Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ( ) arviointi Kainuu

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ( ) arviointi Kainuu Yhteenveto

2 Maakuntaohjelmien arvioinnin työvaiheet TYÖVAIHE AJANKOHTA 1. Aloituspalaveri ja suunnittelu Tiedonhankinta Taustamateriaalin läpikäynti Haastattelut Kysely elo-syyskuu Työpajakierros Raportointi Tulosten esittely Lokakuu

3 Aineisto Työpöytätyö Käyty läpi arviointikysymysten kautta maakuntaohjelman vaikuttavuuteen ja tavoitteiden toteutumiseen maakuntien osoittamaa taustamateriaalia ja TOPSUja Kysely Toteutettu kaikkien neljän maakunnan osalta kysely maakuntien osoittamille vastaajille. Muistutettu vastaajia kahteen kertaan. Vastaajajoukko Vastausten määrä Vastausprosentti Kainuu ,7 % Keski-Pohjanmaa ,8 % Lappi ,3 % Pohjois-Pohjanmaa ,5 % Yhteensä ,0 %

4 Aineisto Haastattelut Yhteensä 30 haastattelua. Kustakin maakunnasta 7 9 haastateltavaa. Haastattelun kesto vaihteli 30 minuutista 50 minuuttiin. Haastateltavat Haastateltu Kainuu 8 8 Keski-Pohjanmaa 9 9 Lappi 7 6 Pohjois-Pohjanmaa 7 7 Yhteensä 31 30

5 Maakuntaohjelmien arviointikehikko ARVIOINTINÄKÖKULMAT VAIKUTTAVUUS Ohjelmavalmistelu ja strategiavalinnat Ohjelman ohjaavuus ja toteutuminen YHTEISTYÖ Yhteistyön vahvistaminen Työnjako ja sitoutuminen VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Kansallisten ja EU-periaatteiden mukaan toimiminen sekä toimenpiteet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi ENNAKOINTI JA RESILIENSSI Maakunnallinen toimintamalli ja työ tulevaisuuteen varautumiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi MAAKUNNALLINEN ALUEKEHITTÄMISJÄRJESTELMÄ Uudistustarpeet sekä maakunnan ja maakuntaohjelman tulevaisuus

6 Yhteiset kehittämisehdotukset Pohjois-Suomen maakunnille

7 Yhteiset kehittämisehdotukset Pohjois-Suomen maakunnille 1. Maakunnallinen aluekehittämistyö kohti rullaavaa strategiaprosessia 2. Eroon ylidemokratisoitumisesta valintojen tekemisessä ja osallistumisessa 3. Digiloikka maakuntaohjelmiin 4. Yhteistyötä tulee optimoida, ei maksimoida 5. Vähähiilisyydelle ja ilmastovastuullisuudelle merkitys, maastoutus ja tulkinta joka maakuntaan 6. Ennakointi osaksi jokaisen arkea 7. Strategista otetta vahvemmaksi uudessa maakunnassa

8 Kehittämisehdotukset Kainuulle

9 Kehittämisehdotukset Kainuulle 1. On valintojen aika. Maakuntaohjelmassa on salonkisiistiä sisältöä, mutta se ei auta enää Kainuuta. Keskiverto ja pliisu ei muuta Kainuun kurssia. Kunnianhimoa tarvitaan siinä, että valmistelussa saadaan esiin aitoja valintoja ja kehittämisen kärkiä. Salonkisiistiin soisi säröjä ja useampia sävyjä, kehittäjille vahvasti tunnetta siitä että tehdään kerrankin jotain uutta. Tarvitaan konkreettisia vaihtoehtoja, joita voi hakea ottamalla nykyistä enemmän nuoria mukaan valmisteluun tai antamalla valmistelun vetovastuu ulkopuoliselle. 2. Tarttukaa innostukseen. Kaikkein tärkeintä kehittämisessä ovat idealleen ja työlleen omistautuneet ihmiset. Ohjatkaa ideat suotuisaan suuntaa ja antakaa innostuneelle porukalle kaikki mahdollinen tuki erityisesti henkinen! Viestinnän sävy on kammettava Kainuussa positiiviseksi, samalla on oltava ylpeitä meneillään olevista asioista ja onnistumisista. Mahdollisten karikkojen osoittaminen tai ilkeämielisten jarruttajien torppaaminen auttavat innostuneita tiimejä eteenpäin. Tällaisen kulttuurin ja toimintatavan juurruttaminen kokeilukulttuurista on tärkeää kainuulaiseen kehittämiseen. 3. Luovaa nälkää yhteistyöhön. Kainuussa yhteistyöfoorumit ovat hiipuneet ja kehittäjät tarvitsevat bensaa liekkeihin. Kohtalokkainta kehitykselle on kehittäjien innostuksen hiipuminen. Samalla on päästävä eroon liiasta konsensushakuisuudesta. Konsensusta tärkeämpää on, että idean takana seisova porukka uskoo tosissaan omaan tekemiseensä. Usein ajattelua avartaa, kun yhteistyöhön haetaan aktiivisesti uusia yllättäviä kombinaatiota (nuoret, eläkeläiset, järjestöt).

10 Kehittämisehdotukset Kainuulle 4. Vastuullinen ja visu. Vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden osalta asiat ovat Kainuussa kunnossa, jos aluetta verrataan isompiin väestökeskittymiin. Toisaalta vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden mahdollisuuksiin ei ole osattu riittävästi tarttua. Käytännössä alueella voidaan hakea lähestymistä ja työkalujen Kainuun ongelmiin: esimerkiksi digitaalisuuden avulla vähennetään ihmisten liikkumistarvetta, päivittäinen, helposti rukkaava arki, korostaa kainuulaista kestävää elämäntapaa. 5. Ennakointitalkoot. Eri organisaatioiden on osallistuttava aktiivisemmin ennakointityöhön, että toimintaan saadaan isompi ryhtiliike. Käytännössä tulevaisuusfoorumien toiminta voitaisiin kytkeä yhä tiiviimmäksi osaksi muuta maakuntaohjelmatyötä. Samalla voitaisiin tehdä tarvittavat toimialakohdennukset niin, että kiinnostus ja omistajuus asioilla säilyy. Tällaisella mekanismilla ennakointitieto voitaisiin saattaa systemaattisemmin käyttöön päätöksenteossa. Heikkojen signaalien, haituvien, yhyttäminen maailmalta on kaikkien tehtävä. 6. Sisällöt ensin, rakenne sitten. Tulevaisuuden maakuntaa on rakennettava tarkoituksenmukaisuusperiaatteella resurssit silmällä pitäen. Vaikka nykyisissä maakunnissa on totuttu viemään aluekehittämistä nykyisen rakenteen kautta, uudessa tilanteessa on rohjettava kriittisesti arvioimaan kunkin toimielimen ja asiakirjan merkitystä. Esimerkiksi MYRin toiminta voitaisiin uudessa maakunnassa hoitaa esimerkiksi vahvistetun maakuntahallituksen tai sen nimeämän jaoston kautta.

11 Arviointiaineisto

12 12

13 13

14 Taustatiedot Kyselyyn vastaajia 106 / 345, vastausprosentti 30,7 % 1. Mitä organisaatiota / tahoa edustat? 2. Asema organisaatiossasi? 3. Kuinka hyvin tunnet maakuntaohjelman sisällön asteikolla 1-5? 14

15 Taustatiedot 4. Oletko ollut mukana maakuntaohjelman valmistelussa? 5.Oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa? 6. Valitse alla maakuntaohjelman strategisista valinnoista ne, jotka tunnet parhaiten tai joiden toteutumista haluat arvioida 15 Kyselyyn vastaajia 106 / 345, vastausprosentti 30,7 %

16 Vaikuttavuus: Strategiavalinnat ja ohjelman valmisteluprosessi Vuoden 2016 arviointi (N=106/345): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman valmisteluprosessiin liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta 2. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi 3. Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita 4. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin 5. Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 16

17 Vaikuttavuus: Ohjelman ohjaavuus Vuoden 2016 arviointi (N=106/345): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman vaikuttavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana 2. Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan 3. Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä 4. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys maakunnan edunvalvonnassa 5. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys koko Pohjois-Suomen edunvalvonnassa (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 17

18 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 1: Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Kasvua ja uudistumista elinkeinoja yritystoimintaan 2. Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta 3. Osaavan työvoiman saatavuus 4. Kärkialojen kehittäminen: matkailu ja palvelut 5. Kärkialojen kehittäminen: teknologiateollisuus 6. Kärkialojen kehittäminen: biotalous 7. Kärkialojen kehittäminen: kestävä kaivannaistoiminta 18

19 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 2: Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön Kainuu Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Saavutettavuus 2. Elinkeinoja tukeva aluerakenne ja toimivat palvelut 3. Yhteistyö ja uudistumiskyky 19

20 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 3: Hyvinvoiva Kainuu Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Työelämään kiinnittyminen ja työssä jaksaminen sekä mielekäs tekeminen 2. Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito 3. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen 20

21 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 4: Kainuu-kuva Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Kainuun maineen rakentaminen ja uudistaminen 21

22 Yhteistyö Vuoden 2016 arviointi (N=106/345): Arvioi seuraavia yhteistyöhön liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä 2. Maakuntaohjelma on vahvistanut maakunnan eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista 3. Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen 4. Maakuntaohjelma on vahvistanut ylimaakunnallista yhteistyötä Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 22

23 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi Arvioi seuraavia maakunnalliseen ennakointityöhön ja muutosjoustavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakunnassa on toimiva ennakointijärjestelmä 2. Maakunnassa on valmis toimintamalli äkillisiin muutoksiin reagoimiseksi 3. Maakunnassa toimijoiden kesken vallitsee luottamus 4. Maakuntaohjelma ja sen toteuttaminen perustuu tilannekuvaan ja aluetuntemukseen 5. Maakunnassa on osattu nähdä vaihtoehtoisia mahdollisia tulevaisuuden suuntia 6. Maakunnassa on kohdennettu resursseja tehtyjen valintojen mukaisesti 7. Maakunnassa on onnistuttu muuttamaan laaditut suunnitelmat toiminnaksi 23

24 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi Onko alueen kyky kestää muutoksia ja toipua niistä parantunut maakuntaohjelmatyön myötä? 24

25 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Arvioi, miten nämä periaatteet ovat toteutuneet maakunnallisessa kehittämistyössä seuraavien väittämien kautta asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakunnassa on toimittu kansallisten ilmastotavoitteiden ja vähähiilisyyttä tukevien periaatteiden mukaisesti 2. Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä vähähiilisyyden edistämiseksi 3. Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi 4. Vähähiilisyyden edistäminen ja ilmastovastuullisuus ovat ohjanneet hankkeiden toteuttamista 25

26 Ohjelman valmistelu Laajapohjainen valmistelu, kaikille annettiin mahdollisuus, mutta yritysten ja kolmannen sektorin aktiivisuus vähäistä. Tulevaisuustyötä tehtävä laajemmalla joukolla yllättäviä yhdistelmiä soppaa keittämään. Teemoissa tuttua ja turvallista fokus ja jäntevyys kuitenkin puuttuu, koska pyritään tarjoamaan kaikille jotakin (sillisalaatti). Mahdollistavuus nähdään mukavana. Lopussa on rajauksien paikka. Valintojen tekeminen ei ole huutoäänestystä ja tasajakoa. Ohjelma ei sulje mitään pois hankkeet kuin hankkeet saa sopimaan maakuntaohjelmaan. Kasvueetos kuivuu käytännön toteutuksessa yrityspuoli lamaantunut, aktiivisuus vähäistä. 26

27 Ohjelman vaikuttavuus Ohjelma on kehittämistoimet yhteen kokoava paperi yhteinen tuoteseloste. Maakuntaohjelma on virallinen paperi, joka täytyisi saada elämään. Vaikuttavuus tulee valmisteluprosessin ja hankkeiden kautta. Yhteistyön ohjelma syntyy yhteisesti oivalletusta tulevaisuudesta, ymmärretyistä ja viestityistä tavoitteista, luottamuksesta, sitoutumisesta sekä halusta toimia avoimesti ja jakaa tietoa yhteisistä teoista. Segregaatio etenee maakunnan sisällä, maakuntaohjelmalla ei ole riittävää vääntömomenttia tasapainottaa kehitystä. Megaluokan läpimurrot puuttuvat, paljon pieniä pyrintöjä, joissa positiiviset näkymät hyvällä uralla ollaan. 27

28 Maakunnallinen yhteistyö Tämä arpa ei voita viimeinen oljenkorsi eheyttävä liima. Näkemykset yhteistyön kehittymisestä maalaavat 180 asteen panoraamakuvan. Rahoittajarinki rokkaa! Yhteistyö rahoittajien välillä on tiivistynyt ja näkemykset yhteneväiset. Piirit ovat pienet ja organisaatiota on vähän pienuuden etu näkyy tiiviinä yhteistyönä tutkimus-, koulutus- ja kehittäjätahojen välillä. Kunnat käpertyneet kerälle kosketuspinta kollegoihin ja kehittäjiin olematon. Kaupunkien ja kuntien erilaiset toimintaympäristöt tuovat haasteita yhteistyölle, painitaan kahdessa sarjassa. Maakunta mukana monessa ylialueellinen yhteistyö yleistynyt, vaan kuikuillaanko riittävästi olan yli? Kansainvälinen hankeraha kuumottaa väki vaatii verratonta vipuvoimaa. 28

29 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Voihan vähähiilisyys! Mistä oikeastaan on kyse? Paljon puhetta, vähän tekoja teemat näkyvät ohjelmatasolla, mutta kuinka hyvin käytännön kehittämistyössä? Sitä saa mitä tilaa onko vähähiilisyyttä ja ilmastovastuullisuutta osattu korostaa hankkeiden valinnassa? Mittasuhteet kohdalleen tulisiko vähähiilisyystavoite suhteuttaa maakunnan lähtökohtiin? Korostuvatko vähähiilisyystavoitteet kaupunkialueilla? 29

30 Ennakointi ja resilienssi Rakennemuutokset runnelleet, suoneniskut sumentaneet rahkeet reagointiin rajalliset. Toimialakohtaisia tulevaisuusnäkyjä enää ei roikuta alkutuotannon toimialoissa. Työpaikkakehityksen ja asukasluvun kehittymisen suhteen on oltu ylioptimistisia. Suunnittelussa vedetty vanhoilla pohjilla osa valituista painotuksista päiväysvanhoja (datacenterit). Toimintaympäristö on koko ajan myllerryksessä, ohjelma ei estä siihen reagointia. Ohjelman osumatarkkuus ei aina ole hyvä, mutta on mahdollisuus muokkaantua toteutuksen myötä ohjelma on mahdollistava ja joustava. Versoilla vaalitaan vakautta, munia kerätään useampaan koriin. Ennakointitoiminnasta positiivisia pilkahduksia, systemaattisuus ja kytkentä päätöksentekoon kaipaavat skarppausta. Uskoa koetellaan hidas näivettyminen ja niukat resurssit näivettävät myös ennakointityön merkitystä. 30

31 Maakunnallisen kehittämisen tulevaisuus Suunnitelmallisuutta ja strategista ajattelua ei tule aliarvioida kaukoviisautta on hyvä olla. Kokemus kokeilusta kannustimena, valmista veljeyttä viranomaisten välillä. Hallinto hakekoon uomansa, sisältö sanelee suunnan. Pystyykö Kainuu kantamaan uskottavasti kaiken, tulevalle maakunnalle asetetun, vastuun? Mikä on toisen sukupolven lähipalvelu? Sähköllä siltaa saatavuuteen. Pienten kuntien asema huolestuttaa, mikä on kunnan rooli tulevaisuudessa? Maakuntaohjelma on ohjelmien ohjelma myös tulevaisuudessa strategista ja ohjaavaa roolia on vahvistettava. Tarvitaanko kaikkia a) dokumentteja (suunnitelma, ohjelma, topsu) ja b) toimielimiä (MYR, hallitus) mikä on kevyin mahdollinen rakenne? Maakunta vastaa aluekehittämisen kokonaisuudesta, kunnat elinvoimatehtävistä rahkeidensa mukaan. 31

32 32 HAASTEET KAINUULLE

33 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ Maakuntaohjelma(työ) on liian väritöntä ja mautonta. Keskitietä kulkemalla Kainuu kuihtuu väistämättä. Tekemällä samoja asioita samoilla kokoonpanoilla samalla tavalla kuin ennen saa entistä enemmän entistä. Voisiko ohjelman sisältöjä ja rakennetta sekä termejä ja toimintatapoja tuulettelemalla saada uudenlaista ja rohkeaa otetta maakunnalliseen kehittämiseen ja yhteisen näkemyksen muodostamiseen (vrt. Lappi-sopimus)? 33

34 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Kainuussa ei uskalleta onnistua. Uskaltaako kukaan uskoa ja puhaltaa eloa maakuntaan? Kehittäjien lannistuminen on kuolinisku Kainuulle. Tukehtuuko sanat uusista avauksista ja ennalta arvaamattomista tuloksista huulille jo ennen kuin niitä on ehditty edes sanoa ääneen? Valtaosa vaikuttavuuden iduista kylvetään valmistelussa, jolloin luodaan yhteistä ymmärrystä ja innostusta sekä sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen. Vastustajia ei ole pakko roikottaa kaikessa mukana. 34

35 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Nälkämaan laulua veisataan kyllästymiseen asti. Yhteistyöstä puuttuu uudet duurivoittoisemmat veisut. Onko törmäytysten ja uusien oivallusten paikkoja ja tilaisuuksia riittävästi, joissa myös eri (kehittäjä)tahot saavat bensaa liekkeihin? Voiko maakuntaohjelmatyössä luoda tällaisille tilaisuuksille parempia puitteita? Kuntien tippumiseen kehittämisestä ei ole varaa. Ihanko oikeasti Kainuussa ei tunneta ja tiedetä toisten tekemisistä? 35

36 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus ovat pääosin sivuseikka ohjelman toteutuksessa. Mitkä ovat Kainuun näköiset tavoitteet ja toimet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden eteen, jotta näillä termeillä olisi joku ihmisten ja yritysten arkea koskettava merkitys? 36

37 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ Kainuu kuiskii kuuleeko kukaan? Ennakointityön merkitystä ei ole riittävästi osattu perustella, jotta sitä tehtäisiin muutenkin kuin virkatyönä ja viranomaisten tueksi. Ennakointi on jokaisen päivittäistä työtä. Miten ennakointi voisi olla yhteisen tulevaisuuskuvan jatkuvaa päivittämistä, yhteistä viestintää ja vuorovaikutusta? Ja miten se kanavoituisi ja kumuloituisi päätösten tueksi ja yksilötason ymmärrykseksi? 37

38 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA Uudessa maakunnassa nykyiset maakuntasuunnitelmat, -ohjelmat ja topsut joutavat romukoppaan. Maakunnan on huolehdittava, että jatkossakin on prosesseja, joissa käydään lähtökohtiin, sisältöihin ja tavoitteisin liittyvää keskustelua. Mikä on ns. pienimmän riesan tie jatkossa maakunnallisen virallisen näkemyksen muodostamiseen? Riittäisikö tekemistä kehystämään riittää valtion ja Kainuun neuvottelutuloksena syntyvä sopimus? 38

39 JANNE ANTIKAINEN ELINA AURI VALTTERI LAASONEN TOMMI RANTA Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

40 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI