Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ( ) arviointi Pohjois-Pohjanmaa

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ( ) arviointi Pohjois-Pohjanmaa Yhteenveto

2 Maakuntaohjelmien arvioinnin työvaiheet TYÖVAIHE AJANKOHTA 1. Aloituspalaveri ja suunnittelu Tiedonhankinta Taustamateriaalin läpikäynti Haastattelut Kysely elo-syyskuu Työpajakierros Raportointi Tulosten esittely Lokakuu

3 Aineisto Työpöytätyö Käyty läpi arviointikysymysten kautta maakuntaohjelman vaikuttavuuteen ja tavoitteiden toteutumiseen maakuntien osoittamaa taustamateriaalia ja TOPSUja Kysely Toteutettu kaikkien neljän maakunnan osalta kysely maakuntien osoittamille vastaajille. Muistutettu vastaajia kahteen kertaan. Vastaajajoukko Vastausten määrä Vastausprosentti Kainuu ,7 % Keski-Pohjanmaa ,8 % Lappi ,3 % Pohjois-Pohjanmaa ,5 % Yhteensä ,0 %

4 Aineisto Haastattelut Yhteensä 30 haastattelua. Kustakin maakunnasta 7 9 haastateltavaa. Haastattelun kesto vaihteli 30 minuutista 50 minuuttiin. Haastateltavat Haastateltu Kainuu 8 8 Keski-Pohjanmaa 9 9 Lappi 7 6 Pohjois-Pohjanmaa 7 7 Yhteensä 31 30

5 Maakuntaohjelmien arviointikehikko ARVIOINTINÄKÖKULMAT VAIKUTTAVUUS Ohjelmavalmistelu ja strategiavalinnat Ohjelman ohjaavuus ja toteutuminen YHTEISTYÖ Yhteistyön vahvistaminen Työnjako ja sitoutuminen VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Kansallisten ja EU-periaatteiden mukaan toimiminen sekä toimenpiteet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi ENNAKOINTI JA RESILIENSSI Maakunnallinen toimintamalli ja työ tulevaisuuteen varautumiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi MAAKUNNALLINEN ALUEKEHITTÄMISJÄRJESTELMÄ Uudistustarpeet sekä maakunnan ja maakuntaohjelman tulevaisuus

6 Yhteiset kehittämisehdotukset Pohjois-Suomen maakunnille

7 Yhteiset kehittämisehdotukset Pohjois-Suomen maakunnille 1. Maakunnallinen aluekehittämistyö kohti rullaavaa strategiaprosessia 2. Eroon ylidemokratisoitumisesta valintojen tekemisessä ja osallistumisessa 3. Digiloikka maakuntaohjelmiin 4. Yhteistyötä tulee optimoida, ei maksimoida 5. Vähähiilisyydelle ja ilmastovastuullisuudelle merkitys, maastoutus ja tulkinta joka maakuntaan 6. Ennakointi osaksi jokaisen arkea 7. Strategista otetta vahvemmaksi uudessa maakunnassa

8 Kehittämisehdotukset Pohjois-Pohjanmaalle

9 Kehittämisehdotukset Pohjois-Pohjanmaalle 1. Hyvin valmisteltu on puoliksi valittu. Ohjelmavalmistelussa on annettava tilaa ja aikaa erilaisille näkemyksille sekä alueiden erityispiirteille. Sisällöissä on tähdättävä nykyistä ohjelmaa tiukempiin valintoihin. Käytännössä valmistelussa voidaan samalla jättää rohkeasti asioita ohjelman ulkopuolelle. Pitkistä listauksista on luovuttava. 2. Joko tai mutta ei sekä että. Toimintalinjojen ja kärkiteemojen keskinäistä yhteyttä on tarkennettava. Selvintä olisi, jos ohjelmassa olisi vain jommat kummat. Kärkiteemakohtainen tarkastelu liukuu kohti ilmiöpohjaista tarkastelua, ja jos tätä otetta halutaan vahvistaa, mainio verrokki löytyy naapurista, Lapista. 3. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Laajan ja mahdollistavan ohjelman vaikuttavuus hajoaa sirpalemaisesti projektien kautta eri puolille maakuntaa. Ohjelman tulosten ja vaikutusten osoittamiseksi kannattaa vahvistaa viestintää ja nostaa onnistumisia esiin. Pistemäiset pilkahdukset asettuvat pidemmällä jatkumolla isommalle polulle ja muodostavat laajempia kokonaisuuksia. Syntyvistä poluista on tärkeää saada ajoissa kiinni. 4. Yhyttäkää yhteen! Yhteistyö konkretisoituu käytännön tekemisessä. On suositeltavaa koota teemakohtaisia työryhmiä päivittämään tilannekuvaa ja vahvistamaan yhteistä näkemystä lähitulevaisuuden kehitystarpeista ja - näkymistä. Elinvoimaryhmä toimii tässä malliesimerkkinä. Maakunnallisessa kehittämisessä on tärkeää ennen kaikkea ruokkia foorumeita yhteisen tietoisuuden ja tilannekuvan jatkuvaan päivittämiseen. Uuden maakunnan rakentamista on hyvä käyttää tässä ponnahduslautana vahvempien ja luontevien maakunnallisten foorumien hakemiseen.

10 Kehittämisehdotukset Pohjois-Pohjanmaalle 5. Mistä on kyse? Tästä on kyse. Ilmastovastuullisuuden ja vähähiilisyyden konkretisointi vaatii työtä, että kehittäjät ja päättäjät saavat kiinni, mitä nämä todellisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla tarkoittavat ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat yhteiskunnan ja yritysten uudistumiseen. Vähähiilisyyttä tulee tarkastella kilpailukykytekijänä ja konkreettisesti Pohjois-Pohjanmaan toimijoista, klustereista ja arjesta käsin. 6. Ennakoiden etukenoon. Ennakointitoimintaan on saatu hyvä ryhtiliike nykyisen ohjelman toteutusaikana. Työ vaatii vielä systematisointia ja vahvempaa kytkentää eri seutujen ja organisaatioiden päivittäiseen tekemiseen. Näiltä osin ennakointi tulisi nähdä osana kaikkea tekemistä, ei irrallisena (paperinmakuisena) toimintona, jota maakuntaliitto tekee. 7. Vähemmän on jatkossa enemmän! Niin sivumäärissä kuin toimielimissä. Tekemistä kehystämään riittää hyvin tiivis ja napakka paperi, joka osoittaa maakunnan tahtotilan ja kehittämisen suunnan. Toimielinten osalta tulee harkita MYRin, maakuntahallituksen ja -valtuuston sekä mahdollisten lautakuntien keskinäistä roolia ja tarvetta. Samalla on huolehdittava, että EU:n kumppanuuselimen kriteeri täyttyy. Jatkuva maakunnallinen aktiivinen vuoropuhelu ja ennakointityö on juurrutettava toimintatavaksi, jotta aluetuntemus ja ajantasainen tilannekuva säilyvät.

11 Arviointiaineisto

12

13

14 Taustatiedot Kyselyyn vastaajia 67 / 269, vastausprosentti 24,6 % 1. Mitä organisaatiota / tahoa edustat? 2. Asema organisaatiossasi? 3. Kuinka hyvin tunnet maakuntaohjelman sisällön asteikolla 1-5? 14

15 Taustatiedot 4. Oletko ollut mukana maakuntaohjelman valmistelussa? 5.Oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa? 6. Valitse alla maakuntaohjelman toimintalinjoista ne, jotka tunnet parhaiten tai joiden toteutumista haluat arvioida 15 Kyselyyn vastaajia 67 / 269, vastausprosentti 24,6 %

16 Vaikuttavuus: Strategiavalinnat ja ohjelman valmisteluprosessi Vuoden 2016 arviointi (N=67/269): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman valmisteluprosessiin liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta 2. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi 3. Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita 4. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin 5. Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=43/125): 16

17 Vaikuttavuus: Ohjelman ohjaavuus Vuoden 2016 arviointi (N=67/269): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman vaikuttavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana 2. Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan 3. Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä 4. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys maakunnan edunvalvonnassa 5. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys koko Pohjois-Suomen edunvalvonnassa (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 17

18 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 1: Kilpailukyky ja työllisyys Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). 18 Absoluuttinen: 1. Yrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen 2. Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen 3. Osaamisen kehittäminen 4. Polkuja työelämään 5. ICT- ja ohjelmistoala 6. Perusteollisuuden arvoketjut: kaivos- ja metalliteollisuus sekä puuraaka-aineen jalostaminen 7. Puhtaat teknologiat, ml. energia 8. Terveys- ja hyvinvointialan kehittäminen 9. Biotaloudesta tulevaisuuden mahdollisuus 10. Puurakentamisesta elinvoimaa maakuntaan 11. Maa- ja elintarviketalouden kehittäminen 12. Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana 13. Luovien alojen kasvun tukeminen Suhteellinen:

19 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 2: Hyvinvointi Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Lapsiperheiden tuki 2. Nuoren elämän punainen lanka 3. Hyvä työelämä pohjoisessa 4. Ikääntyvien hyvä elämä 5. Kuntalaiset parempaan kuntoon 6. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 7. Vireyttä luonnosta 19

20 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 3: Aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Tasapainoinen aluerakenne (kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät) 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu voimavarana (energia- ja resurssitehokkuus, vähähiilisyys) 3. Saavutettavuus ja liikennejärjestelmä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksenä 4. Ympäristö ja kestävä luonnonvaratalous laatutekijöiksi 5. Monimuotoisen kulttuurin maakunta Maakunnan palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen

21 Yhteistyö Vuoden 2016 arviointi (N=67/269): Arvioi seuraavia yhteistyöhön liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä 2. Maakuntaohjelma on vahvistanut maakunnan eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista 3. Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen 4. Maakuntaohjelma on vahvistanut ylimaakunnallista yhteistyötä Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 21

22 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi Arvioi seuraavia maakunnalliseen ennakointityöhön ja muutosjoustavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakunnassa on toimiva ennakointijärjestelmä 2. Maakunnassa on valmis toimintamalli äkillisiin muutoksiin reagoimiseksi 3. Maakunnassa toimijoiden kesken vallitsee luottamus 4. Maakuntaohjelma ja sen toteuttaminen perustuu tilannekuvaan ja aluetuntemukseen 5. Maakunnassa on osattu nähdä vaihtoehtoisia mahdollisia tulevaisuuden suuntia 6. Maakunnassa on kohdennettu resursseja tehtyjen valintojen mukaisesti 7. Maakunnassa on onnistuttu muuttamaan laaditut suunnitelmat toiminnaksi 22

23 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi Onko alueen kyky kestää muutoksia ja toipua niistä parantunut maakuntaohjelmatyön myötä? 23

24 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Arvioi, miten nämä periaatteet ovat toteutuneet maakunnallisessa kehittämistyössä seuraavien väittämien kautta asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakunnassa on toimittu kansallisten ilmastotavoitteiden ja vähähiilisyyttä tukevien periaatteiden mukaisesti 2. Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä vähähiilisyyden edistämiseksi 3. Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi 4. Vähähiilisyyden edistäminen ja ilmastovastuullisuus ovat ohjanneet hankkeiden toteuttamista 24

25 Ohjelman valmistelu Valmistelu rakennerahasto-ohjelman vanavedessä massiivinen prosessi, jossa osallistettiin iso joukko osapuolia. Olivatko kaikki relevantit tahot siltikään mukana? Aluenäkökyky hämärtynyt suuren maakunnan erityispiirteet eivät näy ja tule huomioiduksi yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Rakennerahastoteemat vaikuttivat paljon ohjelman valmisteluun, ehkä jopa liikaakin. Mikä on toimintalinjojen ja kärkiteemojen välinen yhteys? Kärkiteemoihin kaivataan terävyyttä, toisaalta laveus on poikaa liikkumavaralle. Suuren maakunnan moniäänisyys kakofoniaa valinnoille. 25

26 Ohjelman vaikuttavuus Kokoaa ja ohjaa enemmän kuin valitsee ja kohdentaa. Lyhyestä virsi kaunis yhteinen tilannekuva, painopistevalinnat, kehittämisresurssien suuntaaminen. Vaikuttavuus ja painoarvo vesittyivät uuden hallitusohjelman myötä, TOPSUlla mahdollisuus tarkennuksiin. Onnistumiset ovat pikemmin torjuntavoittoja kuin eteenpäin menemistä. Maakuntaohjelma on antanut myönteisen sysäyksen moneen pyrintöön logistiikan ja aluerakenteen keskeiset tavoitteet ovat saavutettu (esim. 4-tie, lentoliikenne, pääväylien kunnossapito). Satsaukset hyvinvointiin hykerryttävät. 26

27 Maakunnallinen yhteistyö Maakuntaohjelma on tehty vuorovaikutuksessa, mikä näkyy yhteistyön sujuvuudessa. Hurmos on kovimmillaan ohjelmavalmistelun loppuvaiheessa, käytännön toteutuksessa yhteistyö on maltillisempaa. Yhteinen ymmärrys paranee vain yhdessä keskustelemalla, elinvoimaryhmä erinomaisena esimerkkinä. Maakuntaohjelma kannustaa isoihin, kattaviin hankkeisiin toiminnallisten alueiden tasolla yhteistyö kehittynyt suotuisasti. Jatkossa fokus yhteistoiminnan kehittämiseen, voiko ohjelma olla yhteistyöhön velvoittava? 27

28 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Maakuntaohjelman rooli vähähiilisyydessä vähäinen, toteutuu käytännössä rakennerahasto-ohjelman kautta. Mitämitämitä? Vähähiilisyys vähän hitaasti avautuva teema, joskin noussut tällä ohjelmakaudella parrasvaloihin. Yritykset ymmällään onko osaamisen vai kannustamisen puutetta? Teemat näkyvät, mutta kokeiluympäristöjä ei ole saatu riittävästi käyttöön. Kertyykö kaivattu 25 %? Rakennerahasto-ohjelman rahoitusosuus ja myöntökriteerit EU:n edellytyksiä tiukemmat, löytyykö riittävästi kohteita? 28

29 Ennakointi ja resilienssi Liitto liidaa eteenpäin toimintaympäristön ja osaamisen ennakoinnissa on menty harppauksin eteenpäin. Edelläkävijöitä ERM-suunnitelman laatimisessa. Pohjatyö on tehty hyvin! Valmius reagointiin on, jos uusia iskuja vielä tulee. Tärkeintä on toimiva yhteistyöverkosto ja koetellut toimintamallit. Aluekehittämisen ydinkysymykset varjoissa, seututason organisoituminen puutteellista. Ituja, jotka palvelevat resilienssin kasvattamista ei tasapäistämistä vaan syvällisemmän osaamisen kehittämistä. 29

30 Maakunnallisen kehittämisen tulevaisuus Maakuntaohjelmasta jatkossa aidosti strateginen ja valintoja tekevä paperi ja mielellään lyhyt ja tiivis. Alueiden erityispiirteet tulisi huomioida paremmin bottom up -kehittäminen keskiössä. Valtiolta yhteinen ääni, maakunnan tavoitteet sovitettava yhteen valtion aluekehittämistavoitteiden (ja hallitusohjelman) kanssa. Alueen sisällä roolit ja työnjako tärkeitä tarkkapiirteiset tehtävärajaukset maakunnille, kaupungeille ja kunnille sekä muille toimijoille. Hautajaiset MYRille? Vähemmän on enemmän niin hallintoelimissä kuin papereiden lukumäärässäkin. Vuotaako uusi malli? OKM ohjaus menossa maakuntien ohi suoraan yliopistoihin ja korkeakouluihin. 30

31 HAASTEET POHJOIS-POHJANMAALLE 31

32 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ Valmistelu sujui jo vasurilla. Ohjelma on varma veikkaus varmoilla kertoimilla. Valuiko valmistelupaukut rakennerahasto-ohjelman valmisteluun ja maakuntaohjelman kokoaminen kuitattiin megatyöpajoilla? Alueiden erityispiirteet ovat jääneet ohjelmassa takaalalle ja vaille perusteellista käsittelyä. 32

33 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Ohjelman onnistumiset ovat pieniä pistemäisiä pilkahduksia pikemmin kuin pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksia. Ohjelman laaja sisältö hajauttaa panokset ja vaikuttavuuden lavealle. Positiivista kehitystä tapahtuu monella rintamalla, mutta isot läpimurrot puuttuvat. Vaikuttavuuden parantaminen edellyttäisi tiukempia sisältövalintoja ja huomattavaa panosten kohdentamista. Ovatko uudet avaukset ovat jääneet enemmän puheen ja selvitysten tasolle? 33

34 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Maakunnallinen yhteistyö on pelkkä myytti, tyhjää puhetta vailla sisältöä. Oulun bussi kulkee, mutta onko seututaso tippunut kyydistä? Kasvuvyöhykenäkökulma ovat jäänyt riittämättömälle huomiolle. Isossa ja monikeskuksisessa maakunnassa yhteisten nimittäjien löytäminen on hankalaa. Yhteistyö näyttäytyy intensiivisenä ainoastaan toiminnallisten alueiden tasolla. Valmistelun aikana rakentuva yhteisöllinen huuma laimenee ohjelmatoteutuksessa. Uutta kipinää on vaikea löytää. Onko tiedonvaihtoa alueiden välillä edelleenkään riittävästi? 34

35 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus ovat kehittäjien pakollisia hokemia. Mitkä ovat Pohjois-Pohjanmaan näköiset tavoitteet ja toimet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden eteen, jotta näillä termeillä olisi joku ihmisten ja yritysten arkea koskettava merkitys? 35

36 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ Ennakointijärjestelmä toimii, mutta vaikutuspiiri jää suppeaksi. Maakunnassa on liian monta varjopaikkaa. Ennakointiin on nykyisen ohjelman aikana panostettu ja järjestelmää on saatu kehitettyä. Silti ennakointitoiminta ja sen vaikuttavuus säteilee vain keskuskaupungin alueelle. Seudut ovat pimennossa. Valmiusjoukot on varustettu ja varpaillaan Oulun seudulla, muualla maakunnassa palvelukseenastumismääräyksiä vasta odotellaan. Jääkö norsuja huomaamatta? 36

37 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA Uuteen maakuntaan ei kannata ottaa mitään toimielintä tai dokumenttia annettuna nykyisestä järjestelmästä. Kehittäjien ammattikunta pitäytyy herkästi kiinni tutussa ja turvallisessa. Tahto ja uskallus ei riitä katsoa kokonaisuutta uudesta tulokulmasta. Vaarana on, että aikaikkuna uudistusten tekemiseen sulkeutuu ja järjestelmään jää epätarkoituksenmukaisia elementtejä. 37

38 JANNE ANTIKAINEN ELINA AURI VALTTERI LAASONEN TOMMI RANTA Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

39 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI