Luentorunko 2: Talouskasvu 1

Transkriptio

1 Luentorunko 2: Talouskasvu 1 Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

2 Johdanto Talouskasvun mittaaminen Maiden välillä valtavat elintasoerot. Pienelläkin muutoksella vuotuisessa kasvussa iso vaikutus elintasoon jo yhden sukupolven elinaikana. 1% vuotuinen kasvu bkt 50 vuodessa +64%, 2% kasvu +169%. Miten talouskasvua mitataan? Taloukasvu ja hyvinvointi? Mistä talouskasvu syntyy? Kuka saa kasvun hedelmt - poma vs. tyvoima? Voiko talouskasvu jatkua ikuisesti? Uusiutumattomat luonnonvarat? Ks. Marko Terviö, Ikuinen talouskasvu, ihan looginen juttu, blog.hse-econ.fi/?p=431

3 Kolme tapaa määritellä ja laskea bkt 1. Tietyllä maantieteellisellä alueella tuotettujen lopputuotteiden yhteenlaskettu arvo. Ei välipanoksia mukaan. 2. Tietyllä alueella tuotettujen arvonlisien summa Yrityksen arvonlisä=myynti-välituotteet. Arvonlisä voitto. Esim. kirjapaino vähentää ostamansa paperin ja painomusteen, mutta ei palkkoja tai pääomakuluja. 3. Tietyllä alueella syntyneiden tuotannontekijätulojen summa. Suomen bkt sisältää esim. Nokian ruotsalaisille omistajilleen maksamat osingot. Vrt. bruttokansantulo (bktl).

4 Nimellinen ja reaalinen bkt Bkt laskee omenat ja appelsiinit yhteen hintojen avulla. Nimellinen bkt kertoo tuotannon arvon kyseisen vuoden hinnoilla mitattuna. nimellinen bkt voi kasvaa jo inflaation myötä. Meitä kiinnostaa yleensä reaalinen bkt Ratkaisu: Kiinnitetään hinnat tietyn vuoden tasolle. Esim. reaalinen bkt (tai kiinteähintainen bkt ) vuonna 2018 vuoden 2017 hinnoilla. Esim. olkoon lopputuotteen i määrä vuonna t q i t ja hinta p i t. reaalinen (kiinteähintainen) bkt vuoden 0 hinnoilla: i pi 0 qi t. Vaihtoehto: muodostetaan hintaindeksi ja deflatoidaan nimellinen bkt sillä. Esim. P t = j pj 0 qj 0 p i pi 0 qi t j 0

5 Bkt-mittarin ongelmia Kaikki tuotanto ei ole mukana. Erityisesti kotityö puuttuu. Julkiset palvelut usein vaikea arvottaa, koska ei hintoja. Käytännössä tuotannon arvo arvioidaan usein panosten arvon perusteella. Tuotteiden laadun muuttuminen ja uudet tuotteet. Ulkoisvaikutukset.

6 Bkt ja hyvinvointi Talouskasvun mittaaminen Easterlin-paradoksi (Richard Easterlin): Maiden sisällä rikkaammat ihmiset ovat onnellisempia (kyselytutkimuksia). Mutta tietyn rajan jälkeen tulotaso ei enää vaikuta oleellisesti keskimääräiseen hyvinvointiin. Johtopäätös: Rikkaissa maissa suhteellinen asema ratkaisee. Yleinen talouskasvu ei lisää hyvinvointia.

7 Osin kysymys siitä katsotaanko tulojen suhteellista vai absoluuttista muutosta. Lisähyöty 100 eurosta pienenee tulojen myötä. Entä lisähyöty tulojen noususta 10%? Esim. U(C) = log(c) U(kC) = ku(c) Stevenson ja Wolfers (2013) Subjective Well-Being and Income: Is There Any Evidence of Satiation? (Vastaus: ei.) Hyvinvoinnin tasovertailut joka tapauksessa hankalia. Ordinaalinen vs. kardinaalinen hyvinvoinnin mittaaminen. Bkt per capita korreloi vahvasti lukuisten muiden hyvinvointiin liittyvien indikaattoreiden kanssa. Lapsikuolleisuus, elinikä, lukutaito...

8 Tulot ja hyvinvointi (Stevenson ja Wolfers 2008)

9 Esimerkki: log-hyötyfunktio

10 Stylized facts Talouskasvun mittaaminen Sivuutetaan suhdannevaihtelut (5-10 vuotta) ja tarkastellaan kasvun trendejä. Teollisuusmaiden osalta voidaan havaita: 1) Tuotanto ja tuotannollinen pääoma per työntekijä kasvaneet jatkuvasti. 2) Pääoman määrän ja tuotannon suhde pysynyt suuriin piirtein vakaana. 3) Palkkataso kasvanut jatkuvasti. 4) Pääoman tuottoaste ollut melko vakaa. 5) Pääoman ja työn tulo-osuudet olleet melko vakaita.

11 Huom: Ei selvää, että em. suhteet ja kasvuvauhdit edes pidemmän päälle vakioita. Esim. mahdollista että pääoman tulo-osuus viime aikoina noussut pysyvämmin. Mutta oleellista, että esim. pääoman tulo-osuus ei ainakaan näytä lähestyvän nollaa tai sataa prosenttia. Tasapainoinen kasvu mahdollista ainakin pitkän aikaa.

12 Tuotanto per työtunnit (Burda&Wyplosz)

13 Pääoma per työtunnit (Burda&Wyplosz)

14 Reaalisen bkt:n keskim. vuosikasvu (Burda&Wyplosz)

15 Pääoman ja tuotannon suhde (Burda&Wyplosz)

16 : taustaa Tunnetuin teoria em. havaintojen ymmärtämiseksi. Lähtökohta monille rikkaammille kasvumalleille. Malli siinä mielessä mekanistinen että siinä ei ole optimoivia taloudenpitäjiä. Perusversiossa ei myöskään ole markkinamekanismeja (esim. hintoja). Pohditaan markkinatasapainoa myöhemmin.

17 Oletukset Talouskasvun mittaaminen Suljettu talous. Kansantalouden tuotanto (Y ) kulutetaan (C) ja säästetään (S): C t + S t = Y t, (1) jossa t viittaa aikaperiodiin. Vakioinen säästämisaste 0 < s < 1: S = sy. Säästöt kanavoituvat investoinneiksi I : I = S = sy (2) Tuotannontekijät: pääoma K ja työvoima L. Teknologian taso A. Eksogeeninen työvoiman ja teknologian kasvu: L t+1 = (1 + n)l t, A t+1 = (1 + a)a t

18 Pääoman kertyminen: jossa 0 < δ < 1 pääoman kulumisaste. Tuotantofunktio F : K t+1 = (1 δ)k t + I, (3) Y t = F (A t, K t, L t ) (4) Positiivinen mutta vähenevä rajatuotto K:n ja L:n suhteen: F K > 0, F L > 0, F KK < 0, F LL < 0. Vakioiset skaalatuotot (CRS) K:n ja L:n suhteen: F (A, vk, vl) = vf (A, K, L), v > 0. Ns. Inada-ehdot: lim K F K = lim Ls F L = 0, lim K 0 F K = lim L 0 F L = F (A, 0, L) = 0, F A > 0

19 Mallin ratkaisu Talouskasvun mittaaminen Annettuna K 0, L 0, ja A 0, mallin ratkaisu ratkaisu on (Y s, K s, C s, I s ) s=1, jotka ovat yhteensopivia yhtälöiden (1)-(4) kanssa. Oletetaan toistaiseksi, että L ja A vakioita: L t = L t+1 = L, A t = A t+1 = A. Yhdistämällä (2)-(4) saadaan K t+1 K t = sf (A, K t, L) δk t, (5) Tarkastele graafisesti: vaaka-akselilla K, pystyakselilla Y, I, δk.

20 Steady state Talouskasvun mittaaminen SS pääoma K: sf (A, K, L) = δk. Esim. F (A, K, L) = AK α L 1 α. Normalisoidaan A = L = 1. sk α = δk K = (s/δ) 1/(1 α)

21 Väestön kasvu Talouskasvun mittaaminen Lisätään malliin väestönkasvu, ts. n > 0. Pääoman kertyminen: K t+1 K t = sf (A, K t, L t ) δk. Hankalampi analysoida kuin edellä koska L ei vakio. Jaetaan molemmat puolet L t :llä. K t+1 /L t K t /L t = sf (A, K t, L t )/L t δk/l t (CRS!) K t+1 L t L t+1 L t+1 K t /L t = sf (A, K t /L t, 1) δk t /L t. Merkitään k t = K t /L t ja f (k t ) = F (A, K t /L t, 1) k t+1 (1 + n) k t = sf (k t ) δk t Approksimoidaan: k t+1 k t sf (k t ) (δ + n)k t. Mallia voidaan nyt analysoida samoin kuin edellä, vaaka-akselilla pääoma per työntekijä k.

22 Teknologinen kehitys Edellä kulutus per capita (tai työntekijä) edelleen steady statessa vakio. Vastaa huonosti todellisuutta. Otetaan mukaan tuottavuuskasvu (teknologinen kehitys) olettamalla a > 0 ja tuotanfunktio joka muotoa: Y t = F (K t, A t L t ) Määritellään k uudelleen: k t = Kt A tl t. Capital per effective labour. Pääoman (per effective labor) muutos vastaavasti kuin edellä: k t+1 (1 + n)(1 + a) k t = sf (k t ) δk t k t+1 (1 + n)(1 + a) k t = sf (k t ) δk t. Approksimoidaan: k t+1 k t sf (k t ) (δ + n + a)k t. Mallia voidaan nyt analysoida samoin kuin edellä.

23 Kultainen sääntö Talouskasvun mittaaminen Säästämisaste edellä eksogeeninen. Mutta se voidaan tietysti valita. Mikä se pitäisi olla? Mikä pääoman määrä (per effective labor) maksimoi steady state -kulutuksen? c = f (k) (δ + n + a)k foc: f k f (k) = (δ + n + a) Helppo todeta myös graafisesti.

24 Kultainen sääntö (Burda&Wyplosz)

25 Dynaaminen tehokkuus Oletetaan, että talous steady statessa jossa säästämisaste suurempi kuin golden rule. Mahdollista kasvattaa kulutusta kaikilla periodeilla säästämisastetta laskemalla! Sanomme, että tällainen talous on dynaamisesti tehoton. Jos säästämisaste pienempi kuin se joka vastaa kultaista sääntöä, korkeampi kulutus tulevaisuudessa edellyttää ensin kulutuksesta tinkimistä. Tällainen talous on dynaamisesti tehokas. Tarkastele graafisesti.

26 Malli vs. stylized facts Jos a > 0, steady statessa (verifioi!): Tuotanto per työvoima (elintaso) kasvaa. Poma per tyvoima kasvaa Pääoman ja tuotannon suhde vakaa. Entä muut stylized facts? Palaamme asiaan (luentomoniste 3)- edellyttää markkinatasapainon hahmottelemista. Pitkällä aikavälillä elintason nousu perustuu ainoastaan (eksog.) teknologiseen kehitykseen.

27 Teknologisen kehityksen luonteesta Edellä labour augmenting technological progress. Entä Y t = F (A t K t, L t ) tai Y t = A t F (K t, L t )? Tulos: ei tasapainoista kasvua, esim. pääoman ja tuotannon suhde ei vakio. Hämmentävä tulos! Malli kertoo jotakin teknologisen kehityksen luonteesta?

28 Konvergenssi Talouskasvun mittaaminen Siirryttäessä kohti SS:ää, kasvu ceteris paribus sitä nopeampaa mitä matalampi k:n lähtötaso. catching up muuten samanlaisten maiden keskuudessa (Conditional convergence). Figure: Konvergenssi, Burda&Wyplosz

29 Kasvutilinpito Talouskasvun mittaaminen Mallin mukaan talouskasvu perustuu teknologiseen kehitykseen, pääoman lisääntymiseen ja työvoiman lisääntymiseen. Huom! SS:n ulkopuolella edes per capita kasvu ei edellytä teknologista kehitystä. Mitkä näiden kolmen tekijän osuudet ovat historiassa olleet? Ongelma: Teknologista kehitystä hankala mitata suoraan. Ratkaisu: Arvioidaan se residuaalina. Teknologinen kehitys = tuotannon kasvu - se osa tuotannon kasvusta, joka perustuu vain K:n ja L:n kasvuun.

30 Tuotannon tekijät (Burda&Wyplosz)

31 Solowin dekompositio (Burda&Wyplosz)