos näin halutaan. Jossain määrin poiketen panoulun ratkaisusta NextMesh tähdentää, että ratkaisun tulee olla erittäin simppeli, mutta älykäs, mikä tarkoittaa, että verkkoon ei liitetä mm. kontrollereita eikä raskasta ylläpitoa. Verkon tuotteen tulee olla helposti skaalattavissa, mikä tarkoittaa sitä, että sijoituspaikat ovat todella tärkeä osa kokonaisuutta. Lisäksi sähkönkulutuksen pitää olla pientä, tukiasemia pitää pystyä hallinnoimaan yhdestä paikasta, yksittäisiä tukiasemia pitää myös pystyä päivittämään etänä, statistiikkaa pitää saada ulos yksittäisistä tukiasemista. Ratkaisun tulee myös pystyä hyödyntämään tulevaisuuden teknologioita ja sen pitää muotoutua

14 14/28 ympäristöön sen vaatimusten myötä eikä niin, että ympäristöä suunnitellaan tuotteen ehdoilla. Toimenpide-ehdotukset 1. Alueen kiinteiden verkkoratkaisujen suunnittelu ja toteutus kilpailutetaan ostopalveluna yhdelle tai useammalle toimittajalle ja toteutetaan kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Toimitettu infrastruktuuri jää aluepalveluyhtiön omistukseen. 2. Alueellisen verkko-operaattorimallin luominen, joka vastaa kiinteän alueverkon (edellisen kohdan mukaan) hallinnasta ja vuokrauksesta. Verkko-operaattorina voi toimia perustettava aluepalveluyhtiö tai ulkoinen kumppani. 3. Palveluoperaattori perus Internet-palveluiden tarjoamiseen kilpailutetaan eri toimijoiden kesken (esimerkiksi TNNetin tyyppiset palveluntarjoajat). Tavoitteena on kumppanuusmalli, joka ei tuota alueelle suoria palvelukustannuksia, vaan kustannusveloitus on käyttöpohjainen. 4. Monitoimijaympäristön toteutus kilpailutetaan ja ostopalveluna toteutettu ympäristö mahdollistaa alueella useiden tele- ja palveluoperaattorien yhtäaikaisen toiminnan. 5. Yhteistyökeskustelut operaattoreiden kanssa koskien mobiiliverkkoa (esim. neljännen sukupolven LTE-verkko), kuituyhteyksien vuokrausta sekä Wi-Fija mobiiliverkkojen yhteistoimintaa (ns. offloadaus ja saumaton liikkuminen eri teknologioiden välillä). Keskustelut tulee aloittaa hyvissä ajoin, jotta saadaan luotua yhdessä operaattoreiden kanssa aikataulutus ja kartoitettua mahdolliset yhteistyömahdollisuudet Kankaan alueelle tarjottavien palveluiden osalta. On esimerkiksi mahdollista, että operaattorit osallistuisivat jo rakennusvaiheessa tiettyjen toimintojen toteuttamiseen (esim. mobiiliverkkojen rakentaminen). 6. Langattoman Wi-Fi-verkon osalta päätetään pilottikohteet/-alueet, joista saatujen kokemusten pohjalta tehdään jatkossa päätös verkon mahdollisesta laajentamisesta. Wi- Fi verkon osalta suunnittelu, toteutus ja tekninen ylläpito kilpailutetaan kiinteän verkon tavoin ostopalveluna. Sisällönhallinta (mm. viestintä) aluepalveluyhtiön vastuulla. 7. Aluepalveluyhtiön perustaminen 2. Sovellukset ja palvelut Toinen merkittävä asia Internetiin pääsyn ohella on luonnollisesti alueelle luotavat sovellukset ja palvelut, jotka tukevat ja edistävät alussa esitettyjä alueen tavoitteita ja arvoja. Keskeisimmiksi palveluiksi Kankaan alueelle hankeselvityksen ensimmäisessä vaiheessa listattujen

15 15/28 potentiaalisten palveluiden joukosta on valikoitunut: 1. kiinteistöautomaatio ja kulutuksen seuranta - kestävä kehitys 2. sähköiset paikka- ja ajanvaraukset - helppokäyttöisyys/-saatavuus 3. interaktiiviset ilmoitustaulut - yhteisöllisyys, helppokäyttöisyys/-saatavuus 4. kriisiviestintä - yhteisöllisyys, turvallisuus, helppokäyttöisyys/-saatavuus 5. aika-/osaamispankki - yhteisöllisyys, omavaraisuus 6. sähköiset huoltopalvelut - helppokäyttöisyys/-saatavuus 7. älykkäät pysäköintiratkaisut - helppokäyttöisyys/-saatavuus 8. kameravalvonta - turvallisuus 9. elektroninen kulunvalvonta - turvallisuus, helppokäyttöisyys 10. Jyväskylän / Kankaan omakaupunkiportaali - yhteisöllisyys, helppokäyttöisyys Seuraavassa nämä palveluideat esitellään hieman yksityiskohtaisemmin toteutusvaihtoehtoineen. Palveluesittelyiden jälkeen palataan vielä tarkastelemaan, kuinka aiemmin esitetty aluepalveluyhtiö ja hallintomalli soveltuu esitettyjen palvelukonseptien tuottamiseen.

16 16/28 1. Kiinteistöautomaatio ja kulutuksen seuranta Kuvaus: Kiinteistöautomaatioratkaisuilla voidaan helpottaa asukkaiden elämää merkittävästi erilaisten hallinta- ja seurantaratkaisujen myötä. Näiden joukkoon kuuluvat erilaiset mobiilit ja verkkopalveluratkaisut mm. ilmastoinnin, sähkön, lämmityksen sekä veden kulutuksen seurantaan ja hallinnointiin. Luonnollisesti myös itse automaatio ohjaa em. asioiden toimintaa käyttäjän tarpeiden mukaan. Kiinteistöautomaation osaksi voidaan yhdistää myös erilaisia turvapalveluita, joiden myötä esimerkiksi palo-/ murtohälytyksistä menee tieto suoraan hälytyskeskukseen. Hyödyt: Tarkan kulutusinformaation ja etähallintamahdollisuuksien avulla ihmiset oppivat säätämään kulutustaan ja täten myös säästämään rahaa pienentyneiden laskujen myötä. Keskitetyllä hallinnalla voidaan myös valvoa kaikkien rakennusten talotekniikan toimintaa samantasoisesti ja havaita kiinteistötekniikassa normaalista

17 17/28 poikkeava toimintaa (esim. kulutuksen osalta). Edellä mainittu tarjoaa potentiaalisia säästöjä tilanteissa, joissa kulutuspoikkeamat johtuvat esimerkiksi vesivuodoista tai vuotavista vesikalusteista, jolloin näihin päästään reagoimaan välittömästi. Lisäksi kiinteistön tai taloyhtiön palvelutasoa voidaan parantaa, kun talotekniikka on seurattavissa ja hallittavissa yhden pisteen kautta. Näin voidaan toteuttaa lisäpalveluja tai muutostarpeita asukkaiden tai liiketoiminnan tarpeiden pohjalta (esim. lisäsaunavuoron aktivointi tai liiketilojen ilmastoinnin väliaikainen tehostaminen). Toteutus: Toteutus vaatii kulutuksenseurantaan sopivien kiinteistöihin integroitujen anturien hankintaa sekä keskusyksikön, joka kerää ja välittää tiedon Internetiin. Asuntokohtaiseen seurantaan tarvitaan huoneistokohtaiset veden- ja sähkönkulutuksen anturit, joiden avulla huoneistokohtainen laskutus voidaan hoitaa luotettavasti. Tämän lisäksi erilaisten laitteiden kuten valojen, TV:n, saunan, lieden, tietokoneiden ja pesukoneiden kulutuksen seuranta toisi merkittävästi lisäarvoa konkretisoimalla asukkaille, mikä asunnossa todellisuudessa kuluttaa energiaa tai vettä. Lisäksi huoneisto- ja laitekohtaista informaatiota pitää pystyä visualisoimaan sekä tietokoneen selaimella että älypuhelimilla. Rakennusten suunnitteluvaiheessa pitää huomioida tarjolla olevat ratkaisut sekä niiden erityistarpeet, jotta anturit voidaan integroida osaksi asuntoa. Varsinaisen järjestelmän suunnittelun ja toimituksen osalta toteutus tulee kilpailuttaa ostopalveluna, mutta jälleen sisältöpalvelut (esim. koko alueen kulutuksen seuranta) tulee siirtää aluepalveluyhtiön sisältöpalveluiden alle. Kulut: Huoneistokohtaisen kulutuksen seurantaan ja laskutukseen sopivat anturit ovat osa kiinteistöä ja niiden hankinta on asuntoyhtiön sekä energiatoimittajan vastuulla. Asukkaan pitää voida itse asentaa helposti ylimääräisiä laitekohtaisia antureita kodinkoneisiin, mikäli niistä ei kulutusinformaatiota pystytä muuten lukemaan (pistorasiat sekä vesihanat). 2. Sähköiset paikka- ja ajanvaraukset Kuvaus: Alueen tilojen ja palveluiden yhteinen sähköinen varausjärjestelmä. Palvelua voidaan tarjota paitsi alueen julkisten tilojen varaamiseen myös siellä toimivien yrityksien sekä yhteisöjen (esim. urheilutilat, saunatilat, parturit, biljardihallit ja kokoustilat) käyttöön, jotta he pääsevät osaksi alueen kokonaispalvelutarjoamaa. Hyödyt: Yhtenäistetty käyttökokemus kaikissa varausta vaativissa palveluissa ja tiloissa, yrityksien ei tarvitse hankkia erillisiä varausjärjestelmiä, kokonaispalvelutarjoama on saatavilla yhdestä paikkaa sekä varaukset pystytään tekemään ajasta ja paikasta riippumatta.

18 18/28 Toteutus: Ostopalveluna kolmannelta osapuolelta, ellei kaupungilla ole tähän tarkoitukseen valmiiksi soveltuvaa järjestelmää, joka voidaan profiloida Kankaan käyttöön. Kulut: Järjestelmän hankinta-, jatkokehitys- sekä ylläpitokulut. 3. Kiinteistökohtaiset infonäytöt Kuvaus: Kankaan alueen kiinteistöjen ala-auloihin tulee sijoittaa kosketusnäytölliset / interaktiiviset infonäytöt, joista kiinteistön kaikki asukkaat / muut toimijat voivat katsoa sekä oman kiinteistön, Kankaan alueen sekä Jyväskylän kaupungin ajankohtaiset asiat. Näin ollen ei suljeta ketään informaation ulkopuolelle, kuten voisi käydä esimerkiksi pelkästään älypuhelimille suunniteltujen sovellusten myötä. Infonäytöltä voidaan myös varata esim. kiinteistön saunavuoro, katsoa reaaliaikaista videokuvaa Kankaan keskusaukion tapahtumista tai alueen myynti-ilmoituksia. Hyödyt: Infonäyttöjä käyttämällä päästään eroon vanhanaikaisista niittitauluista, joissa suurimmasta osasta löytyy ainoastaan vanhentunutta tietoa. Toteutus: Tekninen toteutus ja asennus hankitaan ostopalveluna, joten palvelimet ja varsinaiset infonäytöt ovat alueen palveluyhtiön omistuksessa ( pressi/index.cfm?t=100&o=5120&did=17902). Laitteiston ylläpito ja tukipalvelut kuuluu alueen kiinteistöyhtiölle, kuten myös sisällöntuotanto. Infonäyttöihin voidaan myydä mainostilaa paikallisille yrityksille, jolloin sitä kautta saadaan pientä tulovirtaa. Kulut: palvelun pystyttäminen ja laitteiden hankinta aiheuttaa kiinteistöjen rakentamisen yhteydessä kertakuluerän, joka voidaan jyvittää varsinaisten asunto-osakkeiden ostajille. Ylläpito maksatetaan taloyhtiöillä, jotka sisällyttävät maksun osakkeiden vastikkeisiin. 4. Kriisiviestintä Kuvaus: Aluetta (tai kaupunkia) kohtaavista kriisi- ja vaaratilanteista (ampumiset, tulipalot, yms.) tulee pystyä viestimään mahdollisimman tehokkaasti koko alueen ihmisille. Tätä viestintää pystytään toteuttamaan jo edellä esiteltyjen infonäyttöjen avulla, mutta ehdottoman tärkeää on pystyä myös tavoittamaan yksittäisiä yhteisön jäseniä. Tähän tarkoitukseen soveltuvat mm. älypuhelimiin toteutetut mobiilisovellusratkaisut, jotka varoittavat käyttäjää uhkaavasta vaaratilanteesta. Hyödyt: Turvallisuuden tunteen lisääminen asukkaille, tehokkaampi viestintä, tieto asukkaiden tilasta vaaratilanteiden aikana.

19 19/28 Toteutus: Ostopalveluna palveluntarjoajalta ja integrointi alueen kokonaisjärjestelmiä (esim. omakaupunkiportaali). Kulut: Palveluntarjoajan laskuttamat hankinta-, ylläpito- ja lisensointikulut. 5. Aika-/osaamispankki Kuvaus: Aikapankki on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeensa. Aikapankissa on jaettavana niin taitoja ja tekemistä kuin seuraa ja ystävyyttä. Periaate on yksinkertainen. Tarjoa palvelus, niin saat palveluksen vastineeksi. Esimerkiksi jos itse osaat soittaa pianoa, voit tarjota oppitunteja ja saada itsellesi apua vaikkapa pihanhoidossa tai syntymäpäivien järjestämisessä. Hyödyt: Yhteisöllisyyden kasvattaminen, tietotaidon jakaminen, kustannussäästöt, lähipalvelumentaliteetti. Toteutus: Ratkaisu vaatii web-portaalin, jossa yhteisön jäsenet voivat ilmoittaa ja vaihtaa osaamistaan. Jyväskylän alueella toimivalla ilutakon smart city -hankkeella on jo käytössään vastaava palvelu, ja he ovat käytyjen keskusteluiden pohjalta kiinnostuneita tekemään yhteistyötä Kankaan ja koko Jyväskylän kaupungin kanssa. Palvelu voisi olla siis hankittavissa käyttöön kustannustehokkaasti tai jopa ilmaiseksi sitä kautta. Kulut: Sisällönhallintaan kohdistuvat kulut aluepalveluyhtiön osalta sekä mahdolliset hankintakustannukset. 6. Sähköiset huoltopalvelut Kuvaus: Sähköiset huoltopalvelut kattavat kiinteistö- ja kaupunkihuoltoon liittyvät sovellukset, joiden avulla asukkaat voivat helpommin raportoida vioista, puutteista ja palvelutarpeista ilman, että on pakollista tietää oikeaa kontaktia. Tällä hetkellä Jyväskylässä asukkaat voivat ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista kartta.jkl.fipalveluun, josta ilmoitukset välittyvät niitä hoitaville vastuutahoille. Palvelusta voi helposti tehdä aluekohtaisesti tarkemman ja täydentää sitä mm. mobiilisovelluksella sekä integroida sen toiminnallisuus osaksi kiinteistökohtaisia infonäyttöjä. Hyödyt: Hyödyntämällä matkapuhelimien paikannus- sekä valokuvausominaisuuksia vioista sekä puutteista voidaan raportoida helpommin. Raportoitavia vikoja voivat

20 20/28 olla toimimaton jätehuolto (on-demand-tyhjennys sekä toistuvat ilmoitukset, joiden avulla toimintaa voidaan edelleen suunnitella sekä tehostaa). Kaatuneet puut, teiden routavauriot, tiputtamattomat lumet tai rikotut liikennemerkit. Toteutus: Mobiilisovellus olisi hyvin samantyylinen kuin NY 311 -palvelun iphonesovellus tai Helsingissä fiksataan verkkosivu ( fiksaus/), joiden avulla mahdollisesta vikatilanteesta voi raportoida, vaikka ei tietäisi varsinaista vastuutahoa sen kunnostamiseen. Sovelluksen avulla voitaisiin jättää aluetai kiinteistökohtainen palvelupyyntö ja liittää siihen vaikka kuva matkapuhelimesta havainnollistamaan vikakohdetta. Palvelu edistää alueen huoltotoimenpiteitä ja asukkaiden viihtyisyyttä. Toimiva palvelu vaatii sen, että kaupunki on mukana toteuttamassa avoimempaa aluekohtaista karttapalvelua, joka sopii niin kaupungin, kuluttajien kuin sovelluskehittäjien tarpeisiin. Kulut: Suurimmat kulut sekä hyödyt tulevat kaupungille olemassa olevan järjestelmän jatkokehittämisen osalta, joten kaupungin olisi toteutettava järjestelmämuutokset sekä sovelluksen kehittäminen joko itse tai ostopalveluna.

21 21/28 7. Älykkäät pysäköintiratkaisut Kuvaus: Kankaan alueella suuri osa parkkipaikoista on tarkoitus siirtää maan alle ja tähän liittyen ajankohtainen paikoitustilannetieto sekä helppo (mobiili) maksaminen tulee ottaa huomioon. Kun parkkipaikat siirtyvät maan alle, lähimpien vapaiden parkkipaikkojen etsiminen hankaloituu ilman sähköisiä palveluita verrattuna esimerkiksi normaaliin kadunvarsipysäköintiin. Parkkitiloihin (ruutuihin) sijoitettavilla sensoreilla voidaan tunnistaa tarkasti vapaiden ja varattujen paikkojen sijainnit ja täten ohjata autoilijat juuri lähimpään vapaaseen paikkaan. Paikoituspalveluissa pitää tulevaisuudessa ottaa huomioon myös parkkipaikan soveltuvuus ajoneuvon mukaan: on huomioitava esimerkiksi sähköautojen erityistarpeet, sähkön luovutus ja lataus. Lisäksi yhtenä laajennuksena ovat Suomen talviolot huomioon ottaen on myös se, että lämpötolpat tulisi pystyä kytkemään etänä (mobiili/www) päälle asukkaan toimesta, kun on tarve, eikä täten tarvittaisi enää vanhan ajan ajastimia hoitamaan niiden aktivointia. Näin ollen säästettäisiin myös energiaa, kun lämmitys pystytään kytkemään päälle entistä tarkemmin juuri silloin, kun sille on todellinen tarve. Hyödyt: Pysäköintipalveluihin liitettävistä lisäarvopalveluista hyötyvät luonnollisesti autoilevat asukkaat mutta myös yritykset niin henkilökunnan kuin vieraspysäköinnin helpottuessa ja nopeutuessa. Palvelua voi laajentaa myös ottamalla huomioon pysäköintimaksut, jotka pitäisi pystyä tekemään matkapuhelimella ilman, että autoilijan erikseen tarvitsee hakea lipuketta autoon, joka vähentää ruuhkatilanteita ja ennen kaikkea parantaa käytettävyyttä merkittävästi. Toteutus: Pysäköintipaikkojen tilan tunnistus vaatii sensorit pysäköintipaikkakohtaisesti. Maksuseurannan toteutus vakioasiakkaille vaatii RFID-lukijoiden integroimista parkkihalleihin sekä pahvisen RFID-tunnuksen autojen sisälle. Parkkimaksu hoidetaan matkapuhelimella tai pankkikortilla. Pysäköintioikeus liittyy autossa olevaan RFIDtunnukseen, jolloin huomioon voidaan ottaa myös pysäköinninvalvojat. Parkkitiloja hallinnoivan tahon (Jyväsparkki) tulisi hoitaa varsinainen järjestelmän toteutus.. Kulut: Toteutuksen laajamittainen tukeminen voi alkuvaiheessa vaatia kaupungin tukea. Kustannuksiin osallistuvat myös autoilijat parkkimaksujen muodossa. 8. Kameravalvonta Kuvaus: Kiinteistöjen ja ulkoalueiden turvallisuutta voidaan parantaa alueella keskitetysti hankitulla ja hallitulla kameravalvontajärjestelmällä. Edullinen tapa toteuttaa kameravalvonta on käyttää alueverkkoa kameroiden ja hallintajärjestelmän liityntään, jolloin kuvaliikenne siirtyy verkkoa pitkin tallennuspisteille.

22 22/28 Hyödyt: Turvallisuuden yleinen parantuminen, rikoksien ennalta ehkäisy ja mahdollisuus selvittää jälkikäteen tapahtumia. Yksi selkeästi määritelty aluepalvelu, joka on saatavilla kaikille alueen toimijoille. Toteutus: Alueelle voidaan hankkia yksi keskitetty kameravalvontajärjestelmä, jota voidaan käyttää niin kiinteistöjen kuin yritystenkin tarpeisiin. Alueellisesti kilpailutetulla kameravalvonnalla saavutetaan kustannussäästöjä suuruusluokan kautta (vrt. kiinteistökohtaisesti kilpailutetut kameravalvontapalvelut). Keskitetty hallinta sekä verkon käyttäminen liityntään mahdollistavat ulkopuolisten pääsyn järjestelmään, jolloin osaa kameroista voidaan valvoa esim. yritysten tarpeisiin ympärivuorokautisesti. Kustannussäästöjä saadaan myös koko alueen kattavalla kilpailutuksella. Kulut: Kiinteät laitteistot hankitaan omaan omistukseen, kertaluonteinen kuluerä. Toteutus, ylläpito ja kehittäminen ulkoistetaan. Palvelussa hyödynnetään rakennettua alueverkkoa tarvittavissa tietoliikenneyhteyksissä. 9. Elektroninen kulunvalvonta Kuvaus: Tiloihin ja alueisiin pääsyä voidaan hallita keskitetyllä yhteisellä sähköisellä kulunvalvontapalvelulla, joka toteutetaan alueverkkoa käyttäen. Kulunvalvonnalla voidaan hallita pääsyä esim. rakennuksiin, yleisiin tiloihin, autohalleihin ja sisäänkäyntiportteihin. Kulkuoikeuksien hallinta ja myöntäminen voidaan toteuttaa koko alueelle yhden pisteen kautta. Keskitetyn ja sähköisen palvelun kautta voidaan antaa vierailijoille pääsy esim. alueen pysäköintihalleihin. Hyödyt: Kulkuoikeuksien hallinta ja myöntäminen voidaan toteuttaa koko alueelle yhden pisteen kautta. Joustava ja nopea palvelumalli, joka tukee äkillisiä palvelutarpeita (kadonneet avaimet, uudelle työntekijälle tai vierailijoille kulkuoikeudet) eri tilanteissa. Alueverkkoa käyttäen toteutuskustannukset ovat alhaisemmat ja verkko laajentaa käyttömahdollisuuksia (esim. uusien kulkupisteiden liittäminen tapahtuu helposti ja nopeasti alueverkon kytkentäpisteiden kautta). Yksi selkeästi määritelty aluepalvelu, joka on saatavilla kaikille alueen toimijoille. Toteutus: Kulunvalvontajärjestelmä voidaan hankkia keskitettynä ratkaisuna, johon liitetään kulun osalta hallittavat pisteet (ovet ja vastaavat) rakennuksessa olevaan keskittimeen. Keskittimet ovat yhteydessä hallintajärjestelmään verkon kautta. Kustannussäästöjä saavutetaan alueellisesti kilpailuttamalla pienempien

23 23/28 yksikkökustannusten kautta. Kulut: Kiinteät laitteistot hankitaan omaan omistukseen, kertaluonteinen kuluerä. Toteutus, ylläpito ja kehittäminen ulkoistetaan. Palvelussa hyödynnetään rakennettua alueverkkoa tarvittavissa tietoliikenneyhteyksissä. 10. Omat portaalipalvelut Kuvaus: Kankaan alueelle tulee omat Internet-sivut, joissa ilmoitetaan perustietoa alueesta ja ajankohtaisista asioista, joiden joukkoon kuuluu mm. alueen kokonaiskulutustiedot energian ja veden osalta. Internet-sivuille linkitetään myös sosiaalisen median yhteisösivuja, kuten Facebook ja Twitter, joiden kautta mahdollistetaan kommunikointi asukkaiden, yritysten ja hallinnon välillä. Edellä mainittujen lisäksi mm. paikka- ja ajanvarauspalvelut liitetään portaalin osaksi. Portaalipalvelun sisältö vastaa pitkälti samaa kuin taloyhtiökohtaisissa infonäytöissä visualisoidaan. Hyödyt: Keskitetty helposti saavutettava paikka alueeseen liittyvälle informaatiolle ja pääsy eri alueen järjestelmiin (tilanvaraukset yms). Toteutus: Portaalisivuston toteuttaminen ostetaan ja webhotellipalvelu vuokrataan ulkopuoliselta. Portaalisivuston sisällön päivittäminen on aluepalveluyhtiön vastuulla. Kulut: Portaalisivun toteuttaminen aiheuttaa kertakuluerän ja tämän jälkeen webhotellipalvelu kuukausittaiset kulut. Kuten yllä esitellyistä palvelumallien kuvauksista ja toteutustavoista käy esille sisältöpalveluiden osalta aluepalveluyhtiön rooli säilyy hyvin samanlaisena kuin teknisten palveluiden osalta jo todettiin. Käytännössä siis aluepalveluyhtiön vastuulle jää toimia sisältöpalveluiden osalta hallinnoijana, kun taas teknisten palveluiden ylläpidon osalta palvelut hankitaan ostopalveluina kustannusten ja toiminnan tehostamiseksi.

24 24/28 3. Avoimet rajapinnat Avoimien rajapintojen osalta asia voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Ensinnäkin kaikki oleellinen informaatio on oltava saatavilla kaikille tasapuolisesti ja helposti eri kanavien kautta. Yhdenkään yhteisön jäsenen ei tulisi jäädä ulkopuoliseksi informaation saatavuuden osalta. Tässä auttavat edellä esitettyjen

25 25/28 palveluiden osalta eri mobiili-, web- sekä interaktiiviset ilmoitustauluratkaisut. Tärkeässä roolissa on kuitenkin se, että tietojen informaation tuottaminen ja jakaminen on hyvin aktiivista. 2. Sovellus- ja palvelukehittäjille on taattava rajapinnat uusien ja innovatiivisten sisältöja hallintapalveluiden kehittämiseen alueelle tuotaviin järjestelmiin (mm. kotiautomaatio ja kulutuksen seuranta). 3. Aluetta koskevien päätösten tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja ympäristöön on taattava mahdollisimman hyvät vaikutusmahdollisuudet. Näin ollen taataan rikkaampi ympäristö alueen kehittymiselle. Esimerkiksi New Yorkin 311- ja Helsingin omakaupunki -palveluissa hyödynnetään tehokkaasti muun muassa Facebookia sekä Twitteriä vaikutuskanavina. 4. Yhteisön tukitoimet Alueen kehittymisen kannalta edellä mainittujen kolmen pääpilarin lisäksi tärkeä osakokonaisuus on se, että muodostetaan erilaisia tukitoimia alueen kehittymistä ajatellen. Näihin kuuluvat: 1. Yhteisön jäsenten osallistaminen mukaan toimintaan a. Korkeakoulujen osalta muodostetaan yhteistyö niin, että opiskelijat voivat saada opintopisteet tehdystä harjoittelusta tai kehitysprojektista alueelle. Näin ollen alueelle saadaan tuotua kustannustehokkaasti uusia palveluita sekä mahdollisesti synnytettyä jopa uusia start-up-yrityksiä. b. Järjestetään vuosittaisia ideakilpailuja (esim. c. Tarjotaan yhteisön jäsenille käyttöön sekä fyysisiä että virtuaalisia työskentelytiloja ja työkaluja käyttöön aluepalveluiden ideoimiseen ja kehittämiseen. 2. Yritysten tuleminen alueelle mahdollisimman helpoksi a. Yhdestä paikkaa hankittava paketti Internet-yhteydelle, turvallisuus-, siivous- ja postipalveluille. b. Markkinointikanavat omille palveluille (infonäytöt, langaton verkko, jne.) c. Palveluiden laajennusmahdollisuudet pilotista koko kaupunkiin 3. Yhteistyöprojektien kartoitus ja liittyminen a. Euroopan- ja maailmanlaajuisesti on käynnissä lukuisia kansainvälisiä smart city -hankkeita, joihin liittymällä pystytään saavuttamaan merkittävää kustannussäästöjä (jäsenkaupungeilta saatavat valmiit ratkaisut ja kokemukset) sekä saadaan kansainvälinen markkinakanava itse kehitetyille palveluille.

26 26/28 b. Muutamia potentiaalisia projekteja ovat ainakin Open cities-, People- ja ENollprojektit. 4. Investoinnit riittävään infrastruktuuriin, henkilöstöön ja alustaviin palveluihin, joiden avulla prosessi saadaan liikkeelle Yhteenveto ja aikataulutus Keskeisimmät ehdotetut toimet ennen alueen rakentamista ovat: 1. Päättää Kankaan alueverkon (kuituverkon) toteuttamisesta 2. Määritellä ja toteuttaa a. lopullinen IT-pohjaisten palvelujen hallintamalli sekä b. palvelujen ja infran elinkaarimalli 3. Sopia yhteistyöstä operaattoreiden kanssa 4. Aloittaa palveluiden ja rajapintojen vaatimus- tarve- ja toteutussuunnittelu

27 27/28 Lyhyen aikavälin tavoitteet Toteutus vuosina Keski-pitkän aikavälin tavoitteet Toteutus vuosina Lyhyen aikavälin tavoitteet 1. Toteutetaan paikallinen kuitukaapelipohjainen alueverkko. 2. Tarjotaan alueverkon yhteyspalveluja (vuokramallina) kaikille palvelutarjoajille ja alueen yrityksien käyttöön, edistäen palvelujen vapaata ja innovatiivista tuottamista. 3. Kilpailutetaan ja toteutetaan alueelle yhteispalvelut alueverkkoa hyödyntäen, asuntoosakeyhtiöiden, toimistorakennusten ja liiketoiminnan käyttöön. a. Yhteispalvelujen 1. vaiheessa toteutetaan kamera- ja kulunvalvontapalvelut sekä b. yhteinen kiinteistöautomaation hallinta- ja valvontajärjestelmä. 4. Luodaan malli alueen palvelurakenteiden ja IT-palvelutarpeiden arvioimiseksi, sekä mekanismi IT-palvelujen alueelliselle kehittämiselle. a. Aloitetaan mm. vuosittaiset ideakilpailut tukemaan palveluiden kehittymistä

28 28/28 Keskipitkän aikavälin tavoitteet 1. Mahdollistetaan alueella teknisesti useamman palveluoperaattorin yhtäaikainen toiminta, jolla varmistetaan riittävä palvelutarjonta ja kilpailu. 2. Kartoitetaan potentiaalisia kansainvälisiä smart city -yhteistyöprojekteja mahdollisten synergiaetujen takaamiseksi. 3. Tarjotaan yrityksille ja asukkaille Internet-palvelu, joka on huoneliittymissä käyttövalmiina ja saatavissa maksullisena palveluna välittömästi käyttöön. Palvelu on keskitetysti kilpailutettu ja kumppanimallilla toteutettu. 4. Mahdollistetaan asuinrakennuksissa ja kiinteistöissä langattoman verkon avulla virtuaalioperaattorimalliin pohjautuva palvelutoiminta. 5. Toteutetaan alueella langattoman verkon rajattu palvelupilotti, jonka kautta tarjotaan sekä Internet-palvelua että mahdollisuutta alueen sisäisten palvelujen näkyvyyteen ja lanseeraukseen. Verkko toteutetaan langattoman verkon virtuaalipalveluina, joka mahdollistaa eri palveluntarjoajien toiminnan samassa langattomassa verkossa. 6. Laajennetaan langattoman verkon kattavuutta ja palvelutarjontaa saatujen kokemusten pohjalta vaiheittain. 7. Aloitetaan valmistelu ja suunnittelu alueen yhteispalvelujen 2. vaiheen palvelujen kartoittamiseksi ja toteuttamiseksi. 8. Toteutetaan tarvittaessa erikoistarpeiden ilmaantuessa alueen verkkopalvelut aktiiviverkon mallilla (oma tietoliikenneinfrastruktuuri).