Maahanmuuttajanaisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta

Transkriptio

1 Maahanmuuttajanaisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta Reet Nurmi, FM Monika-Naiset liitto

2 Monika-Naiset liitto ry - monien kulttuurien naiset yhteistyössä Vuonna 1998 perustettu maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestö (16 jäsenjärjestöä) Tukee maahanmuuttajien kotoutumista, osallistumismahdollisuuksia, ehkäisee syrjäytymistä ja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Tavoittaa palvelu- ja tiedotustoiminnalla erityisesti haavoittuvia ryhmiä kuten naisia, lapsia ja nuoria. Kouluttaa ja verkostoi viranomaisia, järjestöjä ja sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä. Työllistää 36 monikulttuurista työntekijää. Tunnustettiin 2008 EU-arvioinnissa, INTI CITIES raportissa, yhdeksi Helsingin parhaimmaksi kotoutumista tukevaksi toiminnaksi.

3 Monikieliset palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja -lapsille Monikulttuurinen Voimavarakeskus MONIKA - neuvonta, ohjaus, tuki, kenttätyö - vertaistukitoiminta - moniammatillinen verkostotyö - tiedotus, koulutus - tuki väkivallasta selviytymiseen, opiskeluun, työpaikan löytämiseen Suomi-spesifi ammattitaito ja kulttuurisensitiivisyys Mona-koti turvakoti maahanmuuttajanaisille ja lapsille - kriisihoito - psykososiaalinen tuki - tuki kriisistä selviytymiseen - moniammatillinen verkostotyö - vertaistukiryhmät, sosiaalisen verkoston rakentaminen - tukiasuminen Palvelukielet: arabia, dari, englanti, espanja, farsi, hindi, italia, kurdi, punjabi, pasto, persia, portugali, ranska, romania, ruotsi, saksa, somali, suomi, thai, tagalogi, turkki, urdu, venäjä, vietnam, viro info@monikanaiset.fi

4 Asiakkaat ja yhteydenotot Yhteensä/ Toimipiste toimipiste Helsinki Vantaa Kemi Tornio Turku Mona koti Yhteensä/ vuosi

5 Mistä naiset ovat kotoisin?

6 Asiakkaan alkuperäismaa Maan osa/alue /-2009 Yht./alue Aasia Afrikka Etelä- Amerikka Eurooppa Itä-Eurooppa Pohjois- Amerikka Lähi-itä Muu Yhteensä

7 Maahanmuuttajanaisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta Voi ilmetä samantyyppisenä väkivaltana kuin kantasuomalaisiin naisiin kohdistuva väkivalta, kuten esimerkiksi lähisuhde- ja perheväkivaltana, mutta se voi saada myös omanlaisiaan piirteitä, jotka ovat suomalaisten näkökulmasta harvinaisempia.

8 Maahanmuuttajanaisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta Kyseiset väkivallan muodot voivat kuulua olennaisena osana muiden kulttuurien käytäntöihin, mutta ovat suomalaisen rikoslain mukaan rangaistavia tekoja.

9 Maahanmuuttajanaisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta Kulttuurisensitiivisyys ja ymmärrys erilaisista perhekäsityksistä ja sukupuolirooleista on tärkeää, mutta väkivaltaa ei voi oikeuttaa kulttuuriin kuuluvana käytäntönä.

10 Kunniaan liittyvä väkivalta Raaimpana kulttuurien välisenä ristiriitana voidaan mainita niin sanotut kunniamurhat, jotka liittyvät perheen tai kulttuurin kunnian puolustamiseen. Kunniamurhilla ei ole omaa nimikettä suomalaisessa lainsäädännössä, mutta murha sinällään on yksi ankarammin tuomittavista rikoksista Suomessa.

11 ei vaan pari- ja lähisuhdeväkivaltaa Kulttuurisen väkivallan muotoja: Kunniaan liittyvä väkivalta ja murha Pakkoavioliitto Moniavioisuus Tyttöjen sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus Muita väkivallan ilmenemisen muotoja: Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta sodissa, konflikteissa ja pakolaisolosuhteissa, kidutus Ihmiskauppa, naiskauppa Rasismi, syrjintä ja rakenteellinen väkivalta Lähde: Eija Kyllönen-Saarnio, Reet Nurmi. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. Helsinki, oppaita 2005:

12 MITÄ KUNNIAAN LIITTYVÄLÄ VÄKIVALLALLA TARKOITETAAN? Kunniakysymyksiin liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan perheissä tapahtuvaa kunnianormien puolustamiseen liittyvää tyttöjen, naisten ja poikien oikeuksia rikkovaa väkivaltaa. Uhkailun ja väkivallan käytön taustalla kulttuuriset käsitykset perheen kunniasta Kunnian puolustamista tilanteissa, joissa jonkun perheenjäsenen toiminnan tai käyttäytymisen koetaan aiheuttavan häpeää perheelle oman yhteisön silmissä.

13 Esimerkki: Te ootte kaks tyttöö ja teil voi käydä aika huonosti jos satutte olemaan vääräs paikas väärään aikaan. Ja tuutte katumaan sitä loppuelämänne. Kuunnelkaa teiän isoveljee joka teille haluu pelkästään hyvää ja ilmoittakaa missä ootte. Te saatte mut sekomaan. Me emme ole suomalaisia! Muistakaa mistä kulttuurista ollaan tultu! (Raija Ala-Lipasti; Kunniaväkivalta; 2009)

14 MITEN KUNNIAAN LIITTYVÄN VÄKIVALTA ILMENEE? Nuorten naisten/poikien kontrollointi Liikkumisen, pukeutumisen & opiskelun rajoittaminen Pakkoavioliitot, pakottaminen toimintoihin, joihin ei halua Ympärileikkaus Ääri-ilmiönä kunniamurha

15 PAKKOAVIOLIITTO Pakkoavioliitolla tarkoitetaan toisen tai molempien puolisoiden oman tahdon vastaista järjestettyä avioliittoa. Pakkoavioliitto ja kunniakysymyksiin liittyvä väkivalta limittyvät vahvasti toisiinsa nuoren kieltäytyminen saatetaan tulkita perheen kunnian häpäisynä.

16 Moniavioisuus ja avioerotilanteen ongelmat Tietyissä maahanmuuttajaryhmissä avioerotilanne voi olla naiselle tavallista monimutkaisempi moniavioisuuden vuoksi. Yksiavioisuus on yleisin käytäntö islamilaisissa maissa, vaikka islam salliikin miehelle neljä vaimoa. Joissakin siviililakia noudattavissa muslimimaissa moniavioisuus on kuitenkin kielletty. Vähemmistöuskonnoissa avioliitto voidaan solmia oman uskontokunnan mukaisesti ja virallistaa se myöhemmin suomalaisen lainsäädännön mukaisesti.

17 Tyttöjen ympärileikkaus Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisen sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollakin muulla tavalla Perinnettä harjoitetaan enimmäkseen Afrikassa, mutta myös eräissä muissa maissa.

18 Sukuelinten silpominen on Suomessa rikos Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa rikoslain mukaan rangaistava teko. Ympärileikkaamisesta tai siinä avustamisesta voi saada teon törkeysasteesta riippuen usean vuoden vankeusrangaistuksen. Näin on silloinkin, jos Suomessa asuva henkilö viedään leikattavaksi ulkomaille. Myös yllyttäjäksi osoittautunut henkilö voidaan tuomita kuten tekijä, vaikka hän ei olisi osallistunut itse toimenpiteen toteuttamiseen.

19 Ihmiskaupan määritelmä YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (Palermon sopimus) lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta määrittelee ihmiskaupan kaikkinaiseksi ihmisten värväämiseksi, kuljettamiseksi, siirtämiseksi, kätkemiseksi tai vastaanottamiseksi, joka voi tapahtua uhkaamalla, sieppaamalla, huijaamalla, pakottamalla tai turvautumalla voimankäyttöön.

20 Ihmiskauppa Toimintaa, jossa tekijä alistaa uhrin ja myy tätä esim. prostituutioon, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Myös elinkauppa voi olla ihmiskauppaa. YK:n arvio uhria vuodessa N. 80 % ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia. Suomen rikoslaissa ihmiskauppaa koskevat säädökset tulivat voimaan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 2005 alkaen (Sisäasiainministeriö koordinoi). Suomi on sekä kauttakulku ja kohdemaa sekä seksuaalinen että työvoiman hyväksikäyttötarkoitus. Suurin osa uhreista aikuisia nuoria naisia tai miehiä.

21 Tunnusmerkkejä Ihmiskaupassa kyse voi olla prostituutiosta tai muusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakkotyöstä, orjuudesta, velkavankeudesta tai elinten siirrosta. Ihmiskauppa tapahtuu aina naisten, lasten ja miesten hyväksikäyttötarkoituksessa ja sille on ominaista, että tekijät hyödyntävät uhrin haavoittuvaa asemaa ja muodostavat alistussuhteen uhriin.

22 Ohjeita väkivallasta kysymiseen Monikulttuurisissa perheissä ja maahanmuuttajaperheissä mies tai muu perheenjäsen on usein naisen seurana, saattajana tai tulkkina. Jos mies on paikalla, pyydä häntä kohteliaasti poistumaan hetkeksi. Jos et voi kysyä väkivallasta, kirjaa kuitenkin mahdollinen epäilysi. Silloin asiaan voidaan mahdollisesti puuttua nopeasti jossakin toisessa yksikössä. Tarvittaessa sovi uusi tapaaminen naisen kanssa, kerro että hankit seuraavalle kerralle virallisen tulkin. Voit perustella sitä saattajan näkökulmasta: Silloin saattajan ei tarvitse vaivautua.

23 Maahanmuuttajanaisten avun saamisen esteitä Naiset eivät tiedä mahdollisuudesta saada apua väkivaltatilanteissa; Naiset eivät tunne palvelujärjestelmää; Naiset eivät tiedä perheväkivallan olevan Suomessa rikos; Väkivallan tekijän kontrolloiva käyttäytyminen vaikeuttaa naisten kotoutumista ja oikean tiedon saamista; Naiset eivät apua hakiessaan saa asianmukaista palvelua mm. heikon kielitaidon vuoksi. Maahanmuuttajat saattavat kohdata normaaleissa palveluissa tilanteen vähättelyä, ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä; Peruspalvelujen valmiudet kohdata väkivaltaa kokeneita naisia ovat laadultaan vaihtelevat; Maahanmuuttajanaisten kohdalla kynnys hakea apua väkivaltatilanteen katkaisuun julkiselta sektorilta on korkea.

24 Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa koskeva lainsäädäntö maailmassa 79 maassa pari- tai lähisuhdeväkivalta ei ole rikos (tai laista ei ole tietoa) Raiskaus avioliitossa on rikos 51 maailman maassa saatavilla olevien tietojen mukaan.

25 Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa koskeva lainsäädäntö maailmassa Afrikan maista Keniassa,Mauritiuksella, Seychelleillä ja Etelä-Afrikassa on olemassa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa koskeva lainsäädäntö. Useissa Euroopan ja Keski-Aasian maissa raiskausta avioliitossa ei ole kriminalisoitu.

26 Ohjeita väkivallasta kysymiseen Monikulttuurisissa perheissä ja maahanmuuttajaperheissä mies tai muu perheenjäsen on usein naisen seurana, saattajana tai tulkkina. Jos mies on paikalla, pyydä häntä kohteliaasti poistumaan hetkeksi. Jos et voi kysyä väkivallasta, kirjaa kuitenkin mahdollinen epäilysi. Silloin asiaan voidaan mahdollisesti puuttua nopeasti jossakin toisessa yksikössä. Tarvittaessa sovi uusi tapaaminen naisen kanssa, kerro että hankit seuraavalle kerralle virallisen tulkin. Voit perustella sitä saattajan näkökulmasta: Silloin saattajan ei tarvitse vaivautua.

27 Esitä konkreettisia kysymyksiä On tärkeä puhua väkivallasta konkreettisten tekojen kautta, lyömisestä, tönimisestä, tukistamisesta, toistuvasta huutamisesta, halventavasta nimittelystä, seksiin pakottamisesta, kotiin telkeämisestä ja rahattomana pitämisestä. Tämä on tarpeen muun muassa väkivaltakäsitteen kulttuurisidonnaisen määrittelyn takia. Erilaiset määrittelyt tai sanat voivat johtaa väkivallan vähättelyyn. Kysy oma-aloitteisesti, myötätuntoisella tavalla. Puhumalla väkivallasta suoraan osoitat, että väkivallasta saa puhua kuten muistakin asioista. Ymmärtävällä ja hyväksyvällä asenteellasi ilmaiset kunnioittavasi häntä. (Perttu 2002a). Käytä tarvittaessa tulkkia. Varaa mahdolliselle jatkokeskustelulle riittävästi aikaa.

28 Asiakkaiden ikäjakauma Ikä/vuotta Yhteensä/vuotiasta Alle Ei tietoa Yhteensä/vuosi

29 Yhteydenoton syyt Yhteydenoton syy Yhteensä Henkinen ja sanallinen väkivalta Fyysinen väkivalta Taloudellinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Avioeroasiat Asumisero Huoltajuuskiista Tappouhkaus Väkivallalla uhkaaminen Maahanmuutto /oleskelulupa asiat Lastensuojeluasia Lapsiin kohdistuva väkivalta Kunniaan liittyvä väkivalta tai sen uhka Pakkoavioliitto tai sen uhka Ihmiskauppa tai sen epäily Syrjintä tai piilevä väkivalta Pelko, että jotain tapahtuu Ajettu pois kotoa Tavaroiden särkeminen Nimittely Hoidon ja huolenpidon laiminlyöminen Muut asiat (elämänhallintaan liittyvät ongelmat Yhteensä/vuosi

30 Väkivallan tekijä maahanmuuttaja suomalainen (Sisäasiainministeriö 2005) 55% tapauksissa 45% tapauksissa maahanmuuttaja 64% tapauksissa suomalainen 36% tapauksissa (Voimavarakeskuksen tilasto 2008)

31 Väkivallan uhrien ja tekijöiden auttamistyön kehittämisen puutteita Uhria ei tunnisteta ja uhriutuminen pitkittyy este kotoutumiselle Palveluverkoston heikko resursointi: järjestöjen tuottamat palvelut hajanaisia (neuvonta, ohjaus, puhelinpalvelu, turvakoti) eri kielisten matalan kynnyksen palveluiden alueellisen verkoston puuttuminen Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kouluttamisen heikko resursointi väkivallan ehkäisytyöhön Kattavan tiedon ja tutkimuksen puute väkivallan uhreista ja tekijöistä

32 Väkivallan uhrien ja tekijöiden auttamistyön kehittämisen puutteita Lainsäädännön huono toimeenpano ei tunnisteta uhrin ja ryhmäuhkauksen välisiä tekijöitä ei tunnisteta kulttuurisia ja uskonnollisia perinteitä ei uskalleta puuttua väkivaltaan (kunniaan liittyvä väkivalta, sukuelinten silpominen, pakkoavioliitto, moniavioisuus) ei uskota uhrin kertomuksia Ongelman vähättely ja käsitteiden puuttuminen Naiset eivät tiedä mahdollisuudesta saada apua väkivaltatilanteissa Naiset eivät tunne palvelujärjestelmää Naiset eivät tiedä perheväkivallan olevan Suomessa rikos Väkivallan tekijän kontrolloiva käyttäytyminen vaikeuttaa naisten kotoutumista ja oikean tiedon saamista

33 Väkivallasta selviytyminen

34 HALLITUS 1998 Toiminnanjohtaja PIIRITOIMISTOT 2007 Hallinto & Talous Kehittäminen & Viestintä Kansalais- ja järjestötoiminta Sosiaalinen toimintaympäristö MONINAISTEN TALO 2009 Väkivallan ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Matalan kynnyksen palvelut VOIMAVARA- KESKUS 2001 vapaaehtoistyö ohjaus ja neuvonta vertaistuki- perhe- ja lapsityö toiminta avopalvelu järjestöjen tuettua asumista välinen yhteistyö Resurssi- ja Päivystävä puhelin 24 kielipankki h Pk-seutu, Kemi, Turku, Mikkeli, Kajaani Kriisipalvelut MONA KOTI 2004 Koulutus- ja vaikuttaminen/ viestintä monikulttuurisuus ja kotoutuminen väkivaltatyö Julkaisutoiminta

35 Yhden luukun kototuki maahanmuuttajille HALLINTO JA TALOUS KEHITTÄMINEN JA VIESTINTÄ VOIMAVAR A-KESKUS MONI NAISTEN TALO MONA- KOTI

36 Monika-Naiset liiton järjestöstrategia SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA HYVINVOINTI Voimavarakeskukset ja Mona koti Väkivaltatyö Puhelin ja skypepalvelut Vastaanotto Selviytyminen väkivallasta MoniNaisten Talo Sosiaalinen toimintaympäristö Vapaaehtoistyö Vertaistuki Järjestöyhteistyö Viestintä, kouluttaminen ja vaikuttaminen Monikulttuurisuus, väkivallattomuus kotoutuminen Erityisasiantuntijuus KANSALAIS- JA JÄRJESTÖTOIMINTA VIESTINTÄ, KOULUTUS JA VAIKUTTAMINEN

37 KIITOS! Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehdyksi