Hyrynsalmen pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus

Transkriptio

1 LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Hyrynsalmen pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa luvussa 2 a, joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Tämän lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. Vedenhankinnallisten ominaisuuksien lisäksi arvioidaan muodostuman pohjaveden vaikutusta EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä 1 määriteltyjen erityisen tärkeiden pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien kannalta. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk, tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin, eli ne vastaavat aiemman luokituksen mukaisia I-luokan pohjavesialueita. 2- luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokituksella ei ole itsenäistä oikeusvaikutusta, vaan sen tarkoitus on informatiivisena lisämääreenä muistuttaa huomioimaan pohjaveden suojelua koskevan lainsäädännön. Mikäli E-luokan pohjavesialue soveltuu myös vedenhankintaan, määritetään se 1E- tai 2E-luokaan. Aiemman luokittelun mukainen III-luokka poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko määritetään uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesirekisteristä. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Luokitustyössä on pääosin hyödynnetty aiemmin tuotettua aineistoa, kuten vedenhankintaselvityksiä ja pohjavesitutkimuksia. Tämän lisäksi kesän ja syksyn 2017 aikana Hyrynsalmen pohjavesialueilla on kartoitettu pohjavesiriippuvaisia luontotyyppejä E-luokituksen toteuttamiseksi. Kaikkien 11 Hyrynsalmen kunnassa sijaitsevan pohjavesialueen luokitus ja rajaus on nyt tarkastettu, ja uudet luokat ja rajausmuutokset on esitetty tässä kirjeessä. Hautakankaan ( ) vedenhankinnallisesti tärkeän pohjavesialueen rajauksen muuttaminen Hautakangas on korkea, pääosin hiekasta koostuva harjulaajentuma, jolla on soraydin. Muodostuman vedenhankinnallisia ominaisuuksia on selvitetty vuosina Koepumppausten perusteella alue on varteenotettava paikka vedenottamolle, ja pohjavesi osoittautui laadultaan moitteettomaksi. Hautakangas määritetään uudistuneessa luokituksessa 1- luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajausta muutettiin sen itäreunan osalta. Aiemmassa rajauksessa varsinaisen muodostumisalueen raja oli alun perin tehty jatkumaan nykyisen itäreunan yli, sittemmin poistettuna pohjavesialueen osa-alueena A. Osa-alueen poistamisen jälkeen varsinaisen muodostumisalueen raja on ollut samalla linjalla pohjavesialueen uloimman rajan kanssa, joten rajaus toteutettiin nyt uudelleen karttatarkastelun perusteella. Rajausmuutokset on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla.

2 Portinsärkän ( ) vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen rajauksen muuttaminen Portinsärkkä on laajahko harju, jonka maa-aines on luoteis- ja keskiosissa kivistä soraa ja kivistä hiekkaa, ja lievealueilla hienoa hiekkaa ja silttistä hienoa hiekkaa. Muodostuman vedenhankinnallisia ominaisuuksia on selvitetty Kainuun ympäristökeskuksen vuonna 2000 toteuttamassa Hyrynsalmen pohjavesitutkimuksessa, ja se havaittiin vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Portinsärkän pohjavesialueen ulointa rajausta supistetaan karttatarkastelun perusteella lännessä ja pohjoisessa, sillä aiemmin vaikutusalueen rajojen sisäpuolella olleet maa-alueet Lietejoen vastarannalla eivät vaikuta merkittävästi varsinaiseen pohjavesiesiintymään. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajaus säilyy ennallaan. Portinsärkkä on jatkossa määritetty vedenhankintaan soveltuvaksi, uuden luokittelun mukaiseksi 2-luokan pohjavesialueeksi. Rajausmuutokset on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Iso-Ypykän ( ) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Iso-Ypykän deltamainen harju koostuu pääosin kivisestä sorasta, ja luoteisosassa on paksuja, hyvin vettä johtavia maa-aineskerroksia. Pohjavettä muodostuu laskennallisen arvion perusteella 1900 m 3 /d. Muodostuman länsiosa on merkitty seutukaavassa suojeltavaksi geologiseksi muodostumaksi. Alueella tehtiin maastotarkastelua pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien kartoittamiseksi. Humalakankaalla sijaitseva, harjun eteläreunalta purkava lähde laskee ojitetulle suoalueelle, mutta ekosysteemivaikutus näkyy yli 100 m matkalla selänteen alarinteellä. Pohjavesiriippuvaisen lajiston yksilömäärä ja lajirunsaus on erinomainen. Toinen merkittävistä lähteistä sijaitsee selänteen pohjoispuolella, eikä lähistöllä ole luonnontilaa vaarantavia ojituksia. Lähde on eteläreunan puhkeamaa pienempi, mutta sammallajiston peittävyys on hyvä kohteen välittömässä läheisyydessä. Vallitsevana lajina on lähdealtaassa kasvava hetesirppisammal (Warnstorfia exannulata). Pohjavedellä on vaikutusta myös pintavesiekosysteemiin, sillä Humalaarojen itäpuolisen harjulammen rannoilla on laaja ja rehevä pohjavesivaikutteinen vyöhyke, mikä viittaa pohjavesien purkautumiseen kohti lampea. Lammen ympäristö on luonnontilassa. Vedenhankinnallisista ominaisuuksista aiemmin tehdyn arvion perusteella pohjavesialue on soveltuva vedenhankintaan. Koska sen pohjavesi lisäksi ylläpitää luonnontilaisia ja merkittävän laaja-alaisia, pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä, määritetään Iso-Ypykkä pohjavesialueluokkaan 2E. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainti on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Kokkoharjun ( ) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Kokkoharju on laajahko deltamainen harju, jonka maa-aines on pääosin kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Maaperän vedenjohtavuus on niin ollen hyvä, ja pohjavettä on laskennallisesti arvioitu muodostuvan 1200 m 3 /d. Muodostuman pohjoisosa kuuluu Komulankönkään luonnonsuojelualueeseen tehdyllä maastokäynnillä todettiin, että Komulankönkään itäpuolella sijaitsevalta selänteeltä laskee useita lähdepuroja Syväjokeen, ja pieniä pohjavesipuhkeamia on tiheässä. Pohjavesiriippuvaista sammallajistoa esiintyy erinomaisella peittävyydellä koko rinteen alueella

3 ainakin 100 m matkalla. Lämpökameralla havaittiin noroissa virtaavan veden lämpötilan olevan kesäkuun lopussa alle 3 C, mikä varmentaa sen olevan pohjavettä. Vedenhankinnallisista ominaisuuksista aiemmin tehdyn arvion perusteella pohjavesialue on soveltuva vedenhankintaan. Lisäksi sen pohjavesi ylläpitää luonnonsuojelualueella sijaitsevaa, merkittävää pohjavesiriippuvaista ekosysteemiä, joten Kokkoharju määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainti on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Mustosensärkän ( B) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Mustosensärkkä on suoaluetta halkova, kapea ja jyrkkäpiirteinen harju. Pohjavettä muodostuu laskennallisen arvion perusteella 308 m 3 /d, mutta ympäröiviä suovesiä saattaisi sekoittua pohjaveteen vedenoton yhteydessä. Muodostuma on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas harju, ja se sijaitsee Joutensuo-Mustosensuon Natura-alueella. Maastokäynnillä Mustonen-lammen pohjoispuolelta löytyi laaja-alainen ja täysin luonnontilainen lähteikkö, jonka yhteydessä kasvavalla pohjavesiriippuvaisella sammallajistolla on hyvä peittävyys. Lähdepuhkeamien lisäksi rannalla on useita lähdepuroja ja tihkupintoja. Alueen vesistöt ovat hyvin kirkasvetisiä, vaikka ne ovat soiden reunustamia. Alue on rakenteeltaan yhtenäinen ja sen maa-aines on hyvin vettä johtavaa, joten se on aiemman arvion perusteella vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjavettä muodostuu yli 100 m 3 /d, mikä on viitteellinen alaraja 2-luokkaan määrittämistä silmälläpitäen. Muodostuman pohjavesi ylläpitää luonnontilaista ja merkittävää Natura-alueen pohjavesiriippuvaista maaekosysteemiä, ja sillä on myös todennäköistä merkitystä alueen suojeltujen soiden luontotyyppien toimintaan. Näistä syistä Mustosensärkkä määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainti on esitetty asiakirjan loppuosan kartoilla. Ryötinsärkän ( A) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Ryötinsärkän deltamainen harjulaajentuma koostuu ydinosistaan soravaltaisesta maaaineksesta, ja lievealueilla esiintyy hiekkaa. Alueen vedenhankinnallisia ominaisuuksia on selvitetty vuonna 2001 Kainuun ympäristökeskuksen toteuttamilla kairauksilla ja antoisuuspumppauksilla. Pohjaveden laatu täyttää talousvedelle asetut vaatimukset sekä lounaisreunalla sijaitsevasta tuottoisasta lähteestä että antoisuuspumppausten yhteydessä otettujen vesinäytteiden perusteella. Pohjavettä muodostuu laskennallisen arvion perusteella 1327 m 3 /d. Muodostuman länsiosa kuuluu Joutensuon-Mustosensuon soidensuojelualueeseen. Maastokäynnillä havaittiin, että vaikka lounaisosan lähteestä virtaava lähdepuro laskee etäämmällä ojitetulle suolle, varsinainen lähdeympäristö on luonnontilainen, eivätkä ojitukset ole tuhonneet merkittävän ekosysteemin elinvoimaisuutta. Notkelma on yleisilmeeltään hyvin rehevä, ja pohjavesiriippuvaisten kasvien lajirunsaus ja peittävyys ovat erinomaisia. Muodostuma koostuu hyvin vettä johtavasta maa-aineksesta, ja se on aiemmin toteutetuissa pohjavesiselvityksissä todettu vedenhankintaan soveltuvaksi. Koska sen pohjavesi lisäksi ylläpitää runsastuottoisen lähteen pohjavesiriippuvaista maaekosysteemiä, jonka lähiympäristö on luonnontilainen, määritetään Ryötinsärkkä pohjavesialueluokkaan 2E. Pohjavesialue ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainti on esitetty liitteen 6 kartalla.

4 Yhteenveto Hyrynsalmen pohjavesialueista luokitus- ja rajausmuutosten jälkeen Hyrynsalmella on jatkossakin kolme vedenhankinnallisesti tärkeäksi, ja kahdeksan vedenhankintaan soveltuvaksi määritettyä pohjavesialuetta. Neljä 2-luokan pohjavesialueista saavat lisämääreen E, sillä ne ylläpitävät pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä. Kunnan alueella ei ollut vanhentuvan luokituksen mukaisia III-luokan pohjavesialueita, eikä vedenhankinnallisiin ominaisuuksiin perustuviin luokitusmuutoksiin ilmennyt tarvetta. TAUSTA-AINEISTO Hyrynsalmen pohjavesiselvitykset vuonna Kainuun ympäristökeskus, 2000.

5 KARTAT MUUTOKSISTA

6

7

8

9

10