Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän tehtäväksianto nykytilan kuvauksesta ja tavoitetilan hahmottamisesta

Transkriptio

1 Erityis- ja vaativan tason palveluiden alatyöryhmät: 1. Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut 2. Avohuolto 3. Sijaishuolto 4. Perheoikeudelliset palvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän tehtäväksianto nykytilan kuvauksesta ja tavoitetilan hahmottamisesta

2 Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut

3 THL:N MALLINNUSRYHMÄ: MONIALAINEN ARVIOINTI

4 THL:N MALLINNUSRYHMÄ: MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI Miksi: Tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen ja perheen elämäntilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa Miten: 1. monitoimijaisuuden tarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa 2. Lapsi/nuori ja perhe keskiöön 3. asiakkaan toimijuuden vahvistaminen Millä tavalla: 1) hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa, 2) konsultoinnilla 3) sopimalla muista arvioinneista tai tutkimuksista, 3) yhdessä työparina 4) yhdessä monen toimijan kanssa saman pöydän ääressä Lähde: MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI Lape erityistason palveluiden mallinnusvaiheen päätösseminaari V2.pdf/f680195c-beeb-4d7d-bf17-0d5c7e1bb947

5 Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut alatyöryhmä Monitoimijaisten palveluiden nykytila Monitoimijaisuutta hyödynnetään nykyhetkellä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa Käytetyin yhteistyön muoto on verkostoneuvottelut, jossa tieto saavuttaa useat toimijat. Tämä on asiakkaan näkökulmasta raskas tiedon vaihtamisen muoto. Työparityöskentelyä yli hallintokuntien hyödynnetään satunnaisesti. Maakunnassa vaihtelua tämän työmuodon käyttämisessä. Monitoimijaisuuden tarpeen arviointia tehdään, mutta monitoimijaisuus ei aina tue asiakkaan omaa toimijuutta. Olemassa olevaa tietoa hyödynnetään, mutta ei systemaattisesti. Asiakkaan mielipide nostetaan esiin ja kirjataan. Jalkautuvia palveluita nykyhetkellä Nuorisopsykiatrian lääkäri Eskoossa ja aikuispsykiatrialla jalkautuvia psykiatrisia sairaanhoitajia Jalkautuva päihdelääkäri kuntoutusohjaajat Konsultaariokäytäntöjä nykyhetkellä Seinäjoella oma lakimies (muualla tapauskohtainen konsultaatio ostopalveluna) Tapauskohtainen konsultaatio ammattilaisten välillä Lapsi- ja perhepalveluissa viranomaispuhelin Nostoina muita konsultaatiokäytäntöjä ja jalkautumisen kokeiluja palvelutarpeen arvioinnissa aina kotikäynti (asiakasosallisuus) Koulu- ja varhaiskasvatuskiertueet Kokeilu Kurikassa ja Isokyrössä psykiatrian sairaanhoitaja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa

6 Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut alatyöryhmä jatkuu Tavoitteita monitoimijaisuuden vahvistumiseen: Asiakkaan toimijuuden lisääminen Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen (yhteensovittava johtaminen, tiedonkulku, yhteisesti sovitut toimintatavat, työparitoiminnan lisääminen) Jalkautuvien ja konsultatiivisten palveluiden lisääminen

7 Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto

8 Avohuollon asiakkaina olleet 0-20 vuotiaat ja kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat vuonna 2016 Etelä- Pohjanmaalla (THL -ennakkotieto) Isokyrö Ähtäri Vimpeli Teuva Soini Seinäjoki Lapua Lappajärvi Kurikka Kuortane Kauhava Kauhajoki Karijoki Isojoki Ilmajoki Evijärvi Alavus Alajärvi 8, , ,9 1, ,5 0, ,5 1, ,5 1,6 6 0,9 31 2, , ,7 0, , ,1 1, , ,4 1, ,3 1,2 29 5,2 0, Avohuollon asiakkaina olleet 2016 % ikäluokasta Avohuollon asiakkaina olleet 2016 yhteensä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2016 % ikäluokasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2016 yhteensä

9 Lukuja Avohuollon asiakkaita yht Avohuollon asiakkaana 2,7%-8,4% ikäluokasta. Suuri hajonta avohuollon asiakkuuksien määrässä eri kunnissa. Avohuollon asiakkuuden kriteerit vaihtelevat. Sijaishuollon asiakkaina yht. 425 Sijaishuollon asiakkaina 0-1,5% ikäluokasta eri kunnissa. -20% käyttää 80% palveluista ja resursseista -avohuollon ja sijaishuollon asiakkaina olevat lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat paljon palveluita

10 Avohuolto

11 THL: Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa perhetyön ja perhekuntoutuksen keskeisimmiksi sisältöelementeiksi kaksi läpileikkaavaa ydintä. Näitä ovat 1) lasta suojeleva ja lapsikeskeinen sekä 2) lasten, vanhempien ja koko perheen toimijuutta vahvistava ja kuntouttava työskentely Perhetyötä ja perhekuntoutusta toteutetaan moniammatillisesti päällekkäistä työtä välttäen. Perhetyön ja perhekuntoutuksen sisältöalueet: a) lapsen ja perheen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointi b) konkreettinen apu, c) ohjaus d) läheisten, vertaisten ja yhteisön tuki ja e) hoito.

12 THL: Tavoitteita perhetyön ja perhekuntoutuksen sisältöalueiden määrittelyyn Lähde: Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuutta tukeva perhetyö ja perhekuntoutus. Kohti monitoimijaista lastensuojelun perhetyötä ja perhekuntoutusta THL

13 Avohuollon alatyöryhmä Lastensuojelun avohuolto nykyhetkellä: Monitoimijaisuus toimii ja yhteistyötä on paljon eri tahojen kanssa. (asiantuntijaryhmät, verkostopalaverit, työpariutta eri tahojen kanssa). Haasteena dokumentointi ja yhteensovittava johtaminen, työparitoiminnan satunnaisuus ja läheisverkoston mukana olon vähäisyys. Asiakkaan mielipide tulee kirjatuksi ja asiakkaan mielipidettä kysytään. Menetelmien käyttö vaihtelevaa. Läheisverkoston kokoaminen työlästä ja siksi vähäistä. Perhetyön ja perhekuntoutuksen käsitteet, kriteerit ja mallit ovat moninaisia maakunnassa. Perhetyötä tehdään erilaisilla koulutuksilla. Tavoitteena on käytänteiden ja kriteerien yhtenäistäminen. Asiakkaita ei ole vielä kaikissa kunnissa siirretty lastensuojelusta sosiaalihuoltoon, vaikka asiakkuus sinänsä ei lastensuojelua tarvitsisikaan. Tavoitteena on yhteisten kriteerien luominen sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkaille. Timanttien seulonta. Perhetyötä saa pääasiassa palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Joissakin kunnissa neuvolan perhetyö, päihdeklinikan perhetyö ja koulussa kuntoutusluokkiin liittyvä perhetyö. Tarvetta erityisperhetyöhön nähdään. Perhetyön jakso 3-6 kk. Harvoin pidempään. Jatkuva perhetyön tarpeen arviointi toimii hyvin. Muissa kunnissa pääsääntöisesti omana toimintana, Seinäjoella perhetyötä on sekä omana että ostopalveluna. Ostopalveluna mm. Arjessa Oy, 4 astetta, Kotoraitti. Laitosperhekuntoutus tapahtuu ostopalveluna (Kotoraitti ja, Arjessa oy, Polku ja Vaahteramäki + kauempana olevia paikkoja). Laitosperhekuntoutus sisältää terapian. Haasteena palveluiden yhteensovittaminen jakson jälkeen. JIK:llä, Kaksineuvoisella ja Lapualla kotiinpäin tarjottava perhekuntoutus omana toimintana. Koettu hyvänä käytäntönä, palveluiden koordinointi sujuu. Muissa kunnissa ostetaan kotiinpäin suuntautuvaa perhekuntoutusta (Kotoraitti, Arjessa Oy, 4 astetta,)

14 Avohuollon alatyöryhmä jatkuu Lastensuojelun avohuollon tavoitteita: Yhteen sovittava johtaminen Työparitoiminnan lisääminen Dokumentoinnin yhtenäistäminen Läheisverkostotyön lisääminen ja resursointi Kehitettyjen menetelmien yksilöllisen käytön varmistaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa Sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkuuksien yhtenäisten kriteerien muodostaminen (mahdollisuutena maakunnallinen asiantuntijaryhmä) Perhetyön ja perhekuntoutuksen käsitteiden ja määrittelyn ja kriteerien täsmentäminen (kriteerien yhtenäistäminen Lape hankkeessa) Eri hallintokuntien rajat ylittävien kokeilujen käynnistäminen (systeeminen lastensuojelu, monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus)

15 Sijaishuolto

16 Suositukset sijaishuollon valvontaan, (Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa, THL 2017)

17 Suositukset jatkuu -Mahdollista lähteä toteuttamaan jo vuonna 2017 maakunnissa, joissa LAPE hanke kehittää lastensuojelua. Kansallinen ohjaus mukaan.

18 Lapsikohtainen valvonta kehittämisehdotuksia (Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa, THL 2017) Yksilötaso: lapsen kuuleminen, menetelmät, ymmärrettävä kertominen tilanteesta, lapsen tapaamiset, lasten ja nuorten kanssa tehtyjen oppaiden hyödyntäminen, sosiaaliasiamiehen toiminnan selventäminen lapsille ja nuorille, Ryhmätaso: sijoitettujen lasten osallisuus laitoksen omavalvonnassa, sijoitettujen lasten kehittäjätoiminnan ja vertaistoiminnan järjestäminen maakunnassa, vertaisarvioinnin kehittäminen, vastuusosiaalityöntekijän kerättävä tietoa auttoiko palvelu, maakunnan kerättävä systemaattisesti nuorten ja lasten tietoa Yhteiskunnallinen taso: Tiedonkeruumenetelmien kehittäminen lasten oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnista, lasten osallistuminen valvontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen

19 Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan laadukkaan perhehoidon malli (Kohti perhehoidon laadun vahvistamista, THL 2017)

20 Lähteet Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli : kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa THL Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito : Kohti perhehoidon laadun vahvistamista THL

21 Sijaishuollon alatyöryhmä Perhehoito nykytila Perhehoito ostetaan nykyhetkellä muissa kunnissa yksityisiltä palveluntuottajilta (Nuorten ystävät ja PKS). Seinäjoella koulutetaan itse perhehoitajat (pride valmennus). 1 perhehoidon sosiaalityöntekijä. Suurin osa perhehoidosta omana toimintana. Lapualla on käytössä perhehoitajien sosiaaliohjaaja (50% työajasta) Läheisverkostosijoituksia tehdään kunnissa. Palveluntuottajilla perhehoidon palveluun kuuluu sosiaalityöntekijän tuki, mentorointi, työnohjaus, lomitus, koulutukset ja tarpeen mukaan perhetyö. Myös Seinäjoella käytössä em. palveluita. Perhehoidon korvauksissa vaihtelua ja tukipalveluiden saatavuudessa vaihtelua. Perhehoitajista ei ole käytössä varsinaista rekisteriä nykyhetkellä. Seinäjoella kerätään perustiedot ja kooste pride valmennuksesta. Muissa kunnissa tiedot perhehoitajista lapsen kansiossa. Kunnissa ei ole tietoa siitä, keitä perhehoitajia kunnan alueella asuu. Perhehoidon valvonta haasteellista.

22 Sijaishuollon alatyöryhmä jatkuu Laitoshoito nykytila Maakunnassa 2 omaa lastensuojelulaitosta (Vanamo ja Pajurinne = 17 paikkaa + tulossa uusi lastensuojelulaitos 14 paikkaa). Yksityisiä lastensuojelulaitoksia maakunnassa on 24. Käytännöt eri laitoksissa vaihtelevat, vaativa laitoshoito resursoitu vahvemmin kuin perusyksiköt. Nuorille ei juurikaan ole perhesijoituksen mahdollisuuksia. Sijoitusten valmistelu ja tukipalvelut nykytila Perhehoidon sosiaalityöntekijä etsii sopivat sijaisperheet, lapsi valmistellaan perheeseen siirtymiseen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee sijoituksen. Lasten- ja nuorisopsykiatria on usein valmistelussa mukana ja tukemassa sijaisperheitä, laitosta, syntymäperhettä ja sijoitettua lasta tai nuorta sijaishuollon aikana Haasteena lapsen tarpeiden arviointi ja sijaisperheen tarvitseman tuen arviointi. Tarvittaisiin nykyistä enemmän tukea mm. lapsen koulun käyntiin. Sijaisperheen, sosiaalityöntekijän ja huoltajan vastuukysymyksiä ei ole selkeästi määritelty. Sijaishuollon valvonta nykytila Sijaishuollon valvonta tapahtuu Valviran, Avin:n, sijoittajakunnan ja sijaintikunnan toimesta. Valvontakäynnit eivät toteudu järjestelmällisesti nykytilanteessa Lasten, nuorten ja perheiden asiakaspalautetta sijoituksista kerätään satunnaisesti. Yksityisillä toimijat keräävät satunnaisesti asiakaspalautetta. Vertaistukiryhmiä ja kehittäjäryhmiä toimii vähän. Vanhemmille on Voikukkia ryhmä. Muutamia nuoria on toiminut kehittäjinä. Kaikki sijoitetut nuoret eivät tiedä sosiaalityöntekijäänsä. Sosiaalityöntekijät tapaavat vaihtelevasti henkilökohtaisesti lapsia ja nuoria. Sijoitettujen lasten asiakassuunnitelmat tehdään väh. 1 kerran vuodessa.

23 Sijaishuollon alatyöryhmä jatkuu Tavoitteita: Selkiytetään valvontaviranomaisten roolit Rakennetaan yhtenevä maakunnallinen perhehoidon toimintamalli (lapsen ja perheen tarvitseman tuen arvioiminen ennen sijoitusta ja sijoituksen aikana, roolien selkiyttäminen, perhehoitoon sijoitetun lapsen koulun käynnin tukeminen, päivystysperhetoiminnan vahvistaminen, perhehoitajan konsultaatiomahdollisuudet) Määritellään lasten ja nuorten yhteydenottotavat sosiaalityöntekijään ja valvoviin viranomaisiin. Asiakaspalautteiden systemaattisuus Kokemusasiantuntijuuden lisääminen, palvelumuotoilu

24 Perheoikeudelliset palvelut Maakunnan alueella toimii 9 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista lastenvalvojaa Työtä tehdään alueittain, osin täysin yksin, joillakin paikkakunnilla useampi henkilö tekee lastenvalvojan töitä Päätehtävät; isyydenselvitykset (suppeat neuvolasta tulleina tai laajat lapsen syntymän jälkeen), lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisia koskevat sopimukset, elatussopimukset, valvottujen/tuettujen tapaamisten järjestäminen, olosuhdeselvitysten antaminen käräjäoikeudelle toimivaa; tarvittaessa ulkoasiainministeriöstä, THL:stä ja maistraatista saa apua erikoisempiin tilanteisiin kollegat auttavat ja virka-apuna tehtävät työt sujuvat yhteistyö neuvoloiden kanssa suppeissa isyydenselvityksissä ja yhteishuoltoa koskevissa sopimuksissa dna-testien tekeminen isyyden selvittämisessä lastenvalvojan luona asiakasystävällisempää olosuhdeselvityksissä voidaan huomioida mm. jääviyskysymykset adoptioneuvonta ostopalveluna (Pelastakaa lapset

25 Perheoikeudellisen palvelut haasteena; nykytilanteessa nähdään työn tekeminen pääsääntöisesti yksin, ilman tiimin/kollegoiden tukea arjessa, työn kansainvälistyminen (vanhemmat asuvat eri maissa, pakolaisuus) joidenkin vanhempien kanssa sopimusten aikaansaaminen työlästä/vaatii monta tapaamista lapsen kuuleminen omassa asiassaan ei aina toteudu kaikilla ei käytössä lainkaan lastenvalvojan ohjelmaa (Isokyrö) ns. talon lakimies käytössä vain Seinäjoella, muualla käytetään tarvittaessa ostopalvelua asiakaskertomusten kirjaamiselle ei ole riittävästi aikaa, voi hankaloittaa asiakasprosessin etenemistä valtakunnallisesti ei yhteneväisiä kriteereitä esim. elatusavun osalta, yhtenäistämistä tarvitaan eettinen haasteellisuus, koska kaikkea ei työntekijä voi tosittein todentaa, tieto perheen tilanteesta ei aina kattava olosuhdeselvitykset aikaavieviä, määräaikoihin haettava usein jatkoaikaa krooniset huoltoriidat kuormittavat lapsiperheiden palveluita laajasti (lastensuojeluilmoitukset, saako perhe palveluja SHL tai LS mukaisesti) tuettujen valvottujen tapaamisten toteuttaminen, joillakin paikkakunnilla onnistuu omana toimintana

26 Perheoikeudelliset palvelut Tavoitetila: Käytäntöjen yhtenäistäminen maakunnassa Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden tiimin muodostaminen (kollegiaalinen tuki) Konsultaation riittävyys ja käytäntöjen yhtenäisyys Olosuhdeselvitysten keskittäminen (tasalaatuisuus) Työparitoiminnan vahvistaminen yli hallintorajojen