Porin perusturvakeskus Omavalvontasuunnitelma Lastensuojelulaitos Kotola

Transkriptio

1 Porin perusturvakeskus Omavalvontasuunnitelma Lastensuojelulaitos Kotola

2 Sisällys 1. Johdanto Lainsäädäntö Omavalvontasuunnitelman laatiminen Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat johdon edustajat Yksikön omavalvonnan vastuuhenkilöt Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvontasuunnitelman julkisuus Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Palvelualueen tavoitteet Riskinhallinta Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskinhallinta ja työturvallisuus Riskien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet Asiakastyön sisällön omavalvonta Asiakkaan asema ja oikeudet Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeus Asiakkaan osallisuus ja palautteen kerääminen Asiakkaan oikeusturva Palvelun sisällön omavalvonta Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Terveyden- ja sairaanhoito Alihankintana tuotetut palvelut Asiakasturvallisuus Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön suunnitelma Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ja sijaisten käyttö Henkilöstön perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Toimitilat Teknologiset ratkaisut Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien omavalvonta

3 9. Omavalvontasuunnitelman seuranta ja kehittäminen Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen Omavalvontasuunnitelman liitteet

4 OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Porin Perusturvakeskus PL 102, PORI puh. (02) fax (02) Palveluntuottajan Y-tunnus: Toimintayksikön nimi Lastensuojelulaitos Kotola Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Lastensuojeluasiakkaana olevat lapset, 7 Toimintayksikön yhteystiedot Ravanintie 414 Postinumero Postitoimipaikka Vanha-Ulvila Toimintayksikön vastaavat Jouni Salonen Yhteystiedot jouni.salonen@pori.fi Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Ateria-, siivous- ja puhtauspalvelut Porin palveluliikelaitos Tekninen - ja kiinteistöhuolto Ulvilan kaupunki Jätehuolto Astalan kiinteistöpalvelu Tietosuojajätehuolto Paperinkeräys Oy Hyllytyspalvelu Logistiikkakeskus Laboratorio, rtg ja välinehuolto SataDiag Lääkehuolto Satadiag / Ulvilan apteekki Atk-palvelut Medbit Oy Henkilöstön rekrytointi Henkilöstöpalvelut Henkilökunnan terveydenhuolto Satakunnan työterveyspalvelut Palkka- ja taloushallinto KuntaPro Oy Vartijapalvelut ISS Palvelut Oy 3

5 1. Johdanto Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi suunniteltujen menettelyjen kirjallista kuvaamista ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Omavalvontasuunnitelma on laadittava yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kanssa. Henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä taitoa elää muutoksessa, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Omavalvontasuunnitelman huolelliseen laadintaan on syytä panostaa ja hyödyntää siinä henkilöstön ammattitaitoa laajasti. Onnistunut omavalvonta: varmistaa toiminnan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaa organisaation myönteistä julkisuuskuvaa turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoajana. Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Omavalvonnan tavoitteet: laadukkaat ja asiakasturvalliset palvelut avoin, oppiva toimintakulttuuri edistää asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia asiakkaan osallisuuden parantaminen yhtenäiset palveluprosessit palveluprosessien seurannan ja arvioinnin kehittäminen valvonnan painopiste ennakolliseen valvontaan Riskienhallinnan ja omavalvonnan perusidea on, että asiakkaan arjessa näkyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat riskit ja kriittiset työvaiheet kyetään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja 4

6 potilasturvallisuudesta. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Toimintayksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kertoo lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Valviralle on annettu valtuutus antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä toimintayksikössä julkisesti esillä, ja palvelujen tuottajan on seurattava sen toteutumista. (valvira.fi) 2. Lainsäädäntö Yksityinen terveydenhuolto Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990, 6 ): Palveluntuottajan on, toimiessaan useammassa kuin yhdessä toimipaikassa, laadittava omavalvontasuunnitelma, jonka sisällöstä Valvira antoi määräykset Julkinen terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 8 ja STM:n asetus 341/2011: Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. 8 :n 4 momentin nojalla: suunnitelmassa on sovittava ainakin seuraavat asiat: o laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon vastuuhenkilöt ja toimijat sekä miten johto vastaa edellytyksistä ja voimavaroista toteuttaa laadukasta ja potilasturvallista toimintaa; o laadukasta ja turvallista toimintaa tukevat henkilöstöjohtamisen periaatteet ja käytännöt sekä avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat; o menettelytavat, joilla henkilökunta osallistuu moniammatilliseen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten; o laadukkaan ja turvallisen toiminnan edellyttämä henkilöstön perehdyttäminen sekä toimintayksiköissä tapahtuva opiskelijoiden koulutus ja ohjaaminen; o menettelytavat, joilla potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, joilla potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen; o toiminnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat; 5

7 o turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoiminen sekä turvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta; o vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen ja raportointi, haittatapahtumien ilmoittaminen hoitoilmoitusjärjestelmään ja muiden säädösten edellyttämä raportointi ja korjaavia toimenpiteitä koskevat menettelytavat; o laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa tarvittava yhteistyö sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. o Suunnitelmassa on käsiteltävä ainakin palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, hoitoketjut, toimintayksikön fyysinen ympäristö, terveydenhuoltoon liittyvät infektiot, lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, henkilöstö, sen työnjako ja osaaminen, tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen sekä tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä. o Suunnitelmassa on sovittava tavoista, joilla suunnitelman täytäntöönpanon toteuttamiseksi henkilöstölle annetaan tietoa ja koulutusta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden periaatteista ja toimintakäytännöistä sekä suunnitelman sisällöstä. o Suunnitelmassa on sovittava tavoista, joilla potilaille ja heidän läheisilleen tiedotetaan suunnitelmasta sekä potilaiden ja heidän läheistensä mahdollisuudesta edistää ja vaikuttaa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011). Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 : Yksityisten palveluntuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Valvira on päivittänyt yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa koskevan määräyksen, joka korvaa aiemman vuonna 2012 annetun määräyksen. Määräys tuli voimaan vuoden 2015 alussa (THL:n määräys Dnro 3344/ /2014). Julkinen sosiaalihuolto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 23 omavalvonnasta voimaan (THL:n määräys Dnro 3344/ /2014). Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Vastaava velvollisuus tuli yksityisille sosiaalipalveluille jo vuonna Uusi sosiaalihuoltolaki - tulee voimaan asteittain alkaen : Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden 6

8 varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Tietojärjestelmien omavalvonta Määräys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista (THL/1305/ /2014). Määräys koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) säädettyjä tietojärjestelmien olennaisten vaatimusten sisältöä. Määräys tulee voimaan Omavalvontasuunnitelman laatiminen 3.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat johdon edustajat Omavalvontasuunnitelmien toteutumista valvoo ja suunnitelmat hyväksyy perusturvan johtoryhmä. Käytännön suunnittelutyötä koordinoi perusturvajohtajan asettama laatu- ja turvallisuustyöryhmä. Suunnittelutyön käytännön toteutuksesta vastaavat Mari Levonen. 3.2 Yksikön omavalvonnan vastuuhenkilöt Yksikön esimies vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja sen valmistumisesta aikataulun mukaisesti sekä jatkossa myös sen päivittämisestä. Omavalvontasuunnitelma laaditaan yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa esim. säännöllisten viikko- ja kuukausipalaverien yhteydessä. Yksikön vastaavana ohjaajana toimii Jouni Salonen Henkilökunta on osallistunut omavalvontasuunnitelma laatimiseen tutustumalla materiaaleihin sekä täydentämällä pareittain yksikön omaa suunnitelmaa. Jouni Salonen; Ritva Huovinen; Mervi Männistö; Tero Karvo; Annika Kivimäki; Mari Männistö; Anniina Niemi; Eija Kuusiluoto sekä Karita Kojo ovat osallistuneet Kotolan omavalvontasuunnitelman laatimiseen. 7

9 3.3 Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa ja aina muutostarpeen ilmaantuessa. Päivityksestä vastaa yksikön esimies. Omavalvonnassa havaitut puutteet toiminnassa korjataan välittömästi. Puutteiden raportointi on jokaisen työntekijän vastuulla, korjausten toteutumisesta/korjaustarpeen eteenpäin tiedottamisesta vastaa viimekädessä yksikön esimies. Havaitut puutteet ja niiden johdosta toteutetut toimenpiteet raportoidaan kirjallisesti. Kotolan vastaava ohjaaja Jouni Salonen on vastuussa omavalvontasuunnitelman päivityksistä ja korjauksista. 3.4 Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä Porin perusturvakeskuksen internetsivuilla sekä yksikön ilmoitustaululla. 4. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Toiminta-ajatus ilmaisee, miksi toimintayksikkö on olemassa, kenelle, mitä ja millä resursseilla palveluja tuotetaan. Toimintaperiaatteet näkyvät asiakastyössä ammattieettisenä toimintana - asiakkaan kohtaamisena kunnioittavasti ja kiireettömästi sekä osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemisena. Arvot ovat sidoksissa sosiaalihuollon toimintaa ohjaaviin arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Perusturvakeskuksen toiminta-ajatus Porin perusturvakeskus edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä suunniteltujen oikea-aikaisten ja asiakasta lähellä tuotettujen peruspalvelujen avulla. Perustehtävän toteuttamisen mahdollistavat asiakkaita kunnioittava, osaava ja määrätietoinen johtaminen sekä asiantunteva, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kaikki toiminta pohjautuu sekä alueelliseen että moniammatilliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Porin perusturvakeskuksen yhteistoiminta-alueelle on laadittu PERUSTURVA 2016 yhteistoiminta-alueen strategia _ doc 8

10 Perusturvakeskuksen arvot Perusturvakeskuksessa on sitouduttu seuraaviin ydinarvoihin o o o o Luottamus Kumppanuus Ihmisistä välittäminen Osaaminen Lastensuojelulaitos Kotolan toiminta-ajatus Lastensuojelulaitos Kotola tarjoaa Porin alueella sijaishuoltoa lapsille ja nuorille. Kotola on tarkoitettu 6-17 vuotiaille ja sijoituspaikkoja Kotolassa on seitsemän. Sijoitus Kotolassa päättyy kun nuori täyttää 18 vuotta. Kotolassa on pitkäaikaissijoitettuja lapsia ja avohuollon sijoituksella olevia. Kotola tarjoaa turvallisen kasvuympäristön ja antaa mahdollisuuden itsenäistyä sekä kasvaa vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Tavoitteena on löytää asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Otamme huomioon lapsen yksilöllisyyden ja tuemme heidän tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Lapsilla on mahdollisuus ikätasoiseen ja kehityksen mukaiseen valvontaan ja huolenpitoon. Teemme Kotolassa tiiviisti yhteistyötä lasten vanhempien ja läheisten kanssa, sekä tuemme heidän vuorovaikutustaan. Teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten koulu, päiväkoti, NUPO ja perheneuvola. Kotolan lapsilla on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti. Tuemme myös lapsen kaverisuhteita sekä tarjoamme heille kodinomaisen ympäristön. Kotolassa tarjotaan perinteistä kotiruokaa, jonka valmistamme itse Kotolan keittiössä. Lapset osallistuvat kotitöihin omien kykyjensä mukaan. Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita ovat esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. 4.1 Palvelualueen tavoitteet Palvelualueen tavoitteet: Lastensuojelulaitos Kotola tuottaa sosiaali- ja perhepalveluiden lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita. Kotolan tarkoitus on näiden palveluiden avulla tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhteistyössä lähiverkoston kanssa. Kotolassa tavoitteena on löytää lapsen vahvuudet ja voimavarat. Kotolassa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys ja täällä on mahdollisuus ikätasoiseen ja kehityksen mukaiseen valvontaan ja huolenpitoon. Teemme myös 9

11 tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien ja läheisten kanssa, sekä tuemme heidän vuorovaikutustaan. Toimintaperiaatteina ovat yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys ja ammatillisuus. Palvelusuunnitelma löytyy osoitteesta: Palvelusuunnitelman tavoitteet näkyvät lastensuojelulaitoksessa lisääntyneinä avohuollon sijoituksina ja näin lyhempinä laitosjaksoilla. 5. Riskinhallinta 5.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskinhallinta on olennainen osa omavalvontaa. Riskien ennalta ehkäiseminen tapahtuu tunnistamalla mahdolliset riskit ja ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen uhkaavat vaarantua. Riskinhallinnalla organisaatio oppii mm. tunnistamaan toiminnassa kriittiset työvaiheet ja epäkohdat, joihin tarttumalla riskien toteutuminen voidaan ehkäistä tai lieventää niiden seurauksia ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin yksiköiden työtehtäviä sekä yksikön ja organisaation perustehtävää miten organisaatio toimii ja miten sen tulisi toimia turvallisuuden näkökulmasta. Riskinhallinta on jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Jatkuva arviointi ja kehittäminen tarkoittavat, että yksikön toiminnassa huomioidaan jatkuva muutos ja sen aiheuttamat mahdolliset uudet turvallisuusriskit. Toimivan omavalvonnan avain on organisaation avoin ilmapiiri, joka mahdollistaa virheiden esille ottamisen ja siten toiminnan kehittämisen. Turvallisuuden edistäminen ja riskinhallinta kuuluvat jokaisen työntekijän työnkuvaan. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Perusturvakeskuksen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa kuvataan perusturvakeskuksen laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikka, laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä sekä laadun ja potilasturvallisuuden toimintaohjeita. asiakirjat/potilasturvallisuus/potilasturvallisuustyöryhmä/laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma_petultk docx Haittatapaukset kirjataan käytössä olevaan HaiPro-ohjelmaan. Käytössä on sähköinen ilmoituslomake, josta tiedot kirjautuvat suoraan tietokantaan jatkokäsittelyä varten. 10

12 _ohje.pdf Kotolassa tehdään ne korjaavat toimenpiteet, jotka vastuujaon mukaan ovat toteutettavissa. Henkilökunta tuo mahdolliset korjaavat toimenpiteet esimiehen tietoon ja yhdessä henkilökunnan kanssa kehitetään toimintaa. Muutoksista tiedotetaan kokouksissa (työpaikka- ja johtoryhmän kokouksissa). Yhteistyötahoja tiedotetaan tapaamisissa tai välittömästi, jos se on tarpeellista. 5.2 Riskinhallinta ja työturvallisuus voimaan tullut työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työn vaarat eli toteuttamaan työpaikoillaan riskien arvioinnin. Vaarojen tunnistaminen on riskien arvioinnin tärkein vaihe. Tavoitteena on tunnistaa kaikki merkittävät turvallisuuspuutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät on tunnistettava ja arvioitava kaikilla työpaikoilla kiinnittäen erityisesti huomiota lain 5. luvussa esitettyihin työssä mahdollisesti esiintyviin vaaratekijöihin, joita ovat fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaara-tekijät ja henkinen kuormittaminen. Tunnistamisen työkaluna käytetään vaarojen tunnistamisen tarkastuslistoja. Vaarojen selvittäminen on suunnitelmallista ja säännöllistä toimintaa ja toteutetaan vuosittain. Riskien arviointi on käynnistetty Porin kaupungin työpaikoilla 5/2004 annetulla ohjeistuksella. Ilmoitus vaara / läheltäpiti -tilanteesta tehdään vaaratilanteesta, joka ei aiheuttanut tapaturmaa. Sisäinen ilmoitus työtapaturmasta / ammattitaudista tehdään aina tapaturman satuttua. Lomakkeet löytyvät Patarummusta. Lisäksi Perusturvakeskuksella on käytössään ilmoituslomakkeet väkivaltatilanteesta ja veritapaturmasta. s_vakivaltatapauksesta_taytto.docx asiakirjat/tartuntataudit/verialtistukset/4_2014 Perusturvan toimintaohje työperäisiin verialtistuksiin.rtf 11

13 5.3 Riskien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet HaiPro ilmoitukset, läheltäpiti- tilanteet ja työtapaturmat käydään läpi yksikössä yhdessä henkilökunnan kanssa. HaiPron käsittelystä on ohje Patarummussa. elijan_ohje.pdf Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Riskienarviointi on käynnistetty Porin kaupungin työpaikoilla 5/2004 annetulla ohjeella, joka löytyy Patarummusta. Riskienhallinta Kotolassa Kotolassa riskitilanteisiin varaudutaan ennakoimalla ja tunnistamalla tilanteessa piilevät mahdolliset uhan ja vaaran merkit. Kotolassa pyritään siihen, että uhkaaviin tilanteisiin ei mennä yksin. On tärkeää kiinnittää huomiota nuoreen ja reagoida hänen olemukseensa ja käytökseensä. Uhkaavaksi käynyttä tilannetta pyritään rauhoittamaan. Osa Kotolan henkilökunnasta on koulutettu väkivaltatilanteiden hallintaan Mapa-koulutuksessa. Kotolassa on käytössä riskien tunnistamiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin tarkoitettu työpaikan vaarojen kartoituslomake, lääkehoitosuunnitelma, elintarvike omavalvontasuunnitelma sekä palo- ja pelastussuunnitelma. Henkilökunta kertoo esimiehelle, mikäli havaitsevat palvelun laatuun, riittävyyteen tai asiakasturvallisuuteen liittyviä riskejä tai epäkohtia. Kotolassa on käytössä sähköinen ilmoituslomake, josta tiedot kirjautuvat suoraan tietokantaan jatkokäsittelyä varten. Ilmoitus vaara / läheltäpiti- tilanteesta tehdään vaaratilanteessa joka ei aiheuttanut tapaturmaa. Sisäinen ilmoitus työtapaturmasta/ammattitaudista tehdään aina tapaturman satuttua. Lomakkeet löytyvät Patarummusta. Lisäksi perusturvalla on käytössä ilmoituslomakkeet väkivaltatilanteesta ja veritapaturmasta. Työterveyshuolto arkistoi heille tulleet lomakkeet ja hyödyntää niitä Kotolan henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työperäisten tapaturmien ehkäisemisessä. Lisäksi kaikista näistä tapahtumista menee tieto työsuojeluvaltuutetulle, joka seuraa tilannetta ja tekee tarvittavat toimenpiteet. Kotolassa tapahtuneet työtapaturmat, ammattitaudit ja vaaratilanteet tutkitaan välittömästi. Tutkinnassa selvitetään niihin johtaneet syyt ja tarvittavat toimet uusiutumisen 12

14 ehkäisemiseksi. Tutkinta suoritetaan yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa käytetään apuna asiantuntijoita. Vakavista työtapaturmista ilmoitetaan välittömästi poliisille sekä Porin työsuojelupiirille. Läheltäpiti- tilanteet ja työtapaturmat käydään läpi yksikössä yhdessä henkilökunnan kanssa. Työntekijän halutessa hän voi ottaa yhteyttä Työterveyshuoltoon, jossa työterveyshoitaja ohjaa tarvittaessa joko työterveyslääkärin tai työterveyspsykologin vastaanotolle. Yhteistyötahoja tiedotetaan tapaamisissa tai välittömästi, jos se on tarpeellista. Kotolan työntekijöillä on mahdollisuus B-hepatiittitartuntaa ehkäisevään rokotuksen saamiseen työterveystarkastuksen yhteydessä. Henkilökunnan on suojauduttava suojakäsinein käsitellessään eritteitä, joissa on mahdollinen tartuntavaara. Haavoja sidottaessa on myös käytettävä suojakäsineitä. Mikäli tartunta todetaan, annetaan asianomaisille työterveyshuollosta yksityiskohtaiset toimintaohjeet sairauden leviämisen ehkäisemiseksi. Lastensuojelulaitos Kotolassa työsuojelu kuuluu jokaisen työhön. Vastaavalla ohjaajalla ja henkilökunnalla on tehtävänä valvoa turvallisuutta ja annettujen ohjeiden noudattamista sekä selvittää vaara- ja häiriötilanteiden syyt ja toteuttaa tai esittää toteutettavaksi toimet niiden toistumisen estämiseksi. Henkilökunnalta ja asiakkailta saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä tekemällä tarpeen mukaan korjaavia toimenpiteitä. Työntekijät ja opiskelijat perehdytetään omavalvonnan ja riskienhallinnan toteuttamiseen käymällä asiat läpi yhdessä ohjaavan työntekijän kanssa. Lisäksi perehdytyskansiossa on ohjeet käytännön toteuttamiseen, johon voi aina palata ja kerrata tietoja. 6. Asiakastyön sisällön omavalvonta 6.1 Asiakkaan asema ja oikeudet Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan palvelun tarpeen arvioinnista. Jos asiakkaan palvelun tarve katsotaan olevan avohuollon sijoitus tai sijaishuolto, on sosiaalityöntekijä yhteydessä Kotolaan, ja selvitetään, onko Kotola asiakkaalle oikea paikka. Asiakkaalle ja tämän vanhemmille kerrotaan Kotolasta ja heillä on mahdollisuus käydä tutustumassa Kotolaan ennen sijoituksen alkua. Sosiaalityöntekijä kuulee asiakasta ja hänen huoltajiaan Kotolan sijoitukseen liittyen. 13

15 Lapsen saapuessa Kotolaan tämän kanssa täytetään tulohaastattelulomake. Tulohaastattelussa käydään läpi lapsen sijoituksen syy sekä sijoituksen tavoitteet, jotka kirjataan tulohaastattelulomakkeeseen. Lomakkeeseen kirjataan myös lapsen perustiedot. Sijoituksen alkuvaiheessa lapsen asioissa pidetään aloituspalaveri. Aloituspalaveriin osallistuu lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lapsen lähiomaiset (usein vanhemmat), omaohjaaja laitoksesta ja mahdollisuuksien mukaan myös vastaavaohjaaja. Aloituspalaverissa sovitaan käytännön asioista sijoituksen aikana, kuten kotilomista, vanhempien tapaamisista, harrastuksista ja koulunkäynnistä. Aloituspalaverissa sovitaan myös yhteisistä tavoitteista. Sijoituksen edetessä lapsen asioissa järjestetään asiakassuunnitelmapalavereja tietyin väliajoin riippuen sijoituksen luonteesta ja pituudesta. Palaverissa ovat mukana Kotolan omaohjaaja, mahdollisuuksien mukaan vastaava ohjaaja, lapsi, lapsen lähiomaiset (usein vanhemmat) ja sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmassa päivittään lapsen tavoitteita ja sovitaan lapsen arkeen liittyvistä asioista, kuten kotilomista. Sosiaalityöntekijä laatii palaverissa sovituista asioista kirjallisen asiakassuunnitelman, jonka paperisen version saavat lapsen vanhemmat ja lapsi itse. Kirjallisen asiakassuunnitelman mukaan sijoitus jatkuu sovitusti. Lapsen asioissa pidetään säännöllisesti yhteyttä sosiaalityöntekijän kanssa puhelimen, sosiaalieffican tai sähköpostin kautta. Asiakkaan palvelun tarvetta Kotolassa arvioidaan jatkuvasti seuraamalla ja tukemalla asiakasta päivittäisissä askareissa sekä kirjaamalla huomiot Efficaan. Kun havaitaan erityistä palvelun tarvetta, asia viedään eteenpäin esimerkiksi sosiaalityöntekijälle, lääkärille, perheneuvolaan, nuorisopsykiatrialle jne. Asiakkaan palvelun tarvetta käydään yhdessä läpi asiakassuunnitelmapalavereissa, hoito- ja kasvatussuunnitelmapalavereissa, koulupalavereissa ja muissa asiakkaan yhteistyöverkostoissa. Lapsen omaohjaaja laatii lapselle henkilökohtaisen päiväjärjestyksen sijoituksen alussa, jota voidaan aina tarvittaessa muokata. Päiväjärjestyksestä tulee ilmi lapsen jokapäiväinen rytmi ja lapsen arkeen liittyvät asiat kuten, herätykset, ruokailut, harrastukset, kotilomat, kotiintuloajat, mahdollinen lääkitys, kuukausiraha, siivouspäivä ja kotityöpäivä. Sijoituksen päättyessä nuoresta kirjataan efficaan loppuraportti. Loppuraporttiin kirjataan sijoituksen kesto, sujuminen sekä tavoitteet ja niiden toteutuminen. Kotolassa asiakkaat ja omaiset voivat antaa laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää palautetta suoraan ohjaajille tai vastaavalle ohjaajalle. Asiakkaat ja omaiset voivat olla yhteydessä myös asiakkaan sosiaalityöntekijään. Asiakkailla ja omaisilla on mahdollisuus antaa laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää palautetta myös asiakassuunnitelmapalavereissa. 6.2 Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma On tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun henkilön toimintakyky on arvioitu - ja sen perusteella palvelujen tarve selvitetty. Määritellään palvelukokonaisuus joka tarvitaan 14

16 toimintakyvyn tukemiseksi hyvän hoidon turvaamiseksi. Henkilön kanssa neuvoteltava vaihtoehdoista ja hänen oma näkemyksensä on kirjattava suunnitelmaan. Palvelusuunnitelma tehdään asiakkaan palvelu- ja hoidontarpeeseen perustuvana moniammatillisena yhteistyönä. Hoito- ja palvelusuunnitelma koostuu asiakkaan palvelujen tarpeista, hänen kanssaan suunnitelluista tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tehtävistä toimista tai tilanteen ratkaisemiseksi valituista keinoista tai palveluista. Hyvään suunnitelman toteutukseen sisältyy aina asiakkaan tilanteen seuranta, kokemusten kirjaaminen ja toiminnan vaikutusten jatkuva kirjallinen arviointi. Hoito- ja palvelusuunnitelma on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Yksikön esimies seuraa ja ohjaa hoitotyön toteutumista omassa yksikössään. Omahoitaja vastaa asiakkaansa hoidon suunnittelusta ja toteutumisesta yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. Kotolassa jokaiselle asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmassa käydään läpi asiakkaan palvelun tarvetta, esimerkiksi lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve, olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan. Asiakassuunnitelmapalaveriin osallistuvat asiakas, hänen huoltajansa, Kotolan omaohjaaja ja vastaava ohjaaja sekä asiakkaan sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmapalaverin järjestämisestä ja koolle kutsumisesta vastaa asiakkaan sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve sekä palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Lisäksi tulee kirjata asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. (Lastensuojelun käsikirja, Lastensuojelulaki). Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa (Lastensuojelulaki 30 2 momentti). Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen on keskeistä asiakassuunnitelman laadinnassa. (Lastensuojelulaki 30 2 momentti (Finlex)) Tarvittaessa asiakassuunnitelmaa täydennetään hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma konkretisoi asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet arkipäivän tavoitteiksi ja kuvaa yksityiskohtaisesti sen, miten lapsen tarpeisiin vastataan. Hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisesta vastaavat asiakkaan omaohjaajat, ja se päivitetään puolenvuodenvälein. Hoito-ja kasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuu omaohjaaja, vastaava ohjaaja sekä lapsi. Sosiaalityöntekijällä on lakisääteinen velvollisuus kuulla asiakasta ja hänen huoltajiaan sijaishuoltopaikan valinnassa sekä huostaanotosta/kiireellisestä sijoituksesta ja avohuollon sijoituksesta. Sosiaalityöntekijä kutsuu asiakkaan ja asiakkaan huoltajat asiakasta koskeviin asiakassuunnitelmapalavereihin, joissa yhdessä keskustellaan ja laaditaan lasta koskevat asiakassuunnitelmaan tulevat asiat. 15

17 Kotolasta asiakkaan omaohjaaja pitää myös säännöllisesti yhteyttä asiakkaan huoltajiin. Omaohjaaja pitää asiakkaan huoltajat ajan tasalla siitä, mitä asiakkaan elämässä tapahtuu, ja kuulee myös huoltajien ajatuksia koskien asiakkaan palvelun suunnittelua. Huoltajien kanssa keskustellaan, jos asiakkaalle mietitään ulkopuolista hoitokontaktia, lääkitystä, terapiaa tai muuta vastaavaa. Jokaisella ohjaajalla on velvollisuus toimia asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti. Asiakkaan omaohjaajalla ja Kotolan vastaavalla ohjaajalla on tehtävänä tuoda päätetyt asiat muille ohjaajille tiedoksi. Vastaavan ohjaajan tehtävä on valvoa, että henkilökunta toimii edellä mainittujen suunnitelmien mukaisesti. Sosiaalityöntekijä huolehtii siitä, että asiakassuunnitelma päivitetään vähintään laissa määrätyin väliajoin. Asiakkaan omaohjaajat ovat vastuussa hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisesta, kun se on tarpeen. Asiakkaan omaohjaaja seuraa suunnitelmien toteutumista arjessa Kotolassa. Omaohjaaja laati joka kuukausi asiakkaasta kuukausiraportin, josta löytyy tiivistettynä asiakkaan kuukauden sujuminen sekä laadittujen tavoitteiden toteutuminen. Asiakkaan sosiaalityöntekijä, omaohjaajat ja Kotolan vastaava ohjaaja pystyvät seuraamaan suunnitelmien toteutumista seuraamalla ohjaajien tarkkaan kirjaamaa päivittäisraporttia ja kuukausiraporttia sekä päivittämällä suunnitelmaa palavereissa. 6.3 Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeus Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan toiveet ja tottumukset, jotka huomioidaan kaikissa elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa. Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalle voidaan nimetä edunvalvoja, mikäli hän ei sairauden tai muun syyn vuoksi kykene huolehtimaan asioistaan. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko asiakas edunvalvontaa. Kotolassa jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen päivä- ja viikkojärjestys. Jokaisen asiakkaan omaohjaaja laatii asiakkaalle yksilölliset säännöt, jotka ovat kuitenkin yhdenmukaiset Kotolan yhteisten sääntöjen kanssa. Omaohjaajaa kuulee asiakkaan mielipidettä hänen asioissaan asiakkaan iän ja kehitystason mukaisesti ja ottaa asiakkaan toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan. Yksi Kotolan keskeisimmistä arvoista on yksilöllisyys. Kotolassa jokaisella lapsella on yksityisyyttä antava oma, tilava huone. Jokaisessa huoneessa on oma WC ja suihku. Lapsien huoneista löytyvät perus huonekalut, mutta muutoin lapsi saa 16

18 sisustaa huoneensa itse omien mieltymysten mukaan, kunhan noudattaa tässä annettuja sääntöjä. Lapsi saa itse päättää pukeutumisestaan ja hiustyylistään ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Pukeutumisen tulee kuitenkin olla säädyllistä ja riittävää. Lapsi voi käydä vaateostoksille sovitusti joko omaohjaajan/ohjaajan kanssa tai yksinään. Lapselle annetaan mahdollisuuksia tehdä omia valintoja jokapäiväisessä arjessa asiakkaan ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Lasta tuetaan tekemään myös itsenäisiä päätöksiä. Lasta tuetaan löytämään myös itselleen mieluinen harrastus. Kotolassa noudatetaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisissa siihen säädettyjä lakeja. Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa vain silloin kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys uhkaa vaarantua. Tilanteissa, joissa itsemääräämisoikeutta on rajoitettava, Kotolan ohjaaja on yhteydessä vastaavaan ohjaajaan tai sosiaalityöntekijään. Rajoitustoimenpiteet Jos nuori on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen, yksikössä toimitaan sijaishuollon rajoittamistoimenpiteitä koskevien menettelytapaohjeiden mukaisesti. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan ja seurataan. Rajoitustoimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään ja tilastoidaan. Rajoittamispäätöksen, riippuen kyseessä olevasta rajoituksesta, voi tehdä laitoksen esimies, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai tietyissä tapauksissa laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva (tehtävä viipymättä ilmoitus johtajalle tai hänen määräämälleen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalle) delegointisääntöjen mukaisesti. Lastensuojelulain mukaan rajoitustoimenpiteitä ovat: yhteydenpidon rajoittaminen aineiden ja esineiden haltuunotto henkilöntarkastus henkilönkatsastus omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen omaisuuden ja lähetysten luovuttamatta jättäminen kiinnipitäminen liikkumisvapauden rajoittaminen eristäminen ja erityinen huolenpito. Lastensuojelulaki 11 luku (Finlex) Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa ainoastaan 17

19 kiireellisesti sijoitettuun huostaanotettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen Toimenpiteitä ei saa käyttää, jos lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena. Lastensuojelulaki 61 (Finlex) Yhteydenpidon rajoittamista lukuun ottamatta rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa. Lastensuojelulaissa tarkoitettuja laitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut niihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset (perhekotiyhteisöt, perhetuki- ja perhekuntoutusyksiköt sekä perheryhmäkodit). Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen yleiset edellytykset Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen rangaistuksena on kiellettyä. Toimenpiteitä voidaan käyttää vain siinä määrin kuin lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus tai lapsen huostaanoton tarkoituksen toteuttaminen välttämättä vaatii. On valittava aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen on lopetettava heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Toimenpidettä on myös heti lievennettävä, jos se on mahdollista. Lapsen tilannetta on seurattava jatkuvasti ja on tehtävä päätös toimenpiteen lopettamisesta, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain siihen tarkoitukseen kuin kussakin säännöksessä on erikseen määritelty (Lähde: Rajoitustoimenpiteet lastensuojelussa, Lastensuojelun käsikirja) Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen. Vaikutus asiakassuunnitelmaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan Lain :ssä tarkoitettujen rajoitustoimenpiteiden käytön seurannan ja valvonnan turvaamiseksi on lastensuojelulaitoksen asianmukaisesti kirjattava käyttämänsä rajoitustoimenpiteet. Kirjaamisen tulee sisältää rajoitustoimenpiteen kuvaus, toimenpiteen peruste ja kesto, toimenpiteestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimi sekä tarvittaessa 66 :n 1 momentissa ja 67 :n 3 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Lisäksi on mainittava toimenpiteen mahdollinen vaikutus hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Kirjaamisessa on myös mainittava, miten lasta on kuultu ennen rajoitustoimenpiteestä päättämistä tai sen toteuttamista ja lapsen mielipide asiasta. Kirjaamisten sisältö on lähetettävä tiedoksi 13 b :ssä tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Kirjaamisen sisällöstä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. ( /88) 18

20 Lasta koskevaa asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida lapseen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden tavoitteiden toteutumista ja niiden vaikutusta asiakassuunnitelmaan. Jos tarvetta asiakassuunnitelman välittömään tarkistamiseen ilmenee, laitoksen johtajan tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tulee viipymättä ilmoittaa asiasta 13 b :ssä tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. ( /88) Lapsen kanssa tulee riittävästi keskustella häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä ja mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmaan. (Finlex Lastensuojelulaki 417/2007) Kotolassa ohjaajat toimivat yhteisten sääntöjen mukaan, lapsia asiallisesti kohdellen. Jokainen ohjaaja on vastuussa omasta työstään ja jos epäasiallista kohtelua havaitaan, on siihen puututtava välittömästi ja välitettävä tieto myös lähiesimiehelle. Haittatapahtuma tai vaaratilanne käydään lapsen kanssa läpi tilanteen rauhoituttua, lapsen ikätaso huomioon ottaen. Tilanteen jälkeen ollaan asiasta yhteydessä puhelimitse lapsen vanhempiin ja tarvittaessa sosiaalityöntekijään. Haittatapahtuma tai vaaratilanne kirjataan Efficaan tarkasti. Tarpeen mukaan ollaan yhteydessä esimerkiksi sairaanhoitoalan ammattilaisiin. Tilanteen vaatiessa asian tiimoilta voidaan kokoontua lapsen, omaisten sekä sosiaalityöntekijän kanssa palaveriin. 6.4 Asiakkaan osallisuus ja palautteen kerääminen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Lapset, omaiset tai muut läheiset osallistuvat omavalvonnan ja laadun kehittämiseen palautteen avulla. Palautteen tiimoilta pyritään kehittämään toimintaa jatkuvasti paremmaksi. Lapsien kanssa pidetään säännöllisesti kokouksia (nuortenkokoukset), joissa he saavat oman äänensä kuuluviin liittyen myös toiminnan kehittämiseen. Lapsella ja tämän huoltajilla on mahdollisuus antaa palautetta yksikön toiminnasta kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Palautteen voi antaa suoraan yksikön työntekijöille tai lapsen omalle sosiaalityöntekijälle. Kotolassa ei kerätä palautetta säännöllisesti vaan palautetta otetaan vastaan aina vuorovaikutustilanteissa. Jatkuvaa arviointia tehdään kaikkien asiakasprosessien eri työvaiheissa sekä mm. työryhmäkokouksissa, talokokouksissa, neuvotteluissa ja verkostopalavereissa. Palautteen pohjalta arvioidaan työn laatua ja pohditaan kehittämiskohteita. 19

21 6.5 Asiakkaan oikeusturva Seuraavat lait sisältävät määräyksiä asiakkaan oikeuksista: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaiset oikeudet. Oikeuksia ovat esimerkiksi asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen, asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito, palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Muistutukset ja kantelut käsitellään viivytyksettä Porin perusturvalautakunnan yksilöjaostossa. Perusturvakeskuksessa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista huolehtivat sosiaaliasiamies ja potilasasiamies. Sosiaaliasiamies Jari Mäkinen Puh , Gsm Postiosoite on: Ravanintie 359, Vanha-Ulvila Käyntiosoite on: Liisankatu 18B 1 krs PORI Potilasasiamies Päivi Apajasalo Puh. (02) tai Tapaaminen ajanvarauksella. Porin perusturvakeskus Maantiekatu 31 PL 33, Pori Muistutuslomake/potilasasiamies _potilaan_hoidosta.docx Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava taho, jolle muistutukset osoitetaan ja yhteystiedot. Suunnitelmaan on kirjattava potilasasiamiehen/sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot heidän tarjoamistaan palveluista. Muistutus osoitetaan aina järjestämisvastuussa olevalle taholle. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus tai kannella saamastaan sosiaalihuollon palvelusta. Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. 20

22 Porin kaupungilla on nimetty sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita heidän asemaansa ja oikeuksiinsa liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Kunnan nimeämä sosiaaliasiamies avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on yksi kuukausi. Kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelussa tulee esittää käsitys siitä, millä perusteilla sosiaalihuollossa tapahtunutta menettelyä on pidettävä virheellisenä. Kantelussa on riittävästi yksilöitävä kantelun kohteena oleva menettely ja ajankohta. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Toiminnan kehittämisessä kannalta tavoitteena on välttyä valvontapäätöksiltä. Työssä varaudutaan etukäteen mahdollisiin ongelmatilanteisiin keskustelemalla työvuorossa olevien kanssa sekä mahdollisesti konsultoidaan ylempää tahoa. Toimintaa pyritään kehittämään keskustelemalla esiin tulleiden tilanteiden kautta sekä konsultaatiota hakemalla. Näin osataan varautua tilanteisiin ensikerralla paremmin. 7. Palvelun sisällön omavalvonta Valvontaohjelmat ja eri toimintoja ohjaamaan laaditut suositukset määrittävät asiakastyön sisältöä. 7.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaan hoiva- ja hoito toteutetaan yksilölähtöisesti asiakkaan voimavaroja tukevalla työllä. Asiakkaiden hoito- ja palvelu- ja kuntoutussuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäisiin toimintoihin, kuten liikkumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Asiakkailla on mahdollisuus ulkoiluun. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti työyhteisössä sovitaan yhdessä kuntoutumista edistävän toiminnan vahvistamisesta ja sisällöstä kuntoutusalan ammattilaiset ohjaavat toimintakykyä tukevan työtavan käyttöä 21

23 kuntoutumista edistävä työtapa sisällytetään hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen sekä perehdytysohjelmiin Kotolan arkea rytmittävät säännölliset arjen rutiinit, jotka luovat turvallisuuden tunnetta ja kasvuympäristön, jossa eheytyminen kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla on mahdollista. Arjessa tapahtuvat toiminnot tarjoavat mahdollisuuden oppia tärkeitä elämisen taitoja mm. itsestä huolehtiminen, muiden huomioon ottaminen, vastuunotto, hyvät tavat ja omien mielipiteiden esille tuominen. Turvallinen ympäristö ja yhteiset säännöt/rajat sekä ohjaajien jatkuva läsnäolo edistävät myös hyvinvointia. Kotolassa tuetaan lapsia koulunkäynnin sujuvuudessa ja yhteistyö koulujen kanssa on tiivistä. Jokaisen lapsen erityistarpeet huomioidaan. Tarvittaessa lapselle etsitään tätä palvelevat erityispalvelut, kuten koulunkäynnin tukimuodot ja terapiat. Pyrimme tiiviiseen yhteistyöhön lasta hoitavien tahojen kanssa. Tuemme lasten hyviä sosiaalisia suhteita ja kannustamme omien tunteiden esille tuomiseen. Kotolassa jokaisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista sekä sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia edistetään yksilöllisesti. Kotolassa tuetaan siihen, että lapsi harrastaisi sekä solmisi kaverisuhteita myös talon ulkopuolelle. Lisäksi Kotolassa ulkoillaan päivittäin sekä tarpeen vaatiessa keksitään lapsille virikkeitä. Loma-aikoina ja viikonloppuisin lasten kanssa voidaan käydä esimerkiksi uimassa tai luistelemassa. Työntekijät pitävät huolen, että jokainen lapsi ulkoilee tarpeeksi. Lisäksi työntekijät ovat vastuussa lapsen harrastuksen tukemisessa. 7.2 Ravitsemus Perusturvakeskukseen on laadittu ohjeita ikääntyneiden ravitsemuksen toteuttamiseen. ntaohje%2fjaetut%20asiakirjat%2fravitsemusneuvonta&folderctid=0x012000c33c9a03a6b1df4d8 12D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} Jokaisen lapsen kohdalla otetaan huomioon yksilölliset tarpeet ruokailuissa. Tarpeet huomioon ottaen valmistamme jokaiselle sopivaa ruokaa. Lisäksi lapset saavat itse toivoa lempiruokiaan. Kotolassa säännölliset ruokailuajat n. 3-4 tunnin välein sekä lapsia muistutetaan juomaan myös vettä tarpeen mukaan. Suurin osa lapsista myös urheilee, joka otetaan huomioon ylimääräisin välipaloin. Ohjaajat valmistavat ruuan itse ja pyritään perusterveelliseen ruokavalioon sekä opetetaan lapsille oikeanlaista lautasmallia. Ohjaajat myös valvovat ruokailutilanteita, jossa seurataan että jokainen lapsi syö ruokaa ja varmistetaan riittävä ravinto. Karkkipäivä Kotolassa on kerran viikossa. Kotolassa ruoka valmistetaan itse alusta asti tuoreista/pakastetuista raaka-aineista. Raakaaineet ostetaan itse kaupasta, ruoka tukusta sekä suoraan tuottajilta. Kotolassa noudatetaan 22