Mari Lankinen. Voimaneidot. Opas tyttöjen oman voiman haltuunoton ja. aggression hallinnan. tukemiseen

Transkriptio

1 Mari Lankinen Voimaneidot Opas tyttöjen oman voiman haltuunoton ja aggression hallinnan tukemiseen

2 Voimaneidot 1

3 3 M ari Lankinen Voimaneidot Opas tyttöjen oman voiman haltuunoton ja aggression hallinnan tukemiseen terapeda

4 4 Voimaneidot Opas tyttöjen oman voiman haltuunoton ja aggression hallinnan tukemiseen Tämä kirja on omistettu Malmin neidot tyttöryhmälle Mari Lankinen Teksti Mari Lankinen Kuvat Anna Jufa Graafinen suunnittelu Marjaana Kinnermä Avustava toimitustyö ja oikoluku Nepa Nylund ja Petteri Mäkelä Kustannus - Sähköinen julkaisu Kalliolan Nuoret ry ja Setlementtinuorten liitto ry Voimaneidot-sähköisen julkaisun rahoitusta ovat tukeneet Helsingin kaupunki nuorisoasiainkeskus ja Tunkelon säätiö KALLIOLAN NUORET RY Kustannus - Painotuote Tmi Terapeda Kalliolan Nuorten julkaisuja Setlementtinuorten liiton julkaisuja Painotyö Tallinnan kirjapaino Oy, 2011 ISBN (printed) ISBN (online)

5 5 s i s ä l l y s 8 A Voimaneidot teoriaa ja taustatietoa 54 B Voimaneidot-ryhmän suunnittelu 68 C Voimaneidot-ryhmäkerrat 9 Johdanto 55 Valmistautuminen Alkuvoimaa 11 Voimaantuminen 55 Pohdittavaa ennen ryhmän aloittamista Vanha viisas puu 13 Voiman haltuunotto 57 Ryhmän rajat ja raamit Sydämellinen verkosto 17 Tietoisuus omasta voimasta 59 Vaikeiden tilanteiden ennakointi Ärjy 19 Voiman tunnesanat 62 Ohjaajan hyvinvointi Vaikeita tunteita 21 Voiman tunteiden haltuunotto 63 Materiaalien kokoaminen Neidonvaakuna 25 Oman voiman ilmaiseminen Haaveiden leija 28 Väkivalta tytöt tekijöinä ja kohteena Surujen solmut 29 Aggressiiviset tytöt Kurkiaura 33 Seksuaalinen häirintä ja -väkivalta Voimaneitojen juhla 36 Naiseus ja aggressiot 37 Kiltti tyttö vai vihainen nuori nainen? 120 Kirjallisuus 39 Naisen moniulotteisuus 122 Liitteet 40 Luovuus ja voima, taistelutahto 123 Liite 1 Kirje huoltajille 41 Seksuaalinen voima ja ilo 124 Liite 2 Voimasanat 44 Kasvattajalle 126 Liite 3 Tunnesanat 44 Tunnepedagogiikan menetelmiä 128 Liite 4 Voimasanojen nelikenttä 50 Vertaisryhmä ja ystävyyssuhteet 129 Liite 5 Sydämellinen verkosto 51 Voimavara-näkökulma 131 Kirjoittaja

6 6 Kirjoittajalta Työskennellessäni tyttöjen kanssa ja toimiessani aikuisten naisten kouluttajana huomaan usein, miten suuri voima ympäröivillä ihmisillä ja yhteisöillä on. Hyvässä ja pahassa. Ilman tietoisuutta omasta voimasta toimii muiden ihmisten voimien vaikutuksen alaisena, miellyttää muita ja jää itse näkymättömäksi. Jättää ilmaisematta itseään, ettei ympäröivien voimien tasapaino järkkyisi. Toisinaan taas tapaan tyttöjä ja naisia, joiden voima on mykkyrässä olevaa, tuhoavaa voimaa. Suomalaisessa kulttuurissa naiseksi kasvava nuori kokee väistämättä haasteen: Miten olla samaan aikaan kiltti mutta tahtova? Miten ilmaista aggressiota ja osoittaa rajoja leimautumatta hankalaksi? Tässä kirjassa olen tarkastellut naiseksi kasvamista erityisesti naissukupolvien ketjun näkökulmasta. Kirjan teoriaosioon nousivat kuin huomaamatta aihe monikerroksisuuden kauneudesta ja merkityksellisyydestä naisen identiteetin rakentumisessa. Itse olen hiljalleen pääsemässä välietappiin, jossa huomaan, että on parempi pitää omat rajansa ja olla välillä vähän hankala ihminen, kuin luopua omasta tahdostaan. Se tuntuu vapauttavalta ja raikkaalta. Voimaneidot sai alkunsa Malmilla, jossa ohjasin yhtä haasteellisimmista tyttöryhmistäni. Tyttöjen kovat kokemukset jättivät minut lähes poikkeuksetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen miettimään, miten voisin kasvattajana vielä enemmän välittää lämpöä näille tytöille ja tukea heidän polkuaan. Aloin kutsua ryhmää Malmin neidoiksi. Neitoset, neidot, tyttöset -nimillä hellittely tuntui oikealta tavalta osoittaa välittämistä. Tytöt antoivat hyvin spontaanisti palautetta ryhmäkerroista, harjoituksista ja minun taidoistani ohjaajana. Olen heille kiitollinen siitä kasvusta, joka minussa tapahtui. Ilman heitä tätä kirjaa ei olisi. Toivon, että tämä materiaali antaa iloa ja voimaa tyttöjen ja nuorten naisten kanssa tehtävään työhön yhä uusien, kaikenlaisten, tyttöryhmien kanssa.

7 7 Haluan kiittää lämpimästi seuraavia henkilöitä, jotka ovat kommentoineet ja antaneet kullanarvoisia kehittämisehdotuksia Voimaneitoihin: Heli Eischer projektipäällikkö, tyttötyön verkosto, Setlementtinuorten liitto; Milla Holmberg, kehittämissuunnittelija, Kalliolan Nuoret ry; Jarmo Kokkonen, työalasihteeri, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö; Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, nuorisotyön johtaja, Kalliolan Nuoret ry; Raija Nummelin, erityissuunnittelija, Helsingin kaupungin opetusvirasto; Britt-Marie Perheentupa, psykoterapeutti, Maria Akatemian perustaja; Kirsi Porras, projektikoordinaattori, Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaamisprojekti Nuska, Väestöliitto; Elina Reenkola, psykoanalyytikko, kirjailija; Mervi Salminen, luokanopettaja; Marjo Timoria, pari- seksuaali- ja taideterapeutti, Metodi Team Oy. Lisäksi haluan kiittää Anna Jufaa upeista kuvista, jotka liikuttivat ja väkevöittivät minua kirjoitusprosessin aikana sekä Marjaana Kinnermää, jonka luoma graafinen ilme teki tästä tekstimassasta taidetta. Erityisen kiitoksen haluan antaa rakkaalle miehelleni Karille kaikesta siitä myönteisyydestä, kannustuksesta ja tuesta. Voimaneitojen kirjoittaminen on ollut minulle matka osaksi oman sukuni naisten ketjua. Lopuksi haluankin kiittää äitiäni, tätiäni ja isoäitiäni juurista, sukuni tarinasta ja tuesta naiseksi kasvamisessa. Helmikuussa 2011 Mari Lankinen

8 8AVoimaneidot teoriaa ja taustatietoa

9 9 Johdanto Tunnepedagogiikka ja tunnekasvatus ovat viime vuosina nousseet laajalti julkiseen keskusteluun. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, miten lapsia ja nuoria voidaan tukea tunnistamaan, ilmaisemaan ja ottamaan haltuun omia tunteitaan eri kehitysvaiheissa. Tunnekasvatus on lisääntynyt erityisesti terveystiedon opetuksen myötä. Samassa yhteydessä on kehitetty useita menetelmiä tukea nuorten tunteiden haltuunottoa heille suunnatun vertaisryhmätoiminnan ja muun harrastetoiminnan välityksellä. Voimaneidot-ryhmätyöskentelyssä tuetaan voimavarakeskeisesti ja ennaltaehkäisevästi tyttöjen oman voiman haltuunottoa. Ryhmä soveltuu kaikenlaisille tytöille. Voimaneidot-ryhmän tavoitteena on tukea tyttöjä tulemaan omaksi itsekseen, mikä on yksi murrosiän kehityskriisin haastavista tehtävistä. Ryhmä antaa tytöille näkökulmia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen minä olen? Mitä eri puolia minussa on? Mitä vahvuuksia minulla on? Miten ilmaisen tahtoani? Miten ilmaisen suuttumustani ja otan vastaan toisen suuttumisen? Ryhmä antaa mahdollisuuksia tutustua omiin sekä hyviin että haastaviin puoliin. Olen hyvä ja olen kaunis, toisaalta toisinaan olen vähemmän hyvä ja vähemmän kaunis ja sekin on ihan ok. Julkisessa keskustelussa on ollut vahvasti esillä tyttöjen ja nuorten naisten väkivaltakulttuurin muuttuminen. Tyttöjen väkivaltakäyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosien aikana (Salmi, 2008; Gjerstrad ja Lesojeff, 2009). Monet tytöt ovat omaksuneet ympäröivästä kulttuurista aggressiivisia käyttäytymismalleja, joihin liittyvät väkivaltakulttuuri, päihteet ja kiusaaminen. Valitettavan kehityksen katkaiseminen vaatii ammattikasvattajilta ja vanhemmilta paljon erityishuomiota ja työkaluja. Voimaneidot-materiaali voi olla tässä erityisenä tukena ryhmissä, joissa ohjaajilla on oman taustakokemuksensa ja koulutuksensa perusteella vahva kokemus erityisnuorten elämän hallinnan tukemisesta. Voimaneidot-ryhmissä voidaan tukea myös hiljaisia ja syrjäänvetäytyviä tyttöjä, jotka kamppailevat oman tahdon ja miellyttämisen välillä. Ryhmässä harjoitellaan ilmaisemaan omaa tahtoa ja voimaa sekä vetämään rajaa. Monien tyttöjen kipukohtana on kokemus siitä, että pitäisi olla aina kiltti ja välttää konflikteja. Nämä mallit kulkevat sukupolvissa ja siirtyvät lapsuu-

10 10 desta aikuisen ihmissuhteisiin. Ryhmätyöskentely antaa tytöille turvallisen ympäristön harjoitella erilaisia tapoja ilmaista omia aggression tunteitaan. Voimaneidot-ryhmään osallistuminen vaatii nuoren aktivoitumista ja mahdollistaa hänen ajattelumalliensa ohjaamista kohti onnistumisia. Taitava ohjaaja auttaa nuorta näkemään itsessä hyvän puolet ja ominaisuudet epäonnistumisten sijaan. Nuori saa tärkeän kokemuksen siitä, että hän ansaitsee myönteisiä asioita elämässään. Nuori ymmärtää, että vaikeista elämänkokemuksista huolimatta hyvät asiat kuuluvat hänelle. Voimaneidot-materiaalissa on hyödynnetty psykodynaamista työskentelytapaa. Tärkeitä ydinkysymyksiä ovat: Miltä minusta tuntuu juuri nyt?, Kuka minä olen? ja Mikä tukee parhaiten kasvuani?. Tyttöjen vertaisryhmä tarjoaa tytöille parhaimmillaan korjaavia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Voimaneidot-materiaalin innoittajina ja inspiraation lähteinä ovat toimineet psykoanalyytikko Elina Reenkola kirjallaan Nainen ja viha (2008) sekä psykoterapeutti Britt-Marie Perheentupa merkittävällä elämäntyöllään naistietouden näkökulmien kehittämisessä perustamassaan Maria Akatemiassa. Pari- ja seksuaaliterapeutti sekä taideterapeutti Marjo Timorian kehittämät toiminnalliset ja taideterapeuttiset menetelmät voiman haltuunoton tukemisessa ovat toimineen kirjan harjoitusten innoittajina monissa kohdin. Erityisesti Marjo Timoria on antanut näkökulmia Voimaneitojen kehollisuuden haltuunottoon, naisen fyysiseen ja seksuaaliseen voimaan sekä harjoitusten visuaalisuuteen. Samoin lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren monissa yhteyksissä esiin nostama aggression myönteinen vaikutus murrosiän kehityskriisissä on antanut kirjoittajalle laaja-alaisempaa ymmärrystä aggression haltuunoton merkityksestä. Oman tahdon löytäminen sekä omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat monille aikuisillekin vaikeita asioita. Eipä siis suotta kiirehditä, Voimaneidot-ryhmä on kymmenen kerran pituinen, lyhyt osa nuoren elämää. Ei kuitenkaan myöskään vähätellä tunnekasvatuksen perusteiden merkitystä: ryhmä saattaa olla ensimmäinen kerta, kun nuorella on tilaa ja aikuisen aikaa tutustua omiin tunteisiinsa. Naisten ja tyttöjen välisessä vuorovaikutuksessa on mahdollista saavuttaa aito voimaantumisen kokemus, kun aikuinen ohjaaja uskaltaa olla omassa voimassaan läsnä tyttöryhmässä. Voimaneidot-tyttöryhmä voi parhaimmillaan antaa nuorelle neidolle ikkunan oman luovuutensa, tahtonsa ja naiseutensa ytimeen.

11 11 Voimaantuminen Voimaantuminen ja voimaannuttaminen käsitteinä Voimaantuminen on prosessi tai tapahtumasarja, joka lähtee nuoresta itsestään. Kasvattaja ei voi antaa nuorelle voimaa tai pakottaa häntä voimaantumaan. Nuorelle on ratkaisevan tärkeää saada toimia olosuhteissa, joissa kokee omien voimavarojensa vapautumisen tunnetta. (Siitonen, 1999.) Voimaantuminen on yksilöllinen prosessi. Vahvistuakseen yksi tarvitsee rohkaistumista oman luovuutensa ja innostumisensa toteuttamiseen, toisen pitää raivata sisäisiä kasvuesteitä ja kolmannen oppia tunnistamaan omia tarpeitaan. (Mahlakaarto, 2010.) Voimaantuminen on yksi mielen hyvinvoinnin voimavaroista ja voimaantuneisuus vaihteleekin elämäntilanteiden mukaan (Siitonen, 1999). Voimaantuminen kuvaa laajaa hyvinvoinnin kasvua. Sen seurauksena yleinen hyvinvointi lisääntyy sekä ihmisen omassa sisäisessä todellisuudessa että hänen lähiympäristössään. (Siitonen, 1999.) Voimaantuminen (empowerment) voidaan määritellä seuraavasti: Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi. Se on samanaikaisesti henkilökohtainen ja yhteisöllinen (sosiaalinen) prosessi, eikä voimaa voi varsinaisesti antaa toiselle. (Siitonen ja Robinson, 2001.) Voimaantumista voidaan tukea hienovaraisilla ratkaisuilla. Nuoren voimaantumiseen vaikuttavat toiset ihmiset, olosuhteet ja sosiaaliset rakenteet, vaikka voimaantuminen on lopulta itsestä lähtevää. (Siitonen, 1999.) Voimaannuttamisella ja oman voiman haltuunottoon ohjaamisella tarkoitetaan Voimaneidot-materiaalissa niitä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat ja edesauttavat nuoren voimaantumista. Voimaneidot-materiaali keskittyy voimaantumisen tukemiseen ja mahdollistamiseen erityisesti tunnepedagogiikan menetelmien avulla. Tiedostava kasvattaja mahdollistaa vaikeidenkin aggression tunteiden tarkastelun turvallisessa ympäristössä. Luovuutta tukevat menetelmät, vertaisryhmästä saadut kokemukset, tilan virittäminen ryhmää varten ja kasvattajan oma tietoisuus toimivat voimaantumista edesauttavina tekijöinä. Kannustaminen ja kehuminen vahvistavat nuoren itsetuntoa ja onnistumisen koke-

12 12 muksia. Vuorovaikutustilanteissa saatu palaute on merkityksellinen tekijä realististen päämäärien asettamisessa. Voimaantumisen kannalta tärkeitä ovat molemminpuolinen hyväksyntä, luottamus, arvostus ja kunnioitus sekä vapaaehtoisuus. (Siitonen, 1999.) Voimaantumisen mahdollistavien olosuhteiden edistäminen on vaikeaa. Toisen ihmisen on lähes mahdotonta tietää, missä olosuhteissa itsemäärääminen käy parhaiten mahdolliseksi. Kasvattajien rooli voimaannuttajana on tukea ja vaalia nuoren vapautta tehdä omia valintojaan, toteuttaa luovuuttaan ja ruokkia uteliaisuuttaan sekä mahdollistaa onnistumisen kokemukset. (Siitonen, 1999.) Voimaantumisen ilmeneminen Voimaantunut ihminen on löytänyt omat voimavaransa. Voimaantumisen ominaisuudet ilmenevät ihmisessä yksilökohtaisina ja vaihtelevina. Tästä syystä voimaantuneen ihmisen ominaisuuksista on vaikeaa laatia yleistä määritelmää. (Siitonen, 1999.) Voimaantuminen näkyy sisäisenä vahvistumisena ja osallisuuden kokemuksena. Ulkoisista myllerryksistä huolimatta voimaantunut ihminen kokee että hänellä on sisäinen suojakehä. (Mahlakaarto, 2010.) Yhtenä voimaantumisen ilmenemismuotona pidetään itsetunnon vahvistumista. Tämä havaitaan esimerkiksi ryhmän vuorovaikutustilanteissa. Voimaantunut ihminen ei suuntaa energiaansa siihen, mitä hänestä ajatellaan tai miten hänen pitäisi olla. Hän keskittyy tilanteeseen, on läsnäoleva, kuuntelee ja rohkaistuu ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. (Aho, 1997, Siitosen 1999 mukaan.)

13 13 Voiman haltuunotto Oma voima ja aggressio käsitteinä Oma voima käsitetään tässä materiaalissa synonyyminä aggression tunteille ja niitä seuraavalle toiminnalle. Aggressio on voima joka vie yksilöä kohti päämäärää. Aggressio voi ilmetä rakentavana voimavarana tai tuhoavana käytöksenä. Lastenpsykiatri Gustav Amnell (1992) määrittelee aggression seuraavasti: Aggressio on biologista alkuperää oleva voima, joka vie subjektia kohti objektia. Tämä perusvoima mahdollistaa psyykkisen kasvun. Riittävän hyvä ympäristö auttaa lasta ja nuorta käyttämään aggressionsa kasvun palveluksessa. Ilman riittävän hyvää ympäristöä aggressio muuttuu tuhoavuudeksi. Kaikki ne toimet, jotka tukevat lasten ja nuorten luovuuden kasvua, vähentävät tuhoavuuden mahdollisuutta. Aggressio ja aggressiivisuus saattavat eri lähteissä tarkoittaa eri asioita. Voimaneidot-materiaalissa aggressiota tarkastellaan voiman tunteena ja aggressiivisuudella tarkoitetaan voiman tunteen ilmaisemista. Ihmiset tunnistavat yleensä helpommin aggression ja aggressiivisuuden tuhoavat puolet, joilla ihminen pyrkii vahingoittamaan henkisesti tai fyysisesti toisia ihmisiä tai itseään. Kuitenkin esimerkiksi sivistyssanakirjassa aggressiivisuus määritellään seuraavasti: 1.) Hyökkäävä, riidanhaluinen, vihamielinen 2.) Määrätietoinen, tehokas (Turtiainen, 2001). Asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatoren mukaan aggressiokasvu on nuoren kehityksellinen pakko, ei ilkeyttä tai pahuutta. Aggressiokasvun tarkoitus on johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen (Cacciatore, 2008). Voimaneidot-materiaali lähestyy aggressioita ja aggressiivisuutta voimavaralähtöisesti. Oma voima on voimavara Käytännössä voiman haltuunotto tarkoittaa oman voiman tiedostamista, kanavoimista ja suuntaamista eli aggression tunteiden valjastamista voimavaraksi. Haltuunoton myötä tapahtuva kasvu voi ilmetä monin eri tavoin. Esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvä nuori oppii puolustamaan oikeudenmukaisuutta reiluin keinoin ja ymmärtää myös heikompaa osapuolta. Toisaalta taas aggressiotaan panttaava kiltti uskaltautuu ilmaisemaan omaa tahtoaan. Näin nuori muuttuu

14 14 objektista subjektiksi, toimijaksi omassa elämässään. Olennaista oman voiman haltuunottoon ohjaamisessa on tarjota nuorelle vaihtoehtoisia toimintatapoja. Nuori tarvitsee aikuisen tukea ja erilaisia menetelmiä vanhojen tilalle. Esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen tai nuoren ohjaaminen pelkästään tunteiden tukahduttamiseen saattaa johtaa vakaviin psyyken ongelmiin. Myönteisten ratkaisukeinojen oppiminen ja onnistumisten kokeminen sen sijaan vähentävät eitoivottua käytöstä. (mm. Kokko, 2001; Cacciatore, 2008.) Oman voiman haltuunottoa voidaan tyttöryhmässä harjoitella opettelemalla nimeämään voiman tunteita sekä ilmaisemaan vaikeita tunteita. Toiminnalliset menetelmät tarjoavat rajattoman mahdollisuuden kehittää omia ilmaisuväyliä ja etsiä omaa luovuuttaan tunteiden ilmaisuun. Aggression tunteiden rinnalla on tärkeä tarkastella häpeän ja syyllisyyden tunteita, jotka saattavat olla aggression haltuunoton esteinä (Reenkola, 2010). Erityisesti kilteillä tytöillä aggression tunteiden tiedostaminen ja ilmaiseminen nostavat pintaan edellä mainittuja tunteita. Nuorella saattaa käynnistyä mielen sisäinen keskustelu, jossa hän punnitsee miellyttääkö hän suuttumuksen kohdetta vai totteleeko omaa tarvettaan ja tahtoaan. Oman voiman haltuunottoa kannattaa tavoitella. Aikuisten naisten kertomuksissa vihan avulla on irtauduttu epäoikeudenmukaisista sukupolvien toimintatavoista, itsenäistytty lapsuudenperheestä ja vapauduttu naissukupuolen ahtaista roolimalleista. Näin aikuistuva nainen muuttuu toimijaksi. Hänestä tulee yksilö, joka tunnistaa oman vihansa ja käyttää sitä ratkaisemaan elämän eteen tuomia epäoikeudenmukaisuuksia. Monille naisille tämä on ollut vapauttava kokemus ja tärkeä osa naiseksi kasvamista. (Tuija Virkki, 2004.) Naistietoisuuskouluttaja Marjukka Hakkolan mukaan omasta vaikutusvallastaan käsin toimiminen onkin vihan voiman tuntemista ja sen hyödyntämistä oman sekä toisten kasvun tueksi (Perheentupa 2010).

15 15 Tunnepedagogiikka Voimaneidot-materiaali pohjaa samoihin tunnepedagogiikan perusteisiin, kuin vuonna 2008 julkaistu Tunne-etsivä (Salminen, 2008). Olen kehittänyt tunnepedagogiikan käsitettä kuvaamaan pedagogista suuntausta, jossa kasvattaja suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti tukee nuoren tunnetaitojen kehittymistä. Tunnepedagogiikalla tarkoitan lapsen tai nuoren sosioemotionaalisen kasvun huomioivaa toimintatapaa. Sen avulla kasvattaja tukee nuoren tunteiden haltuunottoa ja rohkaisee häntä ilmaisemaan tunteitaan. Tunnepedagogiikka pohjautuu tunnetaitojen kehittymisen ja ohjaamisen teorioihin (mm. Isokorpi, 2003, Kinnunen, 2005, Kokkonen, 2001 ja Kuusela 2005). Läsnäoleva ja kuunteleva kasvattaja on tietoinen siitä, että hän omilla toimintatavoillaan ja käyttämillään menetelmillä tukee lapsen tai nuoren psyykkistä kasvua. Tunnepedagogiikalla tuetaan lapsen tai nuoren taitoja ottaa omat tunteensa haltuun. Tunnepedagogiikka on kasvatusta, joka on: lapsen tai nuoren sosioemotionaalista kehitystä tukevaa tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja haltuunottoon tähtäävää tavoitteellista ja pitkäjänteistä tunnetaitojen kehittymisen ja tunnetaitoihin ohjaamisen teorioihin perustuvaa Tunnepedagogiikan menetelmiä on avattu kappaleessa Kasvattajalle. Tunnetaitoihin ohjaavasta kasvattajasta käytän nimitystä tiedostava kasvattaja. Käsite pohjautuu muun muassa Simo Skinnarin määritelmään pedagogisesta rakkaudesta (2000) ja Liisa Kiesiläisen käsitteeseen kasvattajan vuorovaikutusvastuusta (1998). Tiedostava kasvattaja: tiedostaa omat tunnetilansa sekä pystyy nimeämään ja säätelemään niitä ohjaa lapsia tai nuoria tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan kunnioittaa lapsen ja nuoren rajoja, hyväksyy hänen keskeneräisyytensä ja yksilöllisyytensä uskaltaa sanoittaa kasvatustilanteissa ja vanhempien kanssa havaitsemiaan tunteita ja luottaa kasvattajan vaistoonsa havainnoi itsessään herääviä tunteita lasten tai nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa käytävissä keskusteluissa huolehtii kasvattajana omasta hyvinvoinnistaan psyykkisellä, fyysisellä ja sosiaalisella tasolla tarvittaessa ohjaa lapsen tai nuoren ammatillisen tuen piiriin Läpileikkaavana Voimaneidot-materiaalissa ovat seuraavat neljä tunnetaitojen pääperiaatetta: tunteen tunnistaminen, nimeäminen, haltuunotto ja ilmaisu. Nämä käsitteet ovat hyvä tuki ohjaajalle keskusteltaessa tyttöjen kanssa siitä, mitä tunnetaidot tarkoittavat.

16 16 Kaavio 1. Tunnetaitojen neljä pääperiaatetta. Tiedosta: Tunteista tullaan tietoisiksi kehon fysiologisten muutosten kautta. Nimeä: Tunteille annetaan nimet. Ota haltuun: Tunne hyväksytään. Tarvittaessa tunnetta säädellään. Ilmaise: Tunnetta, tahtoa ja tarvetta ilmaistaan tarvittaessa muille. Lähde. Mari Lankinen 2010: Ammattikasvattajille suunnattujen täydennyskoulutusten opetusmateriaali. Tunteiden haltuunotto on prosessi, kasvun ketju, jossa jokainen voi kehittyä. Aktiivisesti harjoiteltuna tunnetaitojen perusteidenkin oppiminen saattaa viedä vuosia. Kasvu ja kehittyminen tapahtuvat yksilön edellytysten mahdollistamalla tavalla, johon ei ole yhtä ainoaa kaikille sopivaa mallia. (Isokorpi, 2003.) On sanottu, että tunnetaidot ovat parhaimmillaan vasta yli 50-vuotiaana, joten rauhallinen eteneminen ja välillä paikallaan pysyminen ovat perusteltuja. Seuraavassa esitellään lyhyesti tunnetaitojen perusteemoja erityisesti tyttöryhmien ja oman voiman haltuunoton näkökulmasta.

17 17 Tietoisuus omasta voimasta Tietoisuus ja identiteetin muodostuminen käsitteinä Tietoisuus on käsite, joka kuvastaa ihmisen tietoisuutta itsestään. Ihmisen mieli on olemassa vain itsetietoisuutena (Sina, Kaukuan, 2007 mukaan). Esimerkiksi eläimillä ja vauvoilla ei nykyisen käsityksen mukaan ole tietoisuutta itsestään. Kyky ymmärtää itsensä ja toiset ihmiset olentoina joilla on mieli ja mielenliikkeitä alkaa kehittyä varhaisissa vuorovaikutussuhteissa. Tietoisuus kehittyy prosessina läpi elämän. (Lyyra, 2010.) Identiteetti, käsitys omasta yksilöllisyydestä, arvoista ja päämääristä, kehittyy tietoisuuden kautta. Identiteetin kehittyminen on pitkä prosessi. Myönteinen identiteettikehitys jatkuu keski-ikään asti. Yhteiskunnan murros, nopea elämänrytmi ja muuttuvat elämäntilanteet edellyttävät identiteetin jatkuvaa pohdintaa. Saavutettu identiteetti on aikuisiän hyvinvoinnin voimavara. (Fadjukoff, 2009.) Tietoisuus tunteista Tunteiden tunnistaminen on tietoisuuden kasvattamista. Mitä tietoisempi olet itsestäsi ja tunteistasi, sitä enemmän tulet omaksi itseksesi. Aikuistuminen tapahtuu hitaasti, tietoisuuden vahvistumisen kautta. Matkalla olemisen hyväksyminen tarkoittaa armahtavaa suhtautumista omaan keskeneräisyyteensä. Britt-Marie Perheentupa (2010) kirjoittaa teoksessaan Tietoisuuden tie alkurakkauteen tietoisuudesta seuraavasti: Mitä selkeämmäksi tietoisuus kehittyy, sitä vahvemmin vapautuvat oma alkuvoima ja elämän idea ihmisessä. Tietoisuus tunteista vaikuttaa monella tavoin kasvavan nuoren hyvinvointiin. Tietoisuuden kautta mahdollistuu tunteiden säätely ja ilmaiseminen. Mikäli nuori oppii säätelemään tunteitaan, hän oppii esimerkiksi estämään tunteiden kohoamisen stressiä aiheuttavalle tasolle. Onnistunut tunteiden säätely suojaa myös muilta terveysriskeiltä. Nuoren heikko tunteiden säätely voi sen sijaan altistaa mielenterveyden ongelmille ja päihderiippuvuuksille aikuisiässä. (mm. Kokkonen 2001 ja Kinnunen, 2005). Tietoisuus voiman tunteista Voiman tunne on elämisen ja eteenpäin menemisen tunne. Hyvässä voimantunteessa voi toimia jämäkästi ja päättäväisesti sekä viedä eteenpäin itselleen tärkeitä asioita. Voiman tunne on tärkeässä roolissa esimerkiksi nuoren itsenäistymisessä, seksuaalisuuden haltuunotossa ja oman tahdon ilmaisussa. Aggression tunteita on jokaisessa. Ennen tietoiseksi tulemista toiminta tapahtuu selkäytimestä käsin. Nuori toimii ennen kuin ajattelee. On tärkeä tulla tietoiseksi omasta voimastaan, jotta voi itse päättää miten aggression tunteita ilmaisee: omaa kasvua eteenpäin vievänä toimintana vai itseä tai toisia tuhoavana käytöksenä. Tulemalla tietoiseksi omasta voi-

18 18 mastaan, nuori joutuu myös ottamaan vastuun omasta käyttäytymisestään. myös siitä, missä kohtaa kehoa päättäväisyyden, rohkeuden ja rakkauden tunteet tuntuvat. Kehotietoisuus Tunteet tiedostetaan kehossa tapahtuvista fysiologisista muutoksista. Näiden muutosten havainnoimista kutsutaan kehotietoisuudeksi. Tunteen viriämisen seurauksena esimerkiksi veri alkaa kiertää nopeammin tietyllä alueella. Jännitys saa sydämen sykkimään nopeammin ja kämmenet hikoamaan, häpeä nostaa punan kasvoille ja pelon tunne saa aikaan veren virtauksen pakaralihaksiin. Fysiologisen muutokset valmistavat kehoa mahdolliseen toimintaan (pelko > veren virtaus suuriin lihaksiin > pakeneminen). Monet suomalaiset sananlaskut kuvaavat kehotietoisuutta ja kehossa tapahtuvaa virittymistä. Perhosia vatsassa jännitys tuntuu vatsassa lepatteluna, sydän karrella, kivi sydämessä rakastuminen ja ahdistuneisuus tuntuvat samankaltaisina rintakehässä, pelko persiissä sanonta kuvaa jo aiemmin mainittua veren virtaamista pakaralihaksiin. Voisin vajota maan rakoon taas on hyvin kuvaannollinen ilmaisu häpeän tunteen epämiellyttävyydestä. Nuorten kanssa sanontojen pohtiminen on hauskaa. Samalla voidaan puhua vaikeista tunteista kevyesti ja huumorilla. Voiman tunne on vahvasti kehollinen tunne. Voimassaan olevaa naista ei palele. Voiman tunteet laittavat veren kiertämään. Esimerkiksi suuttumuksen vallassa käsiin virtaa verta ja kädet lämpenevät. Raivo taas tuntuu monien tyttöjen mielestä pään huminana (huutaa pää punaisena). Tytöt saavat nopeasti otteen Voimaneidot-ryhmässä tyttö oivalsi, että surun tunne tuntuu hänellä rintakehässä. Ai pitäiskö sitte vaan itkeä, jos itkettää, vaikka ei olis oikeen mitään syytä? Kyllä. Kannattaa itkeä itkut pois, kun itkettää. Nuoret reagoivat erityisesti varhaismurrosiän vaikeita tunteita herättäviin tilanteisiin psykosomaattisilla oireilla: päänsärky, vatsakivut ja huimaus ovat tavallisia. Kasvattajan kannattaakin katsella nuorta kokonaisuutena ja ohjata häntä tunnistamaan, mistä esimerkiksi toistuvat vatsakivut voivat johtua. Apuna voi käyttää Tunneruumis-harjoitusta, joka löytyy Tunne-etsivä-materiaalista (Salminen, 2008). Psykosomaattisten oireiden kautta on ymmärrettävää, että esimerkiksi pitkään jatkunut jännitys ja stressitila saattaa aikuisella aiheuttaa mahahaavan. Omasta kehosta huolta pitäminen ja siihen lempeästi suhtautuminen viestittävät myönteisestä kehosuhteesta. Kehon suojelemiseen liittyvät harjoitukset ohjaavat nuorta ymmärtämään omia rajojaan ja omaa tahtoaan. Nuorta voi ohjata pohtimaan, mitkä asiat tuntuvat hänestä hyviltä kehossa. Toisaalta voi pohtia, mikä ei tunnu hyvältä ja mitä ei halua että keho joutuu kohtaamaan. Kehosuhteesta kertoo myös se, mitä ajattelee ja minkälaisia sanoja tai sanontoja käyttää. Puhuuko kehostaan kunnioittavasti, arvostavasti ja lempeästi? Aikuinen nainen antaa nuorelle tärkeää esimerkkiä siitä, miten omaa kehoaan voi oppia rakastamaan puutteista ja keskeneräisyydestä huolimatta.

19 19 Voiman tunnesanat Tunteita ilmaistaan tunnesanoilla. Tunnesanojen avulla liitetään kehossa ja mielessä tapahtuva tunteen viriäminen kielelliseen ilmaisuun. Sisäisten tunteiden ilmaisu on aina helpompaa ensikielellä, jota kutsutaan myös tunnekieleksi. Se on kirjaimellisesti äidinkieli, jonka vanhemmat opettavat lapselleen. (Korpilahti, 2007.) Tunnesanojen harjoitteleminen on tärkeä osa tunnetaitoja. Nuoret käyttävät yleisesti kapeaa sanastoa puhuessaan tunteista. Tunnesanalistan (liitteenä) käyttäminen on samalla oman äidinkielen opettelua. Tunnesanalistan avulla voidaan tukea nuorta ilmaisemaan sitä, miltä hänestä tuntuu. 2007). Itseilmaisu tunnesanojen avulla ja yhteinen kieli helpottavat sosiaalista vuorovaikutusta. Joskus tunne voi olla niin vaikea, että sille on vaikea löytää sanoja. Toisinaan taas liiallinen puhuminen saattaa olla tunteiden ilmaisun esteenä. Tunneilmaisua varten nuorelle tulee tarjota erilaisia mahdollisuuksia ilmaista itseään. Vaihtelevat menetelmät ja niiden jälkeen käydyt purkukeskustelut auttavat nuorta jäsentämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Voimaneidotmateriaalin toiminnalliset harjoitukset on pyritty rakentamaan niin, että ne mahdollistavat ilmaisuväylän myös ilman sanoja. En tiennyt että tunteita voi olla niin monenlaisia ja että miten tunteisiin on välillä niin vaikea löytää syytä Tyttö 15 Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien ja heidän vanhempiensa kanssa kannattaa yhdessä rakentaa nuorelle oma tunnesanalista suomenkielisen rinnalle ennen Voimaneidot-ryhmän alkua. Aktiivinen kielen puhuminen ja siinä eläminen auttavat oppimaan kielen kulttuurista hallintaa ja rikkaita vivahteita (Korpilahti, Voiman sanoittaminen Voiman tunnesanat kuvaavat tunteita, jotka ovat elämisen ja eteenpäin menemisen kannalta välttämättömiä. Rohkeus ja sisukkuus siivittävät kohti asetettuja tavoitteita. Pitkäjänteisyys ja voimakastahtoisuus auttavat pitämään kiinni itselle tärkeistä asioista ympäristön vastustuksesta huolimatta. Voiman tunteet antavat nuorelle avaimet irtautua vanhemmista omaksi itsekseen ja uskallusta seistä sanojensa takana.

20 20 Voiman tunteet on jaoteltu tässä materiaalissa niiden taustalla olevien tarpeiden ja odotusten mukaan seuraavasti: Eteenpäin meneminen ja elämän voima Eteenpäin vievät voiman tunteet, esimerkiksi rohkeus ja sisukkuus, ovat läsnä, kun pyritään saavuttamaan itselle tärkeitä päämääriä tai iloitaan niiden saavuttamisesta. Päämäärät voivat liittyä esimerkiksi urheilusuorituksiin, ristiriitatilanteen ratkaisemiseen tai itsenäistymiseen. Seksuaalinen voima ja sukupuolisuus Seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvät voimantunteet, kuten halu, intohimo ja nautinto, ovat läsnä seksuaalisessa kasvussa, oman sukupuolisen identiteetin rakentumisessa sekä parisuhteissa. Naisen seksuaalinen voima on väkevä. Sen vapautuessa nainen oppii ottamaan vastuuta omasta seksuaalisesta hyvinvoinnistaan. Rajan vetäminen ja suojelu Rajan vetämisen tunteita, kuten suuttumusta ja torjuvuutta, joutuu välillä ilmaisemaan aggressiivisestikin. Nämä tunteet viestittävät siitä, että rajat on ylitetty tai niitä ollaan ylittämässä. Uhri ei rajanylitystilanteessa osaa tai pysty ottamaan voimaansa haltuun eikä välttämättä tunnista omaa voimaansa. Vallan tavoittelu ja tuhoavuus Tähän osioon kuuluvat tunteet ovat vaikeita, koska ihmisellä on yleensä luontainen halu hyvään. Kateuden tai kostonhalun tunteessa saattaa vahingoittaa toista, ellei huomaa olevansa kateellinen. Kyyniset tunteet latistavat lähiympäristöstäkin luovuuden ja innostuksen. Osa näistä tunteista on erilaisia turhaumia. Esimerkki voiman tunnesanojen jaottelusta Eteenpäin meneminen Rajan vetäminen ja elämän voima ja suojelu Seksuaalinen voima ja Vallan tavoittelu ja sukupuolisuus tuhoavuus Tunnesanalistassa voiman tunteita ei ole jaettu ennalta yllä olevien kategorioiden mukaisesti. Nuoret voivat tutustua tunteisiin jakamalla niitä eri lokeroihin. Osa tunteista voi kuulua kahteen kategoriaan. Voiman tunteiden taustalla olevat tarpeet ja toiveet vaihtelevat tilannekohtaisesti.

21 21 Aggressio toissijaisena tunteena Aggressiivisen käyttäytymisen taustalta saattaa löytyä jokin muu vaikea tunne kuin viha. Suuttumuksen tunteiden takana voi olla surun, yksinäisyyden, pelon, häpeän ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Tytön oivallus tunneharjoitusten jälkeen Etten käsitellyt esim. surullisia asioita ajallaan, jolloin kaikki surulliset asiat kerääntyivät ja purkautuivat yhtäkkiä pienestä asiasta Tyttö 15 Osa nuorista on joutunut tulemaan usein toimeen itsekseen. Näissä tilanteissa nuori pyrkii selviytymään joka tilanteesta hyvin itsenäisesti. Tällöin aggression ilmaisu on selviytymiskeino: koska kukaan ei puolusta minua, puolustan itse itseäni, joskus jo ennen kuin mitään ehtii tapahtuakaan. Hyökkäävä käytös ei ole sosiaalisissa suhteissa kestävä ratkaisu, koska toiset nuoret alkavat nopeasti karttaa tällaista käytöstä (Ojanen 2006). Joillakin nuorilla näkyvää saattaa olla yllättävä reippaus ja pärjääminen tilanteessa, jossa tarvittaisiin aikuisen tukea. Ilman riittävän turvallista paikkaa tai aikuisen läsnäoloa nuori salaa ja kieltää helposti haavoittuvimmat tunteensa (Cacciatore, 2007). Nuori ottaa aikuisen roolin ja ikäistään suuremman vastuun selviytyäkseen. Liian vastuuntuntoisen nuoren sisäinen lapsi jää vaille kokemusta, että hänestä huolehditaan ja hänelle annetaan turvaa. Tällainen tilanne on nuorelle emotionaalisesti uuvuttava. Lapsuuden vastuuntäyteinen rooli saattaa oireilla aikuisella työuupumuksena (Malmberg, 2010). Voiman tunteiden haltuunotto Tunteiden haltuunotto tarkoittaa tunteiden hyväksymistä ja tarvittaessa tunteiden voimakkuuden säätelyä. Tunteiden hyväksyminen on itsensä ja tunteidensa vakavasti ottamista. Omien tunteiden kuunteleminen ja tunteisiin luottaminen ovat nuorille tärkeitä taitoja. Tunteiden kautta saa kiinni omasta tahdostaan ja omista rajoistaan. Vasta tulemalla tietoiseksi tunteista niitä voi säädellä. Pahalla tuulella oleva on pahalla tuulella, kunnes tulee tietoiseksi siitä ja tekee asialle jotain. Aikuinen voi tukea nuoren tunteiden haltuunottoa. Marjo Kuusela (2005) käytti tutkimuksessaan kahdeksasluokkalaisten tyttöjen kanssa eläytyvän kuuntelemisen menetelmää ja minä-viestejä. Eläytyvässä kuuntelussa puhujalle osoitetaan hyväksyntää ja vastaanotetaan hänen viestinsä. Sen jälkeen (aikuinen) kuuntelija tarkastaa nuorelta kuuliko hän viestin oikein: Hyvä kun kerroit tästä. Ymmärsinkö oikein, että olet loukkaantunut, kun en vastannut sähköpostiisi? Nuoren kuuntelu ja hänen tunteensa hyväksyminen auttavat erilaisten väärinymmärrysten ja ongelmatilanteiden ratkaisussa. Saa tuntea miten vain haluaa. Poika 14 Ettei niitä voi estää ja että ne hyvin voimakkaat tunteet tekee mieli purkaa Tyttö 15

22 22 Vaikeiden voiman tunteiden haltuunotto Vihan tunne ja muut kielletyt tunteet saattavat heikentää mielen hyvinvointia, ellei niitä hyväksytä ja vapauteta. Tunteiden oikeutus, omien ja toisen tunteiden hyväksyminen sen suuruisina kuin ne tulevat, on tärkeä osa tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamista. Joskin myös aikuisilla on tunteita, joista ei haluaisi puhua ja joita ei haluaisi tuntea. Erityisesti tytöille vihan tunteen haltuunotto on haastavaa, koska monissa kasvatusympäristöissä naisen viha ja voima koetaan pelottavana ja ei-suotavana. Tyttöjen vihaa saatetaan pyrkiä vaimentamaan monin erilaisin keinoin. Naiseksi kasvamisen tärkeimpiä ja vaikeimpia tehtäviä onkin hyväksyä ja ottaa haltuun omat vihan tunteensa, huolimatta ympäristön reaktioista. Vihaa ilmaistessa joutuu ottamaan riskin hylätyksi tulemisesta. Tämä vaatii rohkeutta, eikä ole itsestään selvää monille aikuisillekaan naisille. Opin kuinka tärkeää on purkaa omia tunteita ja päästää omat tunteensa pois itsestään. Ne helpottavat usein vasta kun ne on jakanut jonkun muun kanssa tai pelkästään kirjoittamalla. Tyttö 14 Elina Reenkola (2008) kuvailee teoksessaan Nainen ja viha halki sukupolvien jatkuvaa aggressioiden kieltämistä, jossa äidin on vaikea hyväksyä omia aggression tunteitaan lastaan kohtaan. Oman aggression tunteensa kieltävän äidin on usein vaikea ottaa vastaan aggression ilmaisuja myös tyttäreltään. Äiti voi valita joko lapsen aggression tukahduttamisen tai lapsen tarpeiden loputtoman tyydyttämisen. Näin äidin ei tarvitse kohdata lapsen vihan tunteita. Vihan tunne itsessä saattaa pelottaa. Osalla tytöistä voi olla kokemus, että heidän vihansa on epätodellisen suuri. Nuori saattaa ajatella, että näyttäessään vihansa seuraukset voivat olla tuhoisia. Tytöt saattavat pelätä, että puolensa pitäminen ja vastaansanominen on jo itsessään loukkaava teko ja jopa tuhoavaa toiselle. Tällaisen tytön kohdalla jo vihan tunteen viriäminen aiheuttaa häpeää ja syyllisyyttä. (Reenkola, 2010.) Erityisesti tytöille tyypillinen tapa on kääntää kielletyt aggression tunteensa sisäänpäin. Tämä saattaa näkyä itsetuhoisena käytöksenä kuten syömishäiriöinä tai viiltelynä. Vihan ilmaisemista tulisi harjoitella turvallisessa ympäristössä. Ohjaaja voi tarjota lukuisia erilaisia menetelmiä, joiden avulla nuori voi tunnustella miltä viha tuntuu ja miten sitä voi ilmaista. Omien vahvojen tunteiden hyväksyminen tuo vihan tunteen oikeisiin mittasuhteisiinsa. Eräässä tyttöryhmässä pohdittiin, miten voisi kuvata sitä tunnetta, kun on vihainen mutta kiristelee vain hampaitaan eikä halua näyttää sitä muille. Tytöt keksivät tälle uuden tunnesanan: sisältä vihainen. Tunteiden säätely Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan opittua kykyä säädellä tietoisuuteen tulleen tunteen voimakkuutta ja sitä miten pitkään tunnemme kyseistä tunnetta. Tunnetaitoja tutkineet ovat edelleen epävarmoja siitä, voiko sitä

23 23 mitä tunnemme säädellä. Tunteen voimakkuuteen ja kestoon voimme kuitenkin tutkitusti itse vaikuttaa. Tunteiden säätelyä tutkineen Marja Kokkosen mukaan tunteiden säätelyn tietoinen tai tiedostamaton tavoite on pyrkiä kohti tasapainotilaa (Kokkonen, 2010). Marja Kokkosen (2001) väitöstutkimuksessa ilmeni tyttöjen aggressiivisuuden ja mielialanvaihteluiden yhteys aikuisiän vaikeuksiin ylläpitää myönteisiä tunnetiloja. Tunne-elämältään epävakaat aikuiset naiset kokivat tutkimuksen mukaan olevansa muita useammin huonolla tuulella ja huonotuulisuutensa armoilla. Liikennevalomalli on hyvä esimerkki konkreettisesta harjoituksesta, jolla voi opettaa nuorta säätelemään kiukun tunteita. Punaisen valon syttyessä on hyvä ottaa etäisyyttä tilanteeseen, keltainen valo ohjaa ajattelemaan, miten tässä tilanteessa kannattaisi toimia hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi ja vihreä valo antaa luvan toimia harkitusti sekä ilmaista omaa tunnettaan. (Väestöliitto 2011; Siponen, Ulpu.) Kasvattaja voi tukea nuoren tunteiden säätelyä antamalla myönteistä palautetta aina, kun huomaa nuoren säätelevän tunteitaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi nuorisotalolla, kun aggressiivisesti käyttäytyvä nuori ärsytettynä poistuu huoneesta riitelyn sijaan. Nuorten kanssa kannattaa pohtia, mitkä asiat tekevät mielen hyväksi ja miten näitä asioita voisi vahvistaa. Lähtökohtaisesti ihmisellä on luontainen tarve kokea mielihyvää (Kokkonen, 2010). Tunteiden viriämistä tutkittaessa myönteisten tunteiden on havaittu korvaavan kielteisiä tunteita (Fredrickson, Mancuso, Branigan ja Tugade, 2000). Omalla kohdallaan ikäviä ja vaikeita tunteita voi lievittää tekemällä asioita, joista saa mielihyvää. Nuoret käyttävät musiikkia luontaisesti tunteiden säätelyssä. Erityisesti tytöt hyödyntävät musiikkia saavuttaakseen myönteisiä tunnetiloja. Mitä vanhemmista murrosikäisistä on kyse, sitä yleisempää on musiikin hyödyntäminen tunteiden säätelyssä. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on havaittu, että erityisesti rockmusiikista ja hevimetallimusiikista pitävät nuoret käyttävät musiikkia tunteidensa säätelyyn. (Saarikallio, 2009.) Voimaneidot-ryhmissä musiikkia hyödynnetään esimerkiksi rentoutumis- ja mielikuvaharjoituksissa sekä tunnelman virittäjänä. Yläasteen 7-luokkalainen poika käyttäytyi tunneilla hyvin levottomasti. Hänen oli vaikea keskittyä opetukseen ja istua paikallaan. Koko yläasteen ensimmäisen vuoden ajan poika kulki tutkimuksissa, joissa selvitettiin keskittymishäiriöiden mahdollisuutta. Melko toivottomina istuimme alas pojan ja hänen vanhempiensa kanssa ja pohdimme, mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Poika itse oli jo hyvin turhautunut tilanteeseen ja hän hyvin suuttuneena karjaisi: ettekö te nyt tajua että oon ihan rauhassa, jos saan kuunnella musiikkia. Tätä keskustelua oli käyty pitkin syksyä eri aineiden tunneilla. Olin ajatellut melko kapeasti, että poika yrittää käydä vaihtokauppaa: joko hän saa kuunnella musiikkia tai sitten hän häiriköi. Pojan aito turhautuminen ja suuttumus

24 24 saivat kuitenkin meidät miettimään asiaa uudelleen. Päätettiin koittaa vielä tätä keinoa ja ihme: poika istui keskittymistä vaativassa kirjoitustehtävässä aivan rauhallisesti paikallaan. Sovimme, että hän voi käyttää korvanappeja välillä, jos huomaa että ei pysty keskittymään. Ratkaisu herätti kyllä kateutta ja närää luokkatovereissa ja ärtymystä opettajien keskuudessa. Kuulin ilokseni äskettäin, että poika opiskelee nuorisoohjaajaksi. Tunteiden haltuunoton ja säätelyn harjoittelu on myös ennaltaehkäisevää ja korjaavaa päihdekasvatusta. Nuoret elävät jatkuvan sosiaalisen paineen alaisena. Alkoholi saattaa tuoda näennäistä apua nuorelle, joka jännittää tai kokee herkästi häpeää sosiaalisissa tilanteissa. Näin nuorisoporukoissa juomisesta tulee ensin tapa ja sitten ongelma. Yleisesti riippuvuutta aiheuttavat aineet aktivoivat aivoissa mielihyvämekanismeja (Tacke, Kuoppasalmi ja Airaksinen, 1998). Päihteiden avulla aiheutetaan kemiallisesti nopea tunteiden säätely epämiellyttävästä tunteesta mielihyvään. Nuorten kanssa päihteistä ja riippuvuuksista puhuttaessa tulisi huomioida sosiaalisten tilanteiden herättämät vaikeat tunteet, kuten häpeä ja hylätyksi tulemisen pelko.

25 25 Oman voiman ilmaiseminen Tunteiden ilmaiseminen on osa sosiaalisia taitoja: Miten ilmaisen tunteitani yhteisössä?. Kulttuurikohtaisia eroja löytyy perheiden, kaveriporukoiden ja työpaikkojen välillä. Yhteisöön ja sen sosiaaliseen kulttuuriin liittymisessä tulisi joustaa mutta säilyttää samalla omat tapansa, arvonsa ja tahtonsa. Emme voi määrittää tai ohjata, miten nuoren pitäisi tuntea mutta voimme ohjata ja tukea häntä niin, että kaveriporukassa ja perheessä hän osaa ilmaista itseään. Sosiaalisesti sopivaan voiman ilmaisemiseen nuori tarvitsee aikuisen kannustusta, ohjausta ja esimerkkiä. Kasvattaja voi tukea monin eri keinoin nuorta ilmaisemaan omaa voimaansa ja omaa tahtoaan tavalla, joka ei loukkaa muita. Vihan tunteiden panttaamisen on havaittu heikentävän terveyttä. Se, joka jää odottamaan, että muut oivaltavat hänen olevan vihainen, kokee terveytensä heikommaksi kuin se, joka hyväksyy ajoittaiset vihan tunteensa ja ilmaisee niitä (Kinnunen, 2005). Vaikka aggression suuntaaminen ulospäin on kasvun kannalta tärkeää, ei voiman tunnossa saa tehdä mitä tahansa. Nuorille tulee painottaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta tunne on aina eri asia kuin teko. Raisa Cacciatore on määritellyt kolme hyvää sääntöä aggression ilmaisuun: 1) Ei saa vahingoittaa itseään 2) Ei saa vahingoittaa toisia 3) Mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua. Joissain tilanteissa spontaani kiukustuminen, rajan vetäminen, voi olla hyvä vaihtoehto. Näissäkin tilanteissa tulisi pyrkiä välttämään toisen loukkaamista. Kannattaa muistaa, että suuttumuksen ilmaisulla ei tavoitella sitä, että toinen muuttuu. Tärkeintä omalle kasvulle on oppia puolustamaan ja reagoimaan epäoikeudenmukaisuuteen tai omien rajojen ylityksiin. Nuorten keskinäisiin riitatilanteisiin voidaan palata käsittelemällä tilannetta ilman syyttelyä: Mikä sinua loukkasi niin paljon, että päätit satuttaa toista? Miten toivot tilanteen muuttuvan? Keksisitkö nyt jälkikäteen jonkun toisen tavan, jolla pääsisit tähän tavoitteeseen? Suuttumuksen vallassa on helppo alkaa syytellä toisia ja siirtää omaa suuttumusta ja pahaa oloa toisiin sen sijaan, että kertoisi, mikä suututtaa ja mitä tuntee. Suuttunutta nuorta voikin parhaiten ohjata oikeuttamalla hänen suuttumuksensa: Sinulla on kyllä ihan oikeus olla suuttunut tästä asiasta. Mitä toivoisit että tehdään asialle? Ensin kasvattaja siis oikeuttaa nuoren suuttumuksen ja sen jälkeen ohjaa häntä ilmaisemaan omaa tahtoaan. Seuraava esimerkki voi helpottaa nuoria ymmärtämään, miten suuttumusta aiheuttavia asioita voi ilmaista monelle eri tavalla: Esimerkki Nuori voi kokea toistuvasti, että hänen vanhempansa eivät kuuntele häntä. Jos näin oikeasti tapahtuu, on se nuoren elämässä aidosti surullinen asia. Murrosiän tunneskaalassa on luonnollista, että nuori hakee oike-

26 26 utta suuttumalla ja syyttelemällä. Nuoren kannattaisi kuitenkin tällaisessa tilanteessa ilmaista ensisijaista tunnettaan, eli pettymystä ja suruaan. Ensimmäinen tapa nostaa puolustautumiskannalle, jälkimmäinen taas herättää kenen tahansa vanhemman empatian tunteet. Alla olevassa taulukossa on esitetty tilanteeseen liittyvät tunteet, toiveet, ilmaiseminen ja näistä seuraavat kaksi erilaista tulosta Tilanne ja nuoren tunne Nuoren toive Tunteen ilmaiseminen Mahdollinen tulos Nuori tulee koulusta ja haluaa kertoa kuulumisiaan. Vanhempi katsoo televisiota. Nuori loukkaantuu, kun vanhempi ei kuuntele. Toivon, että vanhempani on kiinnostunut minusta ja tekemisistäni. Haluan kokea olevani hänelle tärkeä. Nuori syyttää ja haukkuu vanhempaansa (aggressio toissijaisena tunteena). Nuori kertoo surustaan, loukkaantumisestaan ja omasta tahdostaan. Vanhempi puolustautuu ja saattaa loukata nuorta uudelleen. Vanhempi kokee empatiaa, kenties myös syyllisyyttä. Nuori tulee kuulluksi. Se, miten vastapuoli osaa ottaa aggression tunteet ja ilmaisun vastaan, on toinen asia. Tätä tapaa ei voi määrittää tai ennakoida. Aggressio voi toimia muutoksen välineenä vasta, kun otamme vastuun omasta voimastamme ja ilmaisemme sitä. Vastuunottaminen ja ilmaisu täytyy tehdä silläkin riskillä, että ennakolta ei voi tietää miten toinen reagoi. (Goldhor-Lerner, 1998.) Hyvänä sääntönä toimii kuitenkin se, että voiman ilmaisussa ei ole loukattu toista, eikä tavoitteena ole ollut oman pahan olon siirtäminen toisen kannattavaksi. Hylätyksi tulemisen pelko saattaa joidenkin nuorten kohdalla estää aggression ilmaisua. Lapset ja nuoret haluavat, että heistä pidetään ja vaatii paljon rohkeutta olla eri mieltä. Oman mielipiteen ilmaisu on voiman haltuunottoa parhaimmillaan. Murrosiän kehityskriisin yksi tehtävä on olla eri mieltä vanhempien kanssa. Tämän jälkeen itsenäistytään myös kaveriporukasta. Kasvattaja voikin kannustaa nuorta, jos hän ilmaisee olevansa eri mieltä ja rohkaista ilmaisemaan omaa mielipidettään. Arkipäivän esimerkki kätketystä vihasta on tilanne, jossa nuori tuntee suuttumusta loukkauksen

27 27 aiheutta nutta ystävää kohtaan. Kun nuori ei ilmaise suuttumustaan, ystävä ei tiedä loukanneensa ja asia jää käsittelemättä. Suuttunut ihminen, nuori tai aikuinen, on tavallaan velvollinen ilmaisemaan suuttumustaan. Ystävällä on mahdollisuus pyytää anteeksi tai selittää omaa toimintatapaansa vain, jos nuori kertoo suuttumuksestaan. Näin asiassa päästään eteenpäin ja samalla harjoitellaan toimivaa vuorovaikutusta. Oman voiman haltuunotto tarkasteltaessa suuttumuksen tunnetta Esimerkki suuttumuksen tunteen haltuunotosta Suuttumuksen viriäminen: keho virittyy Tunteen sanoittaminen ja hyväksyminen: olen suuttunut ja minulla on siihen oikeus Vastuu tunteesta: miten ilmaisen suuttumusta niin että tulen kuulluksi, mutta en vahingoita toista? Suuttumuksen ja oman tahdon ilmaiseminen Esimerkki suuttumuksen tunteen pidättämisestä Suuttumuksen Tunteen piilottaminen: viriäminen: tämä tunne on kielletty. keho virittyy Olen paha, jos tunnen näin Häpeän ja syyllisyyden tunteet estävät ilmaisemisen Tunne, tarve ja tahto jäävät ilmaisematta. Aggressio saattaa kääntyä itseä päin Esimerkki aggressiivisesta ongelmakäyttäytymisestä Suuttumuksen Toiminta ilman viriäminen: tietoisuutta tai säätelyä: keho virittyy suuttumuksen suora purkaminen (väkivalta, ilkivalta) Purkamisesta aiheutuvat syyllisyyden ja häpeän tunteet Huonommuuden tunne lisää pahoinvointia.

28 28 Väkivalta tytöt tekijöinä ja kohteena Voimaneidot keskittyy oman voiman haltuunottoon ja voi toimia lisätukena aggressiivisesti käyttäytyvien tyttöjen ryhmissä. Aggressiivisesti käyttäytyville nuorille on kehitetty upeita ohjelmia, kuten ART, Aggression portaat ja Non Fighting Generationin Levottomat Tuhkimot -hanke. Nämä vastaavat tärkeään tarpeeseen väkivaltaisuuden lisäännyttyä tyttöjen käyttäytymisessä. Seuraavissa kappaleissa avataan lyhyesti aggressiivista ongelmakäyttäytymistä.

29 29 Aggressiiviset tytöt Non Fighting Generation toteuttamassa laajassa nettikyselyssä ilmeni että lähes puolet tytöistä käyttää väkivaltaa sosiaalisissa suhteissaan. Yleisimmät kyselyssä käytetyt väkivallan muodot olivat haukkuminen, pilkkaaminen, läpsiminen ja töniminen (Gjerstad ja Lesojeff, 2009). Monet tytöt käyttäytyvät myös seurustelusuhteissaan väkivaltaisesti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuotiaista pojista 9 prosenttia ilmoittaa, että nykyinen kumppani on joko potkinut heitä, lyönyt nyrkillä tai kovalla esineellä (Salmi, 2009). Aggressiivisen käytöksen taustalla on usein taipumus nopeaan kielteisten tunteiden heräämiseen. Tätä vahvistaa heikko tunteiden säätelykyky (Juujärvi, 2003). Ongelmakäyttäytyminen on hyvä erottaa murrosikäisen normaalista kehityksestä. Nuoren saamat raivarit ovat osa kasvamista ja erityisesti sitä vaihetta, kun tunteiden haltuunottoa harjoitellaan (Cacciatore, 2007). Perheentuvan (2010) mukaan tietoisuuden kautta voidaan tavoittaa omaa väkivaltaista toimintaa synnyttäviä syitä. Epäsuora aggressiivisuus, kuten manipulointi ja juoruilu mielletään usein tyttöryhmien ongelmiksi. On havaittu, että epäsuora aggressiivisuus vaatii sosiaalisia taitoja. Epäsuoraa aggressiivisuutta, juonittelua ja juoruilua on vaikeampi myöntää kuin suoraa aggressiivisuutta. Asianomainen ei välttämättä itsekään tunnista omia aggressioitaan vaan luulee toimivansa muussa tarkoituksessa. Ulkopuoliset kuitenkin huomaavat epä suoran aggressiivisuuden helposti. (Lagerspetz, Brjörkqvist ja Peltonen, 1989.) Aikuistumisen myötä epäsuora aggressiivisuus muuttuu vähemmän näkyväksi ja hienovaraisemmaksi mutta periaatteessa kysymyksessä on edelleen sama käyttäytyminen. Epäsuora aggressiivisuus lapsilla (11-12-vuotiaat) on yhtä häikäilemätöntä ja julmaa kuin aikuisten yhteisöissä. Aikuisten yhteisöissä suorasta aggressiivisuudesta seuraavat sanktiot ovat hyvin selkeitä, mutta epäsuora aggressiivisuus on usein sallittua ja mahdollista. (Lagerspetz ym., 1989.) Tyttöjen väkivaltainen käyttäytyminen ilmenee poikia useammin vasta nuoruudessa. Väkivaltaa käyttävät nuoret tulkitsevat helposti muiden ihmisten viestit vihamielisiksi. Taustalla on usein traumaattisia hylkäämiskokemuksia. Väkivaltaiset nuoret kokevat että väkivalta on oikeutettua ja siitä on heille konkreettista hyötyä. (von der Pahlen, Lepistö ja Marttunen, 2008.) Aggressiivisesti käyttäytyvät nuoret tulevat usein torjutuksi kaveriporukassa. Viides- ja kuudesluokkalaisten varhaisnuorten keskuudessa on havaittu, että ne nuoret jotka pyrkivät vaikuttamaan sosiaalisesti toisiin nuoriin, ovat taipuvaisia aggressiiviseen käyttäytymiseen. Nämä nuoret jäävät ennemmin tai myöhemmin kaveriporukan ulkopuolelle. Menestyvät ja toveripiirissä pidetyt nuoret sen sijaan tavoittelevat läheisyyttä ystävien kanssa. (Ojanen, 2006.) Aggressiivinen käyttäytyminen lapsena ennakoi mielenterveydellisiä ongelmia aikuisuudessa. Katja Ko-

30 30 kon väitöstutkimuksesta kävi ilmi, että aggressiivinen käyttäytyminen lapsena altistaa aikuisena pitkäaikaistyöttömyydelle. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pitkäaikaistyöttömillä oli muita useammin vaikeuksia hallita tunteitaan. Heillä oli ilmennyt aggressiivista käyttäytymistä jo 8-vuotiaana (Kokko, 2001). Perheväkivalta ja toverisuhdeväkivalta lisäävät tytön todennäköisyyttä joutua myös parisuhdeväkivallan uhriksi (Barter ym. 2009). Aggressiivisen käyttäytymisen aiheuttama epäonnistumisten kierre tulisi katkaista. Tämä voidaan tehdä ohjaamalla lasta toiset huomioon ottavaan käyttäytymiseen ja tunteiden hallintaan. Kokko korostaa, että aggressiivisesti käyttäytyvälle lapselle tulisi tarjota vaihtoehtoisia toimintatapoja ristiriitatilanteisiin. Lasta (ja nuorta) tulee myös muistaa kannustaa ja kehua kun hän käyttää myönteisiä ratkaisukeinoja aggressiivisten toimintamallien sijaan. (Kokko, 2001.) Yhteisöllisiin taitoihin liitetyt empatian tunteet vähentävät sekä epäsuoraa että suoraa aggressiota (Kaukiainen, 2003). Empatiataidot rakentuvat itsetuntemuksen varaan: omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on edellytys sille, että pystymme tunnistamaan toisten tunteita ja vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Aggressiivisesti käyttäytyvälle nuorelle on hyvä muistuttaa, että hän itsessään on hyvä ja arvokas, vaikka aggressiivinen käytös ei ole sallittua. Ristiriitatilanteet ovat nuorelle emotionaalisesti stressaavia. Nuorta voi tukea ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti; tästäkin mennään eteenpäin ja selvitään. Maailma ei tähän kaadu. Hätä ei ole tämän näköinen. Aamu on iltaa viisaampi. Huomenna on uusi päivä. Erityisesti aggressiivisesti käyttäytyvien tyttöryhmien kohdalla on tärkeää huomioida toisen rajojen kunnioittaminen. Vaikeista tunteista puhuminen, tunteiden säätelyyn tähtäävät harjoitukset ja avoin keskustelu auttavat tyttöjä puhumaan ja ottamaan vastuuta aggressiivisesta käyttäytymisestään. Vihan, niittien ja ronskien puheiden kuoren alta avautuvaa nuorta tulee ohjaajan kohdella hellästi, lämpimästi ja välittäen. Toisia manipuloiva, juonitteluun ja juoruiluun taipuva tyttö voi siis oppia valjastamaan taitonsa hyvän palvelukseen, jos hän saa tähän ohjausta, tukea ja kannustusta. Tämä edellyttää, että nuori saa kasvaa ympäristössä, jossa hänet nähdään ja jossa hän tulee kuulluksi. Erilaisissa pienryhmissä nuoret saavat aikuisen aikaa ja kokemuksen siitä, että he ovat arvokkaita juuri sellaisena kuin ovat. Aggressiivisesti käyttäytyvien tyttöjen Voimaneidot-ryhmä oli kutsuttu vieraaksi erääseen järjestöön, jonka edustaja halusi haastatella tyttöjä. Kaksi katu-uskottavinta tyttöä suostui haastateltavaksi. Toimittaja kyseli vihasta, tunnetaidoista ja kehotietoisuudesta, kuunteli tarkasti ja kirjoitti ylös tyttöjen ajatuksia. Toinen, viikonloput päihteiden parissa ja hämärissä porukoissa viihtyvä neitonen, totesi vierailun jälkeen, että hän haluaa päästä töihin johonkin tuollaiseen paikkaan. Hän haluaa vaikuttaa siihen, että lasten elämä ei olisi yhtä vaikea kuin hänen.

31 31 Voiman tunteiden haltuunottoossa hyvä ja välttämätön menetelmä on reflektointi. Reflektoinnissa tarkastellaan omaa toimintaa joko autenttisessa tilanteessa tai jälkikäteen. Välttämättä nuoren kanssa toimittaessa reflektoinnilla ei löydetä suoria ratkaisuja. Tärkeää onkin tilanteesta ja nuoren toiminnasta puhuminen neutraalisti ja arvottamatta. Tunnetaitojen oppimisprosessissa oman oppimisen reflektointi on erittäin tärkeää (Isokorpi, 2003). Aggressiivisesti käyttäytyviä nuoria voidaan ohjata vihanpurkauksen jälkeen kirjaamaan tunteitaan ja tarkastelemaan, mitä tapahtui. Aggressioitaan panttaavia tyttöjä voidaan ohjata tunnistamaan omia aggression tunteitaan ja niiden esteenä olevia tunteita eri tilanteissa voiman tunnesanalistan ja tunnepäiväkirjan avulla. Maria Akatemia on kehittänyt vuosien varrella Demeter-toimintaa ehkäisemään naisten väkivaltaista käyttäytymistä. Britt-Marie Perheentupa (2010) muistuttaa Demeter-toiminnan ydintä avaavassa kirjassaan Tietoisuuden tie alkurakkauteen, että väkivallan tekijä on aina ensin ollut itse uhri. Väkivallasta puhuminen avoimesti rohkaisee väkivallan tekijää hakemaan apua ja antaa myös luvan ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Perheentupa korostaa myös, että on tärkeää olla asiakkaan puolella väkivallantekoa vastaan. Puolella oleminen tarkoittaa tämän uhrin näkemistä ja ymmärtämistä samalla kun viestitetään hänelle vastuunoton tärkeydestä. Kiusaamistilanteet Nuorten välisissä suhteissa aggressiivisuus ja siihen liittyvä vallankäyttö ilmenevät valitettavan usein kiusaamisen eri muotoina. Kiusaaminen perustuu usein kiusaajan tavoittelemalle valta-asemalle. Kiusaaminen tuottaa ryhmään yhteisöllisyyttä, jota erilaiset rituaalit, tarinat ja jutut vahvistavat. Näissä tilanteissa yhteisöllisyys muodostuu kuitenkin pelon kautta. Kiusaajan kanssa leiriytyneet nuoret pelkäävät joutuvansa itse kiusaamisen kohteeksi, jos eivät ole mukana. Yhteisöä tunnetasolla yhdistävät myös syyllisyys ja häpeä siitä, että he kiusaavat tai eivät puutu kiusaamiseen. (Hamarus 2006.) Näistä tunteista ja valta-asetelmista ääneen puhuminen vertaisryhmässä voi auttaa nuoria ymmärtämään kiusaamista laaja-alaisemmin ja kannustaa vastuun ottamiseen. Ohjaajan tehtävä on vahvistaa sitä, että kiusaaminen on kiellettyä. Aggression tunteiden ilmaisemiselle on löydettävä joku toinen väylä. Tässä materiaalissa ei käsitellä koulukiusaamista omana ilmiönään, mutta useimmiten tyttöryhmissä tätä aihetta sivutaan. Osa ryhmistä saattaa rakentua tämän teeman ympärille. Tyttöryhmässä kannattaakin miettiä, onko tavoitteena oman voiman löytäminen, jotta voisi puolustaa itseään tai toista. Vai onko ryhmän tavoitteena omien aggression tunteiden purkamiselle uusien kanavien löytäminen, jotta niitä ei kohdisteta haavoittavasti toisiin ihmisiin. Myös aikuisten keskuudessa kiusaaminen on Suomessa yleistä. European working conditions-survey-työolotutkimuksessa 2009 havaittiin, että työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. 44 prosenttia työssäkäyvistä ilmoittaa havainneensa toistuvaa tai satunnaista kiusaamista työpaikallaan. Lisääntymistä selittää osittain se, että ih-

32 32 miset tunnistavat kiusaamista entistä paremmin ja sitä osataan kysyä laajemmin. (Lehto, 2010.) Elina Reenkola (2008) syventää kiusaamista perheestä lähtevien roolien sisäistämisen tasolle. Hänen mukaansa sekä kiusatun, että kiusaajan taustana on usein ollut joutuminen jonkun perheenjäsenen huomaamattoman tai näkyvän väkivallan, psyykkisen tai fyysisen, kohteeksi. Nämä kierteet on tärkeä katkaista. Kasvattajan rooli kiusaamistilanteita ratkottaessa on merkittävä. Nuoret tunnistavat nopeasti, kenen aikuisen puoleen kannattaa kääntyä ja kuka aidosti puuttuu tilanteeseen. Voimaneidot-ryhmissä ohjaaja seuraa ryhmän sanattomien pelisääntöjen ja normien muodostumista huolellisesti, jotta kiusaamista ei ilmene. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi, jos sitä havaitaan. Kasvattajan tulee myös huomioida kiusaamistilanteiden jälkiseuranta. Tämä saattaa helposti unohtua. Korjatun käytöksen huomioiminen ja myönteisen palautteen antaminen vahvistavat hyvää käytöstä ja lisäävät luottamusta (von der Pahlen ym. 2008). Samoin kiusaamisen kohteeksi joutuneelle on tärkeää, että hän ei jää tunteidensa kanssa yksin ja joku seuraa että tilanne ei jatku. Kasvattajan oman henkilöhistorian vaikutuksesta kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen on lisää kappaleessa Kasvattajalle.

33 33 Seksuaalinen häirintä ja -väkivalta Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyys Suomessa pysäytti useimmat ammattilaiset vuonna 2010, kun aihealueen kysymykset otettiin mukaan Kouluterveyskyselyyn. 21 prosenttia 8- ja 9-luokkalaisista tytöistä ilmoitti kyselyssä kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Ammattioppilaitoksessa opiskelevien tyttöjen kohdalla luku oli yli 30 prosenttia. Lukiolaistyttöjen lukema oli 23 prosenttia (vrt. koulukiusattujen osuus 1 prosenttia). Indikaattori oli muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä. Luvut ovat hälyttävän suuria eivätkä jätä mahdollisuutta aihealueen merkityksen sivuuttamiseen nuorten hyvinvointia käsittelevissä uusissa hankkeissa ja tutkimuksissa. Suomessa tehdyn tutkimuksen tulokset ovat samankaltaisia, kuin Britanniassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa, johon osallistui 1300 nuorta. Tutkimusraportin mukaan joka kolmas tytöistä oli kohdannut seksuaalista väkivaltaa. Heistä 70 prosenttia kertoi, että seksuaalisella väkivallalla oli kielteinen vaikutus heidän hyvinvointiinsa. Tutkimuksessa havaittiin seksuaalisen väkivallan yleisyys erityisesti seurustelusuhteissa, joissa poika tai mies oli tyttöä vähintään kaksi vuotta vanhempi. Näissä suhteissa peräti kolme neljästä tytöstä oli kokenut seksuaalista väkivaltaa. Vanhempien ja kasvattajien on syytä huolestua, jos nuoren käytös muuttuu seurustelusuhteen myötä. Väkivaltainen kumppani saattaa kontrolloida ja käyttää valtaa nuoren elämässä monin tavoin. (Barter, McCarry, Berringe ja Evans, 2009.) Aikuiset vähättelevät helposti vastentahtoisen koskettelun vakavuutta nuorten keskuudessa. Nuorten sukupuolista häirintää tutkineen valtiotieteiden tohtori Sanna Aaltosen mukaan Lasten ja nuorten ilmoituksia sukupuolisesta häirinnästä ei aina oteta vakavasti ja niitä jopa vähätellään. Nuoren kertoessa asiasta aikuinen epäilee, että nuori itse on esimerkiksi pukeutunut väärin tai mennyt väärään paikkaan. Häirintää kohdannut nuori kokee lähes poikkeuksetta häpeää tapahtuneesta. Aikuisen tulee olla todella hienotunteinen, ettei nuorta syyllistetä tai vastuuteta tapahtuneesta. (YLE, 2011.) Väestöliiton oppaassa: Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori määritellään seuraavasti (Brusila, Hyvärinen, Kallio, Porras ja Sandberg, 2009): Seksuaalinen kaltoinkohtelu sisältää laajemmin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukset, jotka eivät välttämättä täytä rikoksen määritelmiä. Mikään seksuaalinen loukkaus ei ole kokijalleen lievä, se on aina haavoittava. Uusi Suomi uutisoi Väestöliiton huolestuttavista tilastoista seksuaalisesti kaltoinkohdelluista nuorista vuonna 2009 otsikolla: Nuorten seksuaalinen häirintä todella yleistä: Joka neljäs kasiluokkalainen tyttö saanut ehdotuksia. Verkkolehden keskustelupalstalla käynnistyi välittömästi keskustelu, jossa häirinnän vakavuutta vähäteltiin, tutkimuksen tulokset ja luotettavuus ky-

34 34 seenalaistettiin samoin kuin toimittajien ammattitaito. Nimimerkki eve_avolin katkaisi keskustelun avaamalla seksuaalisen häirinnän määritelmää (US ): mukaan olisi tärkeää, että kaikki tapaukset tulisivat jollain lailla poliisin tietoon. Siitä huolimatta, että kaikki häirintätapaukset eivät johda rikostutkintaan. (YLE, 2011.) Seksuaalinen häirintä määritellään aina sen mukaan, minkä kohde kokee häirinnäksi. Sitä ei siis määritellä objektiivisesti tai sen mukaan, mitä häiritsijä kokee tekevänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että voit häiritä seksuaalisesti tajuamatta sitä itse, joten on parempi käyttäytyä mieluummin liian korrektisti varsinkin nuorempia kohtaan. Nuoret itse siirtävät myös omilla foorumeilla ja netin valokuvagallerioissa lopullisen vastuu tytöille. Tyttö ei saa olla liian sinisilmäinen ja hänen pitää itsensä säätelyn lisäksi hallita myös vastakkaista sukupuolta. (Laukkanen, 2007.) Yleinen asenneilmapiiri on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että häirintä tai väkivalta ei ole uhrin syy. Rajojen ylittäminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Ainoa vaikutuskeino häirinnän vähentämiseksi on pitää asiaa esillä ja tehdä selväksi, että häirintää ei hyväksytä. Asiasta pitää puhua kouluissa. Kouluissa puhutaan usein kiusaamisesta, mutta tutkija Aaltosen mukaan seksuaalinen häirintä jää huomioimatta. Koulujen ja nuorisotyötä tekevien organisaatioiden tulee kouluttaa työntekijöitään tunnistamaan ja puuttumaan seksuaaliseen häirintään. Fyysisestä seksuaalisesta häirinnästä tulisi aina ilmoittaa poliisille. Rikosylikonstaapeli Tuija Kivisen Seksuaalisen väkivallan suhde aggressioihin Seksuaalinen väkivalta on aggressiivinen teko, joka ylittää uhrin rajat. Seksuaalinen väkivalta ja väkivalta ovat monesti seurausta samankaltaisista tekijälle vaikeista tunteista. Väkivalta -sanana kuvaa teon tavoitetta: valta otetaan väkisin. Tekijä haluaa nopeasti eroon häpeästä ja turhautumisesta, jotka saattavat ilmentyä raivona. Väkivalta kohdistuu siihen, joka aiheuttaa pettymyksen tai estää tyydytyksen saamisen. Väkivallan käyttö omien tavoitteiden saavuttamiseksi on psykoanalyyttisen ihmiskuvan mukaan varhaiskantaista. Ihminen käyttäytyy pienen lapsen tavoin ja ottaa vähäisesti huomioon tekonsa seuraukset toisen kannalta. (Ikonen, 1992.) Aggressiivisuus yhdistyy seksuaalisuudesta puhumiseen tyttöjen nettipalstoilla. Marjo Laukkanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tyttöjen julkisilla nettifoorumeilla käytyä keskustelua sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumisen näkökulmasta. Laukkasen mukaan seksistä puhuttiin paljon. Keskustelu oli yksityiskohtaista ja välillä aggressiivista. Tutkija kertoo hämmästyneensä siitä, minkälainen ristiriita hempeänä kuvatun tyttöjen maailman ja foorumeilla käytyjen suorasukaisten keskustelujen välillä oli. Tutkija toteaa, että esimerkiksi keskusteluissa, jotka koskevat ensimmäistä yhdyntää, tyttöjen kehosta käytetty kieli on väkivaltaista. Tutkija puhuu jopa runnomisen kohteena olemisesta. (Laukkanen, 2007.) Seksuaalisuus on erityisesti nuorelle yksi her-

35 35 kimpiä ja haavoittuvimpia osa-alueita. Jokainen nuori on oikeutettu saamaan tietoa, ohjausta ja harjoitusta omien rajojensa suojelemiseen. Nuorta tulee ohjata tunnistamaan, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Nuorta tulee ohjata tiedostamaan ja suojelemaan fyysisiä ja psyykkisiä rajojaan samoin kuin kunnioittamaan toisten rajoja. Nuorta tulee ohjata ja rohkaista puuttumaan, mikäli joku ylittää hänen rajansa. Aikuisen tulee omalla esimerkillään osoittaa, että häirintä ei ole sallittua missään olosuhteissa. Seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta puhuminen herättää usein voimakkaita tunteita aikuisten keskuudessa. Aikuisen tulisi ensin tulla tietoiseksi siitä, mitä tunteita seksuaalinen häirintä ja väkivalta hänessä herättävät. Mitkä asiat ovat hänelle itselleen tabuja, mitkä kipeitä aiheita, mitkä aiheuttavat häpeää ja mitkä kenties syyllisyyttä. Kun oma ajattelu- ja tunnemaailma eivät häiritse kasvattajan kontaktia nuoreen, hän voi olla aidosti läsnä oleva, tiedostava kasvattaja.

36 36 Naiseus ja aggressiot Tämä kappale käsittelee naiseuden erityisyyttä ja suhdetta omaan voimaan myös aikuisen naisen näkökulmasta. Naisen moniulotteisuutta ja monikerroksisuutta avataan sukupolvien ketjun kautta. Voimaneidot-ryhmän tytöille naiseuden monikerroksisuus ei ole vielä ajankohtainen, eikä ymmärrettävissä oleva aihe. Tämän osion tarkoitus onkin antaa ohjaajalle syvempää ymmärrystä äiti-tytärsuhteesta ja naissukupolvien ketjusta sekä herättää tarkastelemaan omaa suhdetta aggressioihin.

37 37 Kiltti tyttö vai vihainen nuori nainen? Tytöille ja naisille voiman tunteiden ilmaiseminen on usein haastavaa. Naisten suuttumuksesta käytetään termejä kuten kiukutella, tulla hysteeriseksi ja nalkuttaa. Harvoin julkisuudessa kuulee sanottavan, että nainen ärähti tai hänen mittansa tuli täyteen. Kasvattajana on hyvä miettiä, mitä sanoja itse käyttää tyttöjen tai naisten suuttumuksesta. Alussa mainitut termit vaikuttavat melko syyllistäviltä ja vähättelevät naisen voimaa. Kyseisissä tilanteissa voisi pikemminkin tukea tyttöjä: Sinulla on ihan oikeus suuttua tästä asiasta. En yhtään ihmettele, että hermostuit. Hyvä kun sanoit. Voimme eri tilanteissa ohjata nuorta ilmaisemaan suuttumustaan selkeästi: Kerrotko vielä tarkemmin, mikä sinua tässä tilanteessa eniten suututtaa. Tyttöjen ja naisten roolin kapeus ja aggressioiden kieltäminen yhteiskunnassamme näkyy esimerkiksi perhekuvissa. Valokuvat ilmaisevat yleisesti sosiaalisesti hyväksytyn naiseuden, jossa aggression ilmaisuja ei juuri saa näkyä. Kun otetuista perhekuvista puhutaan kuvissa esiintyvien henkilöiden kanssa, paljastuu kuvien takaa arjen historia, jota on pyritty piilottamaan tai jättämään kuvaamatta. (Mäkiranta, 2008) Valokuvat halkaisevat naiseuden: Se mikä saa näkyä on kaunista ja hyvää. Se mikä on pahaa, pitää piilottaa. Psykoanalyytikko Reenkola nostaa esiin karun näkökulman: kulttuurimme on kyvytön näkemään naista kokonaisena. Hyvänä esimerkkinä yhteiskunnan säätelemästä naisen roolista oli vuoden urheilijan valinta tammikuussa Nuori suunnistaja Minna Kauppi tuuletti voittoaan monien mielestä turhan innokkaasti ja sai kurinpalautusta suurelta yleisöltä. Nimimerkki penkkiurheilija kommentoi Iltasanomien nettipalstalla: Kysymyksiä herättävää käytöstä nuorelta naiselta (IS ). Useammassa kirjoituksessa myös arveltiin, että joku toinen urheilijanainen olisi osannut iloita voitostaan hillitymmin. Onneksi moni huomioi päämäärän saavuttamisen tunteiden purkausta kannustavasti ja hyväntuulisesti. Oli ilahduttavaa nähdä, miten voiton hetkellä Minna tuuletti niin että mekko repesi. Yleisesti tyttöjen harrastuksiksi mielletyt lajit tähtäävät kauniisiin liikkeisiin, söpöjen asioiden tekemiseen ja valitettavan usein yksilösuorituksiin. Välillä voisikin pohtia, onko tyttö saanut harrastustensa kautta tarpeeksi kokemusta esimerkiksi oman kehonsa voiman löytämisestä ja tiimiin liittymisestä. Tyttöjä kannattaa kannustaa myös harrastuksiin, jotka laittavat hikoilemaan ja jossa voi tuntea oman kehonsa voiman. Kiltin tytön tai naisen oireyhtymä on ilmiönä ollut paljon esillä. Kiltiksi naiseksi kuvataan naista, joka pyrkii pitämään voimansa omana tietonaan ja välttämään konflikteja. Omat ajatukset, tunteet ja tarpeet jäävät ilmaisematta, ettei vastapuoli tuntisi oloaan epämukavaksi. Tahto jätetään ilmaisematta, ettei osapuolten välille syntyisi etäisyyttä. Kuitenkin tällainen voiman panttaaminen juuri estää aitoa yhteyttä kahden ihmisen välillä. Samalla, kun ylläpitää vaikenevaa kiltteyttä, kasvattaa vihan tai raivon varastoa. Tunteiden panttaaminen johtaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin

38 38 suuttumiseen. Suuttumus taas aiheuttaa syyllisyyttä, koska se on omassa mielessä kiellettyä toimintaa. (Goldhor-Lerner, 1998.) Joissain tilanteissa suuttumus ja sen ilmaiseminen ovat täysin oikeutettuja tekoja. Omien tunteiden ilmaiseminen kertoo siitä, että minua on loukattu: Olen vahvasti eri mieltä ja seison tässä ajatusteni takana. Olen näkyvä ja haluan että mielipiteeni huomioidaan. Suuttumuksen ilmaiseminen ja ristiriitojen ratkaiseminen vahvistavat ja luovat luottamusta ihmissuhteiden jatkumiseen. Tyttötyössä vihan ilmaisemisen harjoittelu tukee näin myös aikuisiän pari- ja ihmissuhteita. Elina Reenkola (2008) puhuu naisen ideaalista myös satujen kautta, joissa kauniit prinsessat ovat vain hyviä ja noidat ainoastaan pahoja. Näissä saduissa korostuu aiemmin mainittu, klassinen halkaisu: rumuus, pahuus ja kostonhimo on sijoitettu pois itsestä. Reenkola onkin pohtinut voisiko nainen suoda itselleen kokonaisen minuuden, jossa ovat läsnä sekä rakastava että vihaava puoli, luova ja tuhoava. Näiden eri puolien hyväksyminen itsessään on tärkeää, jotta voi toimia elämässään aidosti tekijänä eikä kohteena, jolle asiat tapahtuvat. Voimaneidot-materiaalissa on useita harjoituksia, joissa pyritään näkemään tytöt monimuotoisina ja moniulotteisina. Harjoituksissa voi sekä käyttää että ottaa haltuun omaa voimaa. Ryhmässä ei ole tarkoitus olla koko ajan kiltti ja kaunis, vaan välillä voi olla raju ja ruma. Jo aivan pienten tyttöjen vanhempia tulisi kannustaa rohkaisemaan tyttöjä raisuuteen. Tyttöjä kannustetaan usein rauhallisempaan toimintaan ja heidän aktiivisuutensa jätetään huomioimatta. Oman kehon ja tunteiden haltuunoton lisäksi fyysisyys on luonnollisesti myös terveydelle hyväksi. (Sääkslahti, 2005.) Erittäin tärkeänä teemana Voimaneidot-ryhmissä on opetella ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämä vaatii perinteisestä kiltteyden roolista irrottautumista. Omaa tahtoaan ilmaiseva ja toisten miellyttämisestä irrottautuva tyttö astuu rooliin, jossa kaikki eivät pidä hänestä. Näin hän tulee näkyväksi oman tahtonsa kautta. Tytön oivallus tunneharjoitusten jälkeen: Opin kuuntelemaan itseäni ja myöntämään pelon tai aggression tunteet, joita ennen olen ehkä vieroksunut tai hävennyt ja ihmetellyt. Olen nyt oppimassa. Tyttö 15

39 39 Naisen moniulotteisuus Naisen moniulotteisuus ja monikerroksisuus on ainutlaatuista. Nainen voi kasvattaa uutta elämää sisällään ja tästä syystä naisen rajat ovat monella tapaa mielenkiintoiset. Missä vaiheessa yksilö muuttuu kahdeksi yksilöksi? Monen tuoreen äidin kokemus omista ja lapsen psykofyysisistä rajoista onkin häilyvä. Katselin ystävääni, joka imetti tytärtään. Istuskelimme keittiöni lattialla ja hiljalleen lapsi nukahti. Kun vähän siristi silmiään, oli lähes mahdotonta erottaa, mistä lapsi alkaa ja mihin äiti päättyy. Elina Reenkola (2008) kuvaa naisen olemusta Maatuska -nuken kaltaiseksi. Halun, nautinnon lähteen ja vauvan paikka on tytöllä ruumiin sisällä. Reenkola pitää tärkeänä alitajuista työtä, jossa tyttö muodostaa myönteisen mielikuvan omasta feminiinisestä sisätilastaan. Tämä alitajuinen työ voi olla esimerkiksi itsensä kaunistamista ruseteilla ja mekoilla, pienten koriste-esineiden keräämistä ja piilottamista rasioihin ja niin edelleen. Äiti voi tukea näitä tytön tavoitteita kehumalla ja ihastelemalla tytön näytille tuomia asioita. Maatuska-nukke kuvastaa myös naissukupolvien ketjun monikerroksisuutta, naisydintä: jokainen nainen on kasvanut naisen sisällä. Britt-Marie Perheentupa (2010) avaa kirjassaan naiseuden erityisyyttä Maria Akatemian viitekehyksen kautta: Naisilla on paitsi sosiaalinen sukupuoli myös ikiaikainen ja kollektiivinen naisydin. Psykofyysisesti nainen on erilainen kuin mies. Naisen kokemus monikerroksisesta sisäkkäisyydestä vaikuttaa myös niin, että nainen sijoittaa kehitykseensä tarvitsemansa tunteet lähisuhteisiinsa. Naiseksi kasvaminen tarkoittaa muun ohella sitä, että irrottautuu äidistä omaksi yksilökseen. Britt- Marie Perheentupa (2010) kuvaa teoksessaan tyttöjen itsenäistymisen ja kasvun haastetta. Samalla kun tytön pitäisi eriytyä äidistään, hänen tulisi pystyä samaistumaan omaan sukupuoleensa omana yksilönään. Perheentuvan mukaan tämä tekee äidin ja tyttären välisestä suhteesta herkän ja haastavan. Napanuora ei katkea synnytyslaitoksella, vaan pieni pala kerrallaan. Usein irrottautuminen tapahtuu murrosiän kiukun- ja surunpuuskien avulla. Samalla, kun nuori nainen kasvaa omaksi itsekseen, hän tulee hiljalleen tietoiseksi omasta erityisyydestään sukupuolensa edustajana. Voimaneidot-materiaalissa on sovellettu naisen monikerroksisuutta ja moniulotteisuutta harjoituksena, joka kulkee läpi ryhmäkertojen. Tytöt keräävät kurssilla tekemänsä työt kenkälaatikkoon, Voimaboksiin. Kenkälaatikosta työstetään kurssin aikana oman näköinen. Voimaboksin sisältö on tavallaan salainen ja muodostuu kerroksittain. Tytöillä on mahdollisuus kurssin aikana kertoa töistään toisilleen sen verran, kuin he itse haluavat. Tämän harjoituksen syvemmästä merkityksestä ei ole tarpeellista kertoa tytöille, koska naisen sisätilan merkitys saattaa olla aikuisellekin vaikea hahmottaa.

40 40 Luovuus ja voima, taistelutahto Luovuus edellyttää aina oman voiman haltuunottoa. Luovassa tilassa kokee olevansa niin turvassa, että voi toimia oman osaamisensa äärirajoilla. Luovassa tilassa oleva nuori nainen ei ole uhri, vaan aktiivinen toimija, joka yhdistelee oppimiaan asioita uudeksi kokonaisuudeksi. Luovuuden voiman ottaminen käyttöön edellyttää suurta rohkeutta altistua epäonnistumisen, arvostelun ja toisaalta myös kateuden kohteeksi. Elina Reenkola (2008) tulkitsee luovuutta itsenäistymisen kautta. Nuori löytää oman tavan ilmaista itseään. Luovuudessa on usein läsnä murskavoitto lapsuuden auktoriteeteista. Vihan eteenpäin vievä voima toimii sytykkeenä luomispuuskan heräämisessä. Klassinen esimerkki tästä ovat lohikäärmeen surmaamiseen liittyvät sadut. Luovuuden esteenä voi olla lapsuuden sisarussarjassa omaksuttu rooli. Sisaruskateus ja mustasukkaisuus saattavat ilmetä nuorella tai aikuisella naisella kätkettynä. Kahdehdittu osapuoli pelkää näyttää omaa osaamistaan ja tuoda luovuuttaan esiin. Kateuden pelko voi ilmetä myös syyllisyyden kokemuksena. Kadehdittu kokee vieneensä sisarukselta jotain hänelle kuulunutta ja kokee syyllisyyttä onnistumisistaan ja luovuudestaan. (Malmberg, 2010) Vaikka edellä kuvatut prosessit ovat suurelta osin alitajuisia, ne tekevät ymmärrettäväksi monen henkistä kasvua kuvaavan asiantuntijan näkemykset aggressioiden merkitystä luovuudessa. Reenkolan mukaan aggressioiden estyneisyys tai vähäisyys saattavat tehdä naisesta uhrin. Naisen tulisi kasvuprosessissaan löytää aggressioilleen ulospäin suuntautuvia ja rakentavia väyliä. Sisäänpäin suunnattu aggressio johtaa usein esimerkiksi masentuneisuuteen tai itsensä rankaisemiseen muilla tavoilla. Tämän materiaalin harjoitusten yhtenä merkittävänä tavoitteena on löytää toiminnallisia väyliä aggression ja vaikeiden tunteiden ilmaisulle. Britt-Marie Perheentupa (2010) lainaa Marjukka Hakkolaa teoksessaan seuraavasti: Erillisyyteen ja omaksi itsekseen kasvamiseen tarvitaan paljon hyvää vihan energiaa, jota monen naisen on vaikea ottaa käyttöön. Kun ei ole saanut tutustua omaan vihaansa turvallisen aikuisen ohjauksessa lapsuuden alkusuhteissa, sitä ei osaa eikä uskalla käyttää aikuiselämässä. Ei uskalla käyttää rajaavaa puoltaan, vaan liiallisella kiltteydellä pyrkii lunastamaan itselleen kaipaamaansa turvaa. Symbioosin ja turvan kaipuusta tulee elämää ohjaava tekijä. Kuvaus tuo esiin hyvin niitä esteitä, joita monilla nuorilla ja vanhemmillakin naisilla on ottaa omaa luovuuttaan ja lahjakkuuttaan käyttöön. Päädymme liian usein miellyttämään, kun pitäisi olla omaa mieltä sekä liian usein luovuttamaan ja pienentämään itseämme suojellaksemme muita ihmisiä kateuden ja katkeruuden tunteilta. Aggression tunteiden merkitys näkyy nyky-yhteiskunnassa. Tyttöjen on osattava vetää rajaa itsen ja toisen välille sekä samanaikaisesti kehityttävä

41 41 omaa tahtoaan toteuttavaksi toimijaksi (Virkki, 2004). Reenkola (2008) painottaa aggression haltuunottoa tarpeellisena voimana, jotta nainen voi esimerkiksi työpaikallaan vaatia tasa-arvoista kohtelua. Hakkola jatkaakin, että harmillisen usein oman vihaenergian sivuuttaminen johtaa siihen, että naisten yhteisöissä käynnistyy kadehtiminen niitä naisia kohtaan, jotka käyttävät omaa voimaansa (Perheentupa, 2010). Intuitio ja luovuus Intuitio on kiinnostava tietoisuuden muoto, jossa kohteesta havaittava tieto ohittaa ajattelun. Tieto saavutetaan ilman arvioinnin ja tunteiden esteitä. Intuition kautta havaittavassa tiedossa yhdistyvät aiemmin opitut ja havaitut asiat sekä asiayhteydet ilman että ajattelemme niitä. Intuitio on siis tiedostamatonta tietoa. Esimerkiksi nuori kohtaa rautatieasemalla aikuisen, jota hän kavahtaa ja lähtee tilanteesta pois. Nuori ei jälkikäteen osaa sanoa, miksi toimi tekemällään tavalla. Intuitio on läsnä, kun puhumme ensivaikutelmasta tai hiljaisesta tiedosta. Erään väitöstutkimuksen mukaan yritysten johtajat hyödyntävät intuitiotaan johtamiseen liittyvänä taitona. Suuriakin päätöksiä tehdään intuition perusteella, erityisesti tilanteissa joissa pitää ottaa riski, aikaa on vähän tai päätetään uusista potentiaalisista kohteista. (Kakkonen, 2006.) Luovassa toiminnassa ihminen toimii intuitionsa kautta. Ihminen on siis tavallaan lapsenkaltaisessa, mieleltään lähes esteettömässä tilassa, kuitenkin hyödyntäen tiedostamattomasti osaamistaan. Seksuaalinen voima ja ilo Seksuaalisuuteen liittyvät tunteet Seksuaalisuuden haltuunotto murrosiässä pitää sisällään seksuaalisuuteen liittyvät voiman tunteet. Seksuaalisuuden tunteiden avulla sukupuolisuus, seksuaalinen identiteetti sekä seksuaalinen suuntautuminen rakentuvat ja vahvistuvat. Seksuaalisuuteen liittyvät voiman tunteet ovat parhaimmillaan elvyttäviä ja hoitavia. Tytöille on tärkeä muistaa puhua seksuaalisuudesta elämänvoimana ja myönteisinä tunteina, joiden haltuunottoa kannattaa tavoitella. Vaikka osalla nuorista on lukuisia seksikokemuksia tai vahva tieto ehkäisymenetelmistä, on hyvä muistaa, että tunnetasolla heidän seksuaalisuutensa saattaa olla hyvin keskeneräinen. Aikuiseksi naiseksi kasvaminen on kaikissa tapauksissa pitkä prosessi. Parhaimmillaan nautinnon ja mielihyvän kokeminen on yksi aikuisen naisen hyvinvoinnin lähteistä. Vuorovaikutteiset ja kumppanin kanssa jaettavat seksuaalisuuden tunteet tulevat omien tunteiden haltuunoton jälkeen. Monilla tytöillä nämä menevät valitettavan usein eri järjestyksessä. Seksuaalisuuteen liittyvistä tunteista puhuttaessa, huomioidaan nuorten kehitysvaihe ja elämäntilanne. Aikuiseksi kasvamiseen liittyvä tematiikka kiinnostaa nuoria väistämättä. Keskusteluissa on hyvä edetä nuorten ehdoilla. Utelias ilmapiiri ja nuorten katsekontakti ohjaajaan osoittavat, että keskustelua voidaan jatkaa. Erityisesti turvallisissa pienryhmissä nuoret saavat tuottaa itse aiheet ja tason, jolla keskustellaan. Ohjaajan käsitys saattaa poiketa ryhmän tarpeesta. Välillä on

42 42 hyvä antaa tilaa keskustelulle tunteista, haaveista ja seurustelusta. Tämä on hyvä muistaa myös muissa nuorten ryhmissä. Olisi ollut kiva kuulla lisää siitä rakkaudesta. Poika 14 puberteettiin ja ehkäisyyn painottuneiden terveystiedon tuntien nimettömissä palautteissa. Nuoret muodostavat ymmärrystään seksuaalisuudesta eri foorumeissa. Ympäröivä media, läheiset aikuiset, käsillä oleva faktatieto ja ystävät tarjoavat eri näkemyksiä. Tyttöjen yleisissä nettifoorumeissa ymmärrys seksuaalisuudesta muodostuu keskusteluissa, joita määrittävät melko perinteiset normit. Seksuaalisuutta rakennetaan henkilökohtaisen ja julkisen, luottamuksen ja epäilyn välisissä jännitteissä. Foorumeissa keskustelu edellyttääkin monenlaisia suojakeinoja, kuten anonymiteetin säilyttäminen, vaikeneminen ja toisten aitouden epäily. Yhtenä suojautumiskeinona foorumeilla ovat miitit eli ryhmätapaamiset. Näissä suljetuissa vertaisryhmissä tytöt voivat luottamuksellisemmin jakaa tunteitaan ja kokemuksiaan. Ryhmissä tytöt voivat myös saada kokemuksia hyväksytyksi tulemisesta ja kannustuksesta. Netissä toimivien vertaisryhmien tyttöjä, samoin kuin live-ryhmien tyttöjä yhdistävät esimerkiksi samankaltainen elämäntilanne tai identiteetti. (Laukkanen, 2007). Keskusteluja on tärkeä olla valvomassa ja ylläpitämässä ammattitaitoinen aikuinen, joka rajaa ja suuntaa keskusteluja eheyttävään suuntaan. Seksuaalisuus itsessään herättää monia vaikeita tunteita kuten hämmennystä ja häpeää. Ympäristön vaikutus näiden tunteiden haltuunotossa voi olla myönteinen. Kasvattaja välittää sekä tietoisesti että tiedostamattaan nuorelle, miten seksuaalisuuteen liittyviin asioihin tulisi suhtautua. Seksuaaliseen häpeään liittyviä tunteita kannattaa sanoittaa, jotta ne eivät ole esteenä aiheesta puhumiselle. Kasvattaja voi todeta, että aihe on hänellekin vaikea. Tämähän sai nyt minut punastumaan, mutta asia on niin tärkeä että ei anneta sen haitata. Näin kasvattaja ottaa vastuun omista häpeän tunteistaan eikä siirrä niitä nuoreen. Seksuaalisuus kehossa Seksuaalisuuden tunteet ovat vahvasti kehollisia tunteita. Nämä tunteet sijoitetaan usein genitaalialueiden tunteiksi, mutta todellisuudessa seksuaalinen voima tuntuu koko kehossamme. Kasvattaja voi tukea nuoren kehollisuuden haltuunottoa parhaiten avoimella ja myönteisellä asenteellaan aikuiseksi naiseksi kasvamiseen. Kuukautiset voivat olla tytölle juhla tai järkytys, osa initiaatiota tai välttämätön paha. Tytön lähiympäristön aikuisilla sekä miehillä että naisilla on suuri merkitys siihen, miten tyttö kokee naiseksi kasvamisen. Yleisesti siirryttäessä lapsuudesta nuoruusikään tytöt kokevat vanhempien tuen vähenemisen voimakkaampana kuin pojat. Tytöt kertovat saavansa ystäviltään enemmän sosiaalista tukea kuin vanhemmiltaan (Salmela, 2006). Seksuaalisten rajojen kunnioittaminen Ihastumisen tunteet syvenevät murrosiässä ja saavat aikaan seksuaalista värinää. Seksuaalisen voiman tuntei-

43 43 siin kuuluvat toisiin ihmisiin kohdistuvat tunteet kuten intohimo ja halu. Näitä tunteita ja niihin liittyviä omia rajoja tulisi kokeilla vain riittävän turvallisen kumppanin kanssa. Omien seksuaalisten rajojen etsiminen ja löytäminen sekä niiden kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä suhteessa itseen ja kumppaniin. Luottamuksen tunteiden ja toisaalta epäluotettavuuden, epävarmuuden ja pelon tunteiden tunnistaminen ovat seksuaalisuuden turvataitoja. Omien rajojen tunnistamiseen ja ilmaisemiseen perehdytään useissa Voimaneidot-ryhmien harjoituksissa. Nuorten seksuaalinen aktiivisuus ja seksielämän intensiteetti ovat laskeneet tällä vuosituhannella. Kuitenkaan jälkiehkäisyn käytössä ei samankaltaista muutosta ole havaittavissa (Hassani, 2010). Vuoden 2010 Kouluterveyskyselystä kävi ilmi, että noin 10 prosentilla peruskoulujen nuorista on melko tai erittäin vaikeaa vaatia kondomin käyttöä yhdynnässä. Poikien oli vaikeampi vaatia kondomin käyttöä kuin tyttöjen. Lähes 20 prosenttia pojista ja yli 15 prosenttia tytöistä ilmoittaa, että ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorisokyselyn mukaan 22 prosentille yhdeksäsluokkalaisista tytöistä on ehdotettu seksiä internetissä vuoden 2008 aikana (Salmi, 2009) Nettifoorumeilla käytävissä keskusteluissa tytöt arvioivatkin aktiivisesti muiden keskustelijoiden motiiveja. Seksuaalisuuteen liittyvissä keskusteluissa tärkeänä suojakeinona on muiden aitouden epäily. (Laukkanen, 2007). Tuntemattomien ihmisten tarkoitusperiä kyseenalaistetaan toistuvasti. Voimaneidot-ryhmässä voidaan käydä keskustelua fyysisten rajojen lisäksi nettikeskustelujen psyykkisistä rajoista. Mitä omat rajat tarkoittavat netissä? Millä tavalla tytöt suojautuvat ja vetävät rajaa nettikeskusteluissa? Mistä tilanteista tulee ikävä olo? Mitä rajojen rikkominen netissä tarkoittaa? Mille foorumeille ei kannata mennä? Miten pitää toimia, jos omia rajoja on rikottu?

44 44 Kasvattajalle Tunnepedagogiikan menetelmiä Nuoren itsetunnon tukeminen kannustamalla ja kehumalla on ammattikasvattajan tärkein tehtävä. Se, että nuori kokee tulevansa nähdyksi omana itsenään vahvistaa kehittyvää identiteettiä ja saattaa jollekin nuorelle olla korjaava kokemus lapsuuden rikkinäisistä kokemuksista. Kasvattaja voi aidosti tukea tyttöjen kasvua sekä oman tietoisen ja tavoitteellisen toimintamme että vertaisryhmien tärkeän palautteen kautta. Erityinen huomio tulisi kiinnittää niihin tyttöihin, joilla on vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja koulussa (Salmela, 2006). Tyttöjen itsetunto on erityisen herkkä imemään palautetta ympäristöstään sekä hyvässä että pahassa (Raevuo, 2009). Keskimäärin tyttöjen itsearvostus on poikia heikompi ja pojat pitävät itseään pätevämpinä ulkonäköön, työhön, kouluun ja liikuntaan liittyvissä asioissa. Vertaisryhmässä työskentely on tytöille hyvä foorumi itsetunnon vahvistamiseen, sillä tytöt ilmoitta- vat tärkeimmäksi sosiaalisen tuen lähteekseen ystävien verkoston. (Salmela, 2006.) Kuuntelemalla nuorta ja ohjaamalla häntä voimavarakeskeisesti, nuori voi omaksua uusia tapoja nähdä omat epäonnistumisensa väliaikaisina poikkeuksina ja osana aikuiseksi kasvamista. Ohjaamalla tyttöjä antamaan positiivisempia ja itseä tukevia selityksiä onnistumisille ja epäonnistumisille, kasvattaja voi vaikuttaa myönteisesti nuoren kehitykseen (Määttä, 2007). Britt-Marie Perheentupa (2010) kuvaa upeasti kirjassaan naistietoisen ryhmän mahdollisuuksia kasvun tukemisessa. Vaikka hän kuvailee terapeuttista ryhmää, kuvaus sopii mielestäni hyvin myös Voimaneidot ryhmän tavoitteisiin. Ohjaajien suhde ryhmäläisiin tarjoaa mahdollisuuden saada myönteisiä kokemuksia vertaisista sekä samaistumiskokemuksen itseään arvostavasta ja ryhmää kuuntelevasta naisesta. Tyttöryhmän

45 45 prosessissa tämä näkökulma on erittäin tärkeä. Kokenut ohjaaja uskaltaa myös ottaa vastaan tyttöjen aggression tunteita itseään kohtaan. Pääpaino Voimaneidot-ryhmissä on perus- ja erityisnuorisotyössä, jossa nuorelle voidaan tarjota nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia ja tukea naiseksi kasvamisessa. Jos ohjaajalla on halua syventää ryhmää terapeuttiseen suuntaan, hän tarvitsee työnohjauksen, lisäkoulutusta ja/tai työparin jolla on terapeuttista koulutusta. Kiireettömyyden ilmapiiri Voimaneidot-tyttöryhmissä on erityisen tärkeää. Ohjaaja voi tukea tätä kiireettömyyden ja läsnäolon ilmapiiriä vaikkapa sytyttämällä kynttilän alkuringin ajaksi ja rauhoittumalla itse ennen kuin tytöt tulevat paikalle. Tämän voi tehdä tietoisesti istumalla alas ja keskittymällä alkamassa olevaan ryhmään. Ryhmän harjoitukset kannattaa myös valmistella ennakkoon, jotta ei joudu kesken ryhmän säntäilemään kopioimassa papereita tai keräilemässä askartelutarvikkeita. Osalla kerroista tehdään fyysisesti toiminnallisia harjoituksia ja silloin voidaan nostattaa hyvin pulssia. Pääsääntöisesti on kuitenkin pidettävä huoli siitä että ryhmäkertoja ei käydä kiireellä läpi, vaan aikuisella on aikaa ihan vain ryhmäläisiä varten. Omalla esimerkillään aikuinen voi osoittaa, että nuori on tärkeä, hän ansaitsee aikuisen huomion ja häntä kuullaan. Seuraavassa listassa olevat voiman haltuunottoa tukevat tunnepedagogiikan menetelmät perustuvat tunnetaitojen oppimiseen liittyviin tutkimuksiin ja teorioihin, joita olen avannut laajemmin tämän materiaalin aiemmissa osioissa (mm. Isokorpi, 2003; Kinnunen, 2005; Kokko, 2001; Kokkonen, 2001 ja Kuusela 2005). Pääluokat on jaettu mukaillen voimaantumisteoriaa (Siitonen, 1999).

46 46 Tunnepedagogiikan menetelmiä Auta nuorta asettamaan päämääriä Vahvista nuoren kokemusta hyväksytyksi tulemisesta 1 Tarjoa uusia toimintamalleja aggression ilmaisemiseen. 2 Auta sietämään epävarmuutta ja muita vaikeita tunteita 3 Tue nuorta itsereflektoinnissa ja kannusta vastuun ottamiseen 1 Nuori on ainutlaatuinen katso häntä sellaisena 2 Luo kiireettömyyden ja turvallisuuden ilmapiiri 3 Järjestä suljettuja tyttöjen vertaisryhmiä, kuten Voimaneidot Tue nuorta uskomaan omiin kykyihinsä Tue nuoren tunnetaitoja 1 Toista harjoituksia, jotka vahvistavat tietoisuuden kehittymistä 2 Tue nuoren itsetuntoa kannustamalla ja kehumalla 3 Auta nuorta löytämään omia vahvuuksiaan ja luovuuttaan 1 Huomioi myönteinen asenne ja kannusta nuorta siihen 2 Ohjaa nuorta tiedostamaan omaa voimaa jarruttavia ja vaikeita tunteita 3 Mahdollista, huomioi ja hehkuta nuoren onnistumisia

47 47 Jos minulle osoitetaan vihaa tai voimaa Jossain kohtaa ryhmäprosessia, ryhmän tytöt osoittavat aggressiota ohjaaja kohtaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että tyttöjen kapinaa ja itsenäistymispyrkimyksiä tuetaan ja heitä kannustetaan. Ohjaaja voi onnitella itseään siitä, että tytöt uskaltavat kohdistaa häneen vihan tunteitaan. Tässä avautuu hieno mahdollisuus omalla esimerkillä ohjata tyttöjä. Aggression ilmaisu saattaa ilmetä esimerkiksi ryhmästä myöhästelemisenä, vihamielisenä syrjään vetäytymisenä tai suorina aggression ilmaisuina ohjaajaa kohtaan. Kehu nuorta siitä, että hän ilmaisee vihaansa sinua kohtaan ja ohjaa häntä ilmaisemaan aggressiota rakentavasti. Aggression tunteiden vastaanottaminen ei välttämättä tunnu mukavalta ohjaajasta itsestään ja saattaa herättää ikäviä muistoja. Ohjaajan kannattaa olla tietoinen näissä tilanteissa omista tunteistaan ja ottaa ajatuksissaan hieman etäisyyttä. Tyttöjen aggression tukahduttamista tulee välttää. Anna nuoren tehdä korjaava ehdotus sen sijaan että tukahdutat ilmaisemisen: Vaikutat siltä, että olet vihainen. Kerro, mistä olet vihainen. Hyvä, kun kerroit. Mitä tahdot? Minkä asian haluat muuttuvan? Olen tosi ylpeä sinusta kun kerroit tästä. Ammatillinen, aikuinen ote tilanteeseen on paljon hedelmällisempi kuin nuoren reaktioista provosoituminen. Yksi tapa väistää itseä kohti osoitettu aggressio on alkaa määritellä nuorta hänen käyttäytymisensä perusteella. Hänellä on varmasti vaikeaa kotona, hän on murrosiässä, hän on nukkunut huonosti ym. Kuitenkin nuorelle tärkeintä on tulla kuulluksi. Nuoren määrittäminen on varsin houkuttelevaa ja kasvatustyössä olevilla on usein myös taipumusta tämänkaltaiseen määrittelyyn. Tämä on kuitenkin nuoren rajoja ylittävää. Ja olettaminen myös usein pitää sisällään kasvattajan oman toiveen siitä, miten nuoren pitäisi käyttäytyä. Todellisuudessa aikuinen ei voi tietää, mitä nuoren elämään kuuluu, ellei hän kysy ja kuuntele. Kannattaa siis rohkeasti harjoitella kysymään nuorelta, mitä hänelle kuuluu ja mistä aggression ilmaiseminen johtuu. Jos sinulla herää epäilys siitä, että nuoren asiat eivät ole kunnossa, voit kertoa hänelle huolestasi ja kysyä onko huolessasi jotain perää. Kasvattajan rooli kiusaamistilanteissa Ohjattaessa tyttöjen kasvuryhmää on ammattikasvattajan syytä tarkastella omaa suhdettaan kiusaamisdynamiikkaan. Näin omat menneisyyden kokemukset ja käsittelemättömät asiat eivät estä häntä olemasta aikuinen mahdollisia kiusaamistilanteita ratkottaessa. Karkeasti yleistettynä kiusaajataustainen kasvattaja saattaa huomaamattaan vähätellä ryhmän sisällä tai sen ulkopuolella esiintyvää kiusaamistilannetta ja vahvistaa kiusaajan roolia. Tällaisessa tilanteessa kiusattu ei saa tarvitsemaansa apua ja empatiaa aikuiselta, mikä on välttämätöntä tilanteesta selviytymiselle. Kiusattutaustainen kasvattaja taas saattaa huomaamattaan kostaa omia kokemuksiaan kiusaajalle, jolloin kiusaaja hylätään ja kasvattaja haluamattaan vahvistaa uhrin roolia asettumalla hänen puolelleen. Ammattikasvattajan oman henkilöhistorian vaikutuksista kiusaamistilanteissa on verrattain vähän

48 48 tutkimustietoa. Aihetta on sivuttu muutamissa artikkeleissa ja useat pitkään kasvatusvastuussa olleet ammattihenkilöt ovat tiedostaneet asian merkittävyyden. Olen kehittänyt alla olevaa kaaviota ammattikasvattajien koulutuksissa yhteistyössä yli 500 kasvattajan kanssa (Lankinen 2010). Mielestäni se antaa näkökulmia kiusaamistilanteiden selvittämiseen ja kasvattajan omaan kasvuun. On inhimillistä, että jokaisella on joku suhde kiusaamiseen. Onhan sama ilmiö myös aikuisten keskuudessa esimerkiksi työpaikoilla. Näin ollen on erittäin tärkeää, että oman pohdiskelun lisäksi ottaa vakavasti nuorille suunnattujen ryhmien haasteet ja mahdollisuudet. Tästä johtuen esimerkiksi Voimaneidot-ryhmissä suositellaan käytettäväksi työpari-työskentelyä erityisesti, jos työntekijällä on lyhyt työkokemus.

49 49 Kaavio 1. Ammattikasvattajan oman henkilöhistorian vaikutukset kiusaamistilanteessa. Kiusaamistilanne Kasvattaja ei ole kohdannut kiusaajaa itsessään Kasvattajan oma menneisyys ei häiritse työtä Kasvattaja ei ole kohdannut kiusattua itsessään Asettuu kiusaajan puolelle Kiusaajan rooli vahvistuu Vähättelee kiusatun kokemusta Kiusattu ei saa apua eikä tukea Ottaa tilanteen vakavasti Pysyy aikuisena Ei valitse puolia Ei hyväksy kiusaamista Katkaisee negatiivisen kierteen Käy kasvatuskeskustelun molempien kanssa Ohjaa tarvittaessa eteenpäin Kostaa kiusaajalle Kiusaaja ei saa apua eikä tukea Asettuu kiusatun puolelle Kiusatun rooli vahvistuu Kaikki osapuolet tulevat kuulluksi Kasvattaja tukee kaikkia nuoria tasapuolisesti Kasvattaja ei väsy, kun oma menneisyys ei kuormita Lähde. Lankinen, (2010): Ammattikasvattajille suunnattujen täydennyskoulutusten opetusmateriaali.

50 50 Vertaisryhmä ja ystävyyssuhteet Tyttöjen vertaisryhmät ovat tärkeä itsenäistymistä tukeva nuorisotyön muoto. Vertaisryhmässä nuori voi peilata omia ajatuksiaan, mielipiteitään ja kokemuksiaan. Monet nuorisotyötä tekevät tahot järjestävät aktiivisesti tyttöryhmiä. Naiset ovatkin kautta aikojen kokoontuneet yhteen. Ryhmissä on toiminnallisuuden, vaikkapa käsitöiden tekemisen, ohella keskusteltu naisen elämään ja naiseuteen liittyvistä asioista. Samalla tavalla seurakuntien tyttöryhmät tai urheiluseurojen kerhot ovat olleet paikkoja, joissa voi kokoontua ja keskustella sukupuolisuuteen liittyvistä kysymyksistä tekemisen lomassa. Tyttötyö ja tyttöryhmät ovat myös erityisen tärkeitä monikulttuurisessa nuorisotyössä. Tekstiilityön tunnit ovat hyvä esimerkki kouluopetuksen sisällä tehtävästä tyttötyöstä. Vaikkakin nykypäivänä monet ryhmät ovat sekaryhmiä, on tekstiilityön tuntien koettu aikojen saatossa vahvistavan erilaisten tyttöjen yhteenkuuluvuutta ja yhteistä naiseutta. Tunnit ovat muodostaneet muusta koulutyöstä poikkeavan erityisen tilan joka tukee naiseuden muodostumista. (Kokko, 2007.) Naiset voivat toistensa tuella itsenäistyä ja saada vertaistukea siitä, miten aikuiseksi kasvetaan. Naisten väliset ystävyyssuhteet voivat toimia äitisuhteen korjaavina versioina. Sydänystävyyden ja sielujen kumppanuuden kautta pyritään saamaan takaisin symbioottista suhdetta äitiin kuitenkin niin että pysyy omana itsenään. (Eichenbaum ja Orbach, 1989.) Aikuisiksi naisiksi kasvetaan irrottautumalla ensin äidistä ja sen jälkeen ystävistä. Yksilöllisyyden kautta liittyminen tuo ystävyyssuhteeseen kiintymyksen, jossa molemmat voivat olla vapaita. Aikuisten naisten välisessä ystävyyssuhteessa symbioosin kokemukselle ei enää ole tarvetta, vaan molemmat uskaltavat olla eri mieltä asioista ja haluta eri asioita. Naisten välisissä ystävyyssuhteissa esiintyvät tunteet, kuten kateus ja mustasukkaisuus, saattavat tiedostamattomina ja hyväksymättöminä olla haastavia. Aggression ilmaiseminen ystävyyssuhteissa on usein hankalaa. Ystävyyssuhteissa tapahtuu loukkaantumista ja suuttumista aivan samalla tavoin kuin parisuhteissa. Ystävyyssuhteissa nämä aggression tunteet jätetään usein ilmaisematta. Harjoittelemalla vertaisryhmässä aggression ilmaisemista ja vastaanottamista, tytöt harjoittelevat erilliseksi tulemista ja samalla myös parisuhdetaitoja. Saara toimii opettajana yläasteella. Hänen valvontaluokallaan on kolme tyttöä, jotka käyvät päivästä toiseen raskaiden tunteiden kirjoa suhteessa toisiinsa. Tilanne on ollut jo pitkään tulehtunut ja vanhemmatkin ovat aika neuvottomia tyttöjen suhteen. Kaikkien kolmen on vaikea olla samaan aikaan yhdessä. Jos kaksi on keskenään jossain, yksi kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Saara päättää istuttaa tytöt alas puhumaan avoimesti siitä, mitä tunteita heissä herää, jos he jäävät ulkopuolelle jostain menosta. Kateuden, yksinjäämisen pelon ja mustasukkaisuuden tunteiden läpipuhumisen kautta tytöt löytävät jotain

51 51 Voimavara-näkökulma yhdistävää ja saavat ymmärrystä tilanteeseen. Vaikeiden ja ristiriitaisten tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen saattaa helpottaa myös häpeän tunteita, joita tytöillä on ollut liittyen näihin voimakkaisiin tunteisiin. Ryhmää ohjaavan on tärkeä olla hereillä ryhmän tapaamisissa ja keskusteluissa. Ohjaaja on vastuussa siitä, mitä ja miten ryhmässä keskustellaan asioista. Ohjaajan vastuulla on myös palauttaa ryhmä takaisin harjoitusten tai keskustelunaiheiden pariin, jos keskustelu harhautuu ohi aiheen. Tämä on hyvä huomioida ryhmän kuohuntavaiheessa, kun ohjaajan auktoriteettia koetellaan ja ryhmässä saattaa käynnistyä valtakamppailua ryhmäläisten (tai jonkun ryhmäläisen) ja ohjaajan välille. Erityisen tärkeää on, että kaikki vertaisryhmässä käyty keskustelu on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Ohjaajan vastuulla on myös tarvittaessa rajoittaa tyttöjen keskustelua ja ohjata sitä eheyttäväksi ja voimavarakeskeiseksi. Tässä materiaalissa voimavarakeskeisyydellä tarkoitetaan sitä, että harjoitukset ohjaavat tyttöjä hyödyntämään omaa ja ryhmäläisten elämänkokemusta ryhmän työskentelyssä. Vaikeiden tunteiden käsittelyyn etsitään kokemuksia vastaavista tilanteista ja niistä selviytymisestä. Tyttöjä voimaannutetaan koko ryhmän ajan kannustamalla, rohkaisemalla ja kehumalla. Myönteiseen ajatteluun ohjaava ote on tärkeä, jotta nuoret oppisivat näkemään vastoinkäymiset väli aikaisina poikkeuksina. Sami Määttä (2009) havaitsi tutkies saan nuorten ja nuorten aikuisten ajattelu- ja toiminta tapoja, että optimistiset nuoret pärjäävät elämässä. Kurssin teemoja voidaan käydä läpi kevyesti tai intensiivisesti. Kokenut ohjaaja voi tukea tyttöjä myös vaikeammissa elämäntilanteissa. Joku ryhmistä voi olla voimauttava askartelukerho, toinen toimia nuorisokodissa asuvien nuorten naisten kasvun tukena.

52 52

53 53

54 54BVoimaneidot-ryhmän suunnittelu

55 55 Valmistautuminen Pohdittavaa ennen ryhmän aloittamista Ryhmä kannattaa suunnitella huolellisesti ennen alkua ja perehtyä ohjaajan oppaaseen. Tässä osiossa on avattu huomioitavia asioita ennen ryhmän aloittamista. Työparityöskentely On suositeltavaa suunnitella, koota ja ohjata Voimaneidot-ryhmää työparina. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta kasvatusvastuun jakaminen toisen aikuisen kanssa helpottaa työtä. Harjoituksia ja ryhmäkertoja on mukavampi suunnitella yhdessä ja ryhmätilanteiden purku jälkikäteen on hedelmällisempää. Tytöille on myös hyvä saada peiliä kahdesta erilaisesta naisesta. Miten ryhmä kootaan? Voimaneidot-ryhmät on tarkoitettu vuotiaille tytöille. Ryhmä kannattaa koota niin, että on olemassa joku tyttöjä yhdistävä asia tai teema. Työpari suunnittelee, mikä tyttöjä yhdistävä asia kussakin ryhmässä on. Kerho voi olla osa perusnuorisotyötä. Toisaalta tyttöjä voi yhdistää samankaltaisen kriisin läpikäyminen, kuten perheessä lähiaikoina tapahtunut avioero. Tyttöjä voi myös yhdistää samankaltainen nuorisokulttuuri tai identiteetti. Materiaalia voidaan myös hyödyntää eheyttävissä ja korjaavissa ryhmissä. Tällöin tyttöjä yhdistävä teema voi olla esimerkiksi yksinäisyys, koulukiusatuksi joutumisen kokemukset, vanhemmista erillään asuminen, koulukiusaajana oleminen tai muut vaikeat kokemukset. Vertaiskokemuksen jakaminen ryhmässä voimaannuttaa. Esimerkiksi yksinäisten tyttöjen ryhmässä voi huomata, että muilla on samanlaisia vaikeita tunteita välitunnilla oleskelusta tai kovistytöt voivat

56 56 uskaltautua tunnustelemaan omia kipukohtiaan ja herkkyyttään. Tyttöjen haastatteleminen Ohjaajat haastattelevat tytöt ennen ryhmän alkua. Haastattelun tarkoitus on luoda luottamuksellinen suhde tyttöihin ja alentaa kynnystä tulla ryhmään. Tyttö voi tulla haastatteluun vanhempiensa, nuoriso-ohjaajan, terveydenhoitajan tai opettajan kanssa. Haastattelussa tutustutaan rennosti toisiin, kerrotaan tytölle ryhmäkerroista ja esimerkiksi ryhmän koosta. Ohjaajat kertovat tytöille haastattelussa ryhmästä: ryhmään tulee samanikäisiä ja samanhenkisiä tyttöjä kuin sinä. Ryhmän tavoitteena on tutustua omiin voimantunteisiin sekä harjoitella jämäkkyyttä ja oman tahdon ilmaisemista. Haastattelussa on hyvä kysellä tyttöjen historiaa jonkun verran. Intensiivinen ryhmäprosessi on liian haastava, jos tytöllä on taustallaan mielenterveydellisiä ongelmia eikä ohjaajalla ole tähän vaadittavaa koulutusta. Ohjaajan vastuu Ohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että ryhmässä jokainen kokee olonsa turvalliseksi. Tyttöjen yksityisyyttä tulee vartioida ja vetää keskustelulle rajaa, jos tyttö ei itse osaa. Ryhmässä keskusteleminen on täysin vapaaehtoista ja jos nuori haluaa olla hiljaa, hänellä on oikeus siihen. Ohjaaja pitää huolta tyttöjen rajoista myös tilanteissa, joissa muiden ryhmäläisten kysymykset vaikuttavat tungettelevilta. Samoin toimitaan, jos harjoitukset tuntuvat syystä tai toisesta epämukavilta. Osalle tytöistä harjoitukset, joissa kosketaan toista voivat olla epämukavia. Ainakaan ryhmän aloittaessa ei kannata teettää edes harjoituksia, joissa laitetaan käsi toisen olalle. Tue nuorten oikeutta määrätä omista rajoistaan ja omasta tahdistaan. Eheyttävissä ja korjaavissa ryhmissä ohjaajalla tulee olla soveltuvaa koulutusta ja osaamista. Ryhmäprosessi ei ole terapiaa, vaikka se voi toimia voimaannuttavana ja eheyttävänä kasvun tukena. Ohjaajan vastuulla on myös tarpeen tullen ohjata tyttöjä jatkotyöstämään ryhmässä nousseita kipeitä kysymyksiään esimerkiksi omassa terapiassa. Viestintä koteihin Vanhempien on aina hyvä tietää, missä nuoret viettävät vapaa-aikansa. Tämän kirjan lopussa on liitteenä kirje vanhemmille, jonka voi antaa nuoren mukaan. Näin vanhemmat tietävät, mitä ryhmässä käsitellään ja osaavat tukea nuorta myös kotona rakentavaan tunteiden ilmaisuun. Voimaneidot-ryhmän pohjalta on myös suositeltavaa järjestää vanhemmille oma ilta, jossa jutellaan murrosiästä ja aikuiseksi kasvamisesta. Vertaistuen tarjoaminen tässä haastavassa elämänvaiheessa tulee varmasti tarpeeseen. Äidit voivat kokoontua esimerkiksi tyttöjen kanssa naistietoiseen iltaan, jossa pohditaan naisena olemista ja naiseksi kasvamista. Lisätietoa nuoren tukemiseen vanhemmat saavat esimerkiksi osoitteesta Tytöt voivat myös halutessaan kurssin lopuksi

57 57 suunnitella juhlakerran, johon kutsutaan omat äidit tai tärkeät naiset/esikuvat. Juhlakerralla voi järjestää vaikka taidenäyttelyn kenkälaatikoista ja niiden sisällöistä. Ryhmän läpinäkyvyys Voimaneidot ryhmän sisällön on tärkeä olla mahdollisimman avoin, vaikka ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Nuoren mukana kannattaa lähettää koteihin, sekä tilannekohtaisesti nuoren koulu- tai muihin yhteisöihin, tieto nuoren osallistumista ryhmän toimintaan. Vanhemmille suunnatun kirjeen pohja löytyy tämän materiaalin lopussa olevista liitteistä. On tärkeää informoida myös omaa työyhteisöä ryhmän käynnistymisestä ja sen sisällöistä. Mitä vähemmän ryhmän sisältöihin liittyy salaisuuksia, sitä vähemmän siihen liitetään ennakkoluuloja. Tämä materiaali on ladattavissa netistä maksuttomasti. Voit kehottaa kaikkia kiinnostuneita tutustumaan materiaaliin nettiosoitteessa: ja Erilaiset kulttuuritaustat Ryhmän aloittaessa on hyvä tietää tyttöjen taustasta ainakin sen verran, että heillä on lupa osallistua erilaisiin harjoituksiin. Mikäli mahdollista, kerro vanhemmille ryhmästä kasvotusten. Henkilökohtainen kontakti on monissa kulttuureissa parasta tapa luoda luottamuksellinen suhde. Käännätä vanhemmille suunnattu kirje, jos vanhemmat eivät ymmärrä suomea. Lisätietoja: Kalliolan nuoret ry, Tyttöjen talo: Ryhmän rajat ja raamit 1. Ryhmän koko Voimaneidot koostuu 5-8 tytöstä. Poikkeuksia voi tehdä tilanteen mukaan. Yleisesti tätä pienempi ryhmä ei tarjoa alustaa vertaisryhmän jakamiselle ja suuremmassa käynnistyy erilainen, suuremman ryhmän dynamiikka. 2. Selkeä alku ja loppu Nuorille kerrotaan, että ryhmä kokoontuu 10 kertaa. On tärkeä pitää tästä kiinni. Selkeä alku ja loppu tuovat turvalliset raamit. Tämä mahdollistaa myös vaikeiden tunteiden, kuten ryhmän loppumiseen liittyvien tunteiden, käsittelyn. 3. Pelisäännöt Yhteisten pelisääntöjen tekeminen tuo turvaa ja selkeyttä ryhmän toimintaan. Jotkut säännöt ovat sellaisia, että ohjaaja tai taustaorganisaatio asettaa ne. Tällaisia ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden suvaitseminen. 4. Ryhmäkerran aloittaminen ja lopettaminen On suositeltavaa aloittaa ja lopettaa ryhmä yhteisellä ringillä. Näin jokainen saa oman tilansa ja ajan puhua. Ryhmäkertojen aloitus tehdään tunnesanalistoilla ja kuvakorteilla. Alkuun on aina syytä ottaa myös lyhyt ryhmäyttävä harjoitus, jotta ryhmäläiset siirtyvät omista toimistaan osaksi ryhmää ja keskittyvät harjoituksiin. Alku- ja loppuharjoituksia ohjaaja voi muokata oman

58 58 luovuutensa ja ammattitaitonsa avulla juuri kyseiselle ryhmälle sopivaksi ja myös omannäköiseksi. Ryhmäkerta ei saa venyä yli sovitun ajan. Selkeä raja ryhmän loppumisessa tuo turvaa sekä nuorille että heidän vanhemmilleen. Ryhmäkerran lopussa puretaan harjoitusten ja keskustelun herättämät ajatukset jutustellen. Ryhmäkertojen viitteellisissä aikatauluissa tähän on varattu runsaasti aikaa. 5. Ryhmäkerran pituus Jokaisen ryhmäkerran kohdalla on aikataulu siitä, miten kauan kuhunkin harjoitukseen kuluu. Tämä on ainoastaan viitteellinen ja ohjaaja voi tulkita sitä ryhmän tarpeiden mukaan. Ryhmäkerran kestoksi on tässä oppaassa laitettu kolme tuntia. Myös tätä voi soveltaa, mutta on hyvä että ryhmä kestää aina saman ajan. 6. Kurssin päättäminen ja sen työstö Usein viimeisillä kerroilla nuoret alkavat työstää ryhmän loppumista niin, että he pyytävät jatkoa tai ovat muuten murheissaan siitä, että mukava ja turvalliseksi muodostunut ryhmä päättyy. Näistä tunteista on tärkeä puhua. Surun ja pelon tunteet ovat usein läsnä luopumisessa. Kurssin päättyminen mahdollistaa esimerkiksi itsenäistymiseen liittyvien vaikeiden tunteiden läpikäymisen. Ryhmän venyttäminen vastoin sovittua saattaa tukea riippuvuutta ryhmästä sekä ryhmäläisten, että ohjaajan taholta. Ryhmän loppuminen herättää myös ohjaajassa paljon tunteita. Osa tytöistä tarvitsisi lisää tukea, ryhmä on ollut ohjaajasta onnistunut ja olisi mukava jatkaa, ohjaaja on kiintynyt nuoriin ja nuoret ohjaajaan. Ohjaaja voi ohjata lisää tukea tarvitsevat neidot edelleen toiseen ryhmään, terapiaan, muun nuorisotyön pariin tai esimerkiksi uuteen harrastukseen. Tilanne on toinen, jos ryhmä on valmis tyttöryhmä, jonka toiminnan on määrä jatkua koko vuoden läpi. Tällöin Voimaneidot voi olla yksi ryhmän vaihe, josta sovitaan erikseen.

59 59 Vaikeiden tilanteiden ennakointi Ryhmässä nousee harvoin esille asioita, joihin ohjaaja ei olisi valmistautunut. Voimaneidot-toimintamallin pääajatus on toimia ennaltaehkäisevänä ja matalan kynnyksen ryhmänä. Välillä saattaa kuitenkin tulla tilanteita, joita varten ohjaajalla kannattaa olla lista asiantuntijatahoista ja ammattiauttajista. Tyttöryhmässä oli tyttö, joka oireili hyväksikäytöstä. Hän maalasi synkkiä töitä ja puhui vitsailevaan sävyyn hyväksikäyttötapauksista. Tytön nuorisotalon ohjaajat olivat epäilleet asiaa jo pidempään ja Voimaneidot-ryhmän alkaessa he esittivät huolensa ryhmän ohjaajalle. Luottamuksen synnyttyä ohjaaja kysyi erään ryhmäkerran jälkeen asiasta tytöltä, joka kertoi hyväksikäytöstä hyvin suoraan ja selkeästi. Tyttö oli käynyt terapiassa, mutta jättäytynyt muutama kuukausi sitten pois. Tytön vakiohjaajat ottivat yhdessä tytön kanssa yhteyden tytön vanhempiin sekä klinikalle ja terapiasuhde saatiin jatkumaan tauon jälkeen. Tytön tilanne ei ollut tämän jälkeen enää salaisuus, jota aikuiset eivät ota esille vaan tyttö sai tulla aikuisille näkyväksi. hhhhhh Neitosten ryhmä oli alkanut kierrättää rahaa ryhmän alussa. Kysyttyäni asiaa ilmeni, että erään tytön isä ostaa säännöllisesti alkoholia koko ryhmän tytöille. Kerroin, että kyseinen toiminta on laitonta ja vaarantaa heidän terveytensä. Joudun siis soittamaan tytön asioista vastaavalle sosiaaliviranomaiselle. Tytöt esittivät vastalauseensa, mutta sanoin että tämä kuuluu tärkeänä osana työhöni ja tavoitteena on suojella heitä mahdollisimman tarkasti. Soitin lastensuojeluviranomaiselle ja esitin asiani. Tytöt jatkoivat ryhmässä käyntiä normaaliin tapaan. Nuoret eivät halua kohdata vaikeita asioita yksin. Ohjaajan tehtävänä on olla aikuinen ja puuttua vaikeisiin tilanteisiin, vaikka se tarkoittaisikin ryhmäläisten väliaikaista suuttumista. Tässä muutamia tahoja, joilla on asiantuntemusta haastavimpien ryhmien mahdollisten ongelmatilanteiden käsittelyyn. Kiusaamistilanteet Jos ryhmässä esiintyy kiusaamista, ohjaaja puuttuu tilanteisiin heti ja käy tyttöjen kanssa uudelleen läpi ryhmän pelisäännöt. Voidaan keskustella yhdessä kiusaamisen herättämistä tunteista. Keskusteluissa on hyvä olla kaksi aikuista mukana. Lisätietoja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: sekä Kiva koulu -hanke Nuorten aggressiiviset purkaukset ryhmässä Nuoret saattavat osoittaa ohjaaja tai toisiaan kohtaan

60 60 aggressiivisuutta. Näissä tilanteissa ohjaaja osoittaa nuorille provosoitumatta selkeät rajat. Itseään tai ketään toista ei saa ryhmässä satuttaa henkisesti tai fyysisesti. Keskusteluissa on hyvä olla kaksi aikuista mukana. Keskustelut käydään rakentavasti, syyttelemättä nuorta. Muista kannustaa ja kehua, kun aggressiivisesti käyttäytyvien tyttöjen ryhmässä tytöt käyttävät suuttumuksen sijaan muita keinoja ja säätelevät tunteitaan. Lisätietoja: Levottomat Tuhkimot: Art-malli: Aggression portaat: Ryhmän keskeyttäminen Jos nuori keskeyttää ryhmän, häntä voi vielä pyytää yhdelle kerralle kertomaan asiasta muille ryhmäkerran alussa. Jos nuori jää kokonaan pois, käsitellään asia keskustelemalla ryhmäläisten kanssa. Yhden jäsenen jääminen pois tiiviistä ryhmästä herättää paljon tunteita ja ryhmäprosessi kaipaa tukea uusien ryhmäysharjoitusten muodossa. Nuorille tulee antaa tilaa puhua ja käsitellä tunteitaan kuitenkaan puhumatta ikävästi pois jääneestä henkilöstä. Seksuaalisen kaltoinkohtelun tai väkivallan kohtaaminen Jos tiedät tai epäilet että ryhmässä on kaltoin kohdeltuja tyttöjä, huomioi että fyysistä kosketusta sisältävät harjoitukset saattavat herättää ahdistusta. Käytä silloin tehtävien kohdalla esiteltyjä vaihtoehtoisia harjoituksia. Tue tyttöjen oikeutta määrätä itse omista rajoistaan. Jos ryhmässä nousee kokemuksia seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tai väkivallasta, on tärkeää että nuori saa nopeasti apua ja tukea. Ohjaaja on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Viereisen sivun lista on koottu ja muokattu Väestöliiton oppaasta: Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori (Brusila, Hyvärinen, Kallio, Porras ja Sandberg; 2009). Jokaisen nuorten kanssa työtä tekevän kannattaa perehtyä oppaaseen. Siitä löytyvät laajemmat ohjeet ja toimintamallit seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaamiseen.

61 61 Toimintaohjeita seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaamiseen 1. Rohkene epäillä, uskalla kysyä. - Oletko joutunut tilanteisiin, joissa et olisi halunnut olla? - Onko joku tehnyt sinulle jotain vasten tahtoasi? - Kertoisitko minulle, onko jotain erikoista tapahtunut? Vaikka nuori ei haluaisi kertoa, annat hänelle viestin että sinulle voi puhua asiasta. Nuori ei välttämättä uskalla kertoa, koska pelkää että häntä ei uskota tai häntä syytetään. 2. Pidätä ensireaktiosi Älä ylireagoi. Anna kertoa rauhassa Kiitä nuorta siitä että hän kertoi asiasta 3. Usko nuorta Nuoren kertoma voi sinulle kuulostaa epätodelta, epäjohdonmukaiselta ja sekavalta. Ohita omat epäilyksesi ja tunteesi. 4. Rohkaise kertomaan lisää. Tee tarkentavia kysymyksiä. Älä painosta. 5. Tee sanantarkat muistiinpanot (tämä on erittäin tärkeää) Muistiinpanoja voidaan käyttää todisteena rikosprosessissa. Havainnoi myös ei-sanallista viestintää. Älä tulkitse tai oleta. Anna nuorelle lupa lukea muistiinpanoja, jos hän haluaa. 6. Hoida nuori avun piiriin. Jos hyväksikäyttö tai raiskaus on juuri tapahtunut, soita sairaalan päivystyspoliklinikalle. Älä anna osoitteita tai puhelinnumeroita, vaan vie nuori henkilökohtaisesti perille. Jos nuori ei halua vielä edetä, sovi seuraava tapaaminen. 7. Tee lastensuojeluilmoitus mahdollisimman pian. Lastensuojelulaki ylittää salassapitovelvoitteet. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee hyväksikäyttöepäilyistä ilmoituksen poliisille. 8. Kannattele nuorta ja mahdollisesti hänen perhettään siihen saakka kunnes lastensuojelun sosiaalityöntekijä ottaa hoitovastuun. 9. Huolehdi omasta jaksamisestasi. Hae keskustelutukea esimerkiksi työterveyshuollosta, työnohjaajalta tai terapiasta. Älä jää yksin. 10. Älä toimi nuoren selän takana. Kerro nuorelle, että sinun velvollisuutesi on varmistaa että nuori on turvassa. Kerro myös, että olet hänestä huolissasi ja olet työsi puolesta velvoitettu huolehtimaan hänen hyvinvoinnistaan. Muokattu Väestöliiton oppaasta Eikö se kuulu kenellekään? (Brusila, Hyvärinen, Kallio, Porras ja Sandberg; 2009) Lisätietoja: Väestöliitto: Tyttöjen talo:

62 62 Ohjaajan hyvinvointi Neuvontapalveluihin ohjaus Selvitä paikalliset raskaudenehkäisyneuvolat, nuorten psykiatrinen poliklinikka, nuorten päihdepalvelut ja lähimmät mielenterveyspalvelupisteet. Tee palveluista yhteystietolista, joka on helposti löydettävissä. Saata tytöt palvelujen pariin tarpeen vaatiessa. Äkillisten tilanteiden sattuessa Kriisitilanteessa nuorelle on tärkeintä, että hän kokee olevansa turvassa. Pysyttele rauhallisena. Älä jätä nuorta yksin, vaan saata hänet ammattilaisen luo. Laita huopa tai oma takkisi nuoren ympärille. Soita paikalle tarvittava viranomainen tai ambulanssi ja ilmoita asiasta nuoren huoltajalle. Jos et jaksa kannatella tilannetta, pyydä toinen aikuinen paikalle. Tyttöryhmän ohjaaminen on matka myös ohjaajalle itselleen. Tyttöjen hetkessä eläminen ja oman kasvun rohkea kohtaaminen saattavat nostaa ohjaajan omia kipukohtia esiin. Ohjaajan kannattaakin esimerkiksi kirjoittaa omaan muistioonsa, mitkä tilanteet tai teemat nostavat itsessä vahvoja tunteita. Näitä asioita voi sitten pohtia jälkikäteen. Näin omat tunteet eivät estä ohjaajaa olemasta aikuinen ja turvallinen ohjaaja. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Ryhmäkerroista kannattaa tietoisesti ja tavoitteellisesti irrottautua purkukeskustelulla työparin kanssa, tekemällä ryhmästä irtautumisharjoituksia esimerkiksi mielikuvilla tai reippaalla kävelyllä, jonka aikana päättää jättää työasiat töihin. Ohjaajan kannattaa myös hyödyntää työnohjaus, jos sellaiseen on mahdollisuus. Esimerkiksi naistietoinen ryhmätyönohjaus tukee tyttöjen vertaisryhmien kanssa työskentelevää. Työnohjauksessa ohjaaja voi purkaa ja syvemmin oivaltaa yllä mainittuja omia vaikeita tunteita, joita ryhmäprosessi hänessä käynnistää. Työnohjausta kannattaa käyttää ennalta ehkäisemään työ- ja myötätuntouupumusta sekä vahvistamaan omaa ammattitaitoa.

63 63 Materiaalien kokoaminen Ryhmään tarvittavat materiaalit voidaan koota pienenkin budjetin mukaan ja ne voivat olla ryhmän luonteesta riippuen esimerkiksi kokonaan kierrätysmateriaalia. Materiaalit voidaan myös koota yhdessä tyttöjen kanssa. Jos ryhmän budjetti on hyvin pieni, kannattaa kysyä materiaalia tai raha-avustuksia paikallisilta liikkeiltä, jotka usein mielellään tukevat nuorten toimintaa. 20 euroa on ryhmän suunnittelussa iso raha. Tunnesanalistat Jokaiselle tytölle kopioidaan/printataan liitteen oleva tunnesanalista. Listan voi esimerkiksi laminoida. Tunnesanalistaa käytetään lähes jokaisella ryhmäkerralla ja sitä kannattaa pitää esillä, vaikka sitä ei käytettäisikään. Suurennettuna tunnesanalistan voi myös laittaa ryhmätilan seinälle. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien ja heidän vanhempiensa kanssa kannattaa yhdessä rakentaa nuorelle oma tunnesanalista ennen ryhmän alkua. Tunnesanalistan tärkeimpänä tavoitteena on tukea nuoria tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan. Kuvakortit Ryhmäkerrat aloitetaan kuulumiskierroksella. Tähän käytetään tunnesanalistan lisäksi kuvakortteja. Voimaneidot-kuvakortit on koottu erityisesti nuorten ryhmiä varten. Kortteihin voi tutustua ja niitä voi tilata osoitteesta Yksi mahdollisuus on leikata kuvakortit lehdistä päällystää ne kontaktimuovilla. Monissa ravintoloissa on myös jaossa ilmaisia postikortteja ja taidenäyttelyistä saa näyttelyesitteitä. Ryhmäytykseen voi myös käyttää pieniä muovieläimiä ja -ötököitä. Näitä löytää kirpputoreilta valmiissa pusseissa. Etenkin nuoremmilla neitosilla nämä toimivat ryhmän alussa, kun kerrotaan itsestä muille. Voimaboksit Kymmenen ryhmäkerran aikana syntyneet tuotokset kootaan kenkälaatikkoon, Voimaboksiin, jota työstetään ja muokataan. Ohjaaja voi pyytää läheisestä kenkäkaupasta tyhjiä laatikoita valmiiksi ryhmää varten tai tytöt voi ohjeistaa hakemaan itselleen laatikot ensimmäiselle kerralle.

64 64 Voimaboksi rakentuu kokonaiseksi, kun sen sisälle saadaan ryhmäkertojen tuotoksia. Osa kertyvistä töistä voi olla hurjan näköisiä, ankeita, vihaisia ja repaleisia. On tärkeä, että ohjaaja suhtautuu jokaisen tytön voimaboksin sisältöön kunnioittavasti ja vakavasti. Siitäkin huolimatta, että joku ryhmäkerta ei olisi mennyt suunnitelmien mukaan. Viimeisellä ryhmäkerralla järjestetään taidenäyttely, jossa jokainen tekee omista töistään asetelman. Nuoret saavat itse päättää, mitä laittavat esille ja mistä töistään haluavat puhua. Ohjaaja antaa jokaiselle tytölle leikkitimantin laitettavaksi osaksi Voimaboksin sisältöä. Timanttien jakaminen on tunteita herättävä tilanne. Voimaboksit ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta samanlainen timantti boksissa on yhteinen muisto Voimaneidot-ryhmästä. Askartelulaatikko Ohjaajan kannattaa koota askartelulaatikko, joka on mukana jokaisella kerralla. Kannattaa huomioida, että tyttöjä ja ryhmäkertoja on monenlaisia: kimallus ja pitsit sopivat yhteen, niitit, hakaneulat ja klemmarit toiseen. Askartelulaatikon sisältö voi olla esimerkiksi: akryylimaaleja liimaa teippiä sakset (1/tyttö) kimalletta/kimalleliimaa kangastilkkuja nastoja niittejä tapettinäytteitä värillisiä papereita tai kartonkia neuloja ja lankaa hakaneuloja nappeja klemmareita pitsejä tekokukkia pieniä esineitä koristeeksi paljetteja helmiä kertakäyttölautasia

65 65 Tehtäväkohtaiset materiaalit Jokaisen ryhmäkerran kohdalla on lisäksi mainittu kyseisellä kerralla tarvittavat materiaalit. Monistettavat liitteet löytyvät kirjan lopusta. Musiikki Välillä harjoituksia työstetään taustamusiikin soidessa. Osalla kerroista myös tanssitaan ryhmässä. Ryhmäkerran kohdalla on vinkkejä musiikkilajeista, jotka sopivat kyseiseen harjoitukseen. Voit itse miettiä sopivaa musiikkia näille kerroille. Hyvä vaihtoehto on aina klassinen musiikki. Lisää vinkkejä harjoituksiin sopivista kappaleista löytyy osoitteesta Muut tunnelmantekijät Tila kannattaa virittää ryhmää varten. Patjat lattialla, tyynyt, verhot, kynttilä pöydällä ja pehmeä valaistus helpottavat asettumista tunnelmaan ja omien tunteiden tarkasteluun. Pari pehmoleluakaan ei ole pahitteeksi, niiden taakse voi välillä vetäytyä turvallisesti pohdiskelemaan. Jos ryhmä kokoontuu esimerkiksi koulun tiloissa, on tavallinen luokka nopeasti muutettu uudeksi tilaksi ruudullisella pöytäliinalla, patjalla ja parilla tyynyllä. Tunnelmaa tuovan pöytälampun voi hakea kirpputorilta ja led-kynttilöitä saa polttaa myös julkisissa tiloissa. Musiikin tavoitteena on herätellä nuoria ryhmäkerran aiheeseen. Kaikki eivät pysty työskentelemään musiikin soidessa ja tästä on hyvä keskustella ryhmän kanssa. Jos yksi haluaa olla hiljaisuudessa, voi toisilla olla hyvin kuulokkeet.

66 66

67 67

68 68CVoimaneidot-ryhmäkerrat

69 69 Voimaneidot ryhmän tavoitteet: Tytöt oppivat tunnistamaan omia voiman tunteitaan. Tytöt löytävät väyliä ilmaista omaa aggressiotaan rakentavasti Tytöt rohkaistuvat ilmaisemaan omaa tahtoaan Tytöt tulevat nähdyiksi ja kohdatuiksi omana itsenään Lisäksi tytöt saavat omaa kasvuaan tukevia vertaisryhmäkokemuksia ja aikuisen aikaa. 10 ryhmäkertaa Voimaneidot-ryhmä koostuu kymmenestä ryhmäkerrasta, joiden kuvaukset, tavoitteet, tarvittavat materiaalit ja sisällöt on kuvattu jokaisen ryhmäkerran kohdalla. 3 tuntia/ryhmäkerta Ryhmäkerran kesto on kolme tuntia. Harjoitusten välissä pidetään 15 minuutin tauko. Ryhmän päättämiseen ja purkukeskusteluun varattu aika kannattaa käyttää. Jokainen kerta on rakenteeltaan samankaltainen, mikä helpottaa kurssin suunnittelua ja myös lisää turvallisuuden tunnetta nuorissa. Ryhmäkerrat on suunniteltu järjestettäväksi kerran viikossa, mutta Voimaneidot-ryhmän voi myös järjestää intensiivisempänä kurssina esimerkiksi kesäleirin yhteydessä. Ryhmäkertojen rakenne on aina samanlainen: Alkukierros Harjoitukset Tauko Harjoitukset Purku Välipala Suositeltavaa on, että tytöt saavat välipalaa ennen ryhmän alkua. Välipalan on hyvä olla kunnon ruokaa eikä herkkuja. Ryhmän aikana ei syödä eikä napostella. Viimeinen ryhmäkerta voi tyttöjen niin päättäessä olla poikkeus.

70 70

71 71 1. Alkuvoimaa Ensimmäinen ryhmäkerta keskittyy ryhmän tyttöjen tutustuttamiseen toisiinsa ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Alkuvoimaa-ryhmäkerralla tehdään erilaisia tutustumisharjoituksia ja aloitetaan Voimaboksin koristelu. Kenkälaatikosta tehtävään Voimaboksiin kerätään kaikki kurssin aikana tehdyt tuotokset. Etenkin ryhmän aloittaessa on tärkeä ohjata ryhmän turvallisuuden tunteen muodostumista. Ääneen sanotut ja sanomattomat säännöt muodostuvat, kun ohjaaja esimerkiksi puuttuu ikävältä tuntuvaan vitsailuun. Ohjaaja toimii itse parhaana esimerkkinä kohdellessaan kaikkia tasapuolisesti ja kunnioittavasti. Tavoitteet Tyttöjen tutustuminen toisiinsa Turvallisen ilmapiirin luominen Aikataulu (3 tuntia) 15 min Koska heräsit aamulla? 15 min Tunnelmointikierros 15 min Toiveita ja ajatuksia 30 min Pelisäännöt 15 min Tauko 45 min Voimaboksi 30 min Purku Materiaalit - kuvakortit (lehdistä leikattuja kuvia tai Voimaneidot -kortit) - tyhjä postikortti jokaiselle - Kirje huoltajalle -moniste jokaiselle (liite 1) - fläppipaperi tai muu iso paperi - kenkälaatikko jokaiselle (näitä saa ilmaiseksi kenkäkaupoista) - askartelulaatikko

72 72 Ryhmäkerran sisältö Alkusanat: Tervetuloa Voimaneidot-ryhmään. Tämän ryhmän tavoitteena on tutustua omaan sisäiseen voimaan, opetella päättäväisyyttä ja rohkeutta. Minun nimeni on 1. Koska heräsit aamulla? (15 min) Pareittain jutustelu tutustuttaa nuoret nopeimmin toisiinsa. 1. Asetutaan janalle huoneen keskelle sen mukaan, koska heräsi tänä aamuna. 2. Vieressä olevan parin kanssa esittäydytään lyhyesti: kuka olet, mitä koulua ja mitä luokkaa käyt. 3. Jatketaan tutustumista vaihtamalla paria, kunnes kaikki ovat puhuneet toistensa kanssa. 2. Tunnelmointikierros (15 min) Jokainen kertoo itsestään kuvakortin avulla 1. Kuvakortit levitetään pöydälle. 2. Jokainen ottaa kortin, joka kuvastaa itseä. Myös ohjaaja ottaa kortin. 3. Käydään kierros, jossa jokainen kertoo vuorollaan miksi otti kyseisen kortin. Esimerkiksi: Otin tämän pupukortin, koska oon vähän samanlainen. 4. Kortit kerätään pois. 3. Toiveita ja ajatuksia (15 min) Tytöt kirjoittavat itselleen postikorttiin yhteisiä ja omia toiveita ryhmän ajalle. 1. Jaa jokaiselle postikortti. 2. Keskustellaan yhdessä Voimaneidot-ryhmästä. Mitä toiveita ja ajatuksia tytöillä on ryhmästä? 3. Jokainen kirjoittaa itselleen postikortin, jossa on omia ja yhteisiä toiveita. Kortit laitetaan päivän päätteeksi Voimabokseihin.

73 73 Tauko 15 minuuttia 4. Pelisäännöt (30 min) 5. Voimaboksi (45 min) 6. Purku (30 min) Ryhmä tekee säännöt tulevia ryhmäkertoja varten turvallisuuden ja luottamuksen luomiseksi. 1. Pelisäännöt tehdään ohjaajavetoisesti keskustellen. Sääntöjen on tärkeä sisältää ainakin seuraavat kohdat: Luottamuksellisuus ryhmässä keskusteltavat asiat jäävät tähän tilaan. Toisten kunnioittaminen jokainen saa ryhmässä olla oma itsensä Täsmällisyys ryhmä alkaa aina samaan aikaan. Myöhästymisistä ja poissaoloista ilmoitetaan ohjaajalle. Vapaaehtoisuus kaikkeen ei ole pakko osallistua eikä tarvitse puhua jos ei halua. 2. Säännöt kirjoitetaan paperille, joka on seinällä aina ryhmäkerralla. 3. Jokainen ryhmän jäsen allekirjoittaa yhdessä tehdyt säännöt. Työstetään oma laatikko, johon ryhmän aikana tehdyt harjoitukset ja tuotokset kootaan. Laatikon työstöä jatketaan myöhemmillä kerroilla. 1. Jaa jokaiselle oma kenkälaatikko. 2. Tytöt työstävät laatikoista itsensä näköisen. Voimaboksia voi työstää sekä sisältä että ulkoa. Työstön lomassa jutellaan ja tutustutaan. Voimaboksien työstämistä jatketaan ryhmäkerroilla aina, kun jää aikaa. 3. Voimaboksit säilytetään lukollisessa kaapissa, joka avataan vain ryhmää varten. Ohjaaja pitää huolen, että ryhmän ulkopuoliset henkilöt tai ryhmän jäsenet ryhmätapaamisten ulkopuolella eivät pääse kaapille. Laatikon idea syntyi kuvaamataidon opettaja Tanja Holmbergin taidekasvatusopintojen lopputyöstä. Voimaboksi-nimestä kiitos Raija Nummelinille. Siivotaan, keskustellaan ryhmäkerrasta ringissä. 1. Kysymyksiä ryhmälle: Minkälainen ryhmäkerta teillä on ollut? Mitä toivotte tulevilta kerroilta? Miltä harjoitukset tuntuivat? Oliko joku epämukavaa, tahdotteko muutosta? Mikä oli tänään erityisen mukavaa? 2. Loppukierroksessa jokainen kertoo halutessaan, millä mielellä lähtee tänään kotiin. 3. Anna tytöille kotiin vietäväksi kirje huoltajalle (liite 1) 4. Kiitä ryhmää mukavasta kerrasta ja hyvästä työskentelystä.

74 74

75 75 2. Vanha viisas puu Toisella ryhmäkerralla tutustutaan voiman tunnesanoihin ja etsitään omasta kehosta voiman tunteita. Ryhmässä askarrellaan voimapuu ja harjoitellaan seisomaan voimapuu-asennossa, jossa voi rauhoittua. Nuorelle on tärkeää oppia rauhoittamaan itsensä tunnemyrskyissä. Näin oppii hetken pohtimaan ennen kuin toimii. Toisaalta voimapuu-asento tukee myös oman voiman haltuunottoa tilanteissa, joissa tuntuu, että kaipaisi lisää jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä. Jalkojen laittaminen tukevasti maahan ja hengittämiseen keskittyminen ovat omasta kehosta ja tunteista tietoiseksi tulemista. Tavoitteet Voimantunteiden tunnistaminen ja nimeäminen Oman kehon voiman oivaltaminen Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 15 min Voimat kiertoon 30 min Voimasanat 15 min. Tauko 1 h 15 min Vanha viisas puu 30 min Purku Materiaalit - Kuvakortit - Voimat kiertoon -harjoituksen tunnesanat (liite 2) - Kopio tunnesanalistoista jokaiselle (liite 3) - Voimasanat -nelikenttä (liite 4) - CD:llä tuulen huminaa, meren kohinaa tai lintujen laulua. (jos ei löydy, avatkaa ikkuna jos sieltä voi kuulla luonnon ääniä) - Askartelulaatikko

76 76 arvokkuus anteeksia Ryhmäkerran sisältö 2. Voimat kiertoon (15 min) 3. Voimasanat (30 min) epäoikeudenmukaisuus eteenpäin pyrkivä Alkusanat: Tervetuloa Voimaneidotryhmään. Tänään tutustutaan voimantunteisiin. Mukava nähdä teitä kaikkia. 1. Tunnelmointikierros (15 min) Aloitetaan ryhmä korttikierroksella. 1. Levitetään kuvakortit pöydälle. Tytöt ottavat kortin, joka kuvastaa tunnelmia, joilla tänään tulee ryhmään. Myös ohjaajat ottavat kortin. 2. Käydään kierros, jossa jokainen kertoo, miksi otti kyseisen kortin. Jokaisella on yksinoikeus puhua omalla vuorollaan. Ohjaaja aloittaa ja näyttää esimerkkiä. 3. Tulevilla ryhmäkerroilla voidaan alkukierrosta käyttää siihen, että jutellaan vielä viime kerrasta, jos joku asia on jäänyt painamaan mieltä tai haluaisi puhua siitä lisää. 1. Jaa jokaiselle neidolle sattumanvaraisesti viisi voiman tunnesanaa. Tunnesanat voi leikata liitteestä 2. Tästä kierroksesta poistetaan seksuaalisen ja sukupuolisuuden voimasanat, ne ovat turhan intiimejä ryhmän alkuvaiheessa. 2. Pyydä tyttöjä kiertelemään tilassa ja rohkaise heitä vaihtelemaan tunnesanoja keskenään. 3. Tytöt vaihtelevat sanoja keskenään niin, että saisivat itselleen sarjan, joka kuvastaa omia voiman tunteita lähiaikoina (esim. suuttumus, rohkeus, kateus, viha, päättäväisyys). Aikaa noin 5 minuuttia. 4. Ajan loputtua jokainen kertoo, mitä sanoja sai vaihdettua ja miksi otti ne. Jos jäljelle on jäänyt voiman tunnesanoja, jotka eivät juuri nyt sovi tilanteeseen, nuori voi kertoa koska tuntisi niin. Tutustutaan tunnesanoihin ja eri voimiin. 1. Ota kopio liitteenä olevasta voimasanat-nelikentästä (Liite 4), jossa voiman tunteet on jaoteltuina neljään pääluokkaan. Pyydä tyttöjä lajittelemaan edellisen tehtävän tunnesanat niille kuuluviin kenttiin. Ota tähän mukaan myös seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden voimasanat. Eteenpäin Rajan meneminen ja vetäminen ja elämän voima suojelu Seksuaalinen Vallan voima ja tavoittelu ja sukupuolisuus tuhoavuus halu halveksuva harmistunut hellä hempeä himokas ihastunut ikävystynyt inhoava intohimoinen itsenäinen itsevarma ivallinen kateus katkera

77 ntamus kunnioittava kyllästynyt kyyninen 77 lannistumaton 4. Vanha viisas puu (1 h 15 min) pettynyt pitkäjänteinen pitkästynyt puolustushaluinen päämäärätietoinen päättäväinen raivostunut rakastava rakastunut riehakas rohkea seksikäs seksuaalinen värinä sinnikäs sisukas loukkaava loukkaantunut mustasukkainen miehekäs naisellinen nautinto (seksuaalinen) oikeudenmukainen - Voiko joku voimasana olla kahdessa kentässä? - Mikä voimasana ei sovellu oikein mihinkään lokeroon? - Keksittekö lisää voiman tunnesanoja? - Miltä tuntui jakaa sanoja lokeroihin? 2. Jaa tytöille tunnesanalistat (liite 3). Tutustukaa yhdessä listoihin. Voimasanat ovat samat, kuin edellisessä harjoituksessa. 3. Keskusteluta tyttöjä erityisesti voimantunteista. Meissä kaikissa on joskus kaikkia näitä tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, toiset vaan tuntuvat ikävämmiltä kuin toiset. Tunne on eri asia kuin teko. - Mikä voiman tunne itsessä tuntuu mukavimmalta? Mikä siinä on mukavaa? - Mikä tunne itsessä tuntuu vaikeimmalta? Miksi se on vaikea? - Mitä voiman tunnetta ei edes huomaa itsessään? Jos ryhmä on vielä hiljainen, kysymykset voi kirjoittaa fläppipapereille. Tytöt kiertävät ympäri tilaa kirjoittaen niihin ajatuksiaan. Ohjaaja lukee lopuksi ajatukset ääneen. Keskustellaan. Tunnesanalistoja säilytetään Voimaboksissa kurssin ajan. Niitä tarvitaan lähes jokaisella kerralla. Tauko 15 minuuttia Etsitään omaa alkuvoimaa vanhasta viisaasta puusta. Harjoitellaan tyyntä voimaa. 1. Jutustele ja alusta harjoitusta: Itseään voi kuvailla monella tavalla. Esimerkiksi voi miettiä mikä eläin olisin, jos olisin eläin. Tai mikä maa olisin, jos olisin joku maa. Tällä ryhmäkerralla pohditaan sitä, minkälainen puu sinä olisit jos olisit puu. Pyydä tyttöjä miettimään itsekseen hetken. Mikä puu olisin, jos olisin puu? 2. Jaa tytöt pareiksi. Kerrotaan pareittain, mikä puu olisit ja miten päätyi tähän puuhun? Ei haittaa mitään jos kahdella on sama puu. Jos joku jää parittomaksi, mene pariksi. Huomaa, että ohjaajan ei kannata kertoa omasta puustaan etteivät tytöt miellyttääkseen ohjaajaa valitse samaa puuta. 3. Palatkaa ryhmään ja purkakaa hetki parikeskusteluja. Oliko helppo löytää oma puu? Jokainen voi vielä kertoa lyhyesti omasta puustaan, jos haluaa. 4. Jatketaan mielikuvaharjoituksella. Laita luonnon ääniä soimaan. Ohjaa

78 78 tyttöjä mielikuvaharjoitukseen. Lue rauhallisesti alla oleva teksti ja pidä muutamia sekunteja taukoa lauseiden välillä, jotta mielikuvitukselle jää tilaa. Etsikää huoneesta sopiva paikka, jossa voitte turvallisesti seistä tämän harjoituksen ajan. Harjoituksen aikana ei puhuta toisille ja halutessaan voi laittaa silmät kiinni. Jalat voi laittaa hartianlevyiseen haara-asentoon. Muista, että tätä mielikuvamatkaa ei voi tehdä väärin. Sinun ei tarvitse suorittaa mitään, voit vain nauttia ja hiljentyä. Rentoudu ja hengittele rauhallisesti sisään ja ulos muutaman kerran. Kuvittele että, olet voimanpuu aurinko paistaa kaukaa kuuluu lintujen laulua.tuuli humisee puissa miltä ympärilläsi näyttää? oletko metsässä vai kenties puutarhassa?..miten lähellä sinua muut puut seisovat? oletko mäen päällä..kenties vieressäsi solisee pieni puro..seisot tukevasti oman runkosi varassa..voit tuntea, miten jalkojesi alla on pehmeää sammalta ja tukeva maa.pehmennä vähän polviasi, koukista niitä ja etsi vakaa ja tukeva asento..olet tukevasti ja vakaasti maassa seisova voimapuu..tunne miten syvälle maahan omat juuresi ulottuvat anna käsiesi olla rentoina jos kädet ovat tiukasti kylkiäsi vasten, päästä ne oikein rennoksi ja anna ilman kulkea kylkiesi ohi.laske hartioita vähän ja rentouta hartiasi suorista selkääsi.vedä henkeä syvälle sisään..ja hengitä ulos..hengität raikasta ilmaa.hengitä rauhallisesti sisään..ja hengitä ulos...olet voimanpuu ja kasvanut tässä jo kauan aikaa kuvittele, miltä runkosi näyttää..miltä rungon pinta näyttää, kun aurinko paistaa siihen?.runkosi on levein aivan maan pinnan tasassa..seisot tukevasti ja vakaasti omilla juurillasi.tunne, miten tuuli liikuttelee hiljaa oksiasi ja latvaasi miltä tuuli tuntuu latvustossa?..voit koittaa, miltä tuntuu taipua vähän tuulen mukana muutama sentti vasemmalle.muutama sentti oikealle hengitä taas rauhallisesti sisään ja ulos.. tuuli voi taivutella latvaasi..sinä seisot vakaasti juurillasi vedä henkeä vielä syvälle sisään ja hengitä ulos lasken hetken kuluttua hitaasti kolmeen. Kun sanon kolme, siirrytään askartelulaatikon ääreen..yksi katsele vielä puutasi hetki lempein silmin voit koska tahansa halutessasi palata oman puusi voimaan voimapuu kulkee mukanasi. kaksi kun sanon kolme, alatte heti työstää kuvaa omasta puustanne.kolme.avatkaa silmänne.

79 79 5. Purku (30 min) 5. Tytöt voivat hyödyntää kaikkia löytyviä askartelutarvikkeita ja tehdä puun esimerkiksi scraptekniikalla kuten tämän kirjan kuvat, maalaamalla, piirtämällä mikä tahansa tuntuu itsestä sopivimmalta. Anna tähän reilusti aikaa. 6. Kun tytöt ovat valmiita, esitellään omat tuotokset muille. Minkälainen puu on, mitkä kohdat siinä ovat itselle tärkeitä. 1. Siivotaan ja jutustellaan: - Miltä harjoituksen tekeminen tuntui - Missä tilanteissa voimapuuta voisi tarvita? Mitä omia vaikeita tunteita voimapuu-asennossa voisi rauhoitella? - Miten voimapuu-asennon voisi ottaa istualtaan? (molemmat jalat tukevasti maahan) - Miten voimapuun voisi muistaa kun sitä tarvitsee? 2. Voimapuu laitetaan talteen Voimaboksiin. 7. Jos jää aikaa, voidaan työstää Voimaboksia. Vaihtoehtoinen harjoitus: Puun askartelemisen tilalle voidaan ottaa puun istuttaminen siemenestä. Esimerkiksi havupuun siemenet lähtevät hyvin ja nopeasti kasvamaan ja niitä on mukava seurata ryhmän aikana. 3. Loppurinki seisotaan omina voimapuina. Jokainen kertoo, millä tunnelmilla lähtee tänään kotiin. 4. Kiitä tyttöjä hienosta ryhmäkerrasta.

80 80

81 81 3. Sydämellinen verkosto Kartoitetaan niitä ihmisiä, jotka kannustavat ja tukevat nuorta, joihin voi turvautua jos tulee mielipahaa ja joille uskaltaa kertoa vaikeistakin asioista. Jokaisella on elämän matkalla ollut aikuinen, joka on osannut kannustaa, kehua ja tukea nuorta juuri hänen tarvitsemallaan tavalla. Kirjaamalla ylös kannustavia lauseita ja sanoja, nuori voi ottaa nämä osaksi itseään. Kirjoittamalla näkyviin lauseet ne tulevat enemmän todeksi. Tavoitteet Nuoren voimavarojen tukeminen itsetunnon vahvistamisen kautta Oman läheisverkoston kartoittaminen Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 15 min Luottamussukellus 1 h Sydämellinen verkosto 15 min Tauko 45 min Kenkälaatikkorunoilijat 30 min Purku Materiaalit Askartelulaatikko Sydämellinen verkosto (liite 5) Sydämen muotoon leikattu vaaleanpunainen paperi jokaiselle 20cm Kynä jokaiselle Amelién musiikkia tai vastaavaa. Ranskalainen kahvilamusiikki sopii hyvin

82 82 Ryhmäkerran sisältö 3. Sydämellinen verkosto (1 h) Tervetuloa, mukava nähdä teitä. Tänään tutustutaan omiin myönteisiin puoliin. 1. Tunnelmointikierros (15 min) Kierros, millä tunnelmilla tulette tänään ryhmään. Hyödyntäkää tunnesanalistoja. Miltä viime kerta teistä tuntui jälkikäteen ajateltuna? 2. Luottamussukellus (15 min) Harjoitus vahvistaa ryhmäläisten luottamusta keskenään. Huomaathan, että harjoitus on vapaaehtoinen. Jos ryhmässä on tyttö/tyttöjä, joiden fyysistä koskemattomuutta on rikottu ja tehtävä tuntuu ahdistavalta, tehdään vaihtoehtoinen harjoitus. 1. Seistään ringissä. Yksi kerrallaan menee ringin keskelle ja laittaa käsivarret ristiin niin, että kämmenet ovat olkapäillä ja käsivarret suojaavat rintoja. 2. Muut ryhmäläiset seisovat ringissä ympärillä ja ohjaajan merkistä pyyhkäisevät käsillään keskellä olevaa päästä varpaisiin. Ringin keskellä oleva tavallaan sukeltaa ryhmäläisten käsien sisältä. Tämä tehdään jokaiselle ryhmäläiselle 5 kertaa. Jos ringin keskellä oleva haluaa, hän voi myös itse antaa merkin. Tämä harjoitus on Galwayn ylioppilasteatterista Vaihtoehtoinen harjoitus Otetaan lakana tai pöytäliina. Tytöt ottavat kiinni lakanan reunoista ja ohjaaja laittaa keskelle pallon. Palloa aletaan liikuttaa lakanalla ja kun se osuu kohdalle, voi kertoa muille lempiasioitaan: jäätelö, televisioohjelma, eläin, väri ym. Harjoituksessa nuoret kartoittavat niitä ihmisiä, jotka voivat tukea heitä aikuiseksi kasvamisessa, oman voiman haltuunotossa ja itsetunnon vahvistumisessa. (Jos tyttöjen on oikein vaikea löytää kannustavia aikuisia verkostoon, he voivat siirtyä suoraan sydämeen ja kirjoittaa siihen, mitä kaunista ja kannustavaa he toivovat että heille sanotaan sekä missä tilanteissa ja keneltä he erityisesti tarvitsevat kannustusta. Useimmiten nuoret kuitenkin pystyvät kaivamaan muististaan ainakin sen mukavan Sirkan, joka hoiti heitä pienenä.) 1. Kerro tytöille, että tässä harjoituksessa pohditaan omaa tärkeiden ihmisten verkostoa lapsuudesta tähän päivään. Tärkeintä ei ole tähän määrä vaan se, että heihin voi luottaa tai he ovat olleet jossain kohtaa tärkeitä ja tukeneet vaikkapa vaikeassa tilanteessa. Ketkä ovat kannustaneet ja kehuneet sinua tai sanoneet jotain kaunista, josta sinulle on tullut hyvä mieli.

83 83 2. Jaa Sydämellinen verkosto -moniste ja kynä jokaiselle. Nuoret voivat hakeutua tilassa taas sellaiseen paikkaan, jossa voivat tehdä tehtävää rauhassa itsekseen. 3. Laita tunnelmamusiikkia soimaan ja kehota tyttöjä täyttämään monistetta. Anna aikaa tähän niin paljon kuin tarvitaan. Voit rauhallisesti kiertää tilassa ja jos jonkun on vaikea täyttää paperia, voit kysyä kuka hänelle oli ihan pikkulapsena tärkeä henkilö, kuka on ollut kerhossa, tarhassa, koulussa tärkeä henkilö. Muunnelma Jyväskylän yliopiston terveystiedon opintojen turvaverkko-harjoituksesta 4. Jaa jokaiselle sydämen muotoon leikattu paperi ja pyydä tyttöjä kirjoittamaan sydämeen, millä eri sanoilla ja tavoilla nämä ihmiset ovat kannustaneet, kehuneet ja tukeneet. Nämä voivat olla lämpimiä katseita ja ilmeitä, lauseita, tekoja, mitä tahansa. 5. Laita taas musiikkia soimaan ja anna aikaa täyttää paperia. 6. Kokoontukaa yhteen. Kysy, minkälaista oli kirjoittaa nimiä ja täyttää sydäntä. Kertominen on vapaaehtoista. Kerro nuorille, että he ovat juuri niin tärkeitä ja ihania, kuin nämä ihmiset ovat sanoneet. 7. Sydän taitetaan kahtia ja laitetaan loppuryhmän ajaksi oman sydämen kohdalle paidan alle lämmittämään. Sen voi myös laittaa farkkujen taskuun. Tauko 15 minuuttia 4. Kenkälaatikkorunoilijat (45 min) 1. Tytöt kirjoittavat haluamansa lauseet sydämestä tietokoneella ja printtaavat näitä eri fonteilla, eri koossa, eri väreillä. Jos tietokonetta ei ole käytössä, lauseita voidaan kirjoittaa papereille. 2. Leikataan lauseet irti ja liimataan ne Voimaboksin sisä- ja/tai ulkopinnoille. 3. Lopuksi istutaan rinkiin ja kerrotaan Voimaboksista toisille. Voi myös samalla kertoa jotain siitä, mitä lauseita valitsi. 5. Purku (30 min) 1. Siivoillaan ja jutustellaan. 2. Istutaan rinkiin. Keskustelua, kysymyksiä ohjaajan tueksi: Miltä tuntuu, kun joku kehuu ja kannustaa? Missä kohtaa kehoa se tuntuu? Missä tilanteessa olisi hyvä muistaa, että on hyvä ja tärkeä? Missä tilanteessa voi olla vaikea muistaa tätä? Miten tätä voisi palauttaa mieleen vaikeissa tilanteissa? 3. Loppukierros: Mitä otatte tästä kerrasta mukaanne? Kiitos iltapäivästä suloisille neitosille.

84 84

85 85 4. Ärjy Tutustutaan omaan voimaan etäännyttämällä tunteita ja tunteiden ilmaisua voimaeläimeen. Joskus voi olla vaikea suuttua, mutta eläinhahmossa karjahtelu on kaikille sallittua. Ohjaajan tehtävä ryhmäkerralla on vahvistaa käsitystä siitä että voiman ilmaiseminen on sallittua ja tietyissä tilanteissa myös suositeltavaa. Yhdessä voidaan sitten miettiä, miten omaa voimaa voi ilmaista niin että ei satuta tai loukkaa toisia tai itseään. Tavoitteet Voimantunteiden tunnistaminen kehossa Oman tahdon ilmaiseminen Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros eläinkuvilla 10 min Räsynuket 20 min Sulkakynä 45 min Ärjy - eläimen raivolla 15 min Tauko 45 min Ärjäisy 30 min Purku Materiaalit Riittävän suuri tila Tytöillä paljaat varpaat tai sisätossut Lehdistä leikattuja eläinkuvia (tai esim. petoeläinkortit) Musiikkia (latinorytmejä sekä rauhallisempaa ja nopeatempoista)

86 86 Ryhmäkerran sisältö Tervetuloa Voimaneidot ryhmään. Tänään tanssahdellaan ja harjoitellaan, miltä voiman tunteet tuntuvat kehossa. 1. Tunnelmointikierros eläinkuvilla (15 min) Mikä eläin kuvastaa tämän päivän tunnelmia? 1. Tytöt ottavat pinosta eläinkuvan, joka kuvastaa tunnelmia tänään. 2. Käydään kuulumiskierros eläinkuvien ja tunnesanalistojen avulla. Millä tunnelmilla tulet tänään? Jäikö viime kerrasta jotain keskeneräisiä asioita mieleen? 3. Ohjaaja kertoo tytöille omilla sanoillaan seuraavan: Tällä kerralla tehdään Ärjy-harjoituksia ja harjoitellaan ilmaisemaan omaa voimaa. Kokeillaan, miltä tuntuu ärjyä ja tanssahdella. Jos tuntuu siltä että nolottaa niin ei haittaa mitään. Älkää pakottako itseänne tekemään mitään.tunnustelkaa miltä nolotus tuntuu. Tehkää ihan omaan tahtiinne. Muistattehan että nämä harjoitukset ovat vapaaehtoisia. 2. Räsynuket (10 min) Irrotellaan jäseniä ja lämmitellään seuraavaa harjoitusta varten. 1. Seistään tilassa. Aloitetaan täristelemään kehoa. Seistään paikallaan ja ravistellaan ja vapisutetaan kehoa korvista kantapäihin. Täristellään ja vavistellaan, kunnes keho alkaa lämmetä. 2. Aletaan hyppiä ja täristellä samanaikaisesti. Ollaan ihan letkuina räsynukkeina. Kasvot, kädet ja jalat rentoina voidaan retkuilla ympäri tilaa.

87 87 3. Sulkakynä (20 min) 3. Ärjy eläimen raivolla (45 min) Harjoitellaan kehon liikkeitä musiikin tahdissa. 1. Laita latinorytmit soimaan. Nyt kuvitellaan, että ollaan hienoja riikinkukkoja tai fasaaneja, jotka kirjoittavat pyrstösulillaan nimeään kaunokirjaimilla suuren suureen tauluun. 2. Oikein keikutellaan ja heilutellaan lantiota musiikin tahdissa ja kirjoitetaan nimeä ihan valtavan suurilla kaunokirjaimilla. Jos nolottaa, niin ei haittaa. Voi vaikka laittaa silmät kiinni. Koetetaan miltä tuntuu päästä oikein rennon käsialan vauhtiin. Tämä harjoitus on sovellus Annantalolta Harjoitellaan kehonvoimaa eläinhahmon avulla. Huom! Tässä harjoituksessa ei oteta kontaktia muiden voimaeläimiin. 1. Jokainen valitsee itselleen voimaeläimen. Tähän voidaan käyttää joko lehtien kuvia tai voi valita sen eläimen jonka haluaa. Voi myös ottaa saman eläimen kuin otti ryhmän alussa. 2. Ohjaaja laittaa tempoltaan kiihtyvän musiikin soimaan. Valoja kannattaa himmentää. Aletaan etsiä oman voimaeläimen hahmoa. Muistakaa, että jokainen saa olla Ärjy omalla tavallaan. Jos ei tunnu vielä luontevalta, niin se ei haittaa. Tehkää omaan tahtiinne. - Minkälaisessa asennossa voimaeläin seisoo? - Minkälainen ilme sillä on? - Sukelletaan voimaeläimen nahkoihin. 3. Lähdetään liikkeelle. Liikutaan ympäri tilaa voimaeläiminä. Voidaan tanssahdella, hyppiä ja tömistellä. 4. Ohjaaja ohjaa ryhmää etsimään voimaeläimen suuttumista. Ensin voimaeläin ärsyyntyy. Minkälainen on ärsyyntynyt voimaeläin? 5. Seuraavaksi voimaeläin suuttuu ja alkaa jo äännähdellä hermostuneena. 6. Tämän jälkeen voimaeläin hermostuu toden teolla ja alkaa karjahdella, nousee ehkä takajaloilleen ja on aivan hirmustuneena. Se voi rummuttaa rintaansa, polkea jalkaansa, raapia etujaloillaan maata, näytellä hampaitaan tai vaikka purra ilmaa. 7. Ohjataan taas nuoria rauhoittumaan ja etsiytymään rauhalliseen paikkaan huonetta. Hengitetään rauhallisesti ja palaudutaan. Hiljalleen ohjataan nuoria tulemaan pois eläimen roolista ja ottamaan voimapuun asento. Hengitetään syvään, hartiat alas ja selkä suoraksi.

88 88 8. Käydään purkukeskustelua: Miltä tuntui olla suuttunut voimaeläin? Oliko se helppoa vai vaikeaa? Mitä vaikeaa siinä oli? Haluaako joku kertoa, tuntuiko nolostusta? Missä vaiheessa? Mitä teit sitten? Missä tilanteissa voisi ottaa voimaeläimen käyttöön? 4. Ärjäisy (45 min) Kontaktiharjoitus, jossa pareittain harjoitellaan kehonvoiman yhdistämistä sanoihin. Joskus pientä ärjäisyä tarvitaan, kun pitää ilmaista omaa tahtoa. 9. Purkukysymyksiä aggression haltuuntotosta: Mistä kehon osista huomaa voimaeläimestä että se on suuttunut? Mistä huomaa ihmisistä, että he ovat vihaisia? Miten huomaat itse, että olet vihainen? Missä kohtaa kehoa vihaisuus tuntuu? Miltä vihaisuus tuntuu kasvoissa, miltä käsissä, jaloissa, hartioissa Eläimen kuva laitetaan kenkälaatikkoon talteen. Harjoitus on sovellus pari- seksuaalija taideterapeutti Marjo Timorian harjoituksesta Tauko 15 minuuttia 1. Jaa tytöt pareihin. Harjoituksessa kannattaa olla paljain varpain ja varata tilaa ympärille. 2. Tehtävänä on, että toinen parista yrittää käskeä ja toinen pistää vastaan. Harjoitus aloitetaan ja lopetetaan aina niin, että seisotaan vastakkain voimapuun asennossa. Muistuta, että häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat tässäkin harjoituksessa luonnollisia ja tavallisia. Kokeilkaa omaan tahtiinne. Kasvot vastakkain, kädet toisen hartioilla toinen työntää, toinen pistää kaikin voimin vastaan. Tässä kannattaa ohjata tyttöjä käyttämään voimaa niin, että kumpaankaan ei satu. Käskyt ja vastaan sanominen huudetaan kovalla äänellä. Kannusta tyttöjä ja käytä myös itse ääntä ja voimaa kun ohjaat ja voimaannutat.

89 89 5. Purku (30 min) Voidaan myös harjoitella sanomaan käskypareja ärisemällä. Käskyparit ovat: ota! en ota! katso! en katso! mene! en mene! tule! en tule! Keksikää tyttöjen kanssa lisää käskypareja. Välillä vaihdetaan käskijän roolia. Kun tätä on tehty muutaman kerran, vaihdetaan pareja. Tätä voidaan tehdä useamman kerran aina paria vaihtaen. Vapaaehtoiset voivat harjoitella Ärjäisyä välillä myös ohjaajan kanssa. Näin tytöt saavat kokemusta siitä, miltä tuntuu vetää rajaa auktoriteettiasemassa olevalle, itseään suurempikokoiselle. Kannusta, voimaannuta ja rohkaise tyttöjä vetämään selkeää rajaa ja käyttämään voimakasta ääntä tässä harjoituksessa. Harjoitusta voidaan toistaa myös myöhemmillä kerroilla, jos tytöt haluavat. 3. Puretaan harjoitus. Miltä tuntui pistää vastaan? Missä kohtaa kehoa voima tuntui harjoituksessa Missä kohtaa kehoa päättäväisyys tuntuu? Sovellus teatteri-ilmaisun ohjaaja Marjaana Veikkasen harjoituksesta 4. Pohditaan tilanteita, joissa olisi mukava sanoa päättäväisesti ja napakasti, että ei halua jotain. Anna tyttöjen miettiä ensin itse. Jos he eivät keksi, niin voit antaa esimerkkitilanteita: tällainen tilanne voi olla vaikka aamupalapöydässä: en halua että minulle puhutaan aamulla, kun syön puuroa. Tai koulussa joku sanoo ikävästi: en halua että puhut minulle noin. Tytöt voivat viikon aikana harjoitella ilmaisemaan tahtoaan kotona kyseisessä tilanteessa. Lähde: teatteriohjaaja Miika Muranen 1. Mennään rinkiin lattialle istumaan. Jokainen tyttö näyttää vuorollaan jonkun venytyksen, jonka muut tekevät. 2. Loppukierros seistään voimapuiden asennoissa: Millä mielellä lähdette kotiin? Mitä otatte tästä ryhmäkerrasta mukananne? Paljon kiitoksia. Olen iloinen siitä, että olitte täällä tänään.

90 90

91 91 5. Vaikeita tunteita Harjoituksessa tarkastellaan vaikeita tunteita, niiden kohtaamista ja sietämistä. Aggressiivisen käyttäytymisen taustalla saattaa joskus olla joku toinen tunne kuin aggressio. Esimerkiksi häpeän tunne, kateus tai suru voi ilmetä aggressiivisuutena, jos nuori ei tunnista vaikeaa tunnettaan. Kun tunteen tunnistaa, sitä voi opetella säätelemään. Tällä ryhmäkerralla puhutaan rohkeasti vaikeista tunteista. Tavoitteet Vaikean tunteen tunnistaminen Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 30 min Mustekalapainanta 45 h Vihreänä kateudesta 15 min Tauko 45 min Kaikenkirjavat tunteet 30 min Purku Materiaalit Tunnesanalistat omista Voimabokseista Paperia maalausten tekemiseen Sormivärejä (tai muita käsillä maalaamiseen sopivaa) Kertakäyttölautasia Rauhallista musiikkia taustalle

92 92 Ryhmäkerran sisältö 2. Mustekalapainanta (30 min) Vaihtoehtoinen harjoitus Tervetuloa, mukava nähdä teidät täällä. Tänään puhutaan sellaisista tunteista, jotka tuntuvat vaikeilta. 1. Tunnelmointikierros (15 min) Millä tunnelmilla tulette tänään? Apuna käytetään tunnesanalistaa tai kuvakortteja. Jäittekö miettimään viime kerran jälkeen jotain, josta haluaisitte puhua? Harjoitus lisää luottamusta ryhmässä ja rentouttaa. Lisäksi harjoitus opettaa upeasti oman kehon rajoja: harjoitus ohjaa kohti hyvää tekevää ja arvostavaa kosketusta. Nuoret pitävät harjoituksesta yleensä tosi paljon. Harjoitusta voi ottaa aina välillä, jos se sopii tilanteeseen. Jos ryhmässä on tyttö/tyttöjä joiden fyysistä koskemattomuutta on rikottu tai tehtävä tuntuu heistä ahdistavalta, tehdään vaihtoehtoinen harjoitus. 1. Yksi ryhmäläinen kerrallaan asettuu vatsalleen makaamaan ryhmän keskelle matolle tai patjalle ja voi laittaa silmänsä kiinni. 2. Muut ryhmäläiset ovat polvillaan vieressä ja tassuttelevat käsillään keskellä makaavan selän, hartioiden, pään, käsien ja jalkojen päällä. Takapuolta ja sisäreisiä ei tassutella. Mustekalapainanta on harjoitus Tyttöjen Talon tunnepolulta. Mustekalapainanta tehdään pareittain. Tytöt voivat asettua haluamaansa paikkaan huoneessa ja laitetaan rauhallinen musiikki soimaan. Myös pariharjoitusta voidaan keventää, käyttämällä esimerkiksi jumppapalloa, tennispalloa tai muuta painantavälineenä. Vaihtoehtoinen harjoitus Jos koskettaminen on kokonaan liian haastavaa, tehdään seuraava harjoitus: Yksi tyttö kerrallaan menee piirin keskelle. Hän näyttää toisille, millä etäisyydellä hänen rajansa kulkevat (esim. 50cm kehosta). Piirin keskellä oleva voi pitää silmänsä auki. Tehdään luottamussukellus niin, että piirissä olevat tytöt kuljettavat kätensä tytön osoittamia rajoja pitkin ilmassa. Tämä harjoitus tukee tyttöjen itsemääräämisoikeutta ja auttaa hahmottamaan omia rajoja.

93 93 3. Kateudesta vihreänä (45 min) Harjoitellaan tunnistamaan kateuden tunnetta ja puhumaan siitä avoimesti. Harjoitus tekee kateudesta vähän vaaleamman vihreää. 1. Kysy ryhmäläisiltä, tietävätkö he jotain sanontoja kateuden tunteeseen liittyen. Kerätään sanontoja paperille. Mitä sanonnat tarkoittavat? Miten neitoset ymmärtävät sanonnat? Esimerkkejä: vihreänä kateudesta kateus vie kalatkin vedestä happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista täällä ei elä kuin kateus ja keuhkotauti ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella tappion karvas kalkki pronssi voitetaan, hopea hävitään kateus myrkyttää 2. Keskustelua: Mistä asioista toisille voi olla kateellinen? Mistä tunnistaa tai huomaa kateuden tunteen itsessään, kehossaan, ajatuksissaan? Miten käyttäydyt kun olet kateellinen toiselle? Miksi olisi hyvä tunnistaa, että on kateellinen? Voiko kateus satuttaa toista/itseä? Oletko kertonut kateuden kohteelle kateudestasi? Miksi et tai miksi olet? Helpottaako kateudesta kertominen? Miten kateudesta voisi päästä irti?

94 94 Kateus on usein viesti siitä, että haluaisit samaa asiaa. Voisiko kateuden kääntääkin haaveeksi? Miten? Voisiko se mistä on kateellinen ollakin oma tavoite? Miten? Löytyykö verkostoharjoituksen ihmisistä joku, jolle voisit kertoa kateuden tunteista ja tavoitteistasi? 3. Kierros haaveista: Miettikää kaikki yksi asia, jota oikein kovasti haluaisitte elämässänne. Asian tulee olla sellainen, joka aiheuttaa teissä myös kateuden tunteita, jos toisella on tämä asia. Kerrotaan tämä asia muille. Ryhmässä kertominen on vapaaehtoista. Tauko 15 minuuttia 4. Kaikenkirjavat tunteet (45 min) Jokainen maalaa itselleen vaikean tunteen paperille. Tarkoituksena ei ole tehdä esittävää maalausta vaan maalata omaa tunnetilaa. 1. Otetaan tunnesanalistat. Tarkastellaan listaa ja mietitään, mitkä tunteista tuntuvat mukavilta, mitkä vaikeilta. 2. Mitkä tunteet ovat vaikeita kohdata itsessä? Keskustellaan: - Miksi toiset tunteet ovat vaikeita? - Missä kohtaa kehoa nämä tunteet tuntuvat? - Missä jännitys tuntuu? Miltä se tuntuu? - Missä ahdistus tuntuu? Miltä se tuntuu? - Miltä stressi ja kiire tuntuvat? Missä kohtaa kehoa huomaat nämä tunteet? Miltä ne tuntuvat? - Huomaatteko, että aika monet tunteet tuntuvat eri puolilla kehoa? Kehota nuoria keskittymään nyt yhteen tunteeseen, jota on vaikea kohdata itsessä. Pyydä nuorta etsimään listasta se vaikea tunne, johon hän haluaa tänään keskittää huomionsa.

95 95 3. Jaa nuorille paperit ja kertakäyttölautaset. Laita sormivärit pöydälle. 4. Jokainen kerää kertakäyttölautaselle haluamiaan värejä ja voi mennä rauhalliseen paikkaan. 5. Maalataan vaikeaa tunnettaan paperille sormiväreillä. Laita rauhallista, klassista tms. musiikkia soimaan. Anna tyttöjen maalata ihan omassa rauhassaan ja kehota olemaan keskustelematta. Muistuta, että tätä maalausta ei voi tehdä väärin. 8. Seuraavaksi jokainen maalaa omaan työhönsä jotain toiveikasta. Pienen onnenpilkahduksen vaikean tunteen keskellä. 9. Puretaan tehtävä: Mitä mieltä olitte tästä maalaustehtävästä? Miltä maalaaminen tuntui? Työt jätetään kuivumaan ja laitetaan seuraavalla kerralla laatikkoon. Harjoituksen on kehittänyt pari-, seksuaalija taideterapeutti Marjo Timoria 5. Purku (30 min) 1. Seistään voimapuina tilassa ja ravistellaan räsynukkeina vaikeita tunteita pois. 2. Pyyhitään ja pudistellaan käsillä vaikeita tunteita pois omasta kehosta, kuin vaatteet olisivat suttaantuneet yltä päältä jauhoihin tai sahanpuruun. 3. Tehdään vielä aloituksen mustekalapainanta lyhyesti, jos jää aikaa. 6. Kun on maalannut riittävästi, voi käydä pesemässä kädet. Sitten voi rentoutua ja pötkötellä kunnes kaikki ovat valmiita. 7. Kokoonnutaan rinkiin. Jokainen voi kertoa muille mitä on maalannut (vapaaehtoista). Keskustellaan maalauksista. Muutkin ryhmässä voivat kertoa, mitä heille tulee töistä mieleen ja mitä tunteita ne herättävät. On tärkeää, että tässä kohtaa töitä ei arvostella tai laiteta paremmuusjärjestykseen tuo on kaikkein hienoin. 4. Loppukierros: Millä mielellä lähdette kotiin, mitä viette tästä ryhmäkerrasta mukananne? Huomasitteko itse, miten rohkeasti tänään uskalsitte katsella vaikeita tunteita? Olen tosi ylpeä teistä.

96 96

97 97 6. Neidonvaakuna Etsitään asioita, joissa neitonen on hyvä. Tehdään oman reviirin tunnusmerkki. Omien vahvuuksien ja voimaa tuottavan tekemisen löytäminen on tärkeä mielen hyvinvoinnin kulmakivi. Kertomalla muille, mitä osaa, nuori tulee näkyväksi itselleen ja toisille. Tällä ryhmäkerralla voi harjoitella olemaan hyvällä tavalla ylpeä itsestään. Tavoitteet Ilon ylläpitäminen Itsestä pitäminen Itsestä ääntä pitäminen Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 15 min Toiminnanjohtaja 30min Mikä minussa on tärkeää ja hyvää? 15min Tauko 1 h 15 min Neidonvaakuna 30 min Purku Materiaalit - kuvakortit - A4 papereita - teippiä - kyniä - askartelulaatikko

98 98 Ryhmäkerran sisältö Tervetuloa tälle kuudennelle ryhmäkerralle. Tänään pohditaan, missä oikein ollaan hyviä ja miksi tämän ryhmän tytöt on nyt yksinkertaisesti niin upeita. 1. Tunnelmointikierros (15 min) Jäikö viime kerrasta jotain pohdittavaa? 1. Jokainen ottaa kuvakortin, joka kuvastaa jotenkin omaa voimaa ja vahvuutta. Ohjaaja auttaa parhaan kykynsä mukaan ja tsemppaa. Jos tyttö ei millään keksi, ohjaaja ja muut ryhmäläiset voivat auttaa häntä. 3. Mikä minussa on tärkeää ja hyvää (30 min) Muut kirjoittavat selässä olevalle paperille, miksi kyseinen henkilö on heille tärkeä. 1. Teipataan jokaisen selkään paperi ja annetaan kynä käteen. Aiheena on: miksi tämä henkilö on minulle tärkeä ja muutenkin hyvä tyyppi. 2. Esitellään kuva muille ja kerrotaan, miksi otettiin tämä tai sitten vain näytetään esinettä. 2. Toiminnanjohtaja (15 min) 2. Kierrellään ympäri tilaa ja kirjoitetaan jokaisen selkään mukavia asioita. Ohjaaja kirjoittaa mahdollisimman paljon hyviä asioita jokaisesta. Näitä voi miettiä jo etukäteenkin. Yksi kerrallaan ringissä jokainen näyttää jonkun lämmittely tai voimisteluliikkeen, jota muut matkivat. 3. Tytöt lukevat muille ääneen ne kohdat, jotka haluavat. Vaihtoehtoinen harjoitus: Jos selkään koskettaminen ei tunnu hyvältä, voidaan leikata A4-paperit T-paitojen muotoisiksi. Levitetään T-paidat tilaan ja kierrellään kirjoittamassa niihin. Lähde: MLL Tauko 15 minuuttia

99 99 4. Neidonvaakuna (1 h 15 min) 5. Purku (30 min) Askarrellaan oma vaakuna niistä asioista, jotka ovat itselle tärkeitä ja joissa on hyvä. 1. Keskustellaan: Mikä on vaakuna? Mitä vaakuna kuvastaa (vaakuna on tässä oman reviirin tunnusmerkki)? Minkälainen voisi olla nuoren naisen oman reviirin vaakuna, neidonvaakuna? Mitä sellaisia asioita siinä voisi olla, jotka kuvastavat omaa voimaa, taitoa, tärkeyttä? 1. Istutaan ringissä, jokainen kertoo vuorollaan omasta vaakunastaan. 2. Miltä tuntui tehdä vaakunaa? Miltä tuntui etsiä omia vahvuuksia ja hyviä puolia? 3. Mitä otatte tästä kerrasta mukananne? Kiitos, kun tulitte. Tämä oli tosi mukava iltapäivä. Menkää turvassa kotiin ja nähdään taas ensi kerralla. 2. Askarrellaan oma vaakuna. Ideoita: Keskelle vaakunaa voi laittaa oman voimaeläimen tai voimapuun Vaakunan reunoille voi laittaa symboleita harrastuksista tai asioista joista pitää Vaakunan taakse kirjoitetaan lauseet selässä olleesta paperista. Vaihtoehtoinen ryhmäkerta Jokainen esittelee muille harrastuksensa tai jotain, josta pitää. Joku tytöistä voi esimerkiksi vetää toisille lyhyet salibandyharjoitukset tai esitellä kutomansa sukat. 3. Keskustellaan vaakunan tekemisen aikaan siitä, että jokainen on hyvä jossain. Miten näitä omia vahvuuksia voi löytää? Ohjaaja auttaa ja kannustaa, jos tytön on oikein vaikea keksiä omia vahvuuksia.

100 100

101 Haaveiden leija Harjoituksessa askarrellaan haaveista leija. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, mitä toivoisi kaikkein eniten: minkä asioiden haluaisi muuttuvan viiden vuoden kuluessa ja vaikkapa mitä haluaisi osata silloin. Kirjoittamalla näitä asioita paperille, oma mieli alkaa hiljalleen kuljettaa kohti haaveita. Tavoitteet Haaveiden ja toiveiden näkyväksi tekeminen itselle ja toisille. Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 1 h Unelmat ja haaveet 15 min Tauko 1 h Leijan askartelu jatkuu 30 min Purku Materiaalit Taustalle musiikkia (kevyttä ja keväistä) Kreppipaperia leijakankaaksi (kevyttä mutta kestävää) Ohjausnarut (ei helposti sotkeentuvaa, kultanaru käy upeasti) Rimat leijan rungoksi (kukkakepit tai koristerisut käyvät loistavasti) Kelat leijoille (vanerinpala, tulitikkuaski tms.)

102 102 Ryhmäkerran sisältö Hei neitoset! Kiva nähdä teitä! Tänään ryhmäkerralla haaveillaan ja unelmoidaan. Haaveet ovat tietyllä tavalla tavoitteita ja jos oikein keskittyy johonkin haaveeseen se toteutuu. Huom! Älä kerro vielä neitosille, että ollaan tekemässä leijaa. Ensin keskitytään vain unelmiin ja haaveisiin. 1. Tunnelmointikierros (15 min) 2. Unelmat ja haaveet (2 h 15 min) Pidetään 15min tauko sopivassa välissä. 1. Keskustellaan: Kuka teidän mielestänne on ihailtava henkilö? Kuka elää sellaista elämää, jollaista itsekin haluaisit elää? Mikä hänen elämässään on erityisen ihailtavaa? Mitkä asiat ovat elämässä kaikkein tärkeimpiä? 5. Tullaan takaisin rinkiin. Jokainen kertoo haaveestaan sen verran kuin haluaa ja voi näyttää työnsä muille. 6. Kerro tytöille, että nyt päästetään haaveet lentoon ja tehdään näistä töistä leijat. Jaa risut/rimat ja liimataan rimat paperiin kiinni. 7. Leikataan reiät päätyihin ja sidotaan ohjausnarut reikiin. 8. Kieputetaan ohjausnaru kiinni kelaan. Millä tunnelmilla tulet tänään ryhmään? Tunnesanalistoja ja kuvakortteja voi käyttää apuna. Jäikö viime kerrasta jotain pohdittavaa? 3. Jokainen miettii vielä hetken, mikä on tärkein ja merkittävin haave omassa elämässä. Ei kerrota tästä vielä muille. 4. Jaetaan nuorille paperia. Jokainen leikkaa paperin suuren salmiakkiruudun muotoiseksi ja kuvittaa tärkeimmät haaveensa paperille. Kuvan voi askarrella, maalata tai piirtää. 9. Tullaan takaisin rinkiin ja voidaan esitellä leijat muille. Miltä tuntui tehdä haaveiden leijaa? Oivalsitteko jotain haaveistanne? 10. Leijat voidaan ripustaa kattoon siimoilla tai seinille, jos nuoret haluavat. Osa valmistuu tätä osiota tehtäessä nopeammin ja he voivat jatkaa Voimaboksin työstämistä. HUOM! Pääasia ei ole toimivien ja kunnolla lentävien leijojen tekeminen vaan uskaltautuminen haaveiden vietäväksi ja haaveiden tekeminen näkyväksi.

103 Purku (30 min) 1. Haaveiden tanssi: Lopuksi voidaan laittaa rauhallista musiikkia soimaan, vaikka kaunista valssia ja tanssia oma haaveiden tanssi keinuen, kevyesti liikkuen, haituvamaisesti pyörien. 2. Loppukierros: Millä tunnelmilla lähdette kotiin? Mitä viette ryhmästä mukananne? Kiitos kun sain kuulla teidän haaveistanne ja unelmistanne. Toivottavasti oikein moni niistä toteutuu.

104 104

105 Surujen solmut Ryhmäkerralla pohditaan oman elämän surullisia tilanteita ja hetkiä. Toisaalta harjoitellaan irtautumaan vaikeista tunteista ja jatkamaan päivää eteenpäin. Suruista ja vaikeista elämäntilanteista selviytymistä tarkastellaan näkyvänä voimavarana. Nuorelle annetaan tila surra suruja, samalla pidetään mielessä että näistä tilanteista on päästy eteenpäin. Tavoitteet Selviytymisen ja voimavarojen näkeminen surullisissa hetkissä Aikataulu (3 tuntia) 10 min Tunnelmointikierros 20 min Ikiaikainen naisten tanssi tai Surujen sananlaskut 1h Surujen solmut 15min Tauko 45min Solmut aukeavat 30min Iloa ja keveyttä Materiaalit hupparinnyöriä surujen solmuiksi (jokaiselle noin 80cm) rauhallista musiikkia (esim. Emily Loizeau, klassista kaunista)

106 106 Ryhmäkerran sisältö Tervetuloa tänään Voimaneitoihin. Tänään ryhmässä tutustutaan ja jutustellaan surusta ja solmuista, jotka kuuluvat elämään sekä erityisesti siitä, miten näistä vaikeista asioista selviydytään. Suruja on tärkeä käydä läpi ja itkeä itkut pois. Suru lähtee suremalla. 1. Tunnelmointikierros (10 min) Jokainen kertoo millä mielellä ja minkälaisesta päivästä tulee tänään ryhmään. Käytetään tunnesanalistoja ja kuvakortteja apuna. Jäikö viime kerrasta jotain pohdittavaa? 2. Ikiaikainen naisten tanssi (20 min) Tiesittekö, että naiset ovat tanssineet piiritansseja kautta vuosituhansien. Piiritanssissa naisten voima yhdistyy ja vahvistuu. Piiritanssi tänään kuvastaa sitä, miten naiset voivat tukea toisiaan hyvinä ja huonoina aikoina. 1. Lämmittelyksi jokainen ringissä näyttää vuorollaan oman lempivenytyksensä, muut kokeilevat venytystä. 2. Seistään voimapuina ringissä ja tartutaan toisia käsistä. 5. Tanssin loputtua irrotetaan kädet ja istahdetaan hetkeksi alas ringissä. Ohjaaja voi käydä supsuttamassa jokaisen neidon korvaan: kiitos kun olet mukana tässä ryhmässä. Vaihtoehtoinen harjoitus, Surujen sananlaskut (20 min) 1. Keskustellaan: Mitä sanontoja tiedätte liittyen suruun? Mitä nämä sanonnat tarkoittavat? Suru lähtee suremalla, itkemällä ikävä lähtee. Suru ei säre [särje]. Päivä paistaa risukasaankin 3. Ohjaaja laittaa musiikkia soimaan ja on piirissä mukana. 4. Tanssitaan naisten voiman tanssi piirissä, vaihdetaan välillä suuntaa, mennään piirin keskelle ja ulos, tanssitaan kädet ylhäällä. Voidaan hetkeksi irrottaa kädet ja pyöriä ympäri, sitten taas palataan yhteiseen piiriin. Pyrstö pystyyn, jos on siipi maassa Ystävyys on jakamista, surun puoliks panemista, ilon tuplaamista. Keksikää ryhmässä sananlaskuja, joissa suruun suhtaudutaan myönteisesti. Sanontoja voidaan kirjoittaa muistilapuille, jotka laitetaan omaan kenkälaatikkoon.

107 Surujen solmut (1 h) 1. Seuraavaksi pohditaan surun tunnetta kehossa. Jaa tytöille paperit, joille piirretään kehon ääriviivat. Ääriviivojen sisään piirretään ne kohdat, joissa suru tuntuu. Mistä kohtaa kehoa huomaat, että olet surullinen? Ohjaaja keskusteluttaa kohti kehotietoisuutta: miltä suru tuntuu? miltä suru tuntuu silmissä? Miltä suru tuntuu kurkussa, mahassa, käsissä jaloissa? 2. Keskustelua: Mitä suruja nuoren elämässä voi olla? Mitkä asiat ovat sellaisia, jotka ovat lyhyitä suruja? Mitkä asiat tuntuvat pitkään vaikeilta? 3. Jaetaan kaikille hupparinnyörit. Tarkoituksena on, että jokainen miettii omassa elämässä tapahtuneita vaikeita hetkiä ja asioita. Jokainen suru saa nyöriin oman solmunsa. Nuoret tekevät työtä itsenäisesti jossain mukavassa ja turvallisessa nurkkauksessa. Laita rauhallinen musiikki soimaan. Anna aikaa. 4. Palataan takaisin ryhmään. Tavoitteena on selviytymiskeinojen tukeminen. Jokainen saa vuorollaan kertoa omista solmuistaan sen verran kuin haluaa. Ohjaaja kysyy aina solmun jälkeen: Miten selvisit tästä vaikeasta asiasta? Nuoret voivat ryhmänä keskustella solmuista sekä tukea ja kannustaa toisiaan. 5. Ohjaaja voi avata halutessaan murrosikää ja kertoa, että murrosiässä saattaa välillä surettaa ja itkettää, vaikka siihen ei tuntuisi olevan mitään varsinaista syytä. Silloin on tärkeä itkeskellä itkuja pois. 6. Otetaan kenkälaatikosta oma verkkoharjoitus. Jos kurja mieli jatkuu monta päivää, kannattaa siitä kertoa vanhemmille, terveydenhoitajalle, koulukuraattorille, nuorisoohjaajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle. Kuka omassa verkossasi on sellainen, kenelle voit kertoa suruista ja vaikeista asioista? Tauko 15 minuuttia

108 108 Solmut aukeavat (45 min) 4. Iloa ja keveyttä (30 min) 7. Otetaan viime kerralla tehdyt haaveiden leijat ja kiinnitetään surujen solmut leijan pyrstöksi. 8. Keskustellaan: surujen solmujen määrä vaihtelee elämän eri vaiheissa. Joskus solmuja on enemmän, joskus vähemmän. Jos on paljon solmuja, leija lentää matalammalla, välillä sitten taas korkeammalla. Jotta tytöt eivät lähde liian haikeilla ja surullisilla mielin ryhmästä, tehdään lopuksi mielikuvaharjoitus, jossa puhallellaan pois tummat surupilvet. 1. Loikoillaan matoilla tai patjoilla silmät kiinni. Lue rauhallisesti harjoitus tytöille. 9. Jaetaan A4-paperi jokaiselle ja kirjoitetaan näihin yhdessä keskustellen, mitä eri keinoja nuorella on avata solmuja. Mitkä asiat tuottavat mielihyvää, mitä tehdessä tulee oikein hyvä mieli. Puhuu asioista Itkee surut pois ajallaan Joku mukava harrastus Ystävien kanssa oleminen Lemmikkieläimen paijaaminen ja sille asioista puhuminen Keksikää näitä oikein paljon ja kirjoittakaa paperit niin täyteen kuin saatte. Surujen solmut ja seuraava perhosharjoitus ovat sovelluksia Marjo Timorian harjoituksista Rentoutukaa ihan kokonaan matolla.. Laittakaa silmät kiinni ja hengitelkää syvään sisäänhengitys..ja uloshengitys. sisäänhengitys.ja uloshengitys..vedä nyt syvään henkeä ja kuvittele, että keuhkosi täyttyvät kauniista keltaisista sitruunaperhosista..ja uloshengityksellä hengität tummaa ja surullista savua ulos.taas sisään hengityksellä ihanan keltaisia perhosia sisään.ja uloshengityksellä tummaa savua ulos..tee näin muutaman kerran nyt kuvittele, että sisään hengityksellä koko kehosi täyttyy sisältä ihanan keltaisesta auringon valosta aivan sormenpäihin asti..ja uloshengitettävä savu on muuttunut vaaleanharmaaksi..taas hengitä sisään kauniin keltaista aurinkoa, joka valaisee kirkkaasti koko kehon sisältä ja uloshengitys on ihan vaaleaa raikasta huurua..vielä kerran sisään hengityksellä keltaista valoa.. ja uloshengityksellä raikasta pakkasilmaa ulos keuhkoista..olosi on ihanan kevyen keltainen, sisältä valoisa ja raikas..nauti tästä raikkaasta tunteesta hetkinen ja hengittele ihan rauhallisesti Avatkaa sitten hitaasti silmät..venytelkää vähän siellä lattialla..ja nouskaa omaan tahtiin istumaan.

109 Noustaan vielä yhdessä seisomaan ja mennään voimapuurinkiin. 3. Jokainen kertoo, mitä ottaa tänään tästä ryhmästä mukanaan. Tällä kerralla puhuttiin suruista ja vaikeista asioista. Olitte tosi rohkeita, kun uskalsitte puhua ja miettiä näitä asioita. Kiitos siitä neitoset! Huom! Jos aikaa jää yli, voitte maalata seuraavalle kerralle paperitaittelua varten paperien pohjat valmiiksi.

110 110

111 Kurkiaura Ryhmäkerralla taitellaan origami-kurki. Harjoituksessa kurki ja kurkiaura symboloivat muutosta ja eteenpäin menemistä. Tavoitteena on löytää itsestään rauhoittumisen paikka ja työstää samalla ryhmän päättymistä. Kurkiaurassa lentämisestä huolimatta jokainen kurki on ainutlaatuinen oma itsensä. Ryhmäkerta valmistelee neitosia ryhmän lopettamiseen seuraavan kerran jälkeen. Kurkiaura on myös upea teos, kun se kiinnitetään kattoon yhdessä. Tavoitteet Harjoituksen avulla käsitellään ryhmässä ja yksilönä olemista ja ryhmän loppumista Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 1 h Kurkipaperien koristelu 15 min Tauko 45 min Kurkien taittelu 30 min Seuraavan kerran suunnittelu 15 min Purku Tarvikkeet Paperia (taiteltavaa, pehmeää, neliön muotoisia, noin 30 x 30cm, A4 paperit leikattuina käyvät myös) Vesivärejä ja pensseleitä Kultatussi ja hopeatussi Narua ja pitkä parsinneula Teippiä Rauhallista musiikkia taustalle Kuvakortit

112 112 Ryhmäkerran sisältö 2. Kurkipaperien koristelu (1 h) Hei ja mukava nähdä teitä. Tänään on toiseksi viimeinen ryhmäkerta ja tänään jutustellaan oman suunnan löytämisestä ja siitä, että ollaan tässä ryhmässä lennetty yhdessä, vaikka jokaisella on ollut omakin suunta. 1. Tunnelmointikierros (15 min) 1. Jokainen ottaa kuvakortin, joka kuvastaa sitä, mitä ajatuksia tämä ryhmän päättyminen herättää. 2. Käydään kierros korttien avulla. Jäikö viime kerrasta jotain mieleen, josta haluaisitte puhua? 1. Jaetaan jokaiselle paperi. Tarkoituksena on maalata vesivärillä koko paperille rauhaa ja lepoa kuvastava akvarelli. Laitetaan ensin rauhallista musiikkia soimaan taustalle. Voidaan tehdä perhoshengitys -harjoitus Surujen solmut -kerralta. 2. Maalaamisen lomassa jutustellaan, otetaan tunnesanalistat ja tarkastellaan niitä samalla. Missä tilanteissa tarvitsen rauhaa? Missä tilanteissa minun kannattaa rauhoittaa itseäni? Mitkä tunteet ovat sellaisia, että niitä kannattaisi rauhoitella? Mitä sanoja voin sanoa rauhoittuakseen? Mitä muuta voi tehdä rauhoittuakseen? Mitä rauhoittumiskeinoja olette oivaltaneet tässä ryhmässä? 3. Kun paperit on maalattu, ne voidaan laittaa kuivumaan hetkiseksi ja jatkaa jutustelua. Tarvittaessa kuivumista voi nopeuttaa uunissa (+50 ) tai hiustenkuivaajalla. 4. Kun paperit ovat kuivuneet, koristellaan ne laidasta laitaan kulta- tai hopeatussilla piirtämällä esim. pientä omaa Voimaneito-tagia tai muuta symbolia, vaikkapa omia nimikirjaimia. Tauko 15 minuuttia

113 Kurkien taittelu (1 h) 1. Taitellaan yhdessä, taitos kerrallaan, kurki kuvassa olevan ohjeen mukaan. Jos joku taitos on vaikea, ohjaaja auttaa. 2. Kurjet kiinnitetään narusta ryhmätilan kattoon kurkiauraan. Naru laitetaan kurkeen kiinni niin, että toiseen päähän tehdään solmu ja toinen pää vedetään parsinneulalla kurjen läpi (kurjen vatsaan jää taittelussa reikä, josta parsinneulan saa läpi, kuulostaapa hurjalta). Naru kiinnitetään sitten kattoon teipin avulla. 3. Katsellaan yhdessä kurkiauraa. Kurjet kääntyilevät eri suuntiin. Mitäköhän se tarkoittaa? Mitä ajatuksia kurkiaura teissä herättää? Miltä oma kurki näyttää muiden joukossa? Minne tuo aura on menossa? Entä yksittäiset kurjet? 4. Seuraavan kerran suunnittelu (30 min) Suunnitellaan, mitä tehdään seuraavalla kerralla. Viimeisen ryhmäkerran ensimmäinen tunti tehdään nuorten toivomia asioita. Ryhmäkerralla voidaan kokata, tanssia, askarrella, mitä tahansa nuoret haluavat tehdä. 5. Purku (15 min) 1. Käydään lyhyt loppukierros niin, että jokainen tyttö vuorollaan saa kertoa keinon, jonka avulla rauhoittuu. Muut voivat halutessaan kokeilla tätä rauhoittumiskeinoa. 2. Kiitos tästä ryhmäkerrasta. Olen iloinen siitä että ollaan saatu yhdessä tässä ryhmässä kulkea tätä matkaa. Huomaa, että ryhmän loppuminen on joskus nuorille harmittava juttu. Jos olette kuitenkin päättäneet alussa, että ryhmä kestää vain kymmenen kertaa, on tärkeä lopettaa ryhmä siihen. Tämä on yksi turvallisuutta tuova raja ja mahdollistaa luopumisen tunteiden läpikäymisen, joka on murrosiän kuohuissa tärkeä taito.

114 114

115 Voimaneitojen juhla Viimeisellä ryhmäkerralla tarkastellaan Voimaboksiin koottuja asioita ja päätetään ryhmä. Voimaboksi sisältöineen on kuvaus kaikesta siitä moniulotteisuudesta, jota meissä naisissa on. Kauniit ja ikävät asiat, elämänkokemukset, naiseksi kasvaminen ja ystävien tuki. Viimeisellä kerralla juhlistetaan yhdessä naisena olemisen ihanuutta ja sitä miten hieno ryhmä on ollut. Tavoitteet Ryhmässä käytyjen asioiden koostaminen Ryhmän selkeä päätös Aikataulu (3 tuntia) 15 min Tunnelmointikierros 1 h Tyttöjen itse suunnittelemaa puuhaa 15 min Tauko 1 h Kenkälaatikkojen tarkastelu 30 min Ryhmän päättäminen Materiaalit Tyttöjen suunnitelman mukaan tarvikkeita Pöytäliinoja, huiveja, pahveja tai muita alustoja kenkälaatikoista tehtäviin asetelmiin Jokaiselle tytölle kortti ohjaajalta, jossa ohjaaja toivottaa hyvää matkaa Leikkitimantti annettavaksi ohjaajalta jokaiselle Voimaneidolle

116 116 Ryhmäkerran sisältö Tervetuloa tälle viimeiselle ryhmäkerralle. Tosi mukava nähdä teidät kaikki koossa. 1. Tunnelmointikierros (15 min) Kerrotaan ringissä, millä tunnelmilla tullaan tänään ryhmään. Käytetään tunnesanalistoja ja kuvakortteja. Jäikö viime kerralta jotain pohdittavaa? 2. Tyttöjen itse suunnittelemaa puuhaa (1 h) Jos ideoita ei ole tai tekeminen loppuu, voidaan tehdä vaikkapa mustekalapainantaa ja räsynukketanssia. Tanssilla voidaan ilmaista ryhmä päättymistä. Minkälainen liike kuvaa tunnelmaasi tämän ryhmän päättymisestä? Minkälainen liike kuvaa naiseksi kasvamista? Minkälainen liike kuvaa unelmia ja haaveita? Tauko 15 minuuttia 3. Voimaboksien tarkastelu (1 h) 1. Otetaan esiin jokaisen Voimaboksi. Tytöt tekevät omista töistään taidenäyttelyn johonkin kohtaan tilaa. Asetelman alle voi laittaa huivin, pöytäliinan tai värillisen paperin. Asetelmaa tehdessä tarkastellaan ensimmäisellä kerralla postikorttiin kirjoitettuja toiveita. Ovatko ne toteutuneet? Muistakaa ottaa kurjet ja leijat seiniltä mukaan asetelmiin. 2. Kun asetelmat ovat valmiit, kierretään yhdessä pisteeltä toiselle. Pisteellä kukin tyttö saa kertoa omasta boksistaan sen verran kuin haluaa. Ohjaaja voi myös esittää kysymyksiä: Mitä kohtaa oli mukava tehdä? Mitä kohtaa oli vaikea tehdä? Mistä kohdasta olet oikein erityisen ylpeä? Mitä kohtaa aiot vielä pohtia kotona? 3. Anna jokaisen boksin kohdalla neitoselle leikkitimantti ja anna hänen itse sijoittaa se asetelmaansa. Kiitä siitä, että saitte nähdä ja kuulla laatikosta ja siitä, että tyttö oli mukana tässä ryhmässä. Jokainen Voimaboksi on erilainen, kuitenkin meitä kaikkia yhdistää nyt tämä ryhmä. 4. Kerätään tuotokset laitetaan takaisin omiin bokseihin. Keskustellaan, onko turvallista kuljettaa työt kotiin. Jos on pelkoa, että esim. joku koulun pihalla voisi kiusoitella, pakataan boksit huolellisesti vaikka voimapaperiin. 4. Ryhmän päättäminen (30 min) 1. Ohjaaja antaa jokaiselle neitoselle kirjoittamansa kortin. Halataan ja kiitetään tyttöjä oikein paljon siitä, että he ovat olleet tässä ryhmässä mukana. Haikeuden tunteet ovat ihan sallittuja ja pienet itkun tiraukset ok. 2. Lopussa seistään voimapuuringissä ja kiitetään koko ryhmää. Voimaneidot lähetetään lentämään omiin suuntiinsa.

117 117

118 118

119 119

120 120 Kirjallisuus Amnell, G. (1992): Aggressio ja psyykkinen kasvu (katsaus). Duodecim 1992; 108(3):240. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim. Barter, C., McCarry, M., Berridge, D. ja Evans, K. (2009): Partner exploitation and violence in teenage intimate relationships. University of Bristol. Sähköinen julkaisu: research/findings/partner_exploitation_ and_violence_report_wdf70129.pdf. Brusila, P., Hyvärinen, S., Kallio, M., Porras, K. ja Sandberg, K. (2009): Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. Helsinki, Väestöliitto. Cacciatore, R. (2008): Aggression portaat. Helsinki, Opetushallitus. Eichenbaum, S. ja Orbach, L. (1989): Naisten kesken. Rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa. Helsinki, Otava. Fadjukoff, P. (2007). Identity formation in adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research nro 319. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Fredrickson, B. L., Mancuso, R. A., Branigan, C. Ja Tugade, M. M. (2000): The undoing effect of positive emotions. Motiovation and Emotion, Vol. 24, Sähköinen julkaisu: undo_2000.pdf. Gjerstad, E. ja Lesojeff, H. (2009): Lähes puolet tytöistä käyttää väkivaltaa. Tutkimustiedote ja yhteenvetoraportti. Non Fighting Generation. Goldhor-Lerner, H. (1998): Kiukku on voimaa: opas naisille läheisten ihmissuhteiden muuttamiseksi. Helsinki, Otava. Hamarus, P. (2006): Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Hassani, K. F. (2010): Changes in Sexual Behavior and Hormonal Contraceptives Use Among Finnish Adolescents (Muutokset suomalaisten murroikäisten nuorten seksuaalisessa käyttäytymisessä ja hormonaalisen ehkäisyn käytössä). Acta Universitatis Tamperensis; 1536, Tampere, Tampere University Press. Ikonen, P. (1992): Seksuaalisuus, narsismi ja väkivaltaisuus. Duodecim 1992;108(3):247. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim. Isokorpi, T. (2003): Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Hamk/Aktk julkaisuja 1/2003. Juujärvi, P. (2003): A Three-Level Analysis of Reactive Aggression Among Children. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research nro 229. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Kakkonen, M-L. (2006): Intuition and Entrepreneurs. A Phenomenological Study of Managerial Intuition of Finnish Family Entrepreneurs (Intuitio ja yrittäjät. Fenomenologinen tutkimus suomalaisten perheyrittäjien intuitiokokemuksista johtamistyössä). Jyväskylä Studies in Business and Economics, Entrepreneurship nro 49. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Kaukiainen, A. (2003): Social Intelligence as a Prerequisite of Indirect Aggression. Some Manifestations and Concomitants of Covert Forms of Aggression. (Sosiaalinen älykkyys epäsuoran aggression edellytyksenä. Peitetyn ja naamioidun aggression ilmenemismuotoja ja taustatekijöitä). Ann.Univ.Turkuensis B 257. Turku, Turun yliopisto. Kaukua, J. (2007): Avicenna on Subjectivity. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research nro 301. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Kiesiläinen, L. (1998): Vuorovaikutusvastuu. Helsinki, Arator Oy. Kinnunen, M-L. (2005): Allostatic load in relation to psychosocial stressors and health (Allostaattinen kuorma ja sen suhde psykososiaalisiin stressitekijöihin ja terveyteen). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research nro 275. Jyväskylän yliopisto. Kokko, K. (2001): Antecedents and consequences of long-term unemployment (Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoijia ja seurauksia). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 183. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Kokko, S. (2007): Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, no 118. Joensuu, Joensuun yliopisto Kokkonen, M. (2001): Emotion regulation and physical health in adulthood: A longitudinal, personality-oriented approach (Aikuisiän tunteiden säätely ja fyysinen terveys: pitkittäistutkimuksellinen ja persoonallisuuskeskeinen lähestymistapa). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 184. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Kokkonen, M. (2010) Ihastuttavat, vihastuttava tunteet Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä, PS-kustannus. Korpilahti, P. (2007): Lapsen monet reitit kaksikieliseksi haasteita ja mahdollisuuksia. Teoksessa: Latomaa, S. (toim.): Oma kieli kullan kallis Opas

121 121 oman äidinkielen opetukseen. Helsinki, Opetushallitus. Kouluterveyskysely 2010, Helsinki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuusela, M. (2005): Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Jyväskylä, Likes. Lagerspetz, K., Björkqvist, K & Peltonen, T. (1988): Psykologisia tutkimuksia naissukupuolen aggressiivisuudesta II vuotiaiden tyttöjen aggressio. Naistutkimus- Kvinnoforskning 3/89 s Lankinen, M. (2010): Ammattikasvattajille suunnattujen täydennyskoulutusten opetusmateriaali. Laukkanen, M. (2007): Sähköinen seksuaalisuus Tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa. Acta Electronica Universitatis Lappoensis 4. handle/10024/ Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus. Lyyra, P. (2010): Higher-order theories of consciousness: An appraisal and application. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research nro 387. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Malmberg, M. (2010): Yle.fi artikkeli ja väitöksen julkaisutiedote. Teos tulossa julkaisuna: Madonnakonstellaatio. Vanhemman sisaruksen kokemus äidin ja uuden vauvan yhdessäolosta. Turku, Turun yliopisto. Mäkiranta, (2008): Kerrotut kuvat Omaelämäkerralliset valokuvat yksilön, yhteisön ja kulttuurin kohtaamispaikkoina Acta Universitatis Lapponiensis 145. Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus. Määttä, S. (2009): Achievement strategies in adolescence and young adulthood. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 324. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Ojanen, T. (2006): From skill to will: the influence of social goals and schemas on social adjustment in early adolescence. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora 295. Turku, Turun yliopisto. Perheentupa,B-M. (2010): Tietoisuuden tie alkurakkauteen - Väkivalta on ehkäistävissä. Maria Akatemia ry:n Julkaisuja 1. Helsinki, Maria Akatemia. Raevuo, A. (2009): Male eating disorders and related traits : Genetic epidemiological study in Finnish twins Publication of Public Health. Kansanterveystieteen julkaisuja M199. Helsinki, Helsingin yliopisto. Reenkola, E. (2008): Nainen ja viha. Helsinki, Minerva. Reenkola, E. (2010): Voimaneidot-materiaalin kommentointi. Saarikallio, S. (2007): Music as mood regulation in adolescence (Musiikki nuorten tunteiden säätelynä). Jyväskylä Studies in Humanities nro 67, 44s. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Salmela, J. (2006): Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuosina. Chydenius-instituutin tutkimuksia 1/2006. Helsinki. Salmi, V. (2008)(toim.): Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset. Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 246. Helsinki. Salminen, M. (2008): Tunne-etsivä. Kalliolan Nuoret ry:n julkaisuja nro 1. Helsinki. Siitonen J (1999): Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Acta Universitatis Ouluensis, Series herkules.oulu.fi/isbn x/ isbn x.pdf. Oulu, Oulun yliopisto. Siitonen, Juha & Robinson, Heljä (2001): Pohdintaa voimaantumisesta. Teoksessa: Järvisalo, L (toim.) Muutoksen kautta kasvuun. Kotilo ry:n julkaisuja. Skinnari, S. (2000) Pedagoginen rakkaus, Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. Jyväskylä, PS-kustannus. Sääkslahti, A. (2005): Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Studies in Sport, Physical Education and Health nro 104. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto. Virkki, T.(2004): Vihan voima. Toimijuus ja muutos vihakertomuksissa. Jyväskylä, Atena. Tacke U, Kuoppasalmi K, Airaksinen M. (1998): Lääkeriippuvuus ja vieroittaminen. Duodecim 1998;114: Helsinki, Kustannus Oy Duodecim. von der Pahlen, B., Lepistö, J. ja Marttunen, M. (2008): Nuoret, päihteet ja väkivalta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 4/2008. Verkkojulkaisu. Väestöliitto, (2011): nuoret/aggressio/tunteiden_hallinta/ liikennevalomalli/. Yle 2011: sukupuolinen_hairinta_tytoille_arkipaivaa.

122 Liitteet

123 Liite 1 Kirje huoltajalle Nuorenne on osallistumassa Voimaneidot ryhmään, joka kokoontuu osoitteessa: Ryhmäkerrat järjestetään välisenä aikana kello tilassa, Voimaneidot ryhmän tarkoituksena on tukea nuorten tyttöjen oman voiman haltuunottoa. Tytöt oppivat ryhmätyöskentelyn kautta tunnistamaan omia voiman tunteitaan sekä löytävät väyliä ilmaista rakentavalla tavalla voiman ja aggression tunteita. Voimaneidot -ryhmätyöskentelymalliin voitte tutustua osoitteessa tai Voimaneidot -ryhmän ohjaamisesta vastaavat ammattihenkilöt. Tytöille järjestetään henkilökohtainen alkuhaastattelu, jossa yhdessä nuoren kanssa käydään läpi ryhmän tavoitteet ja kokoontumisten aikataulu. Olette tervetulleita halutessanne mukaan tutustumaan ryhmän ohjaajaan. Ryhmä on vapaa ehtoinen ja osallistuminen ei haittaa koulutyötä. Toivottavaa on, että tytöillä on mahdollisuus osallistua jokaiseen ryhmäkertaan. Voimaneidot - ryhmäkertoja on kymmenen ja niiden aiheet ovat: 1. Alkuvoimaa 2. Vanha viisas puu 3. Sydämellinen verkosto 4. Ärjy 5. Vaikeita tunteita 6. Neidon vaakuna 7. Haaveiden leija 8. Surujen solmut 9. Kurkiaura 10. Voimaneitojen juhla Ryhmän yhtenä tavoitteena on, että tytöt oppivat ilmaisemaan omaa tahtoaan. Kun nuoresi ilmaisee kotona omaa tahtoaan, voit tukea häntä seuraavilla tavoilla: 1. Huomioi positiivisesti, että olet kuullut häntä: Hyvä, kun kerroit, mitä tahdot. Kannusta nuorta kertomaan lisää aiheesta. 2. Ohjaa nuorta ilmaisemaan tahtoaan rakentavasti. 3. Ole aikuinen, äläkä provosoidu kun nuori ilmaisee tahtoaan. 4. Harjoittelusta huolimatta nuori tarvitsee edelleen rajoja ja aikuisen tukea. 5. Nuoresi on itsenäistymässä ja hän tekee sen oman voimansa avulla. Tuetaan yhdessä häntä siinä! Uskomme, että ryhmätyöskentely antaa hänelle turvallisen mahdollisuuden tunnistella omaa voimaa, luovuutta ja tahtoaan. Jos teillä on mitä tahansa kysyttävää Voimaneidot ryhmään liittyen, ollaan yhteydessä. Ystävällisin terveisin Yhteystiedot:

124 Liite 2 anteeksiantamus arvokkuus epäoikeudenmukaisuus eteenpäin pyrkivä halu halveksuva harmistunut hellä hempeä himokas ihastunut ikävystynyt inhoava intohimoinen itsenäinen Voimasanat itsevarma ivallinen kateus katkera kiukkuinen kostonhaluinen kunnioittava kyllästynyt kyyninen lannistumaton loukkaava loukkaantunut miehekäs mielihyvä (seksuaalinen) mustasukkainen naisellinen nautinto (seksuaalinen) oikeudenmukainen pettynyt pitkäjänteinen pitkästynyt puolustushaluinen päämäärätietoinen päättäväinen raivostunut rakastava rakastunut riehakas rohkea seksikäs

125 seksuaalinen värinä sinnikäs sisukas sisuuntunut sisältä vihainen suuttunut taistelunhaluinen torjuva tuohtunut turhautunut verevä vihainen vihamielinen voimakastahtoinen vähättelevä välinpitämätön ylpeä äkäinen äreä ärtynyt tympääntynyt uhmakas vapaa vastenmielinen

126 Liite 3 Tunnesanat Voiman tunnesanat Voiman tunnesanat Voiman tunnesanat Ilon tunnesanat Voiman tunnesanat voivat kuulua neljään eri ryhmään: eteenpäin menemisen ja elämän voiman tunteet (rohkeus ja sisukkuus) seksuaalisen voiman ja sukupuolisuuden tunteet (halu ja intohimo) rajan vetämisen ja itsensä suojelun tunteet (suuttumus ja torjuvuus) vallan tavoittelun ja tuhoavuuden tunteet (kostonhalu ja kyynisyys) anteeksiantamus arvokkuus epäoikeudenmukaisuus eteenpäin pyrkivä halu halveksuva harmistunut hellä hempeä himokas ihastunut ikävystynyt inhoava intohimoinen itsenäinen itsevarma ivallinen kateus katkera kiukkuinen kostonhaluinen kunnioittava kyllästynyt kyyninen lannistumaton loukkaava loukkaantunut miehekäs mielihyvä (seksuaalinen) mustasukkainen naisellinen nautinto (seksuaalinen) oikeudenmukainen pettynyt pitkäjänteinen pitkästynyt puolustushaluinen päämäärätietoinen päättäväin en raivostunut rakastava rakastunut riehakas rohkea seksikäs seksuaalinen värinä sinnikäs sisukas sisuuntunut sisältä vihainen suuttunut taistelunhaluinen torjuva tuohtunut turhautunut tympääntynyt uhmakas vapaa vastenmielinen verevä vihainen vihamielinen voimakastahtoinen vähättelevä välinpitämätön ylpeä äkäinen äreä ärtynyt levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut tyytyväinen iloinen huvittunut helpottunut vapaa lämmin rauhallinen

127 nolostunut harmistunut katuva nöyryytetty syyllisyydentuntoinen häpeilevä onnellinen auvoinen ihastunut ylpeä haltioitunut tyydytetty euforinen ekstaattinen hyväksyvä ystävällinen omistautunut arvostava ihaileva jumaloiva uppoutunut antautuva Ilon tunnesanat ikävöivä surullinen haikea synkeä itkuinen murheellinen yksinäinen allapäin apea alakuloinen alavireinen tyhjä iloton epätoivoinen melankolinen itseinhoava kaihoisa Surun tunnesanat pelästynyt avuton hämmentynyt säikähtänyt huolestunut epävarma pakokauhuinen vauhko pelokas arka kauhistunut paniikki kammoava hermostunut huolestunut epäluuloinen järkyttynyt Pelon tunnesanat Häpeän tunnesanat

128 Liite 4 Voimasanojen nelikenttä Eteenpäin meneminen ja elämänvoima Seksuaalinen voima ja sukupuolisuus Nämä tunteet ovat läsnä, kun pyritään saavuttamaan itselle tärkeitä päämääriä tai iloitaan niiden savuttamisesta. Tämän osion voiman tunteet tuovat elämäniloa ja voimaannuttavat. Nämä tunteet ovat läsnä seksuaalisessa kasvussa, oman sukupuolisen identiteetin rakentumisessa sekä parisuhteessa. aikuisen naisen seksuaalinen voima on väkevä. Sen vapautuessa nainen oppii ottamaan vastuuta omasta seksuaalisesta hyvinvoinnistaan. voimasanat Rajan vetäminen ja suojelu Vallan tavoittelu ja tuhoavuus Näitä voiman tunteita joutuu välillä ilmaisemaan voimakkaasti. Ne viestittävät siitä, että rajat on ylitetty tai niitä ollaan ylittämässä. Tämän osion voiman tunteet ovat vaikeita, koska ihmisellä on luontainen halu hyvään. Tunteiden seurauksena saattaa kuitenkin vahingoittaa toista, ellei tunteesta ole tietoinen. Osa näistä tunteista on erilaisia turhaumia ja jotkut saattavat latistaa lähiympäristöstäkin luovuuden ja innostuksen. Voimaneidot/Mari Lankinen

129 Liite 5 Sydämellinen verkosto lapsuus perhe lähimmät ystävät tärkeät sukulaiset kaverit harrastukset koulu Voimaneidot/Mari Lankinen

130

131 Voimaneidot-kirjan kirjoittaja FM Mari Lankinen (s. 1976), terveystiedon opettaja, pari- ja seksuaaliterapeutti on toiminut viimeisten vuosien aikana asiantuntijakouluttajana yhteisöhyvinvointiin ja tunnetaitoihin liittyvissä koulutuksissa muun muassa Suomen Mielenterveysseurassa ja Nuorten Akatemiassa. Vuonna 2008 Lankinen julkaisi yhteistyössä Kalliolan Nuoret ry:n kanssa Tunne-etsivä-opetusmateriaalin peruskoulun ja lukion tunnekasvatukseen.

132 132

133