KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA Voimassa alkaen

2 SISÄLLYS TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA Tavoite Kuntoutujat Henkilöstö Rakenne Toteutus Sisältö Työhönvalmennuksen alkukartoitus Työhönvalmennuksen ohjelma alkukartoituksen jälkeen Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen Työharjoittelu Työhönvalmennuksessa käsiteltävät teemat Päätösvaihe Työhönvalmennuksen seurantapäivät tai seurantakäynnit Arviointi ja mittaaminen... 13

3 TYÖHÖNVALMENNUKSEN PALVELULINJA 1 Tavoite 2 Kuntoutujat Vuoden 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevat avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä palvelulinja on työhönvalmennusta koskeva palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty työhönvalmennuksen sisältö, rakenne ja henkilöstö. Työhönvalmennukseen sisältyy alkukartoitus, joka voi olla lyhempi, jos kuntoutuja on ollut kuntoutustutkimuksessa tai työkokeilussa ennen työhönvalmennusta. Kuntoutusjaksot toteutetaan yksilöllisesti, mutta palveluntuottaja voi koota samanaikaisesti työhönvalmennuksessa olevista kuntoutujista ryhmiä. Työhönvalmennuksen tavoitteena on työllistyminen työelämävalmiuksien lisääminen ja parantaminen erilaisten työtehtävien kokeileminen pitkäkestoisesti, ensisijaisesti ulkopuolisissa työpaikoissa erilaisiin ammatteihin tai tehtäviin soveltuvuuden selvittäminen tietynlaisissa työtehtävissä suoriutumisen selvittäminen sopivan koulutusalan etsiminen, ellei työllistyminen ilman uutta koulutusta tai lisäkoulutusta ole mahdollista kuntoutusprosessin myötä työelämässä pysymisen tukeminen ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen. Työhönvalmennus on osa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, jolla tuetaan vajaakuntoisen henkilön työelämässä jatkamista, työllistymistä tai työelämään palaamista. Jos kuntoutujalla on runsaasti selvittämistarpeita, työkokeilu on yleensä sopivampi vaihtoehto, mutta jos keskeistä on konkreettinen työharjoittelu, työhönvalmennus on sopivampi vaihtoehto. Työhönvalmennus voi olla tarpeen ammatillisten suunnitelmien varmistamiseksi, tai sitä voidaan tarvita suoran työllistymisen tukemiseksi. Työhönvalmennuksessa kiinnitetään huomiota sekä työssä suoriutumiseen että työelämässä tarvittaviin sosiaalisiin taitoihin, kuten vuorovaikutustaitoihin, täsmällisyyteen ja yhteistyökykyyn. Kuntoutujan kanssa selvitetään hänen mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään selvitä työelämässä tai löytää sopiva työ- tai koulutusala tai työpaikka. Kuntoutujan motivoituminen, sitoutuminen tavoitteisiin ja voimavarojen riittävyys ovat tärkeitä kuntoutuksen etenemiselle. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille (KKRL 6 ) henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Heillä voi olla riski syrjäytyä työmarkkinoilta.

4 2 Ennen työhönvalmennuksen aloittamista kuntoutujan terveydentilan tulee olla riittävästi selvitetty joko lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Aiempien hoitosuunnitelmien tulee olla riittävän pitkällä, jotta kuntoutuksessa voidaan paneutua työssä selviytymisen arviointiin ja tukemiseen. Työhönvalmennusta voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä kuntoutustutkimus tai työkokeilu, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta. Kuntoutuspäätöksen tekijän tulee varmistaa ennen kuntoutuspäätöstä, että aiemmat hoitosuunnitelmat ovat toteutuneet, jotta kuntoutuksessa voidaan erityisesti paneutua työssä selviytymisen käytännön kysymyksiin. Kuntoutukseen soveltuvat aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä. Lisäksi kuntoutukseen soveltuvat nuoret, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, jos opiskelu on keskeytynyt, tai löytää sopiva koulutusala. Keskeistä on kummallakin kohderyhmällä työllistymisen tavoitteen selkiyttäminen ja työelämään pääsemisen tukeminen. 3 Henkilöstö Työhönvalmennuksen alkukartoituksen ja varsinaisen työhönvalmennuksen toteuttaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu työpari ja vähintään yksi erityistyöntekijä. Työpari Työhönvalmennuksesta vastaa työpari, johon kuuluvat työelämän asiantuntija** sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK), psykologi/neuropsykologi, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), opettaja, erityisopettaja, fysioterapeutti/työfysioterapeutti tai toimintaterapeutti Toisella työparin jäsenellä tulee olla vähintään terveys- tai sosiaalialan opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen ammattitutkinto. Molemmilla työparin jäsenillä pitää olla ammatillisesta kuntoutustyöstä vähintään kolmen vuoden kokemus. Työparin jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Työparin työelämän asiantuntijalla voi olla myös toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään kolme vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. Työpari voi vastata samanaikaisesti enintään 12:sta Kelan kuntoutujasta. Moniammatillisen työryhmän työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

5 3 Erityistyöntekijät* Moniammatilliseen työryhmään kuuluva työparin kanssa työskentelevä erityistyöntekijä* Kuntoutukseen tulee työparin jäsenten lisäksi osallistua vähintään yksi erityistyöntekijä alla olevista ammattinimikkeistä - psykologi/neuropsykologi - sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) - kuntoutuksen ohjaaja (AMK) - fysioterapeutti/työfysioterapeutti - toimintaterapeutti - erityisopettaja Kyseisellä erityistyöntekijällä pitää olla ammatillisesta kuntoutustyöstä vähintään kolmen vuoden kokemus. Työparin jäsenten ja kyseisen erityistyöntekijän tulee olla eri ammattinimikkeitä edustavia työntekijöitä. Muut erityistyöntekijät * Edellä mainitun pakollisen erityistyöntekijän lisäksi kuntoutukseen voi osallistua kuntoutujan tarpeen mukaan myös muita erityistyöntekijöitä, joita voivat olla työterveyshoitaja, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, lääkäri, erikoislääkäri, fysioterapeutti, työfysioterapeutti, työelämän asiantuntija**, IT-ohjaaja, opintoohjaaja, kuntoutusohjaaja, psykologi/neuropsykologi, opettaja tai erityisopettaja. Omaohjaaja* Toinen työparin jäsenistä toimii kuntoutujan omaohjaajana, jonka kanssa kuntoutuja voi jakson aikana halutessaan keskustella kuntoutukseensa liittyvistä kysymyksistä ja joka tukee häntä työharjoittelun aikana. Muu kuntoutushenkilöstö* Henkilöstöön voi kuulua myös muuta henkilöstöä, esim. lähihoitaja, ravitsemusneuvoja, liikunnanohjaaja tai vapaa-ajanohjaaja. Palveluntuottajalla tulee olla riittävä henkilöstö suhteessa ryhmän kuntoutujien määrään. 4 Rakenne Työhönvalmennuksen kokonaispituus on enintään 120 vuorokautta ja 23 seurantapäivää tai seurantakäyntiä. Jos työhönvalmennukseen ei sisälly työharjoittelua ulkopuolisessa työpaikassa, kokonaispituus on enintään 60 vuorokautta eikä siihen sisälly enää seurantapäivää tai -käyntikertoja. Moniammatillisen työryhmän työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

6 4 Työhönvalmennus alkaa yhdenjaksoisesti toteuttavalla alkukartoituksella, joka kestää on 2 5 vuorokautta. Sen jälkeen välittömästi jatkuvan työhönvalmennuksen pituus on enintään 115 vuorokautta. Työhönvalmennus toteutetaan yhtäjaksoisesti. Tarvittaessa työhönvalmennus voidaan kuitenkin toteuttaa jaksoissa, jos esimerkiksi ulkopuolisten työharjoittelupaikkojen saaminen tai tarvittavat terveydenhuollon tutkimukset edellyttävät tätä. Jos palveluntuottaja on koonnut Kelan kuntoutujista ryhmiä, niiden koko voi olla enintään 12 henkilöä. Kelassa tehdään työhönvalmennuksesta kuntoutuspäätös enintään 123 vuorokaudesta, joista 3 on seurantapäivää tai käyntiä. Sen jälkeen tehdään mahdolliset jatkopäätökset palveluntuottajan lyhyen kuntoutusselosteen ja suosituksen perusteella. Tähän ei tarvita uutta kuntoutushakemusta. Työhönvalmennuksessa myönnetään enintään 20 lisäseurantapäivää tai käyntiä. Jos kuntoutus keskeytyy 60 päivän jälkeen, tehdään lakkautuspäätös. Valmennuspäivät ja työharjoittelupäivät Työhönvalmennus kestää alkukartoitus pois lukien enintään valmennuspäivää. Jos työhönvalmennus toteutetaan päivän kestoisena, tästä työhönvalmennuksesta ulkopuolisissa työpaikoissa tapahtuvaa työharjoittelua tulee olla vähintään 60 päivää. Ulkopuoliseksi työharjoittelupaikaksi ei katsota sosiaalisia yrityksiä, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan omia työkokeilutiloja ja vastaavia. Ulkopuolisen työharjoittelupaikan saamiseksi työhönvalmennus voidaan keskeyttää välillä. Jos ulkopuolista työharjoittelupaikkaa ei löydy lainkaan, kuntoutus lopetetaan vähintään työhönvalmennuspäivän jälkeen (ei sisällä alkukartoituspäiviä 2-5 vrk) ja kuntoutuja ohjataan muuhun tarkoituksenmukaiseen kuntoutukseen. Ulkopuolinen työharjoittelu voidaan toteuttaa alussa siirtymävaiheessa niin, että osa viikon päivistä toteutuu palveluntuottajan tiloissa ja osa ulkopuolisen työharjoittelupaikan tiloissa. Työhönvalmennus ja siihen sisältyvä alkukartoitus toteutetaan avomuotoisesti, arkipäivisin maanantaista perjantaihin. - Palveluntuottajan tiloissa tapahtuva työhönvalmennuksen avopäivän kesto on vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilön antama ohjattu ohjelma on vähintään 5 tuntia. - Ulkopuolisessa työharjoittelussa päivän kesto on vähintään 5 tuntia. Alkukartoituksen jälkeen työhönvalmennus voidaan toteuttaa työhönvalmennuksen alussa, enintään kuukauden ajan, lyhyemmällä ohjelmalla seuraavasti: - Päivän pituus voi olla yksilöllisesti perusteltuna lyhempi, vähintään 5 tuntia päivässä. Kuntoutuksen ammattihenkilön antaman ohjatun ohjelman pituuden on oltava tällöin vähintään 4 tuntia. - Valmennuspäiviä voi olla vähemmän viikkoa kohden mutta kuitenkin vähintään 3 päivää/viikko. - Jousto ei koske ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvaa työharjoittelua.

7 5 Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa alkukartoituksessa ja alkuvaiheessa ennen kuin työharjoittelu tapahtuu ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksien takia. Kuntoutuspalvelua ei toteuteta viikonloppuisin, mutta majoitus ja täysihoito voidaan järjestää edellä mainituilla perusteilla myös silloin. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun työhönvalmennuksen työharjoittelu tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa. Majoitus voidaan järjestää joko palveluntuottajan omissa majoitustiloissa tai ulkopuolisissa tiloissa, esimerkiksi majoitusliikkeessä tai erillisessä huoneistossa. Seurantapäivät tai seurantakäynnit Työhönvalmennukseen kuuluu 3 23 seurantapäivää tai seurantakäyntiä. Työhönvalmennuksen päätyttyä toteutetaan 3 kuukauden kuluessa vähintään pääsääntöisesti 3 avopäivää tai käyntikertaa. Jos työllistymistavoite on saavutettu eikä ole enää aiheellista jatkaa kuntoutusta ensimmäisen seurantapäivän jälkeen, kuntoutus voidaan päättää tähän. Yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan myöntää 3 seurantapäivän lisäksi enintään 20 lisäseurantapäivää tai seurantakäyntiä, jotka toteutetaan vuoden kuluessa työhönvalmennuksen päättymisestä. Seurantapäivä pidetään vain palveluntuottajan tiloissa ja seurantapäivän pituus on vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilön antaman ohjatun ohjelman osuus on vähintään 5 tuntia. Seurantakäynti voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa tai ulkopuolisissa muissa tiloissa. Palveluntuottajan edustajan ulkopuolisiin tiloihin tekemän seurantakäynnin (asiantuntijan käyntikerta) tai kuntoutujan palveluntuottajan tiloihin tekemän seurantakäynnin ohjelma kestää 2 4 tuntia. Kuntoutuja on aina mukana käyntikerroilla. 5 Toteutus 5.1 Sisältö Työhönvalmennuksen pääsisältöjä ovat alkukartoitus, työharjoittelu, yksilöohjaus ja seurantapäivät tai seurantakäynnit, joista keskeisin osio on työharjoittelu. Kuntoutus on yksilöllistä, mutta ryhmätoimintoja käytetään, jos palveluntuottajalla on sopiva ryhmä. Yksilö- ja ryhmäohjauksessa käsitellään erilaisia teemoja. Työhönvalmennus tulee aloittaa neljän viikon kuluessa, kun Kela on tehnyt kuntoutuspäätöksen. Kuntoutus voidaan poikkeuksellisesti aloittaa myöhemminkin, jos viivästymiseen on perusteltu syy. Tarvittaessa palveluntuottaja voi varmistaa työhönvalmennuksen oikea-aikaisuuden esimerkiksi haastattelemalla kuntoutujaa puhelimitse ennen varsinaisen kuntoutuksen alkamista.

8 6 5.2 Työhönvalmennuksen alkukartoitus Työhönvalmennuksen alkukartoituksen tavoitteena on laatia alustava suunnitelma työhönvalmennuksen toteuttamisesta sekä selvittää kuntoutujan ammatilliset edellytykset kuntoutukselle. Alkukartoituksessa tai myöhemmin työhönvalmennuksen aikana voidaan todeta, että työhönvalmennusta ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa vaan kuntoutus keskeytyy ja kuntoutuja ohjataan muuhun kuntoutuksen tai muiden palvelujen piiriin. Työhönvalmennuksen alussa palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle informaatio- ja tutustumistilaisuuden, jossa kuntoutuja perehtyy henkilöstöön, tiloihin ja toimintaan sekä turvaohjeisiin. Jos kuntoutuja on ollut kuntoutustutkimuksessa tai työkokeilussa ennen työvalmennusta tai hänen tilanteensa ei tarvitse tarkempaa selvittelyä, voi riittää 2 päivän alkukartoitus. Jos alkukartoituksessa on useampi kuntoutuja samaan aikaan, toiminta voidaan järjestää myös ryhmämuotoisesti, esim. yhteisissä liikunta- ja keskusteluryhmissä. Alkuhaastattelu ja tavoitteen asettaminen Alkuvaiheessa eli kahden ensimmäisen päivän aikana kuntoutujaa haastattelee vähintään kolme työntekijää. Haastattelut sisältävät työparin jäsenten tekemät yksilöhaastattelut psykologin, sosiaalityöntekijän/sosionomi (AMK) tai kuntoutusohjaajan (AMK) tekemän yksilöhaastattelun, jos hän ei ole työparin jäsen tarvittaessa fysioterapeutin tai toimintaterapeutin haastattelun, jos ei ole työparin jäsen tarvittaessa muiden erityistyöntekijöiden tekemät yksilöhaastattelut. Haastattelut tai tapaamiset voidaan toteuttaa niin, että kaksi työntekijää tekee ne samanaikaisesti. Työntekijöiden tulee pystyä tekemään standardissa määritellyt tarvittavat mittaukset. Jos alkukartoitus toteutetaan vain 2 vuorokauden pituisena ja kuntoutuja on ollut hiljattain kuntoutustutkimuksessa tai työkokeilussa, alkuvaiheen haastatteluista ei tarvitse toteuttaa kuin vähintään 2 haastattelua. Työparin jäsenillä ja erityistyöntekijöillä tulee olla yhteensä haastatteluihin ja tapaamisiin liittyviä yksilöllisiä tunteja yhteensä vähintään 7 tuntia/kuntoutuja alkukartoituksen aikana, jos alkukartoituksen kesto on 3-5 vuorokautta. Jos alkukartoituksen kesto on 2 vuorokautta, työparin jäsenillä ja erityistyöntekijöillä tulee olla yhteensä haastatteluihin ja tapaamiseen liittyviä tunteja yhteensä vähintään 2 tuntia/kuntoutuja Jakson aikana kartoitetaan ja kirjataan kuntoutujan ammatillista ja sosiaalista taustaa. Kartoitus sisältää luvussa Arviointi- ja mittaaminen mainitut mittaukset sekä tarvittaessa muita erilaisia tarkoituksenmukaisia testejä. Samalla käydään läpi kuntoutujan tavoitteita, motivaatiota ja toiveita kuntoutukselle. Kuntoutujan kanssa keskustellaan vaihtoehtoisista kokeilu- ja valmennusaloista.

9 7 Muu alkukartoituksen ohjelma ja päätösvaihe Alkukartoituksen aikana käsitellään kuntoutujan kanssa seuraavia teemoja: työllistymisen tukeminen ja työn etsiminen, yleisten työelämätaitojen ja valmiuksien lisääminen ja psyykkisten ja fyysisten voimavarojen tukeminen. Teemojen painotus riippuu kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista. Alkukartoituksen lopussa kuntoutuja ja omaohjaaja laativat ammatillisen kuntoutuksen keskeiset tavoitteet GAS-menetelmää hyväksi käyttäen. Alkukartoituksen lopussa kuntoutuja ja työpari käyvät yhteiskeskustelun. Sen yhteydessä tehdään kirjallinen työhönvalmennussuunnitelma ottaen huomioon kuntoutujan omat tavoitteet, psykososiaaliset tekijät, terveydelliset haasteet ja muut esille tulleet valmiudet. 5.3 Työhönvalmennuksen ohjelma alkukartoituksen jälkeen Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen Työhönvalmennukselle laaditaan kuntoutujan kanssa tarkoituksenmukainen kirjallinen toteuttamissuunnitelma. Työhönvalmennuksen aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin työparin, omaohjaajan ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Työhönvalmennuksen kuluessa kuntoutujaa ohjataan itse arvioimaan edistymistään ja omaa elämäntilannettaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Kuntoutuja käyttää tarvittaessa kuntoutuksessa hyödyksi oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa havaintojaan ja omaa edistymistään. Oppimispäiväkirja on kuntoutujan vapaamuotoinen kuntoutusprosessin tukiväline. Kuntoutuja voi näyttää kirjaamiaan havaintoja oppimispäiväkirjastaan ja keskustella työparin kanssa niistä. Ulkopuolisen työharjoittelun ja työharjoittelupaikan suunnittelu ja etsintä ovat keskeinen asia työhönvalmennuksen alusta alkaen. Työharjoittelupaikan hankinnassa otetaan huomioon kuntoutujan ammatilliset, tiedolliset ja taidolliset asiat ja osaaminen. Kuntoutuksen alkukartoitusvaiheessa laadittuja tavoitteita tarkennetaan GASmenetelmää hyväksi käyttäen ja niiden etenemistä ja muutoksia arvioidaan kuntoutujan kanssa. Työparin omat palaverit Työhönvalmennuksen toteutumisesta vastaava työpari ja tarvittaessa erityistyöntekijät pitävät keskenään palavereja kuntoutusprosessista työhönvalmennuksen alussa, puolessa välissä ja siinä vaiheessa, kun kuntoutuja siirtyy ulkopuoliseen työharjoitteluun, sekä aina kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan.

10 Työharjoittelu Työhönvalmennuksen keskeisin sisältö on ohjattu ja tuettu työharjoittelu. Se tapahtuu ensisijaisesti ulkopuolisissa työpaikoissa. Ulkopuoliseksi työharjoittelupaikaksi ei katsota sosiaalisia yrityksiä, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia. Alkuvaiheessa tai jos ulkopuolinen työpaikka ei ole mahdollinen, työharjoittelu voidaan toteuttaa palveluntuottajan omissa työkokeilutiloissa, työosastoissa, työpajoissa, työkeskuksissa tai vastaavissa, kuitenkin enintään työhönvalmennuspäivään asti. Työharjoittelupaikkojen hankinnassa otetaan huomioon kuntoutujan toiveet ja valmiudet ja vahvuudet. Palveluntuottaja etsii yhdessä kuntoutujan kanssa ulkopuolisen työharjoittelupaikan. Palveluntuottajan omissa tiloissa Työhönvalmennuksen alkuvaiheessa palveluntuottajan tiloissa toteuttava työharjoittelu sopii asiakkaille, jotka tarvitsevat runsaasti tukea ja ohjausta sekä aikaa suunnitelmien selvittelyyn ja pohdintaan. Tämä osuus voi toimia aloitusvaiheena ennen siirtymistä ulkopuoliseen työharjoittelupaikkaan. Työharjoittelu voi tapahtua palveluntuottajan omissa tiloissa esimerkiksi toimisto-, atk-, keittiö-, puutarha-, siivous- ja metallitöissä. Palveluntuottajalla tulee olla monipuolinen tuntemus erilaisista työtehtävistä sekä asianmukaisia työvälineitä erilaisten työtehtävien testaamiseen päivittäin. Työtehtävissä kuntoutujalla on tarpeen mukaan kyseiseen työtehtävään soveltuva perehdyttäjä. Omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työelämän asiantuntija, jos ei ole omaohjaaja, keskustelee kuntoutujan kanssa työharjoittelun etenemisestä vähintään 1-2 kertaa viikossa tai tarvittaessa päivittäin. Ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa Ulkopuolinen työharjoittelu pidetään palveluntuottajan ja kuntoutujan sopimissa ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa eli työpaikoissa. Ennen työharjoittelun alkamista omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työelämän asiantuntija, jos ei ole omaohjaaja, sekä kuntoutuja tekevät tutustumiskäynnin ulkopuoliseen työpaikkaan. Omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työelämän asiantuntija, jos ei ole omaohjaaja, kuntoutuja sekä työpaikan edustaja pitävät aloituspalaverin työharjoittelun ensimmäisenä päivänä. Aloituspalaverissa sovitaan työtehtävistä ja työpaikan yhteyshenkilöistä. Työpaikalla huolehditaan siitä, että kuntoutujalla on hänelle soveltuvia työtehtäviä ja hän selviää niistä ja hän saa riittävää perehdytystä ja ohjausta. Työpaikan yhteyshenkilö toimii ohjaajana ja perehdyttäjänä kuntoutujan työharjoittelun aikana. Hän perehdyttää kuntoutujan ulkopuoliseen työharjoittelupaikkaan ja työtehtäviin. Työnantajan yhteyshenkilö huolehtii kuntoutujan työtehtävien toteutumisesta ja perehdytyksestä ja antaa lyhyen kuvauksen työtehtävien sujumisesta.

11 9 Palveluntuottaja laatii työnantajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään kuntoutujan työhönvalmennusaika, työpäivän pituus, työtehtävät, työhön perehdyttäminen, yhteyshenkilöt ja muut ehdot. Omaohjaaja seuraa kuntoutujan työharjoittelun toteutumista, tukee kuntoutujaa, suunnittelee ja neuvottelee jatkotehtävistä ja ratkoo kuntoutujan kanssa mahdollisia ongelmia. Omaohjaaja pitää yhteyttä sekä kuntoutujaan että työnantajaan seuraavalla tavalla: - käy kahden ensimmäisen kuukauden aikana kuntoutujan työharjoittelupaikalla 2 3 kertaa ja sen jälkeen vähintään kerran kuukaudessa - lisäksi ottaa yhteyttä kuntoutujaan 1 2 kertaa viikossa puhelimitse, sähköpostitse, videotekniikalla tai muutoin tapaamalla häntä - tapaa työpaikkakäynneillä kuntoutujan lisäksi työnantajan edustajia - keskustelee kuntoutujan ja työnantajan edustajan kanssa työharjoittelusta saaduista kokemuksista. Nämä omaohjaajan käynnit sisältyvät kuntoutujan ulkopuolisen työharjoittelun avopäiviin. Työelämän asiantuntija voi olla omaohjaajan lisäksi mukana palavereissa, jos hän ei ole kuntoutujan omaohjaaja. Jos työharjoittelupaikka joudutaan vaihtamaan kesken ja etsimään uusi paikka, työhönvalmennus voidaan keskeyttää siksi aikaa. Verkostoyhteistyö työharjoittelun yhteydessä Kuntoutuja ja omaohjaaja pitävät kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston mahdollisuuksien mukaan yhden tai useamman palaverin TE-toimiston tai muun tahon kanssa työharjoittelun aikana. Palaverit voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa, työharjoittelupaikassa, TE-toimistossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa tilassa. Nämä palaverit sisältyvät työharjoittelun avopäiviin sen mukaisesti, missä paikassa palaveri pidetään. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa näin kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa ja sen toteutumisen tarvitsemaa tukea. Työharjoittelun aikana yhteydenotto kuntoutujaan ja hänen lähiverkostoonsa voidaan toteuttaa myös video- tai puhelinneuvotteluna työpaikkakäyntien lisäksi Työhönvalmennuksessa käsiteltävät teemat Ohjelma sisältää pääasiassa yksilöllistä ohjausta kuntoutujan tarpeen mukaan. Työhönvalmennuksen aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin omaohjaajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen kanssaan pohditaan, miten kuntoutuja vahvistaisi ammatillista osaamistaan ja löytäisi itselleen sopivan työpaikan. Lisäksi ohjelmassa voi olla ryhmämuotoista kuntoutusta, jos palveluntuottajalla on koottuna ryhmä työhönvalmennuksessa olevista tai muuten sopiva ryhmä kuntoutujista, jotka ovat muussa vastaavassa kuntoutuksessa. Ryhmätoimintoja voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisissa työpaikoissa tapahtuvan valmennuksen aikana, tai ne voivat olla osana valmennuspäivää. Ryhmätoimintaa voidaan toteuttaa ryhmätoimintapäivinä, yleensä enintään 1 päivä/ viikko.

12 10 Ryhmämuotoinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi kuntoutumista tukevia ryhmäkeskusteluja, joissa kuntoutuja saa tarvitsemaansa vertaistukea. Ryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja erilaisia elämänhallintaan liittyviä taitoja sekä keskustellaan eri aiheista. Ryhmämuotoisesti voidaan toteuttaa myös kuntoutumisprosessia tukevaa vapaa-ajantoimintaa, kuten erilaisia liikuntamuotoja, sekä tehdä tutustumiskäyntejä esim. työpaikoille tai oppilaitoksiin. Ryhmät ovat käytössä esim. yhteisissä teemaosioissa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Työhönvalmennuksen eri teemoja tai aiheita vetävät työpari ja erityistyöntekijät. Kuntoutujan kanssa käsitellään aina kaikkia seuraavia teemoja lukuun ottamatta välitehtäviä ja muita aiheita, jotka tulevat kyseeseen tarvittaessa. Yksilöllisten osuuksien ja ryhmätoiminnan teemat tai aiheet ovat seuraavia: Työllistymisen tukeminen ja työn etsiminen Kuntoutuja saa ohjausta etsiessään työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvää tietoa mm. internetistä ja käyttämään hyödyksi TE-toimiston asiantuntemusta. Kuntoutujan kanssa selvitetään yksilöllisen tarpeen mukaan tämän työssäkäyntialueen työmarkkinoita ja koulutusmahdollisuuksia. Kuntoutujan kanssa tehdään yhdessä hänelle soveltuva ansioluettelo. Kuntoutujan kanssa tehdään tutustumiskäyntejä esimerkiksi työpaikoille, oppilaitoksiin ja TE-toimistoihin. Yleisten työelämätaitojen ja -valmiuksien tukeminen Kuntoutuja saa ohjausta atk-ohjelmien käyttämisessä esimerkiksi työ- ja koulutushakemuksien laadinnassa. Kuntoutuja saa ohjausta tarvittaessa muussa atk -ohjelmien ja tietokoneen käytössä. Kuntoutujaa saa tukea työelämän valmiuksien saavuttamisessa, Kuntoutujan kanssa laaditaan konkreettiset tavoitteet valmiuksien saavuttamiselle. Kuntoutujan kanssa selvitetään mahdollisia oppimisvaikeuksia ja hän saa tukea näihin ongelmiin. Psyykkisten ja fyysisten voimavarojen tukeminen Kuntoutujaa saa tukea työtehtävien tekemisessä. Kuntoutuja saa tukea henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja elämänhallinnassa. Kuntoutujaa saa ohjausta ja kannustusta oman terveytensä ylläpitämisessä. Verkostoyhteistyö Työharjoittelussa pidettävän verkostoyhteystyön lisäksi kuntoutujaa saa apua kartoitettaessa muita keskeisiä yhteistyötahoja, esim. terveydenhuolto, oppilaitokset yms. Palveluntuottaja ottaa yhteyttä kuntoutujaan työharjoittelun aikana ja hänen lähiverkostoonsa. Yhteydenotto voidaan toteuttaa myös video- tai puhelinneuvotteluna. Välitehtävät - Kuntoutuja saa tarvittaessa ohjausta yhdessä sovittujen välitehtävien tekemisessä. Välitehtävät voivat olla tarpeen, jos työhönvalmennus joudutaan välillä kes-

13 11 keyttämään tai välitehtävät katsotaan tarpeelliseksi kuntoutusprosessia tukeviksi tekijöiksi. Muut aiheet Tarvittaessa kuntoutuja saa ohjausta muihin asiantuntijapalveluihin ja vapaaajan toimintoihin. Työhönvalmennuksen kuluessa kuntoutujaa ohjataan itse arvioimaan edistymistään. Kuntoutujaa tukevia keskusteluja käydään prosessin aikana koko ajan, mutta ainakin omaohjaajan työpaikkakäyntien tai ryhmätoimintapäivien yhteydessä. Yleisohjelma Mahdollisuuksien mukaan kuntoutuja voi hyödyntää kuntoutuksen aikana palveluntuottajan järjestämiä yleisluentoja, ryhmäkeskusteluja ja ryhmäliikuntaa Päätösvaihe Työhönvalmennuksen päätösvaiheessa, noin kuukausi ennen työhönvalmennuksen päättymistä, kuntoutujan kanssa aloitetaan tekemään ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelmia sekä käydään läpi työhönvalmennuksen kuntoutusprosessia ja jatkotarpeita työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi järjestetään kuntoutujan jatkosuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston tai muun tahon kanssa mahdollisuuksien mukaan yhteispalaveri. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on tarpeen mukaan päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa ja sen toteutumisen tarvitsemaa tukea. Palaveri pidetään noin 4 viikkoa ennen kuntoutuksen päättymistä, jotta TE-toimistolle tai muulle taholle jää riittävästi aikaa palveluiden, toimenpiteiden tai tukien vaatimille järjestelyille. Loppukeskustelu Työhönvalmennuksen lopussa, viimeisten kolmen päivän aikana kuntoutuja ja työpari käyvät loppukeskustelun, jossa arvioidaan tavoitteen toteutumista ja laaditaan ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma, jossa on myös suunnitelma mahdollisista seurantapäivistä. Tavoitteen toteutumista arvioidaan GAS-menetelmää käyttäen. Päätösvaiheessa palveluntuottaja laatii kuntoutusselosteen. Ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma kirjataan kuntoutusselosteeseen. Jatkosuunnitelmaan kirjataan mm., mitkä ovat työllistymismahdollisuudet, mihin kuntoutuja siirtyy kuntoutuksen jälkeen ja miten työhönvalmennuksen aikaiset tavoitteet on saavutettu (GAS - tavoitteen asettaminen -lomake). Siihen voi tulla myös mainintoja esim. oppimisvaikeuksia aiheuttavista seikoista ja tarvittavista työjärjestelyistä. GAS -tavoitteen asettaminen -lomake liitetään kuntoutusselosteeseen. Työparin lisäksi kuntoutuja tapaa päätösvaiheessa tarvittaessa yksilölliseen tarpeen mukaan muita erityistyöntekijöitä.

14 12 Palveluntuottaja järjestää tarvittaessa kuntoutujan tarpeen mukaan yhteisen palaverin TE-toimiston tai työnantajan kanssa työharjoittelun yhteydessä pidetyn verkostoyhteistyöpäivän lisäksi. Muut toimenpiteet Kuntoutujan kanssa laaditaan loppukeskustelun jälkeen lista niistä tehtävistä ja toimenpiteistä, joita ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman toteutuminen vaatii, ja ne kirjataan kuntoutusselosteeseen. Omaohjaaja on tarvittaessa yhteydessä kuntoutujan kanssa sovitulla tavalla kuntoutujan kotipaikkakunnan hoito- ja kuntoutustahoihin, TE-toimistoon ja muihin tahoihin. Näin varmistetaan kuntoutusprosessin jatkuvuus valmennuksen päätyttyä. 5.4 Työhönvalmennuksen seurantapäivät tai seurantakäynnit Työhönvalmennuksen päätyttyä kuntoutujalla on 3-23 seurantapäivää tai käyntiä yksilöllisen tarpeen mukaan. Yksilöllisten seurantapäivien ja seurantakäyntien tarkoitus on tukea kuntoutujaa mahdollisessa opiskelupaikassa tai työpaikassa tai selvitellä jatkosuunnitelmien toteutumiseen liittyviä ongelmia. Seurantapäivät tai seurantakäynnit toteutetaan yksilöllisesti tarpeen mukaan jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi. Työhönvalmennuksen seurantapäivät tai -käynnit ovat kuntoutujien avopäiviä tai käyntikertoja, jotka toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Ne toteutetaan yksilöllisesti. Seurantapäiviä tai käyntejä ei toteuta ryhmässä. Ennen seurantapäivää omaohjaaja tai työparin toinen jäsen on yhteydessä kuntoutujaan puhelimitse ja selvittää tilannetta ennakkoon ja sopii, missä seurantapäivä tai -käynti pidetään. Seurantapäivänä tai seurantakäyntikerralla omaohjaaja ja kuntoutuja käyvät läpi, miten jatkosuunnitelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu tai mitä ongelmia on tullut esille. Jos avopäivä tai käyntikerta pidetään palveluntuottajan tiloissa, omaohjaajan lisäksi työparin toinen jäsen ja tarvittaessa myös muita erityistyöntekijöitä voi olla mukana keskusteluissa. Jos käyntikerta pidetään muissa tiloissa, seurantakäynnin tekevät omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työparin toinen jäsen sekä muu tarkoituksenmukainen erityistyöntekijä. Seurantapäivän tai -käynnin aikana omaohjaaja on kuntoutujan kanssa yhteydessä tarvittaviin tahoihin, kuten Kelaan ja/tai TE-toimistoon. Seurantapäivänä tai -käynnillä sovitaan jatkosta ja välitehtävistä seuraavaa tapaamista varten. Kolmannen seurantapäivän jälkeen tehdään lyhyt kuntoutusseloste. Jos kolmannen seurantapäivän jälkeen on tarvetta lisäseurantapäiville, palveluntuottaja tekee siitä suosituksen lyhyeen kuntoutusselosteeseen. Palveluntuottaja laatii lisäseurantapäivistä tai -käynneistä viimeisen seurantapäivän tai käynnin jälkeen lyhyen kuntoutusselosteen, johon kirjataan jatkotoimenpiteet.

15 13 6 Arviointi ja mittaaminen Työryhmän jäsenet, työpari ja erityistyöntekijät arvioivat oman osuutensa alkukartoituksen ja työhönvalmennuksen kuntoutuksen tuloksellisuutta käyttämällä kliinisiä arviointeja ja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia ja päteviksi todettuja tai arvostettuja. Mittarit ilmaisevat lähinnä toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia. Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS-menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Tavoitteet laaditaan työhönvalmennuksen alussa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. Työhönvalmennukselle asetettuja tavoitteita arvioidaan päätösvaiheessa ja silloin asetetaan uudet tavoitteet seurantajaksolle, ja niitä arvioidaan viimeisenä seurantajakson päivänä. Kuntoutuksessa tehdään aina seuraavat mittaukset alkukartoituksen alussa ja työhönvalmennuksen päätösvaiheessa kolmen viimeisen päivän aikana ennen seurantajaksoa. Yleisen elämänlaadun mittarit: 15D tai RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen mielialakysely: Beck depression inventory (BDI), tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) tai DEPS- seula Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) Näiden pakollisten mittausten lisäksi voidaan käyttää muita tarkoituksenmukaisia mittareita, esim. lukitesti ja muut oppimis- tai käytöshäiriöitä arvioivat testit muut ammatillisten tavoitteiden arvioinnin testit IMBA (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) Melba (Merkmalprofile zur Eningliederung Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit) ARVI (arviointimenetelmä, sosiaalisen työllistämisen laatujärjestelmä (STL 9001:2010), valmennuksen palvelujen standardit (VPS)) Testit ja mittaukset tulee suorittaa ottaen huomioon tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Työryhmä arvioi, mitkä testit ja mittaukset eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava riittävä kokemus ja koulutus testaamiseen ja kyseisten testien tekemiseen ja tulkintaan.