A-Insinöörit Oy, valvojana DI Martti Leppälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A-Insinöörit Oy, valvojana DI Martti Leppälä"

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Tutkintotyö LIIKUNTAHALLIN KATTORAKENTEIDEN UUSIMISEN RAKENNE- SUUNNITTELU Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 007 RI Raimo Koreasalo A-Insinöörit Oy, valvojana DI Martti Leppälä

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Vikstedt, Anna Liikuntahallin kattorakenteiden uusimisen rakennesuunnittelu Tutkintotyö 93 sivua + 4 liitesivua Työn ohjaaja RI Raimo Koreasalo Työn teettäjä Toukokuu 007 Hakusanat TIIVISTELMÄ A-Insinöörit Oy, valvojana DI Martti Leppälä kattorakenteet, liimapuu, SPU-elementti, profiilipelti, alustava riskianalyysi Työn aiheena oli suunnitella Riihimäellä Urheilutalolle uusi vesikatto ja IV-konehuoneen rakenteet. Vanha bitumikermikatteinen kattorakenne oli kosteusteknisesti toimimaton ja liimapuukannattajat eivät täyttäneet nykyisten normien vaatimuksia. Kohde on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja tästä syystä pyrittiin sen ulkoasua muuttamaan mahdollisimman vähän. Vanhojen liimapuukannattajien vahvistaminen oli yksi ratkaisuvaihtoehto, mutta kattorakenne päätettiin kuitenkin uusia kokonaan. Yläpohjarakenne tuli pääosiltaan SPU-elementistä. Rakennuksen sivuille jouduttiin suunnittelemaan paikalla rakennettava kertopuihin tukeutuva rakenne. IV-konehuoneen runko muodostui teräksestä, ja sekä ylä- että alapohja rakennettiin kantavan profiilipellin varaan. Koska vanhaa rakennetta ei kokonaan poistettu, tuli lisäksi suunniteltavaksi ja laskettavaksi uusien rakenteiden liitokset olemassa oleviin rakenteisiin ja vanhojen kantavien rakenteiden kestävyys. Liimapuupalkin mitoituksessa vaikeuttavana tekijänä oli erityisen pitkä jänneväli (31,1 m). Mitoituksessa oli otettava huomioon myös, ettei räystäiden korko suuresti muuttuisi edellisestä, koska räystään vieressä sijaitsevat rakennuksen ulkonäön kannalta merkittävät lasi-ikkunat, jotka uusittunakin haluttiin kuitenkin säilyttää lähes samankaltaisina. Kohteen vaativuudesta johtuen tehtiin kattorakenteista myös alustava riskianalyysi, jossa selvitettiin, kuuluuko rakenne erityismenettelyn piiriin.

3 TAMPERE POLYTECHNIC Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Vikstedt, Anna The structural engineering of renewing of sports hall Engineering Thesis 93 pages + 4 attachment pages Thesis Supervisor RI Raimo Koreasalo Commissioning Company May 007 Keywords A-Insinöörit Oy, Supervisor: DI Martti Leppälä roof covering, glued laminated timber, SPU`s prefabricated unit, corrugated steel, tentative risk analysis ABSTRACT The subject was to plan new roof covering and the new room for ventialation stations to Riihimäki`s Sports hall. The old tanked roof woodwork was watering and the roof skeleton did not qualify present standards. Sports hall is valuable in cultural historical way and that is why we tried to change it`s exterior as little as possible. One option was to reinforce the old roof skeleton but it was decided to renew entirely. Most of the roof was build from SPU`s prefabricated unit. To roof`s sides needed a different kind of structure. Sides of the roof were leaning on glued laminated beams. The skeleton of room of ventilation stations was build on steel and the roof and base floor was leaning on corrugated steel. Because the old structure was not removed entirely I also had to design how the new structure would connect to old one. I also needed to find out if the old structure would carry the weight of new roof skeleton. The dimensioning of glued laminated beam was especially challenging because beam bearing distance was longer than usually (31,3 m). Even more challenge brought the halls cultural historical value. Height of building could not notably change because important glass windows exterior had to remain as similar as possible. Roof skeleton was so testing that I also had to do a tentative risk analysis of the structure.

4 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4(93) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO 5 1 JOHDANTO...9 LÄHTÖTIEDOT /1/ UUDEN VESIKATON RAKENNE KATTOKANNATTAJAN VAIHTOEHDOT Vanhan kattopalkin vahvistaminen Teräsristikko Uusi liimapuupalkki KUORMAT KATTOKANNATTAJALLE Pysyvät kuormat Vesikatto Ripustuskuorma Alakatto IV-konehuoneen rakenteet IV-kone Muuttuvat kuormat Lumi Kinostus Tuuli Hyötykuormat LIIMAPUUPALKIN MITOITUS Liimapuun ominaisuudet /8/ Palkin omapaino Käyttörajatila Kuormien suuruudet ja sijoittuminen Taipuma Murtorajatila Kuormat murtorajatilassa Momentti...35

5 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5(93) Taivutus ja kiepahdus Poikittainen jännitys Tukireaktiot Tukipinta Leikkausvoimat Leikkauskestävyys Palotekninen mitoitus Hiiltyminen Kuormat palotilanteessa Momentti Taivutus ja kiepahdus Tukireaktiot Leikkausvoimat Leikkaus Kestävyys reiän kohdalta Taivutuskestävyys Leikkauskestävyys VANHOJEN PORAPAALUJEN KESTÄMINEN Tuki I Tuki A TUKIPINNAN LEVENTÄMINEN PILARIN JA PALKIN NIVELLIITOS SIVUKAUKALON PALKKIEN MITOITUS Kuormat Mitoitus Liittyminen pääpalkkiin IV-KONEHUONEEN RAKENTEET Kuormat Pysyvä kuorma Lumi Tuuli Kantavat poimulevyt Katon kantavan poimulevyn mitoitus Lattian kantavan poimulevyn mitoitus...80

6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6(93) 11.3 Kaatuminen Kehän stabiilius Pilari ja palkki Jäykistys Lyhyen sivun vinositeet Pitkän sivun vinositeet RAKENTEELLISEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN /17/ YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...9 LIITTEET 1. Vanhan palkin kestävyyslaskelma. Vahvistuslaskelmat 3. Teräsristikon alustava mitoitus 4. Vaihtoehtojen hinta-arviot 5. Uuden liimapuupalkin laskelma Pupaxilla 6. Sivukaukalon palkin kestävyyslaskelmat Pupaxilla 7. Piirustus n:o 003, 1.kerroksen kattorakenteet 8. Piirustus n:o 004, IV-konehuone 9. Piirustus n:o 005, Uusi vesikatto 10. Piirustus n:o 013 1, Halliosan liimapuupalkki LP1 (1kpl), mittapiirustus 11. Piirustus n:o 013, Halliosan liimapuupalkki LP (6kpl), mittapiirustus 1. Piirustus n:o 013 3, Halliosan liimapuupalkki LP3 (1kpl), mittapiirustus 13. Piirustus n:o 014, Halliosan liimapuupalkkien LP1 LP3 kiinnitysdetaljit 14. Piirustus n:o 00, Leikkaus A A (halliosa) 15. Piirustus n:o 04, Halliosan vesikattoleikkaukset 16. Alustava riskiarvio

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7(93) SYMBOLILUETTELO A poikkileikkauksen ala, tuki moduulilinjalla A a ulokkeen pituus, pistekuorman etäisyys tuelta I, kuormitusalueen keskipisteen etäisyys tuelle A a 1 reiän halkaisija B tarkasteltavan rakennuksen leveys laskettaessa tuulikuormia b c C p palkin leveys, pistekuorman etäisyys tuelta A kuormitusalueen leveys tuulen painekerroin d E f f b puun halkaisija kimmomoduuli syyn suuntaan laskentalujuus laskentataivutuslujuus f bk ominaistaivutuslujuus f c laskentapuristuslujuus syyn suuntaan f c laskentapuristuslujuus syyn suuntaa vastaan f c k ominaispuristuslujuus syyn suuntaa vastaan f ck ominaispuristuslujuus syyn suuntaan f t f v laskentavetolujuus syyn suuntaan laskentaleikkauslujuus syiden suuntaisessa tasossa syiden suuntaan f v laskentaleikkauslujuus syiden suuntaisessa tasossa f y kohtisuoraan syitä vastaan ainelujuus G g h I i liukumoduuli, pysyvä pistekuorma ominaiskuormana tasainen pysyvä ominaiskuorma palkin korkeus poikkileikkauksen jäyhyysmomentti, tuki moduulilinjalla I poikkileikkauksen jäyhyyssäde

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8(93) k k k s k v kiepahduksen huomioon ottava kerroin nurjahduksen huomioon ottava kerroin palkin päässä olevan loven huomioon ottava kerroin L L c, L eff jänneväli, puristussauvan pituus puristussauvan nurjahduspituus l eff tehollinen tukipituus L k L w M d N P Q q R V V cr kiepahdusta määritettäessä sivuttaistukien välimatka kinostuskuorman vaikutusalue laskentamomentti vetovoima porapaalun potentiaali pistevoima muuttuva pistekuorma ominaiskuormana tasainen muuttuva ominaiskuorma laskentatukireaktio leikkausvoima poikkileikkauksen leikkauskestävyys W w W e α β A taivutusvastus taipuma tuulen paine moduulivälille voiman ja puun syyn välinen kulma, nurjahduksen huomioiva kerroin poikkileikkausluokan huomioiva kerroin γ m rakenteen materiaalin osavarmuuskerroin λ σ b hoikkuus laskentakuormien aiheuttama taivutusjännitys σ b0 ulkoisten kuormien aiheuttama taivutusjännitys σ c τ laskentakuormien aiheuttama puristusjännitys laskentakuormien aiheuttama leikkausjännitys

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9(93) 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena on suunnitella Riihimäellä Urheilutalolle uusi vesikatto ja sen päälle uusi IV-konehuone. Tällä hetkellä vesikatto on liimapuupalkkeihin tukeutuva bitumikermikatteinen harjakatto, jonka kaltevuus on noin 1:40. Osittain kakaton päälle on sijoitettu kolme pientä IV-konehuonetta. Vesikatto on tällä hetkellä kosteusteknisesti toimimaton ja IV-konehuoneiden kapasiteetti riittämätön. Kattokannattajat on mitoitettu lumikuormalle 1,5 kn/m, joka on ollut määrätty lumikuorma Riihimäen alueella Urheilutalon valmistumisvuonna Nykyisten Suomen Rakentamismääräyskokoelman kuormitusohjeiden // mukaisesti lumikuorma on Riihimäen alueella kn/m. Vanhat liimapuukannattajat eivät siten täytä nykyisten normien vaatimuksia. Koska kohde on kulttuurihistoriallisesti arvokas, on korjauksessa tarkoitus pyrkiä pitämään hallin ulkoasu mahdollisimman samankaltaisena. Tämä tarkoittaa, että vaikka kuorma vesikatolle kasvaa huomattavasti, rakennuksen korkeus ei saisi merkittävästi kasvaa. Lisää rajoituksia ja haastetta uuden kattokannattajan valitsemiseen asettaa pääkannattajien huomattava jänneväli, 31,1 metriä. Työssäni tulen tutkimaan eri vaihtoehtoja, mitoittamaan kannattajat valitulle vaihtoehdolle ja suunnittelemaan vesikatolle uuden IV-konehuoneen. Tarkastelun alla tulee olemaan myös uuden rakenteen liittyminen vanhaan ja vanhojen kantavien rakenteiden kestävyys. LÄHTÖTIEDOT /1/ Osoite: Pohjolankatu RIIHIMÄKI kaupungin Harjukylä 1 kortteli 9006 tontti nro 9

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 10(93) Huoneistoala: m Hyötyala: 971 m k Kerrosala: m Tilavuus: m 3 Tontin pinta-ala: m Riihimäen urheilutalo on yksikerroksinen hallirakennus, jonka korkeus pääpalkin alle on 8 metriä. Hallin toisessa päässä on matalampi siipiosa, jossa sijaitsevat sisääntuloaula, kahvila ja toimistotiloja. Maanpäällisen kerroksen alla on kellarikerros, jossa on keilahalli, kuntosali, pesuhuone- ja pukutiloja sekä teknisiä tiloja. Urheilutalon runkorakenteet on perustettu teräsbetonipaaluille. Alapohjat ovat maanvaraisia. Kellarin ulkoseinät ovat maanpaineellisia teräsbetoniseiniä, joiden yläreunassa on lämmöneristyshalkaisu. Halliosassa rungon muodostavat teräsbetonipilarit ja liimapuupalkit, siipiosalla teräspilarit ja liimapuupalkit. Yläpohjat ovat puurakenteisia, tuulettuvia ja mineraalivillalla eristettyjä. Vesikatteena on ollut alun perin bitumihuopa, jonka päällä on ollut kivisuojaus. Vedenpoisto on hoidettu sisäpuolisilla kattokaivoilla. Ulkoseinät on muurattu poltetusta tiilestä. Hallin päätyseinät ovat ns. 1½ kiven umpimuurattuja seiniä. Pitkien seinien sisä- ja ulkopuolella on kuorimuuraus, joiden välissä on lämmöneristys. Poikkeuksen muodostaa katsomon puoli, jossa sisäkuori on teräsbetonia. Urheilutalon alkuperäiset suunnittelutoimistot ovat - Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Raimo S.O. Valjakka Oy - Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Matti Ruoslahti & Co - LVI-suunnittelu Insinööritoimisto Olof Granlund - Sähkösuunnittelu Riihimäen Sähkö-Teho Oy. Vuonna 1999 Urheilutalon rakenteita tarkasteltiin ensin silmämääräisesti ja haastateltiin rakennuksen käyttäjiä sekä kunnossapitohenkilöstöä.

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 11(93) Vesikate on uusittu vuonna Katemateriaalina on bitumihuopa. Varsinainen suojakiveys on poistettu, päällimmäisenä on ns. pintahuopa. Alkuperäisen huovan aluskatteen on raakaponttilauta. Annettujen tietojen mukaan on uusi kate tehty polyuretaanilevyjen päälle. 3 UUDEN VESIKATON RAKENNE Koska rakentamisajan on suhteellisen lyhyt, oli alusta asti selvää, että vesikattorakenne tulisi olemaan esivalmistettu. Vaihtoehtoina ovat profiilipelti tai SPUelementti. Jotta kattorakenne saataisiin mahdollisimman kevyeksi ja siten mahdollisimman matalaksi, vertasin näiden kahden vaihtoehdon painoja keskenään. Painoissa ei ollut merkittävää eroa, joten keskusteltuamme tilaajan kanssa päädyimme puurakenteiseen SPU-elementtiin. Tämä siksi, koska he halusivat säilyttää yläpohjan päällisin puolin puurakenteisena. SPU-elementti SPU-elemetti on kertopuurungosta muodostuva tehtaalla valmiiksi rakennettava elementti. Elementeissä on lämmöneristeenä polyuretaani tai mineraalivilla ja sisäverhouslevynä esim. kipsilevy tai akustinen levy. Vesikatteena voidaan käyttää yksikerroskatetta, joka on kiinnitetty elementtiin tehtaalla, profiilipeltiä tai huopakatetta. Elementit voidaan asentaa suoraan kantavan rungon päälle, jolloin valmista vesikattopintaa syntyy nopeammin kuin paikalla rakennettaessa. /0/ Tässä tapauksessa päädyttiin tuulettuvaan mineraalivillaeristeiseen SPUkattoelementtiin. Yksikerroskate (Protan) olisi ollut bitumikattoa kevyempi, mutta tilaajan kanssa keskusteltuamme päädyimme bitumikermikatteeseen. Elementin mitoittaa valmistaja, mutta esimerkiksi korkotietojen saamiseksi tein elementistä alustavan mitoituksen. Lämmöneristeen paksuus valitaan alla olevan kuvaajan mukaan.

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 1(93) Kuva 1. Tuulettuvan SPU-kattoelementin k-arvot. /0 s. 19?/ Alapintaan asennetaan kipsilevy, sillä ääneneristysasiat hoidetaan alakatolla. Rak.Mk:n osan C3 /5/ mukaan lämpimän tilan yläpohjan rajoittuessa ulkoilmaan lämmönläpäisykertoimen k-arvo (uusissa normeissa U-arvo) 0,16 W/m K. Tällöin taulukosta katsottuna minimieristys on 300 mm. Elementtien käyttöalue on yleensä jänneväleillä 4,8-1 m. Elementit tehdään usein moniaukkoisiksi, eli elementin pituus on yleensä 18-4m. Vakioleveys on 400 mm + *kertopuun paksuus + 0 mm saumalista + 3 mm asennustoleranssi. Sovituselementeiksi voidaan valmistaa kapeampia elementtejä. Elementin pituus on määriteltävissä vapaasti (käyttöalueella) ottaen huomioon jänneväli ja tarvittavat asennusvarat (0 mm). Elementtien suurin pituus on noin 6 m. /0 s. 19/ Liimapuupalkkien jako on 4,5 m. Jos elementin pituus on yleensä 18-4 metriä saadaan elementistä ainakin 4-aukkoinen. Alustava kertopuun korkeus voidaan määrittää alla olevasta taulukosta.

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 13(93) Kuva. 3-aukkoisen kattoelementin kertopuun korkeus. /0 s. 19/ Kertopuun korkeudeksi valitaan 360 mm, sillä lumikuorma on suurempi kuin yllä. 4 KATTOKANNATTAJAN VAIHTOEHDOT Arkkitehdin kanssa keskusteltuamme päätimme miettiä kattokannattajiksi seuraavia vaihtoehtoja: teräsristikko, vanhan palkin vahvistaminen ja kokonaan uusi palkki. Arkkitehti toivoi, että rakennuksen ulkonäkö ja luonne eivät huomattavasti muuttuisi. Tämä asettaa vaatimuksia niin kannattajille kuin kallistuksillekin. Seuraavissa luvuissa on mietitty hieman jokaisen vaihtoehdon ominaisuuksia. Tilaajaa kiinnosti myös kuinka paljon rakenne tulisi maksamaan, joten teimme jokaisesta vaihtoehdosta lisäksi alustavan mitoituksen ja hinta-arvion. Katso liitteet,3 ja Vanhan kattopalkin vahvistaminen Korjausvaihtoehtona oli liimapuupalkkien vahvistaminen. Leikkausjännitystä saadaan vähennettyä lisäämällä palkin toiselle puolelle vanerilevy.

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 14(93) Taivutusta ei pysty pienentämään muulla keinolla, kuin lisäämällä palkin viereen toinen samanmuotoinen palkki. Harjapalkki-ohjelmalla laskettuani sain selville, että riittävään kestävyyteen pääsemiseksi olisi palkin rinnalle lisättävä toinen lähes samansuuruinen palkki. Jos palkin viereen joudutaan lisäämään toinen palkki sen vahvistamiseksi, seuraa ongelma, kuinka palkin uuden saa tuettua betonipilarin päälle, sillä tukipintaa oli vain tämänhetkisen palkin suuruuden verran. Toinen ongelma on uuden palkin kiinnittäminen vanhan kylkeen siten, että niiden yhteisvaikutus on saumaton. Saumattoman yhteisvaikutuksen aikaansaamiskeksi olisi uusi palkki todennäköisesti pultattava tai naulattava naulalevyjen avulla hyvin tiheästi kiinni vanhaan. Rakennustyön monimutkaisuuden ja suhteellisen suuren materiaalimenekin vuoksi korjaus tulisi lähes yhtä kalliiksi kuin palkkien uusinta. Vaihtoehto esitettiin korjauksen toimeksiantajille, joiden mukaan ratkaisu olisi ollut liian vaivalloinen, jolloin asiaan ei suunnittelutyön puitteissa kiinnitetty sen enempää huomiota. 4. Teräsristikko Teräsristikkoa ajateltiin yhtenä vaihtoehtona sen keveyden vuoksi. Teräsrakennetta mietittäessä on tällaisissa rakennuksissa otettava huomioon palotekniset asiat. Teräs ei sinällään kestä paloa kovin hyvin, se olisi suojattava palonsuojamaalilla. Mitään varsinaista ongelmaa ei suojamaalauksessa ole, mutta se nostaisi hintaa. Palonsuojamaalauksen kanssa rakenne maksaisi asennettuna n.,5 3 /kg. 4.3 Uusi liimapuupalkki Järkevimmäksi vaihtoehdoksi muodostui vanhojen liimapuupalkkien korvaaminen uudella palkilla. Korkeus ei todennäköisesti merkittävästi muuttuisi, lisäksi rakennuksen luonne pysyisi suunnilleen samankaltaisena. Uusimisessa liimapuun käyttämisellä olisi positiivisena puolena myös se, että varsinaista palonsuojausta ei tarvittaisi, vaan liimapuu tulisi vain mitoittaa siten, että se kestää palokuormat.

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 15(93) Myös IV-konehuone saataisiin paremmin istumaan liimapuukannattajan päälle, kun liimapuuhun on mahdollista tehdä pykäliä, jolloin uusi konehuone saataisiin ikään kuin upotettua palkkiin. 5 KUORMAT KATTOKANNATTAJALLE Kattokannattajille tuleva kuorma muodostuu vesikattorakenteesta, vesikaton päälle tulevasta lumesta, IV-konehuoneen rakenteista, ripustuksista ja alakatosta. 5.1 Pysyvät kuormat Pysyvät kuormat muodostuvat kattokannattajan omasta painosta ja palkin päälle tulevien rakenteiden painosta. Kuormaa kattokannattajalle tuovat vesikaton ja jakavan väliverhon paino, IV-konehuoneen rakenteet ja IV-kone Vesikatto SPU-elementin suunnittelukansion /0 s./ mukaan vesikaton paino on noin 0,5-0,6 kn/m. Valitaan suurin mahdollinen kuorma, jolloin tasainen kuorma yhdelle liimapuupalkille on 0,6 kn/m vesikatto 4,5 m,7 kn/m g Ripustuskuorma Palkille ripustuskuormaa muodostavat kahteen palkkiin kiinnitettävä väliverho, kohdevalaisimet ja liikuntavälineet. Champion Door Oy:n edustajan /3/ mukaan kaksikankainen väliverho, jonka mitat ovat suunnilleen 8 m x 5 m, painaa noin kg. Siitä tulee painoa 5 metrin matkalle 100 kg/m, jolloin tasaista kuormaa muodostuu liimapuulle 1 kn/m. Muut ripustukset aiheuttavat palkille

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 16(93) Alakatto suunnilleen samansuuruisen rasituksen, jolloin kaikille palkeille lasketaan ripustuskuormaksi 1 kn/m. Alakattona käytetään iskunkestävää rei itettyä kipsilevyä, malli Danogrips Contrapanel / G1F, pinnoitettu. Alakatto kiinnitetään ruuvein ja sen ainepaksuus on 1,5 mm. Knauf Oy:n edustajan mukaan /7/ rei itetty kipsilevy painaa 9, kg/m, sileä kipsilevy 9,9 kg/m ja erikoiskova kipsilevy 11,5 kg/m. Alakattolevyn massa kiinnityksineen painaa noin 1 kg/m. Yhdelle palkille kuormaa muodostuu tällöin g 0,1 kn/m 4,5 m 0, 6 kn/m. alakatto IV-konehuoneen rakenteet IV-konehuoneen korkeus (h) on n.4,3 m, leveys on 8 m ja pituus n. 3. Rakenteiden painot: - seinän paino g 0,34 kn/m - katon paino g 0,45 kn/m - lattian paino g 0,33 kn/m. Teräspilarit painavat noin 1,1 kn ja teräspalkki noin,3 kn. Lattian ja seinän paino tuovat palkille tasaista pysyvää kuormaa - IV-konehuoneen reunalla: g 0,33 kn/m,5 m + 0,34 kn/m 4,3 m, kn/m - IV-konehuoneen keskellä: g. 0,33 kn/m 4,5 m 1,5 kn/m Laskelmien yksinkertaistamiseksi lasketaan IV-konehuoneelta tuleva tasainen pysyvä kuorma myös arvolla,7 kn/m. IV-konehuoneelta tulee liimapuupalkille kolme pistekuormaa. Määräävin tilanne on IV-konehuoneen keskellä, jolloin myös seiniltä tulee pistekuormaa IV-

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 17(93) konehuoneen reunoille. Pysyvät kuormat muodostuvat teräsrakenteiden ja katon painosta. G 0,45 kn/m G G 4,5 m 1,93 m + 0,34 kn/m 4,3 m 4,5 m + 1,775 kn 1 0,45 kn/m 4,5 m 3,74 m +,75 kn 10,3 kn 5 0,45 kn/m 4,5 m 1,81 m + 0,34 kn/m 4,5 m 4,5 m + 1,775 kn 1,3 kn 1,3 kn IV-kone IV-konehuoneeseen sijoitetaan kaksi konetta. LVI-suunnittelijan /4/ mukaan molemmat koneet painavat 313 kg 3 kn. LVI-piirustusten mukaan koneen leveys on m ja pituus 11,45 m. Koneen paino jaetaan sen pinta-alalla, jolloin saadaan paino yhtä neliömetriä kohden. g 3 kn ( m 11,45 m) 1,4 kn/m Yhdelle palkille muodostuu kaksi pistekuormaa, jotka ovat suuruudeltaan G G 1,4 kn/m 4,5 m 1 m 3 4 6,3 kn 5. Muuttuvat kuormat Muuttuvat kuormat ovat kuormia, jotka eivät kuormita palkkia jatkuvasti. Näitä ovat lumi, lumen kinostus, tuuli ja IV-konehuoneen hyötykuorma.

18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 18(93) 5..1 Lumi Rakenteiden kuormitusohjeiden /14/ mukaan lumikuorma (s) on Suomessa s µ s k. (1) jossa sk on lumikuorma alueella ja µ muotokerroin. Rakennus sijaitsee Riihimäen alueella jolloin s k kn/m ja µ 1. Tällöin s 1 kn/m kn/m. Lumesta yhdelle palkille aiheutuva tasainen kuorma on tällöin q kn/m 4,5 m 9 kn/m. k, lumi IV-konehuoneen kohdalla lumikuorma jakaantuu suurimmassa osassa tilanteista kolmeksi pistekuormaksi. Q kn/m 4,5 m 1,68 m 1 Q kn/m 4,5 m 3,74 m Q kn/m 4,5 m,06 m 5 15,1 kn 33,7 kn 18,5 kn 5.. Kinostus Kinostus saadaan Rakenteiden kuormitusohjeiden /14/ mukaisesti kaavalla µ. () µ w µ s jossa µ kinostuksesta aiheutuva kerroin yhteensä, µ w on kerroin, joka määrittelee katolla olevasta lumesta aiheutuvan kinostuksen ja µ s kerroin, joka määrittelee kaltevuuden aiheuttaman lumen kasauman.

19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 19(93) µ 1L1 Koska, µ s, kun α 1 > 15 (pelti, lasi) ja α 1> 40 (tiili) eikä liukuesteitä ja L muulloin 0 on µ µ w. s Lumikuorman vaikutusmatkan pituus saadaan kaavasta w ( 1) m L µ. (3) 4 w Arvot katsotaan taulukosta h:n arvolla 3,5 m ja L 1 :n arvolla 8 m. /14/ µ ja 4 ( 1,8 1) m 3, m Tällöin w 1, 8 L w. Koska lumikuorma on alueella kn/m, saadaan kinostuskuormaksi s 1,8 kn/m 3,6 kn/m Yhdelle palkille kinostusta siis aiheutetaan suurimmillaan q kinostus 3,6 kn/m 4,5 m 16, kn/m Laskelmissa lumikuorma ajatellaan kasautuvan palkille yhdeksi pistekuormaksi 16, kn/m 3, m Q kinostus 5,9 kn Tuuli Tulevan IV-konehuoneen puolelta on rakennuksen korkeus maanpinnasta 14,4 metriä. Toiselta puolelta rakennuksen korkeus on 11,75 metriä, joka on myös lyhyiden sivujen korkeus. Rak.Mk:n osan B1 / s.10/ taulukosta 3.4. saadaan kaava, josta alueen tuulikuorma saadaan laskettua.

20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 0(93) Rakennus kuuluu maastoluokkaan III, jolloin tuulen nopeuspaine saadaan kaavasta 0,3 z q 0,49 (4) 10 missä z rakennuksen korkeus. Rakennuksen korkealla puolella z 14,4 m, jolloin 0,3 14,4 q. 0,49 0,55 kn/m 10 Rakennuksen muilla sivuilla z 11,75 m, jolloin 0,3 11,75 q. 0,49 0,5 kn/m Tuuli katolle Tällöin rakenne mitoitetaan Rakenteiden kuormitusohjeen /14/ mukaan tuulikuormalle mitoitustapauksen b mukaan. Tuulesta aiheutuva voima (w) saadaan laskettua kaavalla w C q (5) p jossa C p painekerroin (+ tai -) ja q nopeuspaine korkeudelle, joka ilmoitetaan painekertoimen yhteydessä. Positiivinen C p osoittaa paineen vaikututtavan ulkopintaa kohti ja negatiivinen ulkopinnasta poispäin. Tuuli lasketaan neljässä eri tapauksessa, joista valitaan määräävin.

21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 1(93) Tapaukset ovat 1. tuuli sivulle ja sisäinen positiivinen paine. tuuli sivulle ja sisäinen negatiivinen paine 3. tuuli sivulle ja sisäinen negatiivinen paine 4. tuuli päätyyn ja sisäinen positiivinen paine 5. tuuli päätyyn ja sisäinen negatiivinen paine. Katon leveys on 3,8 m ja pituus 41,65 m. Palkkijako on 4,5 m. Tapaus 1. Tuuli matalammalle sivulle ja sisäinen positiivinen paine 0,3 11,75 q 0,49 0,5kN / m 10 h 11,75 m L 3,8 m h L 11,75 m 0,36 0,5 3,8 m o α <10 (tuulen suunta) Tuulenpuoleinen osuus: w C q p [ 0,9 + ( 0,4) ( + 0,) ] 0,5 kn/m 0,78 kn/m q 0,78 kn/m 4,5 m 3,51 kn/m (ylöspäin vaikuttava nostava voima). Suojanpuoleinen osuus: w C q p [ 0,3 + 0, ( + 0,) ] 0,5 kn/m 0,16 kn/m 0,16 kn/m 4,5 m 0,7 kn/m q. Tapaus. Tuuli matalammalle sivulle ja sisäinen negatiivinen paine q 11,75 0, ,3 0,5 kn/m

22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ (93) h 11,75 m L 3,8 m h L 11,75 m 0,36 0,5 3,8 m o α <10 (tuulen suunta) Tuulenpuoleinen osuus: w C q p [ 0,9 + ( 0,4) ( 0,3) ] 0,5 kn/m 0, 5kN/m q 0,5 kn/m 4,5 m,34 kn/m Suojanpuoleinen osuus: w C q p [ 0,3 + 0, + 0,3] 0,5 kn/m 0,104 kn/ m q 0,104 kn/m 4,5 m 0,5 kn/m Tapaus 3. Tuuli päätyyn ja sisäinen positiivinen paine Katso tapaus 1. Tapaus 4. Tuuli päätyyn ja sisäinen negatiivinen paine Katso tapaus. Eli käyttötilassa molempiin päätyihin maksimi-tuulivoima olisi 3,8 m G 0,78 kn/m 4,5 m 6,89 kn Eli kiinnitysruuvit on mitoitettava siten, että ne kestävät tuon suuruisen ylöspäin suuntautuvat voiman. Vesikatolle tuulikuorma on maksimissaan 0,78 kn/m.

23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 3(93) Tuuli seinille Seiniin kohdistuvan tuulivoiman muotokerrointen suuruudet määritellään suureiden L ja B suhteena. Tässäkin mitoitetaan tuuli neljälle eri tapaukselle. Tapauksissa 1. ja. q 0,3 14,4 0,49 0,55 kn/m 10 B 3,1 m L 8,1 m L 8,1 m B 3,1 m h 3,5 m L 8,1 m 0,43 0,5 Jolloin ulkopuolisen paineen C p, nopeuspaineena q h, määräytyvät seuraavasti: - Tuulenpuoleinen seinä: C p 0,7 - Suojanpuoleinen seinä: C 0,5 - Sivuseinät: C 0,7. p p Sisäpuolisen paineen positiivinen kerroin C pi on + 0,30 ja negatiivinen C pi on - 0,40. Tapaus 1. Tuuli sivulle ja sisäinen positiivinen paine Tuulenpuoleinen: [ 0,7 ( + 0,3) ] 0,55 kn/m w Cp q 0, kn/m q 0, kn/m 4,5 m 0,99 kn/m (seinään päin ulkopuolelta vaikuttava voima) Suojanpuoleinen: w C q p [ 0,5 ( + 0,3) ] 0,55 kn/m 0,44 kn/m

24 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4(93) q 0,44 kn/m 4,5 m 1,98 kn/m (seinästä poispäin vaikuttava voima) Sivuseinät: w C q p [ 0,7 ( + 0,3) ] 0,55 kn/m 0,55 kn/m q 0,55 kn/m 4,5 m,475 kn/m Tapaus. Tuuli sivulle ja sisäinen negatiivinen paine Tuulenpuoleinen: w C q p [ 0,7 ( 0,4) ] 0,55 kn/m 0,605 kn/ m q 0,605 kn/m 4,5 m,7 kn/m (seinään päin ulkopuolelta vaikuttava voima) Suojanpuoleinen: w C q p [ 0,5 ( 0,4) ] 0,55 kn/m 0,055 kn/m q 0,055 kn/m 4,5 m 0,5 kn/m (seinästä poispäin vaikuttava voima) Sivuseinät: w C q p [ 0,7 ( 0,4) ] 0,55 kn/m 0,165 kn/m q 0,165 kn/m 4,5 m 0,74 kn/m (seinästä poispäin vaikuttava voima) Tapauksissa 3. ja 4. 0,3 14,4 q 0,49 0,55 kn/m 10 B 8,1 m L 3,1 m L B 3,1 m 3,96 4 8,1 m h 3,5 m L 3,1 m 0,1 Jolloin ulkopuolisen paineen C p, nopeuspaineena q h, määräytyvät seuraavasti: - Tuulenpuoleinen seinä: C p 0,7

25 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5(93) - Suojanpuoleinen seinä: C 0, - Sivuseinät: C 0,7. p p Sisäpuolisen paineen positiivinen kerroin C pi on + 0,0 ja negatiivinen C pi on - 0,30. Tapaus 3. Tuuli päätyyn ja sisäinen positiivinen paine Tuulenpuoleinen seinä: w C q p [ 0,7 ( + 0,) ] 0,55 kn/m 0,75 kn/ m q 0,75 kn/m 4,5 m 1,4 kn/m (seinään päin ulkopuolelta vaikuttava voima). Suojanpuoleinen seinä: w C q p [ 0, ( + 0,) ] 0,55 kn/m 0, kn/m q 0, kn/m 4,5 m 0,99 kn/m (seinästä poispäin vaikuttava voima). Sivuseinät: w C q p [ 0,7 ( + 0,) ] 0,55 kn/m 0,495 kn/m 0,495 kn/m 4,5 m,3 kn/m q. Tapaus 4. Tuuli päätyyn ja sisäinen negatiivinen paine Tuulenpuoleinen seinä: [ 0,7 ( 0,3) ] 0,55 kn/m w Cp q 0,55 kn/m q 0,55 kn/m 4,5 m,5 kn/m (seinään päin ulkopuolelta vaikuttava voima) Suojanpuoleinen seinä: w C q p [ 0, ( 0,3) ] 0,55 kn/m 0,055 kn/m q 0,055 kn/m 4,5 m 0,5 kn/m (seinästä poispäin vaikuttava voima) Sivuseinät. w C q p [ 0,7 ( 0,3) ] 0,55 kn/m 0, kn/m q 0, kn/m 4,5 m 0,99 kn/m (seinästä poispäin vaikuttava voima)

26 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6(93) 5..4 Hyötykuormat IV-konehuoneelle laskettiin myös hyötykuorma. Varsinaisia asetuksia hyötykuorman määrittämiseksi IV-konehuoneelle ei ole. Asuinrakennuksille hyötykuorma on Rak.Mk:n osan B1 // mukaan 1,5 kn/m. Koska IV-konehuoneen koneet on otettu huomioon jo aikaisemmin, voidaan hyötykuorma arvioida suunnilleen samaksi. Näiden reunaehtojen puitteissa päädyin laskelmien yksinkertaistamiseksi laskemaan hyötykuorman lumikuorman arvolla,0 kn/m. 6 LIIMAPUUPALKIN MITOITUS 6.1 Liimapuun ominaisuudet /8/ Liimapuulla tarkoitetaan liimaamalla valmistettuja rakennusosia, joissa on vähintään neljä massiivisesta puusta valmistettua syysuunnaltaan yhdensuuntaista lamellia. Liimapuu, kuten puu yleensäkin, elää sekä kosteuden vaihtelun että pitkäaikaisen kuormituksen mukaan. Liimapuu kimmoisuuden ansiosta se kestää hyvin lyhytaikaisen kuorman, mutta saman kuormituksen kestäessä pidempään saattaa rakenne murtua. Lisäksi liimapuu on anisotrooppinen materiaali eli sen materiaaliominaisuudet ovat hyvin erilaiset puun syiden suuntaan kuin poikittain syitä vastaan. Esimerkiksi vetolujuus on noin 50 kertaa suurempi puun syiden suunnassa kuin poikittain syitä vastaan. Mitoituksessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteiden liitoskohtiin ja osiin, joissa voima muuttaa suuntaa, esimerkiksi harjapalkissa poikittainen jännitys. Kosteus Toimitettavien liimapuuelementtien kosteus on tavallisesti 1 prosenttia, mikä jokseenkin vastaa tasapainokosteutta kosteusluokassa. Puurakenteiden kosteus

27 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7(93) vaihtelee jatkuvasti ilman kosteuden mukaisesti, joka voi olla eri vuodenaikoina hyvinkin erisuuruinen. Sisätiloissa puu on kuivimmillaan yleensä talvella, ulkotilarakenteissa kesällä. Vaihtelu on 3 5 puun kosteuden prosenttiyksikköä sisätilarakenteissa ja ulkotilarakenteissa katoksen alla. Suojaamattomissa ulkotilarakenteissa vaihtelu on 8-10 prosenttiyksikköä. Liimapuu, kuten muukin puu, turpoaa kosteuden lisääntyessä ja kutistuu kosteuden vähentyessä. Liikkeet ovat monta kertaa suuremmat kohtisuoraan puunsyitä vastaan kuin niiden suunnassa: 0, prosenttia kohtisuoraan puunsyitä vastaan ja 0,01 prosenttia puunsyiden suunnassa jokaista kosteuden muutosprosenttia kohden. Kokemukseen perustuen voidaan laskea seuraavat liimapuun maksimaaliset kosteusliikkeet kosteusluokissa ja 3: - kohtisuoraan puunsyitä vastaan noin10 mm/m - puunsyiden suunnassa noin 0,5 mm/m. Jos poikkisuuntaiset kosteusliikkeet estetään ulkoisilla tai sisäisillä pakkovoimilla, syysuuntaan kohtisuora kapasiteetti voi ylittyä. Sen seurauksena puu puristuu kasaan tai halkeilee./8 s.66/ Puun eläminen kosteuden vaikutuksesta on otettava huomioon liitoksia suunniteltaessa. Liitokset on suunniteltava siten, että palkin kuivuessakin kuorma siirtyy tuelle alareunan kosketuksen kautta eikä palkki jää roikkumaan liitososan varaan. Jos liitososat alkavat kantaa kuormaa palkin kuivuessa, muodostuu palkkiin poikittaisia voimia ja seurauksena saattaa olla palkin halkeaminen. Esimerkiksi jos palkki on kiinnitetty tuella kyljistään teräsosiin, on teräsosaan tehtävä ruuville soikea reikä jolloin, puu pääsee kuivuessaan normaalisti laskeutumaan. 6. Palkin omapaino Liimapuupalkki on lujuusluokkaa L40. Palkin leveys on 65 mm ja korkeus mm. Laskentakuormiin on lisättävä liimapuupalkin omapaino. Liimapuupalkin tiheys on 5 kn/m 3. Tilavuus 14,04 m 0,35 m 0,65 m,050 m 0,65 m 33,1 m ,63 m Tilavuus / m 0,563 m 33,1 m 3 18,63 m

28 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8(93) Paino 3 0,563 m 5 kn/m,8 kn/m 6.3 Käyttörajatila Käyttörajatilassa liimapuupalkki mitoitetaan käyttämällä Rak.Mk:n osan B10 /3 s.0/ taulukossa 8.5 esitettyjä sallittuja jännityksiä ja kimmomoduuleja. Kuormien varmuuskertoimet ovat 1,0. Rakenne mitoitetaan lujuusluokassa L40, aikaluokka B ja kosteusluokka 1 (sisäkuiva). Palkki mitoitetaan tasakorkeana, b x h 65 x 050. Taulukko 1. Liimapuun L40 laskenta-arvot käyttörajatilassa /3 s.0/ Kuormien suuruudet ja sijoittuminen g kok,7 kn/m + 1 kn/m +,8 kn/m+ 0,6 kn/m 7,1 kn/m q kok F 9 kn/m ( 1,3 + 15,1) kn 7,4 kn 1 G1 + Q1

29 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9(93) F F F ( 10,3 + 33,7) kn 44 kn G + Q 3 F4 6,3 kn ( 1,3 + 18,5) kn 30,8 kn 5 G5 + Q5 Kuva 3. Havainnekaavio kuormien sijoittumisesta Taipuma Kähkösen /7/ mukaan, kun leikkausvoiman aiheuttama taipuma otetaan huomioon, saadaan taipuma yleisestä lausekkeesta w L 0 M 0 M EI V0V + J dx (7) missä, M 0 ja V 0 ovat kuormituksen aiheuttamia voimasuureita, M ja V ovat yksikkövoima, F 1 aiheuttamat taivutusmomentti ja leikkausvoima palkin siinä pisteessä, jonka taipuma halutaan laskea ja Suorakaiteelle taivutusjäykkyys ( E I ) on E I on palkin taivutusjäykkyys. 3 Ebh E I (8) 1 missä E on palkin kimmomoduuli, b on palkin leveys ja h on palkin korkeus. J on palkin leikkausjäykkyys, joka suorakaiteelle on

30 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 30(93) 5 J GA (9) 6 missä G ovat puutavaran liukumoduuli muodonmuutoksia laskettaessa ja A h b on poikkileikkauksen ala. Lasketaan taipuma keskellä palkkia, jolloin voidaan käyttää tasaiselle kuormalle seuraavaa kaavaa 4 5pL 3pL w wm + wv + (10) 384EI 0GA missä p on tasainen kuorma, L on palkin jänneväli, E I on palkin taivutusjäykkyys,g ovat puutavaran liukumoduuli ja A h b on poikkileikkauksen ala. Pistekuormista aiheutuva taipuma voidaan johtaa kaavasta, missä pisteessä x F β L vaikuttavan pistekuorman F aiheuttama taipuma kohdassa x α L : w ( 1 β )( β β α ) FL + α( 1 ) 6 J α FL (11) EI β missä F on pistekuorma, L on palkin jänneväli, β on kuorman etäisyyden tuelta suhde jänneväliin. 1 Kun α ja palkki on suorakaide, saadaan kaava muotoon w ( 1 β ) 1 β β 4 1FL Ebh FL ( 1 ) J β w 1 FL 4 Ebh ( 1 β ) β β + ( 1 ) β 3 FL J

31 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 31(93) Laskenta E I 8500 MN/m 0,65 m (,05 m) 1617 MNm J 40 MN/m,05 m 0,65 m 190 MN 6 Taipuma tasaisella kuormalla: w tas ,1 10 MN/m MNm 0,11 m + 0,01 m 0,131 m 131 mm 4 3 ( 31,1 m) 3 16,1 10 MN/m ( 31,1 m) MN/m,05 m 0,65 m Pistekuormista aiheutuvat taipumat: w w w w,kinostus,f1,f,f3 1,5 1,5 1,5 1 31,1 31,1 31, ,9 10 MN 31,1 m MN/m 0,65 m 3 1,5 5,9 10 MN 31,1 m + 1 0,66 mm 31,1 190 MN 3,4 3,4 3,4 1 31,1 31,1 31,1 3 3,4 7,4 10 MN 31,1 m + 1 0,53 mm 31,1 190 MN 7,1 7,1 7,1 1 31,1 31,1 31, ,4 10 MN 31,1 m MN/m 0,65 m MN 31,1 m MN/m 0,65 m 3 7, MN 31,1 m + 1 0,47 mm 31,1 190 MN 7,9 7,9 7,9 1 31,1 31,1 31,1 3 7,9 6,3 10 MN 31,1 m + 1 0,06 mm 31,1 190 MN (,05 m) (,05 m) 1 3 6,3 10 MN 31,1 m MN/m 0,65 m (,05 m) 3 3 (,05 m) 3 3

32 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 3(93) w w,f4,f5 9,9 9,9 9,9 1 31,1 31,1 31, ,3 10 MN 31,1 m MN/m 0,65 m 3 9,9 6,3 10 MN 31,1 m + 1 0,0 mm 31,1 190 MN ( 1 1) ,8 10 MN 31,1 m 190 MN ( 1 1) 0 mm ,8 10 MN 31,1 m MN/m 0,65 m ( 1,95 m) 3 ( 1,95 m) 3 Tästä voimme päätellä, että pistekuormat eivät vaikuta merkittävästi liimapuupalkin taipumaan. Taipuma siis yhteensä palkin keskellä: w 131 mm + mm kok 133 mm Sallittu taipuma: w sall L mm 155,5 mm w kok Vaikka taipumat ovat sallittujen rajoissa, määrätään palkille esikorotus. Taipuma pysyvällä kuormalla: w tas 3 5 7,1 10 MN/m MNm 0,054 m + 0,0045 m 0,0585 m 60 mm 4 3 ( 31,1 m) 3 7,1 10 MN/m ( 31,1 m) MN/m,05 m 0,65 m Olle Carlingin /8/ mukaan pitkille jänneväleille suositellaan esikorotuksen suuruudeksi 50 % sallitusta taipumasta eli

33 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 33(93) Esikorotus : 0,5 wsall 0,5 155,5 mm 77,5 mm Esikorotuksen suuruudeksi valitaan 80 mm. 6.4 Murtorajatila Liimapuupalkki mitoitetaan murtorajatilassa käyttämällä Rak.Mk:n osan B10 /3/ taulukoissa 4. esitettyjä korjauskertoimia sekä taulukossa 4.3 esitettyjä ominaislujuuksia ja -kimmomoduuleja. Murtorajatilassa pysyvien kuormien kerroin on 1, ja muuttuvien kuormien kerroin 1,6. Palkki mitoitetaan tasakorkeana, b x h 65 x 050. Taulukko. Korjauskertoimet eri aika- ja kosteusluokkayhdistelmille aikaluoka B ja kosteusluokan 1 suhteen/3 s.7/.

34 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 34(93) Taulukko 3. Liimapuun laskentalujuudet murtorajatilassa /3 s.7/. Liimapuupalkin ylittäessä korkeuden 300 mm vähennetään taivutuskapasiteettia kertoimella C f, joka saadaan kaavasta C f (6) h jossa h palkin korkeus (mm). /3/ Kuormat murtorajatilassa Rak.Mk:n osan B1 // mukaan murtorajatilan tasainen kuorma (p d ) on p 1, g + 1,6 q (1) d kok kok missä g kok on tasainen pysyvä kuorma ja q kok on tasainen muuttuva kuorma.

35 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 35(93) Tällöin saadaan, että p. d 1, 7,1 kn/m + 1,6 9 kn/m 3 kn/m F F F F F ( 1, 1,3 + 1,6 15,1) kn 38,9 kn d 1 Gd1 + Qd1 ( 1, 10,3 + 1,6 33,7) kn 66,3 kn d d3 F d4 1, 6,3 kn 7,56 kn ( 1, 1,3 + 1,6 18,5) kn 44,36 kn d5 1,6 5,9 kn d, kinostus 41,47 kn Kuva 4. Havainnekva kuormien sijoittumisesta Momentti Tasaisen kuorman aiheuttama momentti (M d,tas ) saadaan kaavalla p d L 1 a M d, tas (13) 4 L missä p d saadaan kaavalla 1, L on palkin jänneväli ja a on jännevälin ylittävä osuus. /10/ Kuva 5. Havainnekuva tasaisen kuorman sijoittumisesta. Kuvassa I tuki moduulilinjalla I ja A tuki moduulilinjalla A.

36 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 36(93) Tällöin saadaan, että M pd L 1 a 4 L 3 kn/m ( 31,1 m) 1 ( 1 m) 4 ( 31,1 m) d, tas 769 knm. Pistekuormista aiheutuva momentti (M d,1-5,kinostus ) saadaan kaavalla M F a b L d d,1 5,kinostus (14) missä F d on pistekuorma, joka on laskettu kohdassa 6.5.1, a on pistekuorman etäisyys tuelta I ja b on pistekuorman etäisyys tuelta A. /10/ Kuva 6. Havainnekuva pistekuorman sijoittumisesta. Kuvassa I tuki moduulilinjalla I ja A tuki moduulilinjalla A. Tällöin M M M M M M 38,9 kn 3,1 m 8 m 31,1 m d,1 66,3 kn 7,1 m 4 m 31,1 m d, 7,56 kn 7,9 m 3, m 31,1 m d,3 7,56 kn 9,9 m 1, m 31,1 m d,3 44,36 kn 31,1 m 0 m 31,1 m d,5 31 knm 31 knm 1,7 knm 8,7 knm 0 knm 31 knm + 31 knm + 1,7 knm + 8,7 knm d,1 5 49,4 knm

37 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 37(93) Lumikuorman kinostus saadaan laskettua kaavalla 9. M F a b 41,47 kn 1,481 m 9,619 m L 31,1 m d,kinostus d, kinostus 75,5 knm Yhteensä: M 769 knm + 49,4 knm+ 75,5 knm d 3537 knm Taivutus ja kiepahdus Palkin taivutuskestävyys saadaan selville 6M σ d b k k fb (15) bh jossa M d laskentamomentti, f b laskentataivutuslujuus ja k k kerroin joka ottaa huomioon kiepahtamisen. Palkin vaadittava korkeus (h b ) saadaan kaavalla 6M d h b. (16) bkk fm missä M d laskentamomentti, b palkin leveys, f b laskentataivutuslujuus ja k k kerroin joka ottaa huomioon kiepahtamisen. Kerroin k k saadaan Rak.Mk:n osan B10 taulukosta 5. /3 s.8/. Kertoimeen vaikuttava apusuure α k saadaan lausekkeella

38 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 38(93) kk1 α k h Lk (17) b missä k k1 saadaan Rak.Mk:n osan B10 taulukosta 5.3 /3 s.8/, b on palkin leveys, h on palkin korkeus ja L k on palkin kiertymisen estävien sivutukien väli. Kokeillaan ensin palkin kestävyys ilman sivuttaistukia. Tällöin k k 1 0,070, b 0,65 m, h,05 m ja L k 31,1 m. 0,07 α k,05 m 31,1 m,11 0,65 Tällöin taulukon 5. mukaan k 1 α 1,11 k 1 k M d 3441 knm f b k k C f 4338 kn/m 0, fbk ,3 h fbk 1 1,3 0,46 0, kn/m b 0,65 m h,05 m kn/m 1, knm σ b 0,65 m (,05 m) k f k m σ b 19056kN / m > 4338kN / m Tällöin vaadittava palkin korkeus olisi knm 0,65 m 4338 kn/m h b 4,30 m.

39 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 39(93) Rakenne on vinotuettava. Laitetaan vinositeet 4,5 metrin jaolle. Jos jako ei mene tasan, tihennetään jakoa keskellä. Tällä periaatteella k 0, k1 045, b 0,65 m, h,05 m ja L k 4,5 m 0,045 α k,05 m 4,5 m 0,5 0,65 Tällöin taulukon 5. mukaan k k1 1. f b C f kn/m 1 9 fbk ,3 h 0, kn/m b 0,65 m h,05 m fbk 1 1, kn/m 1, knm σ b 0,65 m (,05 m) 1 f m σ b kn/ m 1 fm h knm 0,65 m kn/m b,036 m Vinon pinnan vaikutus Toinen puoli liimapuusta tehdään korkeudeltaan muuttuvaksi kallistuksen aikaansaamiseksi. Kaltevan pinnan vaikutuksesta taivutuslujuutta vähennetään, koska katkaistun reunan taivutusjännitykset ovat yhdensuuntaiset reunan kanssa ja siten muodostavat kulman α puunsyihin nähden. Myös taivutusjännitysten jakautuminen muuttuu verrattuna poikkileikkaukseltaan tasakorkeaan palkkiin.

40 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 40(93) Laskentalujuus saadaan kertomalla puunsyiden suuntainen taivutuslujuus f b vähennyskertoimella k α : 1 k α (18) f b sin α + cos α f jossa f 31 MN/m 1,3 bk f b CF 0,79 18,838 MN/m, kun h 400 mm, f ft 1,3, kun katkaisu on vedetyllä puolella, f f, kun katkaisu on puristetulla puolella. /8/ c Tässä tapauksessa katkaisu on puristetulla puolella, joten 4,3 MN/m f 3,3 MN/m f c 1,3 ja tällöin 1 k α 0, ,838 MN/m sin 1,4 + cos 1,4 3,3 MN/m Tarkistetaan taivutuskestävyys kohdissa, joissa palkin korkeus tulee olemaan alle peruskorkeuden (,05 metriä). Vaadittava korkeus pisteessä 10,0 m (,05 m): h knm 0,65 m 0,997 0, kn/m m 1,78 m Vaadittava korkeus pisteessä 8,0 m (1,95 m): h knm 0,65 m 0,997 0, kn/m m 1,57 m Vaadittava korkeus pisteessä 4,0 m (1,9 m): h knm 0,65 m 0,997 0, kn/m m 1,3 m

41 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 41(93) Kiepahdustukien mitoitus Kohdassa todettiin, että rakenne ei kestä kiepahdusta ellei sen kiepahtamista tueta. Vinositeet mitoitetaan puristavalle voimalle (N d ), mukaan kaavasta N M ( 1 k ) h d d k (19) missä k k1 on kerroin, joka saadaan taulukosta 5.3, M d on palkkiin vaikuttava laskentamomentti ja h on palkin korkeus. /3/ Tässä tapauksessa 3537 knm,05 ( 1 0,07) 1605 kn N d. Vinositeitä tulee palkille kahdeksassa rivissä. Jokaiseen väliin tulee puristuspuolelle liimapuupalkki, jonka korkeus olisi 115 mm, leveys 115 mm, lujuusluokka L40. Viiden palkin nurjahduspituus 435 mm. Viiteen liimapuupalkkiin naulataan molemmille puolille vinopuu, jonka leveys olisi 50 mm, korkeus 150 mm, lujuusluokka T4 ja nurjahduspituus 46 mm. Kolme liimapuupalkkirakennetta palosuojataan molemmilta puolilta ja palkki tuetaan keskeltä, jolloin sen nurjahduspituus on 118 mm. Rakenteessa, jossa on mukana vinopuu, jokaisen sauvan tulisi kestää voima N d ( 8 6) 33,5 kn. Kaikki vinositeet lasketaan hoikkina puristettuina sauvoina. Ensin tarkastetaan poikkileikkauksen puristuskestävyys kaavalla b h fck fc (0) 1,3

42 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4(93) missä, f ck on sauvan puristuskestävyys, b on sauvan leveys ja h on sauvan korkeus. Kestävyys, kun on huomioitu hoikkuus, saadaan kaavalla k σ s c f c 1 (1) missä σ c on puristusjännitys ja kerroin k s saadaan Rak.Mk:n osan B10:n taulukosta 5.3 /3 s.9/. Lasketaan puristetun rakenteen hoikkuus ( λ ) on L λ c () i missä i on poikkileikkauksen jäyhyyssäde ja L c on sauvan nurjahduspituus. Poikkileikkauksen jäyhyyssäde (i) saadaan kaavalla I h i. (3) A 1 missä I on sauvan jäyhyysmomentti, A on sauvan halkaisijan pinta-ala ja h on sauvan korkeus Liimapuun puristuskestävyys (b x h 115x115, L c 4,35 m). 0,115 m 0,115 m 30 MN/m f 1,3 c i ( ) 0,115 m 0, , kn

43 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 43(93) 4,35 m 1 λ 18,33 k s 0, 15 (käytetään alkuvinoutena ) 0,033 m 00 Tällöin 33,5 kn 0,88 1 0,15 305, kn Poikkileikkaus kestää. Sahatavaran puristuskestävyys (b x h 50x100, L c,46 m). 0,50 m 0,150 m 19 MN/m f 1,3 c i ( ) 0,150 m 0, ,6 kn,46 m 1 λ 5, k s 0, 49 (käytetään alkuvinoutena ) 0,043 m 00 Tällöin 33,5 kn 0,63 1 0,49 109,6 kn Poikkileikkaus kestää. Rakenteessa, joka on tuettu keskeltä, liimapuusauvan tulisi kestää voima N d ( 8 ) 100,3 kn. Liimapuun puristuskestävyys (b x h 115x115, L c,1 m). 0,115 m 0,115 m 30 MN/m f 1,3 c i ( ) 0,115 m 0, , kn

44 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 44(93),1 m 1 λ 63,4 k s 0, 36 (käytetään alkuvinoutena ) 0,033 m 00 Tällöin 100,3 kn 0,91 1 0,36 305, kn Poikkileikkaus kestää hyvin. 6.5 Poikittainen jännitys Pystysuoraan kaltevaan liimapuupalkkiin vaikuttavat kuormat jakaantuvat kaltevan pinnan suuntaisiksi ja muodostavat kaltevaan pintaan poikittaisia jännityksiä. Puulla on heikoin lujuus kohtisuoraan puunsyytä vastaan. Lujuuteen vaikuttavat halkeamat, oksat ja kasvuvaihtelut, erityisesti kevätpuu ja sen vaaleiden vuosirenkaiden pehmeät osat. Poikittaisvetolujuutta käytetään vain alueella, jossa poikittaiset vetojännitykset esiintyvät sekundääristen vaikutusten seurauksena, muun muassa rei issä ja lovissa, harjapalkin harjalla ja kaarevissa momentilla kuormitetuissa rakenne-elementeissä. Tutkimuksissa on osoitettu, että poikittainen vetolujuus riippuu eniten kuormitetun puutilavuuden suuruudesta eli kuormitustyypistä ja rakenneosan geometrisestä muodosta. /8 s.65./ Vaikka liimapuupalkki ei varsinaisesti toimi harjapalkkina, tarkistetaan poikittainen jännitys palkin korkeimmassa kohdassa. Tasaisesti kuormitetuilla palkeilla, voidaan arvo k dis ja V ottaa Liimapuukäsikirjan /8/ taulukosta 4.4. V:n ei tarvitse olla kuitenkaan suurempi kuin V b /3, jossa V b on palkin kokonaistilavuus. Poikittaisen jännityksen mitoitusehto on M d σ t 0, tan α kvol f t (4) b h missä α on kattokaltevuus, korkeus. M d on maksimimomentti, b palkin leveys ja h palkin

45 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 45(93) Tässä tapauksessa kulma on hyvin hankala määritellä, mutta kokeillaan arvoil- o la α 10, M d 3,441 MN/ m, 0,65 m b ja,4 m h. Tällöin poikittainen jännitys σ o 3,537 MN/m 0, tan 10 0,65 m t (,4 m) 0,08 MN/m. Määräyksissä annettua perusarvoa on korjattava käyttämällä esimerkiksi korjauskerrointa k vol 1 m V0 kvol kdis (5) V jossa m on vakio, joka määritellään kokeellisesti, usein asetetaan m5, V 0 on viitetilavuus(tavallisesti V 0 0,01 m 3 ), V on karakteristinen tilavuus, joka määritellään rakenne-elementin geometrian mukaan ja k dis on vakio, joka ottaa huomioon jännitysjakauman palkissa. /8/ Tässä tapauksessa saadaan: k k vol vol 0,01 m 1,4 0,65 m f t t (,4 m) 0,4 MN/m 0,51 1,3 σ 0,08 MN/m 0,51 0,51 0,308 MN/m Laskelman mukaan poikittainen jännitys kestää. 0,157 MN/m Todellisuudessa voiman siirtymiskulma on hyvin hankala määritellä. Eli tämän laskelman perusteella ei voida silti olla varmoja, kestääkö yläkolmio halkeamatta. Tällaiset paikat ovat hyvin hankala määritellä ja siksi niille ei yleensä kannata laskea kantavuutta.

46 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 46(93) Tukireaktiot Tasaisesta kuormasta aiheutuva tukivoima (R I,A,tas,d ) saadaan lausekkeella pd R I, A,tas,d ( L + a) (6) missä p d laskentakuorma, L on palkin jänneväli ja a on jännevälin ylittävä osuus. /10/ Tällöin saadaan, että R pd a 3 kn ( L + ) ( 31,1 m + 1 m) 381 knm I, A,tas,d. Pistekuormista aiheutuvat tuki- ja leikkausvoimat tuelle I saadaan kaavalla R F b L d I,piste,d (7) missä F d pistekuorma, joka on laskettu kohdassa joka on laskettu kohdassa 6.5.1, b on pistekuorman etäisyys tuelta A. /10/ R R R R R R 38,9 kn 8 m 31,1 m I,1, piste,d 66,3 kn 4 m 31,1 m I,, piste,d 7,56 kn 3, m 31,1 m I,3, piste,d 7,56 kn 1, m 31,1 m I,4, piste,d 44,36 kn 0 m 31,1 m I,5, piste,d 10 kn 8,5 kn 0,8 kn 0,3 kn 0 kn 10 kn + 8,5 kn + 0,8 kn + 0,3 kn I, piste,d 19,6 kn

47 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 47(93) Pistekuormista aiheutuvat tuki- ja leikkausvoimat tuelle A saadaan kaavalla R F a L d A,piste,d (8) missä F d on pistekuorma, joka on laskettu kohdassa 6.5.1, a on pistekuorman etäisyys tuelta I. R R R R R R 38,9 kn 3,1 m 31,1 m A,1, piste,d 66,3 kn 7,1 m 31,1 m A,, piste,d 7,56 kn 7,9 m 31,1 m A,3, piste,d 7,56 kn 9,9 m 31,1 m I,4, piste,d 44,36 kn 31,1 m 31,1 m I,5, piste,d 9 kn 57,8 kn 6,8 kn 7,3 kn 44,36 kn 9 kn + 57,8 kn + 6,8 kn + 7,3 kn + 44,36 kn I, piste,d 145,3 kn Koska IV-koneen alle ei tule hyötykuormaa, voidaan toisen pään tukivoimaan tehdä sen suuruinen pienennys. Voima (R A,q ) saadaan kaavalla R A,q,d q a c 1,6 (9) L missä q on tasainen kuorma, a on kuormitusalueen keskipisteet etäisyys tuelle ja c on kuormitusalueen leveys. /10/

48 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 48(93) Kuva 7. Havainnekuva tukireaktion muodostumisesta. Tällöin saadaan, että q a c 9 kn/m 9,5 m 3, m R A, q,d 1,6 1,6 43,7 kn. L 31,1 m Lumikuorman kinostuksen aiheuttama tukireaktio saadaan laskettua tuelle I kaavalla ja tuelle A kaavalla 3. R R F b 5,9 kn 9,619 m 1,6 31,1 m d,kinostus I, kinostu s,d F L a 5,9 kn 4,418 m 1,6 31,1 m d,kinostus A, kinostu s,d L 13 kn 33 kn Tuelle I tuleva tukivoima on yhteensä R 381 kn + 19,6 kn + 13 kn 414 kn. I, d Tuelle A tuleva tukivoima on yhteensä R 381 kn + 145,3 kn + 33 kn 43,7 kn 516 kn. A, d

49 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 49(93) 6.5. Tukipinta Palkin puristuskestävyys kohtisuoraan syitä vastaan saadaan määriteltyä lausekkeella R σ (30) c f c bleff jossa l eff tehollinen tukipituus, R laskentatukireaktio ja f c puristuslujuus kohtisuoraan syyn suuntaan vastaan voimassa olevien normien mukaan Tuki A R A, d f 516 k N f 4,3 10 kn/m 1,3 3 ck c 3307,7 kn/m b 0, m l eff σ σ 1,3 1 0,56 m 516 kn 0, m 0,56 m c f c c 4607 kn/m > f c Tukipintaa on levennettävä. Tarvittava tehollinen tukipituus: R 516 kn 0, m 3307,7 kn/m A l eff 0,78 m. b f c Tarkennettuna: b keskim 0,47 m

50 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 50(93) σ c, kn f 0,47 m 0,56 m c, 90 σ c, kn/m > fc, 90 Tarvittava tehollinen tukipituus: l R 516 kn 0,47 m 3307,7 kn/m A eff b fc, 90 0,63 m Tukipinnan levennysperiaate on selitetty kohdassa 10. Tuki I R I f c 414 k N 3 4,3 10 kn/m 1,3 b 0, m l eff 0,83 m 3307,7 kn/m σ c 414 kn 0, m 0,83 m f c σ c 494 kn/m fc Tukipinta on riittävän suuri Leikkausvoimat Rak.Mk:n osan B10 /3/ mukaan leikkausvoimia laskettaessa voidaan palkin yläreunaan vaikuttavia kuormia pienentää lineaarisesti, mikäli ne ovat lähempänä kuin palkin korkeuden etäisyydellä tuelta.

51 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 51(93) Kuormista aiheutuva vähentynyt leikkausvoima tuelle A saadaan kaavalla V A, d 1 + R ( q ( L h) + g L) d A,1 3,piste,d + R d A, kinostus,d a5 L a + h L R A,q,d 5 F d5 a4 + h L a L 4 F d4 (31) missä q d on muuttuva - ja g d on pysyvä tasainen kuorma murtorajatilassa, a on pistekuorman etäisyys tuelta, F 5 ja F 4 on laskettu kohdassa 6.5.1, RA,1 3,piste, d on pistekuormista 1-3 aiheutuva tukivoima ja R A, kinostus, d on kinostuksesta aiheutuva tukivoima. V A,d 1 0,1 m 31,1 m 0,1 m + 44,4 kn +,05 m 31,1 m + 93,6 kn + 33 kn 434 kn ( 14,4 kn/m( 31,1 m,05 m) + 8,5 knm 31,1 m) 1, m,05 m 31,1 m 1, m 7,6 kn 31,1 m Tuelle I vähentämisellä ei ole merkittävää vaikutusta, joten tuen I leikkausvoima saadaan tukireaktiosta V I, d R I, d 414 kn Leikkauskestävyys Leikkauskestävyys saadaan laskettua kaavalla 1,5 V τ kv fv (3) bh jossa V on laskentaleikkausvoima, joka ottaa huomioon mahdollisen loven palkin päässä. fv on laskentaleikkauslujuus ja kv on kerroin,

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1 Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle

Lisätiedot

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta

Lisätiedot

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys

ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä

Lisätiedot

Puurakenteet. Tomi Toratti

Puurakenteet. Tomi Toratti 1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin. Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1

Lisätiedot

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä

Esimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001 Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on

Lisätiedot

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu

Lisätiedot

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7, Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate

Lisätiedot

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso

Lisätiedot

HalliPES 1.0 Yleisesittely

HalliPES 1.0 Yleisesittely HalliPES 1.0 Yleisesittely RoadShow 2015 Tero Lahtela HalliPES 1.0 RAKENNUSTYYPIT teollisuushalli varastohalli urheiluhalli kokoontumis ja liikerakennus pihattonavetta ratsastusmaneesi RUNKOTYYPIT massiivipuurunko

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47

Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47 PUUN ORTOTROPIA VAURIOIDEN AIHEUTTAJANA Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s. 40-47 TIIVISTELMÄ Puu on ortotrooppinen materiaali, mikä on otettava huomioon rakennesuunnittelussa.

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Maatalousrakennusten turvallisuustutkimus 2006

Maatalousrakennusten turvallisuustutkimus 2006 Rakennusta koskevat tiedot 1(6) 1. Rakennusvuosi: 2. Rakennuksen käyttötarkoitus: Sikala Pihatto Parsinavetta Siipikarjakasvattamo, Maneesi Konehalli Varasto Muu, mikä? 3. Rakennuksen lämmitys: Kylmä,

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.

Lisätiedot

MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy

MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela

NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton

Lisätiedot

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Kun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.

Kun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros. 2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET

Lisätiedot

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2

Lisätiedot

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne. LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,

Lisätiedot

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten pääkannattimia. Pääkannatin asennetaan tavallisesti mastopilarien varaan. isäksi käsitellään kolminivelkehiä, koska ne ovat myös eräänlaisia pääkannattimia,

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...

Lisätiedot

Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten

Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten 5/2000 Väli 2 Puupilarikengät Normien mukaan mitoitettu liitoskappale puun ja betonin väliin Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten www.peikko.com 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus 1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN

Lisätiedot

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus Tekn. tri Mika Leivo Puutuotealan osaamiskeskus, Wood Focus Oy/Puuinfo mika.leivo@woodfocus.fi Tässä artikkelissa esitellään pelkistettynä puurakenteiden mitoitusperusteita ja tavanomaisten puurakenteiden

Lisätiedot

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE 1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako

Lisätiedot

ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko

ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko Perustietoja: - Halli 1 jäykistetään pituussuunnassa hallin molempiin päihin sijoitetuilla jäykisteristikoilla JR1 ja JR2. JR1 - Jäykisteristikot suunnitellaan

Lisätiedot

Tietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos

Tietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos Tietoja ohjelmasta Tällä ohjelmalla voidaan tehdä palkkirakenteisen puuvälipohjan värähtelymitoitus. Värähtelymitoituksessa tarkastellaan kävelyn aiheuttamaa värähtelyä ohjeen RIL 05--07 mukaan, kun välipohjapalkit

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt 1 LIITE 16 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...

Lisätiedot

Olennainen rakenneosa palossa

Olennainen rakenneosa palossa 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

SUORAN PALKIN RASITUKSET

SUORAN PALKIN RASITUKSET SUORAN PALKIN RASITUKSET Palkilla tarkoitetaan pitkänomaista rakenneosaa, jota voidaan käsitellä yksiulotteisena eli viivamaisena. Palkkia kuormitetaan pääasiassa poikittaisilla kuormituksilla, mutta usein

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA

Lisätiedot

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot