Keuhkolöydökset systeemisessä lupus erythematosuksessa
|
|
- Tuula Mikkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johanna Mäenpää, Anna Karjalainen ja Riitta Kaarteenaho ALKUPERÄISTUTKIMUS Keuhkolöydökset systeemisessä lupus erythematosuksessa TAUSTA: Systeeminen lupus erythematosus (SLE) on sidekudoksen autoimmuunisairaus, jonka yleisimpiä oireita ovat iho- ja limakalvomuutokset, nivelkivut, kuume ja väsymys. Elinmuutoksia esiintyy muun muassa munuaisissa, keuhkoissa ja keskushermostossa. Selvitimme vuosina OYS:ssa hoidettujen SLE-potilaiden keuhkoja pleuralöydösten yleisyyttä ja tyyppejä. Potilaat ja menetelmät: Aineistona oli 100 OYS:ssa vuosina hoidettua SLE-potilasta. Potilaiden kliiniset, radiologiset ja laboratoriotiedot kerättiin retrospektiivisesti. Tulokset: Keuhko- ja pleuramuutoksia todettiin 25 %:lla potilaista: keuhkoinfektioita 13 %:lla, pleuramuutoksia 9 %:lla, interstitiaalisia keuhkosairauksia 4 %:lla ja pulmonaalihypertensiota 3 %:lla. Päätelmät: Keuhko- ja pleuralöydöksiä esiintyi neljäsosalla SLE-potilaista. Tavallisimmat löydökset olivat keuhkoinfektiot ja pleuramuutokset. Systeeminen lupus erytematosus (SLE) eli punahukka on sidekudoksen autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairauksissa elimistön immuunijärjestelmä menettää kyvyn erottaa omat solut vieraista aineista, jolloin immunologinen järjestelmä hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan tuottamillaan vasta-aineilla. Autovastaaineet tarttuvat tällöin kehon omiin antigeeneihin muodostaen immunokomplekseja. Kudoksiin kerääntyneet immunokompleksit aiheuttavat tulehdusta ja kudosvaurioita. SLE:n syy on tuntematon. Taudin puhkeamiseen vaikuttanevat ympäristötekijöiden lisäksi ainakin geneettiset ja hormonaaliset tekijät. SLE:n ilmaantuvuus- ja esiintyvyysluvut vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Suomessa SLE:n esiintyvyys on 28/ ja tauti puhkeaa yleisimmin vuoden iässä (Gripenberg-Gahmberg ja Konttinen 2002). Maailmalla esiintyvyysluvut vaihtelevat välillä 4 250/ (Hopkinson 1992). Sairastuneista % on naisia (Beresford ja Davidson 2006). SLE:n oireet ovat monenlaisia ja niitä voi esiintyä eri puolilla elimistöä. Eri potilaiden taudinkuvat ovat erilaisia, ja samallakin potilaalla oireet vaihtelevat taudin aktiivisuuden mukaan (Cervera ym. 1993). Yleisoireista väsymys ja kuume ovat tavallisimmat. Muista oireista yleisimpiä ovat iho- ja limakalvo-oireet, nivelkivut ja -tulehdukset sekä lihassärky ja -heikkous (Crestani 2005). Valtaosa tautitapauksista on lieviä, mutta henkeäkin uhkaavia elinmuutoksia esiintyy mm. munuaisissa, keuhkoissa ja keskushermostossa. SLE:ssä, kuten muissakin sidekudossairauksissa, hengityselimet voivat vaurioitua systeemisen tulehdusreaktion seurauksena. Vaurioita saattaa ilmetä keuhkopussissa, keuhkorakkuloissa, ilmateissä, verisuonissa, limakalvoissa ja hengityslihaksissa (Cheema ja Quismorio 2000, Paran ym. 2004, Crestani 2005). SLE-potilaiden keuhko- ja pleuralöydösten esiintyvyydestä on julkaistu vaihtelevia tutkimustuloksia. Kimin ym. (2002) mukaan esiintyvyys vaihtelee välillä %. Samassa katsausartikkelissa mainitaan kuitenkin 2099 Duodecim 2009;125:
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS 2100 myös tuhannen SLE-potilaan prospektiivinen tutkimus, jossa keuhkolöydösten esiintyvyys oli vain 3 7 % (Cervera ym. 1993). Crestani (2005) toteaa katsausartikkelissaan keuhkolöydöksiä esiintyvän enemmän mies- kuin naispotilailla. Yleisimmät löydökset ovat eri tutkimusten perusteella pleuranesteily ja pleuriitti (Evans 1987, Crestani 2005). Keuhko- ja pleuralöydöksistä aiheutuvat oireet ovat yleensä varsin epäspesifisiä. Tavallisimpia ovat yskä, hengenahdistus, pleuraalinen kipu, kuumeilu ja harvemmin veriyskä (Crestani 2005). SLE:hen liittyvät hengityselinten sairaudet voivat ilmaantua äkillisesti, kuten alveoliverenvuoto ja akuutti lupuspneumoniitti, tai hitaasti, kuten krooninen interstitiaalinen keuhkokuume ja keuhkofibroosi. Aineisto ja menetelmät Tässä tutkimuksessa selvitettiin sadan vuosina OYS:ssa hoidetun SLE-potilaan keuhko- ja pleuralöydösten yleisyys ja tyypit. Potilastiedot etsittiin OYS:n arkistosta ICD-diagnoosinumeron perusteella. SLE-potilaita hoidettiin OYS:ssa vuosina yhteensä 184, joista sata valittiin tutkimukseen sattumanvaraisesti. Potilaiden kliiniset, radiologiset ja laboratoriotiedot kerättiin tutkimukseen suunnitellun lomakkeen avulla. SLE:n toteamisajankohdan oireet ja löydökset (taulukko 1) sekä mahdollisen keuhko- ja pleuramuutoksen ajankohta kirjattiin. Keuhko- ja pleuralöydöksen toteamisen yhteydessä ilmennyt kliininen tilanne kartoitettiin oireiden (yskä, hengenahdistus, kuume, laihtuminen) ja keuhkoauskultaatiolöydösten perusteella. Lisäksi huomioitiin laboratoriokokeiden ja muiden tutkimusten tulokset (taulukko 2). SLE:n keuhko- ja pleuralöydöksen esiintymisen yhteydessä huomioitiin myös muut mahdolliset sairaudet ja lääkitykset, sekä keuhkosairauden hoitoon aloitettu lääkitys, sen annos ja hoidon kesto. Potilaiden tilanne kartoitettiin vastaavalla tavalla kuin keuhkolöydöksen toteamisen aikaan, vuotta myöhemmin ja viimeisimmällä seurantakäynnillä. Taulukko 1. SLE:n oireet ja löydökset sekä laboratoriokokeet sairauden toteamisvaiheessa. Kliiniset oireet ja löydökset Aurinkoihottuma Perhosihottuma Raynaud n oire Ihon paksuuntuminen Teleangiektasiat Suppusuu Ihon- ja limakalvojen haavaumat Kalsinoosi Nivelkivut ja -tulehdukset Ruokatorven toimintahäiriö Kohonnut verenpaine Perikardiitti Sekundaarinen Sjögrenin oireyhtymä Vaskuliitit Autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA) Laboratoriokokeet Lasko CRP Hemoglobiini Leukosyytit Trombosyytit ALAT ASAT Alkalinen fosfataasi Kreatiniini Virtsan proteiini Virtsan erytrosyytit Tumavasta-aineet Komplementit C3 ja C4 Fosfolipidivasta-aineet Tulokset Potilaista oli naisia 81 ja miehiä 19. SLE todettiin keskimäärin 36 vuoden iässä (vaihteluväli 13 76). Keuhko- tai pleuralöydöksiä esiintyi 25 potilaalla (25 %). Keuhko- ja pleuralöydökset luokiteltiin suomalaisessa keuhkosairauksien oppikirjassa esitetyn mukaisesti (taulukko 3) (Hakala ja Kinnula 2005). Keuhko- tai pleuralöydös todettiin 14 naisella ja 11 miehellä. Keuhko- tai pleurasairauksia poti 17 % aineiston naispotilaista. Miesten ryhmässä osuus oli 58 %. Potilaiden keski-ikä keuhko- tai pleuralöydöksen ilmetessä oli 46 vuotta (vaihteluväli 19 77). Kahdeksalla potilaalla ilmeni useampi kuin yksi keuhkosairaus: viidellä kaksi ja kolmella kolme muutosta. Eri keuhkolöydösten yhdistelmät on esitetty taulukossa 4. Keuhko- tai pleuralöydös todettiin J. Mäenpää ym.
3 Taulukko 2. Keuhko- ja pleuramuutoksien toteamisen yhteydessä huomioidut laboratoriokokeet ja muut tutkimukset. Laboratoriokokeet Lasko CRP Hemoglobiini Leukosyytit Trombosyytit Valtimoveren Astrup-analyysi Muut tutkimukset Spirometria Diffuusiokapasiteetti PEF-seuranta kotona Yskösten sytologia Yskösten tuberkuloosivärjäys ja -viljely Keuhkojen röntgenkuva Pleuran kaikukuvaus Pleuranesteanalyysi Keuhkojen (ohutleike)tietokonetomografia Pään tai vatsan tietokonetomografia Sydämen kaikukuvaus EKG Keuhkoputkien tähystys Imunäytteen sytologia, tuberkuloosivärjäys ja -viljely Bronkoalveolaarinen huuhtelu Keuhkokudosnäyte keskimäärin noin viisi vuotta SLE:n toteamisen jälkeen (vaihteluväli 0 24). Kahdeksalla potilaalla (32 %) keuhkolöydös diagnosoitiin samanaikaisesti SLE:n toteamisen kanssa. Kolmentoista potilaan (52 %) keuhkolöydös todettiin alle viiden vuoden ja 19:n (76 %) alle kymmenen vuoden kuluttua SLE:n diagnoosista. Keuhko- tai pleuralöydöspotilaista seitsemän ei tupakoinut. Kahdeksan miestä ja neljä naista olivat tupakoitsijoita, ja kuuden potilaan osalta tupakoinnista ei löytynyt mainintaa. Yleisin keuhkolöydös oli infektio, jota esiintyi 13 potilaalla. Pääosin infektiot olivat tavanomaisia ilmeisiä bakteerikeuhkokuumeita. Vain yhdellä todettiin sytomegalovirus. Bakteerikeuhkokuume oli miehillä ja naisilla yhtä Taulukko 3. Keuhkolöydökset 25 SLE-potilaalla suomalaisen luokituksen (Hakala ja Kinnula 2005) mukaan. Keuhkolöydös Lukumäärä Pleuramuutokset 9 kuiva pleuriitti 7 pleuranesteily 2 Akuutti interstitiaalinen keuhkokuume 1 Alveoliverenvuoto 1 Krooninen interstitiaalinen keuhkosairaus 4 epäspesifinen interstitiaalinen 2 keuhkokuume tavallinen interstitiaalinen 2 keuhkokuume/hunajakenno Kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume Pulmonaalihypertensio 3 Vaskuliitti (Wegenerin granulomatoosi) Keuhkoembolia 1 Sekalaiset syyt 15 infektiot 13 keuhkokuume 12 muut 1 keuhkokarsinooma ja -fibroosi 1 arpimuutokset 1 yleinen. Keuhkokuumeista 50 % ilmaantui alle viiden vuoden aikana SLE:n toteamisesta. Kahdessa tapauksessa tehtiin bronkoskopia ja bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL) epätyypillisen taudinkuvan vuoksi. Toisella potilaalla todettiin pneumokokki ja toisella pneumokokin lisäksi Candida albicans. Pleuramuutoksia esiintyi aineistossa yhdeksällä potilaalla, joista seitsemällä tauti todettiin kuivaksi pleuriitiksi ja kahdella pleuranesteilyksi. Pleuriitti todettiin kuudessa tapauksessa alle viiden vuoden aikana SLE:n toteamisesta. Keuhkolöydöksistä kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat krooniset interstitiaaliset keuhkokuumeet. Näitä todettiin neljällä potilaalla ja ne olivat tyypiltään lähinnä epäspesifinen interstitiaalinen keuhkokuume (NSIP) tai tavallinen interstitiaalinen keuhkokuume (UIP). Interstitiaaliset keuhkokuumeet diagnosoitiin radiologisten löydösten perusteella. Keuhkolöydöksistä neljänneksi eniten esiintyi pulmonaalihypertensiota, joka todettiin kolmella potilaalla Keuhkolöydökset systeemisessä lupus erythematosuksessa
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 2102 Taulukko 4. Useamman kuin yhden keuhko- tai pleuralöydöksen yhdistelmät. Pleuriitti + PH Akuutti interstitiaalinen keuhkokuume + pleuriitti Keuhkofibroosi + keuhkokuume Pleuriitti + keuhkokuume COP + sytomegalovirusinfektio UIP + PH + pleuriitti Vaskuliitti (Wegenerin granulomatoosi) + alveoliverenvuoto + keuhkokuume NSIP + PH + keuhkokuume PH = pulmonaalihypertensio, COP = kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume, UIP = tavallinen interstitiaalinen keuhkokuume, NSIP = epäspesifinen interstitiaalinen keuhkokuume. OYS:n aineiston kaikki kolme pulmonaalihypertensiopotilasta kuolivat seurannan aikana. Elossaoloajan pituus oli yhteydessä keuhkovaltimon keskipaineeseen: mitä korkeampi keuhkovaltimon keskipaine oli, sen lyhyempi oli elossaoloaika. Paineet ja elinajat olivat 60 mmhg ja 7 v 4 kk, 70 mmhg ja 2 v 10 kk sekä 80 mmhg ja 1 kk. Pulmonaalihypertensioon kuolleiden peruskuolinsyyt olivat keuhkoahtaumatauti ja emfyseema, SLE sekä pitkälle edennyt keuhkofibroosi. Pulmonaalihypertensio oli kaikilla välitön kuolinsyy. Keuhkolöydöspotilaista kuusi kuoli seurannan aikana. Heistä viisi oli miehiä. Potilaat kuolivat keskimäärin 63-vuotiaina (vaihteluväli 56 78), jolloin SLE oli todettu keskimäärin kymmenen vuotta kuusi kuukautta aiemmin. Peruskuolinsyyt olivat SLE (kaksi potilasta, joilla molemmilla oli sekä keuhko- että munuaismanifestaatio), keuhkojen adenokarsinooma, keuhkofibroosi, keuhkoahtaumatauti ja emfyseema. Yhden potilaan kuolinsyy jäi epäselväksi. Seurannan aikana menehtyneiden tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 5. Potilasesimerkki Potilas 2 (taulukko 5) oli 58-vuotias verenpainetautia poteva nainen. Toukokuussa hänellä todettiin SLE-nefriitti. SLE:n diagnosointivaiheessa otetussa munuaisbiopsianäytteessä todettiin vaikea nefriitti (WHO:n luokka IV/V). Heinäkuussa hän hakeutui tutkimuksiin kuumeen, väsymyksen ja ripuloinnin vuoksi. Tulovaiheessa keuhkoista kuului kuivia pienirakkulaisia rahinoita basaalialueilta molemmin puolin. Keuhkokuvassa nähtiin diffuusia, pieninodulaarista, alakenttiin painottuvaa varjostusta molemmin puolin ja kookas sydän. Pleuranestettä ei todettu. Laboratoriokokeissa todettiin hieman suurentuneet tulehdusarvot (tullessa lasko 22 mm/h ja CRP-pitoisuus 88 mg/l), hemolyyttinen anemia, trombosytopenia ja suurentuneet maksa-arvot. Vatsan kaikukuvaus osoitti pernan suurentuneen, ja siitä otettiin biopsianäyte. Pernabiopsiassa todettiin reaktiivinen muutos (LK 2). Potilaalle tehtiin keuhkojen ohutleiketietokonetomografia, jossa nähtiin laaja-alaiset mattalasimuutokset molemmissa keuhkoissa, oikean keuhkon alalohkossa konsolidaatiomuutosta sekä bronkovaskulaarikimppujen ja interlobulaariväliseinien paksuuntumista. Löydösten perusteella diagnoosi jäi epäselväksi organisoituvaa keuhkokuumetta tai muuta akuuttia keuhkoreaktiota pidettiin mahdollisena. Bronkoskopiaa potilaalle ei voitu tehdä huonon yleistilan vuoksi. Sydämen kaikututkimuksessa todettiin normaali sydämen rakenne ja toiminta, ejektiofraktio oli 70 % ja perikardiumissa ei ollut nestettä. Luuydinaspiraatiossa oli normaali löydös kaksi kertaa; kolmannessa näytteessä löydöksenä oli viitteitä korkean pahanlaatuisuusasteen lymfoomasta. Sairaalahoidon aikana munuaisten vajaatoiminta vaikeutui. Potilasta hoidettiin sairaalassa kortikosteroideilla ja useilla eri antibiooteilla vasteetta. Yleistila heikkeni ja kuumeilu jatkui. Selkeitä keuhko-, iho- tai niveloireita ei missään vaiheessa esiintynyt. Potilas menehtyi elokuussa runsaan kuukauden mittaisen sairaalahoidon jälkeen. Hänelle tehtiin lääketieteellinen ruumiinavaus kuolemansyyn selvittämiseksi. Peruskuolinsyyksi todettiin SLE ja välittömäksi kuolinsyyksi monielinvaurio ja keuhkojen sytomegalovirusinfektio. Pohdinta Keuhkolöydöksiä esiintyi joka neljännellä aineiston SLE-potilaalla. Eri tutkimusten mukaan SLE-potilaiden keuhko- ja pleuralöydösten esiintyvyyden on todettu vaihtelevan välillä 3 60 % (Kim ym. 2002). Aineistossamme keuhkolöydöksiä esiintyi naisilla ja miehillä lähes yhtä paljon: naisten osuus oli 56 % ja miesten 44 %. Aineiston miehistä 58 %:lla todettiin keuhkolöydös ja naisista 17 %:lla. Crestanin (2005) mukaan keuhkolöydöksiä esiintyy miehillä enemmän. Kuten SLE:n puhkeamiseen todennäköisesti myös SLE:hen liittyvän keuhkosairauden ilmaantumiseen vaikuttavat ympäristötekijöiden lisäksi myös geneettiset J. Mäenpää ym.
5 Taulukko 5. Seurannan aikana menehtyneiden potilaiden tietoja. Potilas ja sukupuoli SLE:n kesto 1, mies 1 v 10 kk Keuhkokuume 2, nainen 3 kk COP Infektio 3, mies 16 v 7 kk Keuhkofibroosi Keuhkokuume 4, mies 30 v 2 kk Pulmonaalihypertensio NSIP Keuhkokuume 5, mies 2 v 10 kk Pulmonaalihypertensio Pleuriitti 6, mies 11 v 5 kk Pulmonaalihypertensio UIP Pleuriitti Ei Välitön kuolinsyy Monielinvaurio Keuhkot: CMV Keuhkojen adenokarsinooma Cor pulmonale Keuhkomuutos Tupakoi Peruskuolinsyy SLE Keuhkojen adenokarsinooma Cor pulmonale Keuhkoahtaumatauti ja keuhko emfyseema SLE Cor pulmonale Keuhkofibroosi Muuta huomioitavaa Potilaalle kehittyi vaikea lupusnefriitti ja keskivaikea munuaisten vajaatoiminta. Kuolintodistusta ei ollut käytettävissä. Lääketieteellinen obduktio tehtiin. Keuhkofibroosi todettiin samanaikaisesti SLE:n kanssa. Lisäksi potilaalla oli asbestoosi ammattitautina ja myöhemmin keuhkosyöpä. Kuolinsyissä välivaiheena krooninen hengitysvajaus. Kuolinsyissä välivaiheena pulmonaalihypertensio. Lääketieteellinen obduktio tehtiin. Lääketieteellinen obduktio tehtiin. COP = kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume, CMV = sytomegalovirusinfektio, NSIP = epäspesifinen interstitiaalinen keuhkokuume, UIP = tavallinen interstitiaalinen keuhkokuume. ja hormonaaliset tekijät. Tupakointi on selkeä riskitekijä. Miesten tupakointi on yleisempää, joten tämä voisi ehkä osaltaan selittää miesten suurempaa riskiä saada SLE:hen liittyviä keuhkosairauksia. Meidän aineistossamme miesten osuus tupakoitsijoista oli kaksi kolmasosaa. Miehet altistuvat lisäksi enemmän erilaisille työperäisille altisteille, kuten asbestille, kivipölylle, kvartsille, mineraalikuiduille, nikkelille ja kromille. Keuhkomuutokset ilmaantuivat keskimäärin viiden vuoden kuluttua SLE:n toteamisesta. Varhaisimpia keuhkolöydöksiä olivat keuhkokuume ja pleuriitti. Aikaisempien tutkimusten mukaan yleisimmät keuhkolöydökset SLE-potilailla ovat pleuranesteily ja pleuriitti. Ensin mainittua esiintyy noin 50 %:lla SLE-potilaista (Evans 1987, Crestani 2005). Tässäkin aineistossa keuhkokuume oli tavallisin keuhkolöydös (13 %). Pleuralöydöksiä esiintyi yhdeksällä potilaalla: pleuriitti seitsemällä ja pleuranesteilyä kahdella. Tosin rajanveto näiden kahden tilan välillä ei ole selkeä etenkään retrospektiivisessa tutkimuksessa, ja onkin todennäköistä, että osalla potilaista on ilmennyt molempia. Pleuranesteilyä todettiin useammallakin potilaalla esimerkiksi keuhkokuumeen yhteydessä. Kahdella aineiston kahdestatoista keuhkokuumepotilaasta esiintyi samanaikaisesti pleuranesteilyä. Nämä toisesta keuhkolöydöksestä johtuvat pleuranestetapauk set suljettiin pois varsinaisesta pleuramuutosryhmästä. SLE-potilaiden infektioalttius johtuu sekä SLE:stä itsestään että sen hoitoon käytetyistä lääkkeistä (Paran ym. 2004, Hsu ym. 2005) Keuhkolöydökset systeemisessä lupus erythematosuksessa
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 2104 YDINASIAT 88Keuhko- ja pleuralöydöksiä esiintyi aineistossamme joka neljännellä systeemistä lupus erythematosusta sairastavalla. 88Yleisimmät löydökset olivat infektiot ja pleuramuutokset. 88Etenevät ja vaikeahoitoiset sairaudet, kuten krooniset interstitiaaliset keuhkokuumeet ja pulmonaalihypertensio, olivat varsin harvinaisia. Borsch ym. (2006) totesivat infektioille altistaviksi tekijöiksi SLE:n aktiivisen vaiheen, lupusnefriitin, leukopenian, suuren DNA-vasta-ainepitoisuuden ja kortikosteroidihoidon. Kinder ym. (2007) puolestaan havaitsivat keuhkokuumeen riskitekijöiksi miessukupuolen, immunosuppressiivisen lääkityksen ja leukopenian. Omassa aineistossamme lupusnefriittiä esiintyi 33 %:lla keuhkokuumepotilaista ja keuhkokuumetta esiintyi saman verran miehillä ja naisilla. Vain kahdessa tapauksessa keuhkokuumeella oli ns. tavanomaisen keuhkopatogeenin lisäksi muu taudinaiheuttaja, joista toinen oli sytomegalovirus ja toinen Candida albicans pneumokokin ohella. Kinderin ym. (2007) aineistossa keuhkokuumeen aiheuttajaksi osoittautui mikrobiologisissa analyyseissä 75 %:lla bakteeri, 12 %:lla mykobakteeri, 7 %:lla sieni ja 5 %:lla virus. Kroonisia interstitiaalisia keuhkokuumeita, kuten UIP:tä tai NSIP:tä, on todettu esiintyvän noin 10 %:lla SLE-potilaista. Niiden esiintyvyys on vähäisempi kuin monissa muissa sidekudossairauksissa (Kim ym. 2002). Esimerkiksi systeemisessä skleroosissa krooniset interstitiaaliset keuhkosairaudet ovat yleisin keuhkomanifestaatio. Niiden esiintyvyys on vaihdellut eri aineistoissa välillä % (Lamblin ym. 2001, Kim ym. 2002, Crestani 2005). Myös muissa sidekudossairauksissa kroonisia keuhkosairauksia todetaan useammin kuin SLE:n yhteydessä: reumassa %:lla, Sjögrenin syndroomassa 8 38 %:lla ja poly- ja dermatomyosiiteissa %:lla (Lamblin ym. 2001, Kim ym. 2002, Crestani 2005). Omassa aineistossamme kroonisia interstitiaalisisia keuhkokuumeita todettiin ainoastaan neljällä potilaalla. On tosin mahdollista, että lieväoireisia tapauksia on jäänyt toteamatta. Pulmonaalihypertensiota esiintyy noin 0,5 14 %:lla SLE-potilaista (Crestani 2005, Chung ym. 2006). Aineistossamme niitä esiintyi kolmella potilaalla. Pulmonaalihypertensio on alkuvaiheessa pitkään oireeton tai hyvin vähäoireinen, eikä sitä ole aiemmin seulottu systemaattisesti SLE-potilailta. On mahdollista, että joitakin lieviä tai alkuvaiheen tapauksia on jäänyt toteamatta. Niillä SLE-potilailla, joilla esiintyy pulmonaalihypertensiota, on todettu Raynaud n ilmiötä (75 %:lla) ja fosfolipidivasta-aineita (60 %:lla) (Crestani 2005). Raynaud n ilmiötä esiintyi kaikilla aineistomme pulmonaalihypertensiopotilailla ja fosfolipidivasta-aineita 33 %:lla. Seurannan aikana kaikki kolme pulmonaalihypertensiopotilasta kuolivat. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään SLE-potilaiden keuhkoverenpainetaudin ennusteen olevan huono. Chung ym. (2006) osoittivat, että SLE:tä sairastavien pulmonaalihypertensiopotilaiden ennuste on huonompi kuin idiopaattista pulmonaalihypertensiota potevien. Aineistomme pulmonaalihypertensiopotilaiden hoitoina käytettiin ns. vanhempia hoitomuotoja, kuten kalsiumkanavan salpaajia ja nesteenpoistolääkkeitä. Tarkentunut tieto sairauden patofysiologiasta on auttanut kehittämään uusia spesifisiä keuhkovaltimoita laajentavia lääkkeitä. Suomessakin on käytössä prostasykliinin synteettinen johdos, inhaloitava iloprosti ja endoteliinireseptorin salpaajista epäselektiivinen bosentaani sekä selektiiviset A-reseptorin kautta vaikuttavat salpaajat sitaksentaani ja ambirisentaani. Typpioksidin verisuonia laajentavaa vaikutusta voidaan käyttää myös pulmonaalihypertension hoidossa. Fosfodiesteraasi 5:n estäjää sildenafiilia on Suomessa käytetty lieväoireisessa pulmonaalihypertensiossa. Uudet lääkkeet hidastavat taudin etenemistä, vähentävät oireita ja ovat vähentäneet elinsiirtojen tarvetta Suomessa (Halme 2009). J. Mäenpää ym.
7 Keuhkolöydökset ovat SLE-potilailla melko yleisiä, mutta etenevät ja vaikeahoitoiset sairaudet, kuten krooninen interstitiaalinen keuhkokuume ja pulmonaalihypertensio, ovat varsin harvinaisia. SLE-potilaiden keuhko-oireet voivat olla lieviä, ja potilaat saattavat olla oireettomiakin, joten keuhkojen tilan arviointi on aiheellista jo SLE:n toteamisen aikaan. Keuhkojen thoraxröntgenkuvausta, spirometriaa ja diffuusiokapasiteettitutkimusta suositellaan kaikille SLE-potilailla taudin toteamisvaiheessa, ja nämä tutkimukset on tarvittaessa uusittava seurannan yhteydessä. Sydämen kaikututkimusta ja ohutleiketietokonetomografiaa on lisäksi harkittava lievienkin uusien keuhko-oireiden ilmaantuessa. ANNA KARJALAINEN, LT, erikoislääkäri OYS:n sisätautien klinikka, reumasairauksien vastuualue JOHANNA MÄENPÄÄ, LL RIITTA KAARTEENAHO, dosentti, erikoislääkäri OYS:n sisätautien klinikka, keuhkosairauksien vastuualue PL 20, OYS Summary Lung findings in systemic lupus erythematosus Background: The most common symptoms and signs of systemic lupus erythematosus (SLE) are lesions of the skin and mucous membranes, joint pains, fever and fatigue. Organ lesions are found inter alia in the kidneys, lungs and central nervous system. Patients and methods: We investigated the lung and pleura findings of one hundred SLE patients treated during at the Oulu University Hospital. Results: Lung and pleural lesions were found in 25% of the patients; pulmonary infections in 13%, pleural lesions in 9%, interstitial pulmonary diseases in 4% and pulmonary hypertensions in 3%. Conclusions: Pulmonary infections and pleural lesions were the most common findings. Sidonnaisuudet: Johanna Mäenpää: Ei sidonnaisuuksia. Anna Karjalainen: Ulkomaan kongressimatka terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten rahoittamana (yritykset USB, Wyeth). Antanut asiantuntija-apua terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritykselle ja saanut siitä palkkion (BMS, Roche) Riitta Kaarteenaho: Ulkomaan kongressimatka terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten rahoittamana (Boehringer-Ingelheim, Astra Zeneca). KIRJALLISUUTTA in connective tissue disorders. Allergy tiens with systemic lupus erythematosus: a Beresford MW, Davidson JE. Adolescent 2005:60: retrospective study. Crit Care 2005;9:177 development and SLE. Best Pract Res Clin Evans CC. Rheumatic and connective 83. Rheumatol 2006;20: tissue diseases. Respiratory effects of Kim EA, Lee KS, Johkoh T, ym. Inter- Bosch X, Guilabert A, Pallares L, ym. In- systemic disease. Kirjassa: Colin Ogil- stitial lung diseases associated with col- fections in systemic lupus erythematosus: vie, Christopher C. Evans. Chamberlain s lagen vascular diseases: radiologic and a prospective and controlled study of 110 Symptoms and Signs in Clinical Medicine. histopathologic findings. Radiographics patients. Lupus 2006;15: Butterworth-Heinemann 1987, s ;22: Cervera R, Khamashta MA, Font J, ym. Gripenberg-Gahmberg M, Konttinen Kinder BW, Freemer MM, King TE Jr, ym. Systemic lupus erythematosus: clinical and YT. Systeemiset sidekudostaudit. Kirjassa: Clinical and genetic risk factors for pneu- immunologic patterns of disease expres- Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M, Moil- monia in systemic lupus erythematosus. sion in a cohort of patients. The anen E, toim. Reumataudit. Helsinki: Kus- Arthritis Rheum 2007:56: European Working Party on Systemic Lu- tannus Oy Duodecim 2002, s Lamblin C, Bergoin C, Saelens T, Wallaert pus Erythematosus. Medicine (Baltimore) Hakala M, Kinnula V. Sidekudossairauk- B. Interstitial lung diseases in collagen vas- 1993;72: siin liittyviä keuhkoilmentymiä. Kirjassa: cular diseases. Eur Respir J 2001;18 Suppl Cheema GS, Quismorio FP Jr. Interstitial Kinnula V, Brander PE, Tukiainen P, toim. 32:69s-80s. lung disease in systemic lupus erythemato- Keuhkosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Paran D, Fireman E, Elkayam O. Pulmo- sus. Curr Opin Pulm Med 2000;6: Duodecim 2005, s nary disease in systemic lupus erythema- Chung SM, Lee CK, Lee EY, Yoo B, Lee Halme M. Pulmonaalihypertension tosus and the antiphospholpid syndrome. SD, Moon HB. Clinical aspects of pulmo- lääkehoito. Suom Lääkäril 2009;12: Autoimmun Rev 2004;3:70 5. nary hypertension in patients with sys- Hopkinson N. Epidemiology of systemic Pohjola-Sintonen S ja Halme M. Keuhko- temic lupus erythematosus and in patients lupus erythematosus. Ann Rheum Dis verenpainetauti ja keuhkosydänsairaus. with idiopathic pulmonary arterial hyper- 1992;12: Kirjassa: Kinnula V, Brander PE, Tukiainen tension. Clin Rheumatol 2006:2; Hsu CL, Chen KY, Yeh PS, ym. Outcome P, toim. Keuhkosairaudet. Helsinki: Kustan- Crestani B. The respiratory system and prognostic factors in critically ill pa- nus Oy Duodecim 2005, s
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotIAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu
IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset
LisätiedotSLE-potilaan hoitopolku
Versio 1.0 (Päivitetty 16.8.2019) 1. HOITOON HAKEUTUMINEN Oireet Lähete ja arvio 3. HOIDON TOTEUTUS JA SEURANTA 2. HOITOARVIO 3 viikkoa hoitoarviosta* 6 viikkoa hoitoarviosta* Seurantakokeet ja soitto*
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotReumasairaudet voivat aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää
Reumasairaudet voivat aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää Reuma-lehti 3/2011 Keuhko- ja muiden hengityselinten muutokset ovat yleisiä reumasairauksissa ja voivat aiheuttaa niin akuutteja kuin kroonisiakin
LisätiedotKeuhkojen interstitiumin muutokset
THX4 kuvantulkinta 2013 Keuhkojen parenkyymisairaudet Radiologian oppikirjan sivut 132-159 Yleislääkärin lääkä i tunnistettavat t tt t keuhkojen parenkyymisairaudet Emfyseema Sarkoidoosi Idiopaattiset
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTupakoinnin tiedetään johtavan sekä keuhkoahtaumatautiin. Tupakoitsijan interstitiaalinen keuhkosairaus. Katsaus
Katsaus MARJUKKA MYLLÄRNIEMI JA VUOKKO KINNULA Tupakoitsijan interstitiaalinen keuhkosairaus Tupakointi altistaa keuhkosyövän ja keuhkoahtaumataudin lisäksi myös harvinaisemmille keuhkosairauksille. Tupakointiin
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotKeuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen
Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset Kirsi Volmonen Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Ky 1 Ky 2 Saanut ky:lta apurahan Omistan ky:n osakkeita
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotThoraxkuvan tulkinta Markus Sormaala radiologian ylilääkäri
Thoraxkuvan tulkinta 4.9.2019 Markus Sormaala radiologian ylilääkäri Yhteenveto Natiivikuva on tärkein thoraxin kuvausmenetelmä Hyvä lähete ja kliininen korrelaatio on ensiarvoisen tärkeä Kuvien tarkastelun
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotSidekudossairauksiin liittyvät interstitiaaliset keuhkosairaudet
Tieteessä katsaus teema Ulla Hodgson LT, apulaisylilääkäri, keuhkosairauksien ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien linja ulla.hodgson@hus.fi Minna Purokivi
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
LisätiedotKryobiopsia interstitiaalisten keuhkosairauksien tutkimisessa
Kryobiopsia interstitiaalisten keuhkosairauksien tutkimisessa Keuhkolääkäripäivät 2019 Jyväskylä Minna Purokivi Keuhkosairauksien erikoislääkäri, dosentti, osaamiskeskusjohtaja Medisiininen keskus, KYS
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotHuolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin
Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin Reuma-lehti 3/17 Teksti: Teija Riikola Reumasairaudet luovat otollisen alustan sydän- ja verisuonitaudeille. Hyvät elintavat
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotUusia tuulia keuhkofibroosien luokittelussa, diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa. Vuokko Kinnula ja Pentti Tukiainen
Katsaus Uusia tuulia keuhkofibroosien luokittelussa, diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa Vuokko Kinnula ja Pentti Tukiainen Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen mutta ilmeisesti yleistymässä
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotJULKISEN YHTEENVEDON OSAT. Yleistä tietoa taudin epidemiologiasta
OSA VI.2 Osa VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSAT Yleistä tietoa taudin epidemiologiasta Maailmanlaajuisesti ajatellen valtaosa keuhkosyövistä on ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC). Tutkimusten mukaan taudin
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotPerusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö
Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotLataa Vakavan sairastamisen merkitys elämänkulussa - Heli Kantola. Lataa
Lataa Vakavan sairastamisen merkitys elämänkulussa - Heli Kantola Lataa Kirjailija: Heli Kantola ISBN: 9789512712397 Sivumäärä: 239 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.23 Mb Vakavan sairauden vaikeimpia
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotTiedote terveydenhuollon ammattilaisille Sprycelin (dasatinibi) yhteydestä keuhkovaltimoiden verenpainetautiin
P.O. Oy Bristol-Myers Box 15200, Gustavslundsvägen Squibb (Finland) Ab 12 SE-167 Metsänneidonkuja 15 Bromma, 8, Sweden 02130 Espoo Phone Puh. (09) (46) 251 8 704 21 230, 71 00, Faksi Fax (09) (46) 251
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotKeuhkovaltimoiden verenpainetauti ja krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti
tieteessä Katriina Kahlos dosentti, keuhkosairauksien ja sisätautien OYS, keuhkosairauksien toimiala, sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue katriina.kahlos@oulu.fi Maija Halme dosentti, keuhkosairauksien
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotPITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA
PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo
LisätiedotMuut nimet: Wegenerin granulomatoosi, Wegenerin tauti, Wegenerin sairaus, Granulomatosis Wegener, Morbus Wegener
Muut nimet: Wegenerin granulomatoosi, Wegenerin tauti, Wegenerin sairaus, Granulomatosis Wegener, Morbus Wegener Vuoden 2011 alussa eurooppalaiset ja amerikkalaiset reumatologit ja nefrologit ehdottivat
LisätiedotDiffuusit keuhkoinfiltraatit radiologiasta klinikkaan
Riitta Kaarteenaho ja Airi Jartti KEUHKOSAIRAUDET ONGELMALÄHTÖISESTI Diffuusit keuhkoinfiltraatit radiologiasta klinikkaan Keuhkojen interstitiaalisten sairauksien diagnostiikka on haasteellista. Sen pitäisi
LisätiedotSysteemisten sidekudostautien monimuotoisuus
Katsaus HEIKKI JULKUNEN JA SUSANNE EKBLOM-KULLBERG Systeemisten sidekudostautien monimuotoisuus Systeemisten sidekudostautien varhaisdiagnostiikka ja luokittelu voi olla vaikeaa, koska ensioireet ovat
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotSymbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,
LisätiedotKeuhkonsiirto interstitiaalisen keuhkosairauden hoitona
Tieteessä katsaus teema Maija Halme dosentti, osastonylilääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka maija.halme@hus.fi Interstitiaaliset keuhkosairaudet Keuhkonsiirto interstitiaalisen
LisätiedotMyyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
LisätiedotVetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011
COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotTyöterveyslaitos Hille Suojalehto
Paakkilan kaivos, Tuusniemi 1907-1975 ASBESTISAIRAUDET Hille Suojalehto 11.5.2017 Työterveyslaitos Hille Suojalehto www.ttl.fi 1 Asbestille altistuminen Asbestiruiskutustyössä, asbestikaivoksissa (Paakkila),
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSLE-ensiopas potilaille
SLE-ensiopas potilaille Yhteystiedot: www.facebook.com/sle.yhdistys Tämä ensiopas on tarkoitettu SLE-potilaiden, heidän omaistensa ja ystäviensä luettavaksi. SLE-yhdistys ry on potilasjärjestö ja se tekee
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
Lisätiedot