Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen - monitoimijainen lastensuojelun ja psykiatrian perhekuntoutuksen implementointi Noora Aarnio ja Terhi-Tuulikki

Transkriptio

1 Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen - monitoimijainen lastensuojelun ja psykiatrian perhekuntoutuksen implementointi Noora Aarnio ja , Lape-päivät

2 Lähtötilanne Mallinnustyöryhmän raportin mukaan lastensuojelulain mukaista perhekuntoutusta tuotetaan moninaisina yhdistelminä kunnan omina palveluina tai ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. (Alatalo ym. 2017, 9-10,17). Etelä-Pohjanmaalla perhekuntoutukseen ei ole yhteneväisiä sisältöjä eikä toimintamalleja vaan jokaisella toimijalla on omanlaisensa palvelut. Perhekuntoutusta ei tuoteta omana palveluna juurikaan. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhetyössä on kehitetty kotiin päin toteutettavaa perhekuntoutusta vuodesta 2014 alkaen. Perhekuntoutukseen kuuluu perhearviointi (Suomen mielenterveysseura), perhetyö ja ratkaisukeskeinen lyhytterapia. 2 Noora Aarnio ja Satu Mäki-Fossi

3 THL:n mallinnuksen sisältöelementit ohjaa 3

4 Monitoimijainen arviointi THL 28/2017 4

5 Kuvaus pilotista Pilotin prosessi 1. Kevät ja syksy 2017 Pilotin ja opinnäytetyön valmistelu 2. Syksy 2017 syksy 2018 Perhekuntoutukset käynnissä 2-3 perheelle 3. Kevät 2018 Asiakaskehittäjäryhmä (perhekuntoutuksessa olleille vanhemmille) 4. Syksy 2018 Käsikirja ( Kotiinpäin tehtävän perhekuntoutuksen mallinnus asiakkaiden, lastensuojelun ja psykiatrian yhteisenä arviointina) 5 Noora Aarnio

6 Kuvaus pilotista Asiakkaan avunsaannin ja palvelukokemusten taso Perhekuntoutuspilotin taustalla on se seikka, että perheen tarvitsemat palvelut eivät välttämättä nivoudu perheen arkeen perhekuntoutuksen jälkeen. Pilotin toimijat muodostuvat perheen prosessissa jo olevista ammattilaisista, jotka jatkavat tarpeen mukaan tukea perheelle intensiivisyyttä vähentäen. Tärkeänä seikkana nähdään asiakkaan arvioiden esille nostaminen sekä asiakkaan aktiivisen toimijuuden tukeminen. Työntekijätaso Psykiatrian ja lastensuojelun yhteisen arvioinnin kautta tavoitellaan ammattilaisten yhdessä tekemisen lisäämistä ja siten toistensa työn ymmärtämisen lisäämistä. Työntekijöillä on mahdollisuus saada konsultaatiota prosessin aikana. 6 Noora Aarnio ja Satu Mäki-Fossi

7 Kuvaus pilotista Eri ammattilaisten välisen yhteistoiminnan taso Perhekuntoutuksen prosessissa sovitaan eri hallintokunnat ylittävien kotikäyntien tekeminen koordinoidusti sekä verkostoneuvottelut eri toimijoiden kesken. Vahvuutena on sekä lastensuojelulla että psykiatrialla jo olemassa olevien tietojen hyödyntäminen. Palveluiden organisoinnin ja paikallisen/alueellisen johtamisen taso Pilotti on suunniteltu yhteistyössä lastensuojelun ja psykiatrian toimijoiden kesken. Tämän lisäksi pilotin työryhmän jäsenet on koottu molemmilta tahoilta pilotin suuntaamiseksi ja tiedon levittämiseksi. 7 Noora Aarnio ja Satu Mäki-Fossi

8 Kuvaus pilotista Pilotin toimijat -Perhe ja heidän läheis- ja viranomaisverkostot sekä perhekuntoutustiimi -Perhekuntoutus työryhmä: lastensuojelun edustajat, lastenja nuorisopsykiatrian edustajat sekä perhekuntoutusta toteuttava perhetyö Pilotista syntyvät tuotokset: -Perhekuntoutuksen käsikirja -Perhekuntoutusprosessiin syntyvät uudet asiakirjat 8 Noora Aarnio ja Satu Mäki-Fossi

9 Perhekuntoutuksen käsikirja Opinnäytetyön tutkimuskysymykset: Miten monitoimijainen työskentely toteutuu perhekuntoutuksessa? Miten kukin lapsi otetaan erikseen huomioon (lapsikeskeisyys) perhekuntoutuksessa? Mitkä tekijät vaikuttavat perhekuntoutuksen onnistumiseen? Perhekuntoutuspilottiin osallistuvan perheelle annetaan tehtäväksi kirjoittaa perhekuntoutusprosessin kehittäjille oma tarinansa toteutuneesta jaksosta. Sekä pilottiperheeltä että asiakaskehittäjäryhmässä syntyneet tekstit ja mahdolliset kuvat otetaan mukaan tutkimukseen havainnointiaineistona. Focusryhmähaastattelut pilotin työntekijöille Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tutkimus valmistuu vuoden 2018 kuluessa 9

10 Perhekuntoutuksen käsikirja 10

11 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhekuntoutuksen toimintamalli Mallin kehittäjät Merja Kattelus ja Anu-Riikka Niemistö Perhekuntoutus toteutetaan perheen kotona ja jakso kestää vähintään 3 kuukautta Viikko Sisältö Paikalla Ratkes Sosiaalityöntekijä arvioi jakson tarpeellisuuden ja antaa perheelle tietoa perhekuntoutuksesta Aloitusneuvottelu Verkostoneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vast. sos.tt Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vast. sos.tt sekä läheis- ja viranomaisverkostot 11

12 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhekuntoutuksen toimintamalli Vko 1-2 Intensiivijakson aloitus Perhe, perhekuntoutustiimi Vko 3 Välitapaaminen ( käyntitiheys- ja ajat) Intensiivijakso alkaa Perhe, perhekuntoutustiimi Ratkaisukeskeinen lyhytterapia alkaa Vkot 4-9 Intensiivijakso Perhe, perhekuntoutustiimi Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Vko Lopetustyöskentely Palautekeskustelu Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vastaava sos.tt Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Vko 12 Verkostoneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vast. sos.tt sekä läheis- ja viranomaisverkostot 12

13 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhekuntoutus yhdistettynä monitoimijaisuuteen ja perhetyön sisältöelementteihin 13

14 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Lapsikeskeisyys Lapsen oma kertomus esiin verkostoneuvottelussa. Intensiivijaksolla tutustutaan jokaiseen lapseen sekä kartoitetaan kunkin lapsen kokemuksia, toiveita, tunteita ja tarpeita. Perhekuntoutustiimin työntekijät pohtivat yhdessä muiden toimijoiden kanssa, miten lapsen myönteistä minäkuvaa sekä omaa toimijuutta vahvistetaan ja miten lapsen suhteita turvallisiin, tärkeisiin aikuisiin tuetaan, esimerkiksi koulussa, harrastuksissa, terapiassa. 14

15 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Focusryhmähaastattelussa esiin nousseita asioista: Yksilökeskeisyys haastavaa jos perheellä paljon tuen tarvetta arjen perusasioissa. Työntekijöiden ja vanhempien välisen luottamussuhteen laatu vaikuttaa lapsen kanssa työskentelyyn. Lapsille tulee varata työskentelyssä omaa aikaa ilman vanhempia. Lapsen etu muutoskeskusteluissa vanhempien kanssa. Perheen palaute: Koulu huomioi lapsen erityiset tarpeet. Henkilökemioiden tärkeys lasten näkökulmasta tärkeää. 15

16 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Perheen toimijuutta vahvistava kuntoutus Ratkaisukeskeinen työote -> keskiössä perheen voimavarojen vahvistaminen -> perhe löytää itse ratkaisuja arkeen. Keskeinen ajatus: Ihminen itse on elämänsä paras asiantuntija. Verkostoneuvottelun ja perhearvioinnin menetelmät korostavat ihmisen omaa näkemystä ja kokemusta omasta tilanteestaan. Kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa pohditaan yhdessä perheen kanssa, mikä on toiminut ja mitä seuraavaksi tapahtuu sekä kenen kanssa ja mitä tietoa jaetaan. 16

17 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Focusryhmähaastattelussa noussutta: Perhe määrittelee tavoitellun muutoksen itse -> työntekijät tuovat työkalut muutokseen Haasteena suuret tuen tarpeet vanhemmuuden vahvistamiselle Tarve visuaaliselle tilannekartoitukselle Perheen palaute: perheelle tulisi tiedottaa etukäteen, mitä tapahtuu jos tavoitteet eivät toteudu. 17

18 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Monitoimijainen arviointi Yhdessä perheen kanssa pohditaan, mitä arviointilausuntoja ja keitä toimijoita tarvitaan perhekuntoutukseen mukaan. Verkostoneuvottelussa jokainen toimija (myös asiakkaat) kertoo perheen tilanteesta. Perhearviointimenetelmässä perheenjäsenet itse toimivat keskeisinä tilanteensa arvioijina. 18

19 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Päätösneuvottelussa jokainen toimija arvioi jakson vaikutuksia perheen arkeen ja saavutettuja tavoitteita. Seurantajakson aikana arvioidaan jaksolla saavutettujen tulosten vaikutuksia perheen sen hetkiseen tilanteeseen sekä kerrataan jaksolla läpikäytyjä asioita. Lapsen terveydestä, kasvusta ja kehityksestä saadaan tietoa mm. vanhemmilta, läheisiltä, koulun henkilökunnalta, perheneuvolasta, lastenpsykiatriasta, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä sekä jakson aikana kerääntyvää tietoa perhekuntoutustiimiltä. 19

20 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Vanhempana toimimisesta ja vanhemman suhteesta lapseen saadaan tietoa ed.mainituilta sekä tarpeen mukaan aikuispsykiatrialta. Focusryhmähaastattelusta noussutta: Ennen jakson alkua vaihtoehtoisia polkuja perheen tilanteessa konkreettisesti kuvattuna. Kaikille toimijoille sama tieto perheen tilanteesta ja tavoitellusta muutoksesta. 20

21 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Sovitaan selkeästi keneen ollaan yhteydessä missäkin asiassa. Konsultointia puolin ja toisin jakson aikana sekä tiivistä tilannepäivitystä. Haasteena perheen luottamus toimijoihin -> perhe voi hakea ulkopuolisia toimijoita, joilla ei ole jaettua tietoa. Perhearviointimenetelmä haastavaa jos esim. vanhemmalla haastetta tunnistaa oman toiminnan vaikutuksia. Toimijoiden keskuudessa laajenee näkemys toistensa työstä. Perheen palaute: Henkilökemioiden kohtaaminen tärkeää että asiat menee oikealla tavalla eteenpäin. Kertomuksessa useita ulkopuolisia toimijoita, joita perhe konsultoinut. 21

22 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Ohjaus Perhetyön työskentelyote on ohjauksellinen ja asiakkaan voimavaroja vahvistava. Ohjausta sisältyy myös perhearviointi -menetelmän teemoihin sekä terapiassa esimerkiksi vuorovaikutustilanteiden yhdessä tarkastelussa. Focusryhmähaastattelusta noussutta: Ohjaus kaikissa arjen toiminnoissa tarpeen mukaan tilanneohjaus sanoitettu toimintaa, tilanteita, tunteita sekä aikuisten toimintaa lapsille että toisin päin Palveluohjausta -> kehen olla yhteydessä 22

23 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Vuorovaikutussuhteissa ohjausta Koulussa lapsilähtöisyys, ohjaus kuin ketä tahansa. Perheen palaute: saatiin käytännön ohjeita erilaisissa tilanteissa toimimiseen joista oli kyllä apua. Struktuuria tuli arkeen. 23

24 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Konkreettinen apu Jakson perhetyö sisältää konkreettista tukea ja tarpeen mukaan mallintamista. Yhdessä toimien arjessa, jolloin perheen omat voimavarat ja toimijuus vahvistuvat. Tavoitteet mahdollisimman konkreettisia. 24

25 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Focusryhmähaastattelusta noussutta: Tavoitteet konkreettisia Perheen palaute: Käytännön apuja halusimme ja niitä osaksi saimmekin. 25

26 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Läheisten ja vertaisten tuki Läheisten kutsumista pohditaan yhdessä perheen kanssa aloitusneuvottelussa. Vertaistukea voi saada perhekuntoutusjakson aikana esim. perheneuvolan perhekoulusta, vertaistukiryhmistä, kokemusasiantuntijalta. Focusryhmähaastattelusta noussutta: läheisverkosto usein kaventunut vertaistukea lasten dg:n kautta kokemusasiantuntija luottamusta parantamaan, auttamaan muutokseen motivoitumisessa. Haastavaa jos vanhemmat haluavat pitää omat asiat omana tietonaan. 26

27 Sisältöelementit ja monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa Hoito Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Perheenjäsenten omat terapiat Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimijoiden tuoma hoidollinen näkökulma Mahdolliset muut hoitotahot Focusryhmähaastattelusta noussutta: Terapiasta nostetaan arviointiin vain sovitut asiat. Lyhytterapian kokoonpanon arviointi tärkeää. Lastenpsykiatrinen tiivisti tiedollisesti mukana prosessissa, käyntejä vähän tämän jakson aikana Haasteena tiedon kulku, jos perheellä kuntoutusprosessin lisäksi muita hoitotahoja 27

28 Lähteet Marjo Alatalo, Kari Lappi ja Päivi Petrelius (2017): Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Noora Aarnio, Satu Mäki-Fossi ym. (2017): Etelä- Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen kehittämistoimenpiteiden kuvausmateriaalit. (2017) Tutkimussuunnitelma, VAMK. Merja Kattelus ja Anu-Riikka Niemistö (2017) Ratkaisukeskeinen lyhytterapia osana perhekuntoutusta. Helsingin Psykoterapiainstituutti. 28 Noora Aarnio ja Satu Mäki-Fossi

29 #lapemuutos #eplape stm.fi/lape thl.fi/lape LAPE Etelä-Pohjanmaa Fb LAPE Etelä-Pohjanmaa Lape-muutosagentti YTM, KTM Eija Ala-Toppari-Peltola, GSM Lape-hankekoordinaattori YTM Satu Mäki-Fossi, GSM Toimintakulttuurin muutos, YTM Auli Romppainen, GSM Perhekeskustoimintamalli, kätilö-terveydenhoitaja YAMK Heli Mäki, GSM ja sosionomi AMK Emmi Tietäväinen, GSM Erityispalvelut, YTM Noora Aarnio, GSM Sähköpostit muotoa Etelä-Pohjanmaan sote ja maakuntauudistus, Tiedekatu 2, Seinäjoki (Frami D, 3 krs., tila 330) 29