Sivistyslautakunta nro 6/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 6/2012 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 58 SIVLTK 59 SIVLTK 60 SIVLTK 61 SIVLTK 62 SIVLTK 63 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Sivistsyslautakunnan perustaman n monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto - työryhmän kokoonpanon muuttaminen Lausunnon antaminen kuntakeskuksen ydinalueen kehittämisestä / Rautatien pohjoispuolisen alueen yleiskaavoituksesta Lausunnon antaminen rautatiealueen asemakaavan muutoshankkeesta (kaavameskinnän muuttaminen/tila Fagerpark RN:o ) SIVLTK 64 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 7/2012 SIVLTK 65 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 6/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Kunnantalo klo Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen Backman Heidi, jäsen Calin Elisa, jäsen Halonen Pekka, jäsen Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Huittinen Markku, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Savinainen Tuula, jäsen Muut läsnäolevat Karell Anders, kh:n edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Ojala Cilla, toimistonhoitaja (sihteeri) Asiat Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 SIVLTK 58 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 Sivu 4 SIVLTK 59 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo /2012 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo /2012 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo /2012 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo /2012 Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo /2012 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo /2012 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo ei päätöksiä 28/2012 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård ei päätöksiä 3/2012 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts ei päätöksiä 4/2012 jälkeen

5 Sivu 5 SIVLTK 60 LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ Liite 1 Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta alkaen. Kotihoidon tuki on alle 3- vuotiaiden kotihoitoon tarkoitettu lakisääteinen tuki, kun taas kotihoidon tuen kuntalisä on ns. ei- lakisääteinen kunnan omaan harkintaan perustuva tukimuoto. Kotihoidon tuen kuntalisää maksettiin n kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti määräaikaisesti ajalle kotihoidontuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Kuntaliitto selvitti keväällä 2012 kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa (320) maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää. Selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa (31 %) ja se on suunnitteilla 6 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa/lapsi (vaihteluväli euroa/lapsi). Alle 3-vuotiaille, kuntalisää maksetaan keskimäärin 158 euroa/lapsi ja yli 3-vuotiaille 105 euroa/lapsi. Niissä kunnissa (40), joissa kotihoidon tuen kuntalisän suuruus on sidottu lasten lukumäärään perheissä, sisaruskorotus on keskimäärin 80 euroa/lapsi. Neljäkymmentä (40) kuntaa ilmoitti, että kuntalisällä on ollut vaikutusta kunnallisen päivähoidon kysyntään. Muutama kunta katsoi, että kuntalisän vaikutus on ollut melko vähäinen. Suurin osa kunnista ilmoitti, että kuntalisällä on ollut muun muassa seuraavia vaikutuksia: alle 3-vuotiaita on kunnallisessa hoidossa vähemmän, vuorohoidon kysyntä lievästi laskenut, joidenkin lasten tarpeisiin on riittänyt kuntalisän lisäksi kerhot, töihin lähtemistä on siirretty, tuki on hillinnyt kunnallisen päivähoidon kysynnän kasvua ja sitä on käytetty apuna, jos on ollut pulaa päivähoitopaikoista.

6 Sivu 6 Lähes kaikki kuntalisää maksavista kunnista (92) on asettanut erityisiä ehtoja kuntalisän maksamiselle. Lohjalla tehtiin keväällä 2011 selvitystä kuntalisän mahdollisesta käyttöönotosta ja erilaisista kuntalisämalleista. Selvityksessä todettiin, että kotihoidon tuen kuntalisään on mahdotonta löytää mallia, jolla kotihoidon tuki saataisiin säästöjä tuottavaksi. Yksittäisen lapsen osalta kotihoidon tuen kustannus kuntalisineen on edullisempi kuin kunnallisen tai yksityisen päivähoitopaikan kustannus, mutta kuntalisän maksaminen kaikille jo kotihoidon tuella hoidettaville lapsille lisää käyttöönoton kustannuksia. Käytännössä on todettu, että vanhemmat erittäin harvoin siirtävät jo päivähoidossa aloittaneen lapsen kotihoitoon, joten siirtymä hoitomuotojen välillä tapahtuu vanhempien tehdessä hoitomuodon valintapäätöstä vanhempainloman päättyessä. Perheen tulomuodostuksen lisäksi tähän valintaan vaikuttavat arvot. Jos päivähoitopaikasta kotihoidon tuelle siirtyvien määrä on pieni ja se sijoittuu eri puolille kaupunkia, ei sillä ole vaikutusta päivähoidon henkilöstömenoihin tai investointeihin lähivuosien aikana. Kotihoidon tuen kuntalisän voidaankin katsoa olevan ennen kaikkea pienten lasten hoitojärjestelmän laatutekijä, jolla mahdollistetaan perheiden arvomaailman mukainen hoitomuodon valinta lapselle. Tässä on tarkasteltu kuntalisän vaikutuksia ajalla Tarkastelujakso on edelleen kohtuullisen lyhyt ja sisältää muutoksia mm. globaalissa maailmantaloudessa, jonka vaikutuksia perheiden työllisyydessä ja taloudessa ja sitä kautta kuntalisän käytössä on vaikea arvioida. Edelleen päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat suuntaa-antavia. Talousarviossa vuodelle 2012 on varattu e kuntalisän maksamista varten. Määrärahaa saisi enimmillään olla käytettynä tilanteessa ,2 % ( ,11 e) toteuman ollessa kuntalisän kohdalla 54,2 % (n ,05 e). Mikäli kuntalisäkustannukset jatkuvat loppuvuoden samansuuruisina, tullaan talousarvioon varattu määräraha alittamaan niukasti, lopullisen kuntalisäkustannuksen ollessa n e vuositasolla. Tarkastelujakson perusteella voidaan todeta, että n kunnan käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisäsaajien määrä on pysynyt vakaana heti käyttöönoton jälkeisen nousun jälkeen. Tammikuussa 2010 kotihoidossa oli 143 lasta, joista 126 oli tuolloin käyttöön otetun kuntalisän piirissä. Tarkastelujakson aikana kotihoidossa olleiden lasten määrä ei tuon ajankohdan jälkeen ole enää laskenut alle 160 lapsen. Myös kuntalisän piirissä olevien lasten lukumäärä nousi heti helmikuussa 2010 noin lapsen tasolle, jolla se on sittemmin säilynyt, muutamaa poikkeuskuukautta lukuun

7 Sivu 7 ottamatta. Kuntalisän kustannukset ovat seuranneet sen piirissä olleiden lasten määrää vakiintuen euron kuukausittaiseen kustannukseen. Vuositasolla kustannukset ovat lähes euroa. Myös kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten (0-3 ja 3-5-vuotiaat, perhepäivähoito ja päiväkodit yhteen laskien) määrät ovat pysyneet karkeasti samalla tasolla tarkasteluvälillä Kun päivähoitoon jo sijoituspäätöksen saaneet, mutta eivät vielä hoidossa aloittaneet lapset lasketaan mukaan, kasvaa päivähoidossa olevien 0-5-vuotiaiden määrä päivähoidossa yhteensä jälkeen 31 lapsella. Kasvusta 0-3-vuotiaiden osuus on 18 lasta. Samanaikaisesti Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet:n antamiin tietoihin perustuen 0-3-vuotiaiden määrä n kunnassa on vähentynyt vuoden 2009 (31.12) 352:sta vuoden 2011 lukuun 324. Kaikkinensa 0-6-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt tarkasteluvälillä lapsesta 611 lapseen. Koska lasten määrä kunnassa on vähentynyt ja päivähoidossa olevien lasten määrä tilanne huomioon ottaen lisääntynyt, on päivähoidossa olevien osuus ikäluokasta kasvanut. Tämä huolimatta kuntalisästä. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja alun muutamaa paikkaa lukuun ottamatta. Tarkastelujakson perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. Oheismateriaalia ja liitteitä - liitteenä kaaviot ja taulukot kuntalisästä Valmistelu: varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma, puh , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytaikaista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita ja

8 Sivu 8 - esittää kunnanhallitukselle että se ehdottaa valtuustolle, ettei kuntalisän käyttöä jatketa jälkeen.

9 Sivu 9 SIVLTK 61 SIVISTSYSLAUTAKUNNAN PERUSTAMAN SIUNTION MONIALAINEN NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTO - TYÖRYHMÄN KOKOONPANON MUUTTAMINEN (SIVLTK ) asetti Nuorisolain 7 a:n edellyttämän monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston lain edellyttämällä kokoonpanolla. Palveluverkoston puheenjohtajana on toiminut sivistyslautakunnan puheenjohtaja Carl-Johan Gottberg ja sihteerinä sivistystoimenjohtaja Tina Nordman. Muut jäsenet ovat olleet: Ingrid Forsell (Kirkkonummen Työ- ja elinkeinotoimiston paikallisjohtaja), Thomas Hellström (lähi- ja koulupoliisi), Taru Keskinen,(n seurakunnat) Petteri Niemi ja Richard Westman (nuoriso-ohjaajat), Markus Majanen (suomenkielinen koulupsykologi), Johanna Lindholm (koulukuraattori), Andrea Tandefelt (kouluterveydenhoitaja) Outi Kenni (kieltenopettaja/opintoohjaajaksi opiskeleva) Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja pohtinut n kunnan nuorison tilannetta sekä: o suunnitellut yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken jotta nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihto olisi sujuvaa o pohtinut miten koota paikallistason yleisiä tietoja nuorten koulu- ja opiskelutilanteesta, toimeentulo- tai muista asiakkuuksista, työllisyystilanteesta, asumisesta ja harrastuksista o selvittänyt miten ohjata nuoria tarvittaviin palveluihin tai saattaa nuoria heidän siirtyessä palvelusta toiseen o suunnitellut miten usein palveluverkoston tulisi jatkossa kokoontua ja millaisella kokoonpanolla Työryhmä tulee jatkossa kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa (syksyllä ja alkuvuodesta). Työryhmä ehdottaa että työryhmän kokoonpano olisi jatkossa seuraava: puheenjohtaja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Carl-Johan Gottberg, sihteeri sivistystoimenjohtaja Tina Nordman. Muut jäsenet: Ingrid Forsell (Kirkkonummen Työ- ja elinkeinotoimiston paikallisjohtaja), Thomas Hellström (lähi- ja koulupoliisi), Juha Lilja (vapaa-aikapäällikkö), Taru Keskinen,(n seurakunnat) Petteri Niemi (nuorisotoimi), Johanna Lindholm (oppilashuolto), etsivä nuorisotyön edustaja ja Outi Kenni (opinto-ohjaaja Aleksis Kiven koulu) Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman puh , s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää

10 Sivu 10 - muuttaa n monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto nimisen työryhmän kokoonpanoa - että työryhmän kokoonpano on jatkossa työryhmän ehdotuksen mukaisesti seuraava: puheenjohtaja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Carl- Johan Gottberg, sihteeri sivistystoimenjohtaja Tina Nordman. Muut jäsenet: Ingrid Forsell (Kirkkonummen Työ- ja elinkeinotoimiston paikallisjohtaja), Thomas Hellström (lähi- ja koulupoliisi), Juha Lilja (vapaaaikapäällikkö), Taru Keskinen,(n seurakunnat) Petteri Niemi (nuorisotoimi), Johanna Lindholm (oppilashuolto), etsivä nuorisotyön edustaja ja Outi Kenni (opinto-ohjaaja Aleksis Kiven koulu)

11 Sivu 11 KH:78 /2008 SIVLTK 62 Oheismateriaalia LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTAKESKUKSEN YDINALUEEN KEHITTÄMISESTÄ / RAUTATIEN POHJOISPUOLISEN ALUEEN YLEISKAAVOITUKSESTA Tekninen lautakunta pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa kuntakeskuksen, rautatien pohjoispuolisen alueen yleiskaavoituksesta. Kunnan lautakuntien rooli kaava-asioissa käsittää lähinnä kaavoituksen vaikutusten arvioinnin. Lautakuntien tulee siksi lausua oman hallinnonalansa kannalta tärkeitä seikkoja, jotta kaavoittaja pystyy laatimaan kaavan huomioiden mahdollisimman hyvin myös ao. hallinnonalan tarpeet. Vaikutuksia tulee arvioida mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen, yhdyskunta- ja energiatalouden, luonnon ja luonnonvarojen, maiseman, kaupunkikuvan, kulttuuriperinnön, rakennetun ympäristön, ihmisten elinolojen ja elinympäristön sekä muiden vaikutusten kannalta. Tavoitteena on tuoda esille kaikki ennustettavissa olevat vaikutukset, jotta kunnanvaltuusto tietää päättäessään kaavasta, mihin kunta on sitoutumassa esimerkiksi palvelujen tuottamisen suhteen. Ihannetilanteessa kunnanvaltuustolla olisi kaavasta päättäessään arvio kunnalle aiheutuvista kokonaiskuluista ja toisaalta myös arvio tulopohjan vahvistumisesta. Sivistyslautakunnan kannalta on tärkeää uuden kaava-alueen kyseessä ollen ottaa kantaa mm. - miten uuden alueen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosalueiden palvelut järjestetään; - onko kaava-alueelta tarpeen varata tonttia esim. koulua tai päiväkotia varten ja - millaisia kustannuksia sivistystoimelle kertyy uusista oppilaista ja varhaiskasvatuksen asiakkaista. Alueen palvelut sijaitsevat pääosin kuntakeskuksessa (koulut, päiväkodit, terveyskeskus, elintarvikeliike, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut). n asukkaat käyttävät työmatkoillaan ja asioidessaan pk-seudulla myös Kirkkonummen ja Espoon palveluita. Alueella asuville lapsille ei ole tarpeen järjestää koululaiskuljetuksia, koska matkat esiopetusyksiköihin ja kouluihin ovat lyhyitä. Kaavoituksessa tulee varmistaa, että koulutiet alueen asuinalueilta kouluihin ja esiopetusta antaviin yksiköihin pysyvät turvallisina ja uudet kulkureitit rakennetaan lapsiystävällisiksi ja turvallisiksi. n koulut sijaitsevat tällä hetkellä kuntakeskuksessa ja jo nykyisellä oppilasmäärällä on olemassa tarve lisäinvestoinneille. Sjundeå svenska skolanissa laajennusta tehdään parhaillaan. Aleksis Kiven koulun tilapuute on

12 Sivu 12 väliaikaisesti ratkaistu Toukolan koulurakennuksella, johon on sijoitettu suomenkielinen esi- ja alkuopetus. Keskusta-alueen kehittyessä ja n Sydän- hankkeen edistyessä kunnan tulee ryhtyä pikaisesti suunnittelemaan miten kunta pystyy vastaamaan kasvavan oppilasmäärän tuomaan haasteeseen keskustan alueella. n eteläinen alue kasvaa myös koko ajan eikä Päivärinteen koulukaan pysty ottamaan vastaan kovin monta uutta oppilasta. Kunnassa tullaan tarvitsemaan uusia oppilaspaikkoja ja uuden alakoulun rakentaminen lienee tarpeen. Mikäli Störsvikin alueelle tulevaisuudessa rakennetaan uusi päiväkoti ja suomenkielinen alakoulu, kuntakeskuksen suomenkielisestä koulusta vapautuu oppilaspaikkoja. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina TEKNLTK/TEKN Liite/Bilaga 1 Kuntakeskus Valmistelija hallinnon suunnittelija Katja Kneckt, puh. (09) , s- posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus Lautakunta toteaa lausuntonaan kuntakeskuksen rautatien pohjoispuolisen alueen yleiskaavasta seuraavaa: - Mikäli alueen asukasmäärä kasvaa runsaasti, tulee alueelle varautua rakentamaan kasvavan oppilasmäärän vuoksi lisää koulutiloja ja mahdollisesti myös päiväkoti. - Koulu- ja esiopetusikäisille alueen asukkaille tulee varmistaa turvalliset koulutiet.

13 Sivu 13 TEKNLTK:304 /2011 SIVLTK 63 Oheismateriaalia LAUSUNNON ANTAMINEN RAUTATIEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSHANKKEESTA (KAAVAMESKINNÄN MUUTTAMINEN/TILA FAGERPARK RN:O ) Tekninen lautakunta pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa rautatiealueen asemakaavan muutoksesta. Kunnan lautakuntien rooli kaava-asioissa käsittää lähinnä kaavoituksen vaikutusten arvioinnin. Lautakuntien tulee siksi lausua oman hallinnonalansa kannalta tärkeitä seikkoja, jotta kaavoittaja pystyy laatimaan kaavan huomioiden mahdollisimman hyvin myös ao. hallinnonalan tarpeet. Vaikutuksia tulee arvioida mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen, yhdyskunta- ja energiatalouden, luonnon ja luonnonvarojen, maiseman, kaupunkikuvan, kulttuuriperinnön, rakennetun ympäristön, ihmisten elinolojen ja elinympäristön sekä muiden vaikutusten kannalta. Tavoitteena on tuoda esille kaikki ennustettavissa olevat vaikutukset, jotta kunnanvaltuusto tietää päättäessään kaavasta, mihin kunta on sitoutumassa esimerkiksi palvelujen tuottamisen suhteen. Ihannetilanteessa kunnanvaltuustolla olisi kaavasta päättäessään arvio kunnalle aiheutuvista kokonaiskuluista ja toisaalta myös arvio tulopohjan vahvistumisesta. Sivistyslautakunnan kannalta on tärkeää uuden kaava-alueen kyseessä ollen ottaa kantaa mm. - miten uuden alueen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosalueiden palvelut järjestetään; - onko kaava-alueelta tarpeen varata tonttia esim. koulua tai päiväkotia varten ja - millaisia kustannuksia sivistystoimelle kertyy uusista oppilaista ja varhaiskasvatuksen asiakkaista. Alueen palvelut sijaitsevat pääosin kuntakeskuksessa (koulut, päiväkodit, terveyskeskus, elintarvikeliike, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut). n asukkaat käyttävät työmatkoillaan ja asioidessaan pk-seudulla myös Kirkkonummen ja Espoon palveluita. Alueella asuville lapsille ei ole tarpeen järjestää koululaiskuljetuksia, koska matkat esiopetusyksiköihin ja kouluihin ovat lyhyitä. Kaavoituksessa tulee varmistaa, että koulutiet alueen asuinalueilta kouluihin ja esiopetusta antaviin yksiköihin pysyvät turvallisina ja uudet kulkureitit rakennetaan lapsiystävällisiksi ja turvallisiksi. n koulut sijaitsevat tällä hetkellä kuntakeskuksessa ja jo nykyisellä oppilasmäärällä on olemassa tarve lisäinvestoinneille. Sjundeå svenska skolanissa laajennusta tehdään parhaillaan. Aleksis Kiven koulun tilapuute on

14 Sivu 14 väliaikaisesti ratkaistu Toukolan koulurakennuksella, johon on sijoitettu suomenkielinen esi- ja alkuopetus. Keskusta-alueen kehittyessä ja n Sydän- hankkeen edistyessä kunnan tulee ryhtyä pikaisesti suunnittelemaan miten kunta pystyy vastaamaan kasvavan oppilasmäärän tuomaan haasteeseen keskustan alueella. n eteläinen alue kasvaa myös koko ajan eikä Päivärinteen koulukaan pysty ottamaan vastaan kovin monta uutta oppilasta. Kunnassa tullaan tarvitsemaan uusia oppilaspaikkoja ja uuden alakoulun rakentaminen lienee tarpeen. Mikäli Störsvikin alueelle tulevaisuudessa rakennetaan uusi päiväkoti ja suomenkielinen alakoulu, kuntakeskuksen suomenkielisestä koulusta vapautuu oppilaspaikkoja. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina TEKNLTK/TEKN Liite/Bilaga 2 rautatiealue - Oheismateriaalina TEKNLTK/TEKN Liite/Bilaga 3 rautatiealue Valmistelija: hallinnon suunnittelija Katja Kneckt, puh. (09) , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus Lautakunta toteaa lausuntonaan rautatiealueen asemakaavan muutoksesta seuraavaa: - Mikäli alueen asukasmäärä kasvaa runsaasti, tulee alueelle varautua rakentamaan kasvavan oppilasmäärän vuoksi lisää koulutiloja ja mahdollisesti myös päiväkoti. - Koulu- ja esiopetusikäisille alueen asukkaille tulee varmistaa turvalliset koulutiet.

15 Sivu 15 SIVLTK 64 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 7/2012 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan 56,2 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla heinäkuun lopun tasolla 58,3 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua suurimpina (61,9 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua pienempinä (56,6 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 7/2012. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi.

16 Sivu 16 SIVLTK 65 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi.