Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ( ) arviointi Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ( ) arviointi Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Väliraportti

2 SISÄLLYS ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT. 3 KAINUUN ARVIOINTIHAVAINNOT..8 KESKI-POHJANMAAN ARVIOINTIHAVAINNOT LAPIN ARVIOINTIHAVAINNOT POHJOIS-POHJANMAAN ARVIOINTIHAVAINNOT. 92 2

3 3 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT

4 Maakuntaohjelmien arvioinnin työvaiheet TYÖVAIHE AJANKOHTA 1. Aloituspalaveri ja suunnittelu Tiedonhankinta Taustamateriaalin läpikäynti Haastattelut Kysely elo-syyskuu Työpajakierros Raportointi Tulosten esittely Lokakuu

5 Aineisto Työpöytätyö Käyty läpi arviointikysymysten kautta maakuntaohjelman vaikuttavuuteen ja tavoitteiden toteutumiseen maakuntien osoittamaa taustamateriaalia ja TOPSUja Kysely Toteutettu kaikkien neljän maakunnan osalta kysely maakuntien osoittamille vastaajille. Muistutettu vastaajia kahteen kertaan. Vastaajajoukko Vastausten määrä Vastausprosentti Kainuu ,7 % Keski-Pohjanmaa ,8 % Lappi ,3 % Pohjois-Pohjanmaa ,5 % Yhteensä ,0 % 5

6 Aineisto Haastettelut Yhteensä 30 haastattelua. Kustakin maakunnasta 7-9 haastateltavaa. Haastattelun kesto vaihteli 30 minuutista 50 minuuttiin. Haastateltavat Haastateltu Kainuu 8 8 Keski-Pohjanmaa 9 9 Lappi 7 6 Pohjois-Pohjanmaa 7 7 Yhteensä

7 Maakuntaohjelmien arviointikehikko ARVIOINTINÄKÖKULMAT VAIKUTTAVUUS Ohjelmavalmistelu ja strategiavalinnat Ohjelman ohjaavuus ja toteutuminen YHTEISTYÖ Yhteistyön vahvistaminen Työnjako ja sitoutuminen VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Kansallisten ja EU-periaatteiden mukaan toimiminen sekä toimenpiteet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi ENNAKOINTI JA RESILIENSSI Maakunnallinen toimintamalli ja työ tulevaisuuteen varautumiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi MAAKUNNALLINEN ALUEKEHITTÄMISJÄRJESTELMÄ Uudistustarpeet sekä maakunnan ja maakuntaohjelman tulevaisuus 7

8 8 KAINUUN ARVIOINTIHAVAINNOT

9 9

10 10

11 Taustatiedot Kyselyyn vastaajia 106 / 345, vastausprosentti 30,7 % 1. Mitä organisaatiota / tahoa edustat? 2. Asema organisaatiossasi? 3. Kuinka hyvin tunnet maakuntaohjelman sisällön asteikolla 1-5? 11

12 Taustatiedot 4. Oletko ollut mukana maakuntaohjelman valmistelussa? 5.Oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa? 6. Valitse alla maakuntaohjelman strategisista valinnoista ne, jotka tunnet parhaiten tai joiden toteutumista haluat arvioida 12 Kyselyyn vastaajia 106 / 345, vastausprosentti 30,7 %

13 Vaikuttavuus: Strategiavalinnat ja ohjelman valmisteluprosessi Vuoden 2016 arviointi (N=106/345): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman valmisteluprosessiin liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta 2. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi 3. Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita 4. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin 5. Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 13

14 Vaikuttavuus: Ohjelman ohjaavuus Vuoden 2016 arviointi (N=106/345): Arvioi seuraavia maakuntaohjelman vaikuttavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana 2. Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan 3. Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä 4. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys maakunnan edunvalvonnassa 5. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys koko Pohjois-Suomen edunvalvonnassa (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 14

15 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 1: Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Kasvua ja uudistumista elinkeinoja yritystoimintaan 2. Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta 3. Osaavan työvoiman saatavuus 4. Kärkialojen kehittäminen: matkailu ja palvelut 5. Kärkialojen kehittäminen: teknologiateollisuus 6. Kärkialojen kehittäminen: biotalous 7. Kärkialojen kehittäminen: kestävä kaivannaistoiminta 15

16 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 2: Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön Kainuu Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Saavutettavuus 2. Elinkeinoja tukeva aluerakenne ja toimivat palvelut 3. Yhteistyö ja uudistumiskyky 16

17 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 3: Hyvinvoiva Kainuu Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Työelämään kiinnittyminen ja työssä jaksaminen sekä mielekäs tekeminen 2. Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito 3. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen 17

18 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 4: Kainuu-kuva Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Kainuun maineen rakentaminen ja uudistaminen 18

19 Yhteistyö Vuoden 2016 arviointi (N=106/345): Arvioi seuraavia yhteistyöhön liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä 2. Maakuntaohjelma on vahvistanut maakunnan eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista 3. Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen 4. Maakuntaohjelma on vahvistanut ylimaakunnallista yhteistyötä Vuoden 2013 arviointi (N=62/164): 19

20 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi Arvioi seuraavia maakunnalliseen ennakointityöhön ja muutosjoustavuuteen liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakunnassa on toimiva ennakointijärjestelmä 2. Maakunnassa on valmis toimintamalli äkillisiin muutoksiin reagoimiseksi 3. Maakunnassa toimijoiden kesken vallitsee luottamus 4. Maakuntaohjelma ja sen toteuttaminen perustuu tilannekuvaan ja aluetuntemukseen 5. Maakunnassa on osattu nähdä vaihtoehtoisia mahdollisia tulevaisuuden suuntia 6. Maakunnassa on kohdennettu resursseja tehtyjen valintojen mukaisesti 7. Maakunnassa on onnistuttu muuttamaan laaditut suunnitelmat toiminnaksi 20

21 Maakunnallinen ennakointi ja resilienssi Onko alueen kyky kestää muutoksia ja toipua niistä parantunut maakuntaohjelmatyön myötä? 21

22 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Arvioi, miten nämä periaatteet ovat toteutuneet maakunnallisessa kehittämistyössä seuraavien väittämien kautta asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakunnassa on toimittu kansallisten ilmastotavoitteiden ja vähähiilisyyttä tukevien periaatteiden mukaisesti 2. Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä vähähiilisyyden edistämiseksi 3. Maakuntaohjelmassa on osoitettu riittäviä toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi 4. Vähähiilisyyden edistäminen ja ilmastovastuullisuus ovat ohjanneet hankkeiden toteuttamista 22

23 Ohjelman valmistelu Laajapohjainen valmistelu, kaikille annettiin mahdollisuus, mutta yritysten ja kolmannen sektorin aktiivisuus vähäistä. Tulevaisuustyötä tehtävä laajemmalla joukolla yllättäviä yhdistelmiä soppaa keittämään. Teemoissa tuttua ja turvallista fokus ja jäntevyys kuitenkin puuttuu, koska pyritään tarjoamaan kaikille jotakin (sillisalaatti). Mahdollistavuus nähdään mukavana. Lopussa on rajauksien paikka. Valintojen tekeminen ei ole huutoäänestystä ja tasajakoa. Ohjelma ei sulje mitään pois hankkeet kuin hankkeet saa sopimaan maakuntaohjelmaan. Kasvueetos kuivuu käytännön toteutuksessa yrityspuoli lamaantunut, aktiivisuus vähäistä. 23

24 Ohjelman vaikuttavuus Ohjelma on kehittämistoimet yhteen kokoava paperi yhteinen tuoteseloste. Maakuntaohjelma on virallinen paperi, joka täytyisi saada elämään. Vaikuttavuus tulee valmisteluprosessin ja hankkeiden kautta. Yhteistyön ohjelma syntyy yhteisesti oivalletusta tulevaisuudesta, ymmärretyistä ja viestityistä tavoitteista, luottamuksesta, sitoutumisesta sekä halusta toimia avoimesti ja jakaa tietoa yhteisistä teoista. Segregaatio etenee maakunnan sisällä, maakuntaohjelmalla ei ole riittävää vääntömomenttia tasapainottaa kehitystä. Megaluokan läpimurrot puuttuvat, paljon pieniä pyrintöjä, joissa positiiviset näkymät hyvällä uralla ollaan. 24

25 Maakunnallinen yhteistyö Tämä arpa ei voita viimeinen oljenkorsi eheyttävä liima. Näkemykset yhteistyön kehittymisestä maalaavat 180 asteen panoraamakuvan. Rahoittajarinki rokkaa! Yhteistyö rahoittajien välillä on tiivistynyt ja näkemykset yhteneväiset. Piirit ovat pienet ja organisaatiota on vähän pienuuden etu näkyy tiiviinä yhteistyönä tutkimus-, koulutus- ja kehittäjätahojen välillä. Kunnat käpertyneet kerälle kosketuspinta kollegoihin ja kehittäjiin olematon. Kaupunkien ja kuntien erilaiset toimintaympäristöt tuovat haasteita yhteistyölle, painitaan kahdessa sarjassa. Maakunta mukana monessa ylialueellinen yhteistyö yleistynyt, vaan kuikuillaanko riittävästi olan yli? Kansainvälinen hankeraha kuumottaa väki vaatii verratonta vipuvoimaa. 25

26 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Voihan vähähiilisyys! Mistä oikeastaan on kyse? Paljon puhetta, vähän tekoja teemat näkyvät ohjelmatasolla, mutta kuinka hyvin käytännön kehittämistyössä? Sitä saa mitä tilaa onko vähähiilisyyttä ja ilmastovastuullisuutta osattu korostaa hankkeiden valinnassa? Mittasuhteet kohdalleen tulisiko vähähiilisyystavoite suhteuttaa maakunnan lähtökohtiin? Korostuvatko vähähiilisyystavoitteet kaupunkialueilla? 26

27 Ennakointi ja resilienssi Rakennemuutokset runnelleet, suoneniskut sumentaneet rahkeet reagointiin rajalliset. Toimialakohtaisia tulevaisuusnäkyjä enää ei roikuta alkutuotannon toimialoissa. Työpaikkakehityksen ja asukasluvun kehittymisen suhteen on oltu ylioptimistisia. Suunnittelussa vedetty vanhoilla pohjilla osa valituista painotuksista päiväysvanhoja (datacenterit). Toimintaympäristö on koko ajan myllerryksessä, ohjelma ei estä siihen reagointia. Ohjelman osumatarkkuus ei aina ole hyvä, mutta on mahdollisuus muokkaantua toteutuksen myötä ohjelma on mahdollistava ja joustava. Versoilla vaalitaan vakautta, munia kerätään useampaan koriin. Ennakointitoiminnasta positiivisia pilkahduksia, systemaattisuus ja kytkentä päätöksentekoon kaipaavat skarppausta. Uskoa koetellaan hidas näivettyminen ja niukat resurssit näivettävät myös ennakointityön merkitystä. 27

28 Maakunnallisen kehittämisen tulevaisuus Suunnitelmallisuutta ja strategista ajattelua ei tule aliarvioida kaukoviisautta on hyvä olla. Kokemus kokeilusta kannustimena, valmista veljeyttä viranomaisten välillä. Hallinto hakekoon uomansa, sisältö sanelee suunnan. Pystyykö Kainuu kantamaan uskottavasti kaiken, tulevalle maakunnalle asetetun, vastuun? Mikä on toisen sukupolven lähipalvelu? Sähköllä siltaa saatavuuteen. Pienten kuntien asema huolestuttaa, mikä on kunnan rooli tulevaisuudessa? Maakuntaohjelma on ohjelmien ohjelma myös tulevaisuudessa strategista ja ohjaavaa roolia on vahvistettava. Tarvitaanko kaikkia a) dokumentteja (suunnitelma, ohjelma, topsu) ja b) toimielimiä (MYR, hallitus) mikä on kevyin mahdollinen rakenne? Maakunta vastaa aluekehittämisen kokonaisuudesta, kunnat elinvoimatehtävistä rahkeidensa mukaan. 28

29 29 HAASTEET KAINUULLE

30 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ Maakuntaohjelma(työ) on liian väritöntä ja mautonta. Keskitietä kulkemalla Kainuu kuihtuu väistämättä. Tekemällä samoja asioita samoilla kokoonpanoilla samalla tavalla kuin ennen saa entistä enemmän entistä. Voisiko ohjelman sisältöjä ja rakennetta sekä termejä ja toimintatapoja tuulettelemalla saada uudenlaista ja rohkeaa otetta maakunnalliseen kehittämiseen ja yhteisen näkemyksen muodostamiseen (vrt. Lappi-sopimus)? 30

31 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Kainuussa ei uskalleta onnistua. Uskaltaako kukaan uskoa ja puhaltaa eloa maakuntaan? Kehittäjien lannistuminen on kuolinisku Kainuulle. Tukehtuuko sanat uusista avauksista ja ennalta arvaamattomista tuloksista huulille jo ennen kuin niitä on ehditty edes sanoa ääneen? Valtaosa vaikuttavuuden iduista kylvetään valmistelussa, jolloin luodaan yhteistä ymmärrystä ja innostusta sekä sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen. Vastustajia ei ole pakko roikottaa kaikessa mukana. 31

32 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Nälkämaan laulua veisataan kyllästymiseen asti. Yhteistyöstä puuttuu uudet duurivoittoisemmat veisut. Onko törmäytysten ja uusien oivallusten paikkoja ja tilaisuuksia riittävästi, joissa myös eri (kehittäjä)tahot saavat bensaa liekkeihin? Voiko maakuntaohjelmatyössä luoda tällaisille tilaisuuksille parempia puitteita? Kuntien tippumiseen kehittämisestä ei ole varaa. Ihanko oikeasti Kainuussa ei tunneta ja tiedetä toisten tekemisistä? 32

33 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus ovat pääosin sivuseikka ohjelman toteutuksessa. Mitkä ovat Kainuun näköiset tavoitteet ja toimet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden eteen, jotta näillä termeillä olisi joku ihmisten ja yritysten arkea koskettava merkitys? 33

34 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ Kainuu kuiskii kuuleeko kukaan? Ennakointityön merkitystä ei ole riittävästi osattu perustella, jotta sitä tehtäisiin muutenkin kuin virkatyönä ja viranomaisten tueksi. Ennakointi on jokaisen päivittäistä työtä. Miten ennakointi voisi olla yhteisen tulevaisuuskuvan jatkuvaa päivittämistä, yhteistä viestintää ja vuorovaikutusta? Ja miten se kanavoituisi ja kumuloituisi päätösten tueksi ja yksilötason ymmärrykseksi? 34

35 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA Uudessa maakunnassa nykyiset maakuntasuunnitelmat, -ohjelmat ja topsut joutavat romukoppaan. Maakunnan on huolehdittava, että jatkossakin on prosesseja, joissa käydään lähtökohtiin, sisältöihin ja tavoitteisin liittyvää keskustelua. Mikä on ns. pienimmän riesan tie jatkossa maakunnallisen virallisen näkemyksen muodostamiseen? Riittäisikö tekemistä kehystämään riittää valtion ja Kainuun neuvottelutuloksena syntyvä sopimus? 35

36 36 KESKI-POHJANMAAN ARVIOINTIHAVAINNOT

37 37

38 38

40 Taustatiedot 4. Oletko ollut mukana maakuntaohjelman valmistelussa? 5.Oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa? 6. Valitse alla maakuntaohjelman toimintalinjoista ne, jotka tunnet parhaiten tai joiden toteutumista haluat arvioida 40 Kyselyyn vastaajia 118 / 349, vastausprosentti 33,8 %

41 Vaikuttavuus: Strategiavalinnat ja ohjelman valmisteluprosessi Arvioi seuraavia maakuntaohjelman valmisteluprosessiin liittyviä väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä; 5=täysin samaa mieltä). 1. Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta 2. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi 3. Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita 4. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin 5. Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva (oli vain edellisessä arvioinnissa) Vuoden 2016 arviointi (N=118/349): ): Vuoden 2013 arviointi (N=86/241): 41

43 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 1: Osaava Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: 1. Osaamisen lisääntyminen 2. Innovaatiojärjestelmän kehittyminen 3. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi 4. Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen Suhteellinen: 43

44 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 2: Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Suurteollisuuden toiminnan jatkuvuus 2. Muun teollisuuden ja liiketoiminnan kehittäminen 3. Yrittävä ja elinvoimainen maaseutu 4. Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö 44

45 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 3: Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminen 2. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 3. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten edistäminen 4. Tarpeenmukaisten hyvinvointipalveluiden turvaaminen 5. Elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat 6. Hyvinvointialojen kansainvälistäminen 45

46 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 4: Toimiva Keski-Pohjanmaa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Saavutettavuus 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö 3. Toimiva toimintaympäristö 4. Kansainväliset liikenneverkostot ja saavutettavuus 46

47 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen Maaseutu läpileikkaavana teemana Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: Biotalouden mahdollisuuksien edistäminen 2. Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen 3. Maaseudun yritysten osaamisen, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen 4. Monipuolisen maaseutuyrityskannan kasvun vahvistaminen 5. Tuotannon jatkojalostuksen ja ruokatalouden kehittäminen 6. Paikallislähtöisen kehittämisen edistäminen 7. Maaseudun hyvinvointi sekä asumisen vetovoimaisuus ja edellytykset 8. Maaseudun saavutettavuuden kehittäminen 9. Vesihuollon kehittäminen 10. Työvoima sekä kansainvälisyys

52 Ohjelman valmistelu Pyrkimys eri toimijoiden yhteensaattamisessa oli hyvä, mutta käytäntö jäi vähän laimeaksi, erityisesti yrittäjien osalta. Valmistelussa korostettiin laajaa osallisuutta analyyttisyyden kustannuksella lopputuloksena ohjelman teemat ovat isoja ja ympäripyöreitä. Sekavuutta valmistelussa huutoäänestystä valmisteluvaiheessa Onko ollut halua uudistua? Tutuista teemoista tykätään, mutta fokusointi olisi tarpeen. Taivas rajana tiedottamisessa, modernien viestintäkanavien käyttö mukaan valmistelutyöhön avoimuutta lisäämään. 52

53 Ohjelman vaikuttavuus Maakuntaohjelmalla on saatu aikaan hyvää kierrettä, esim. innovaatioympäristöjen ja osaamisen kehittämisessä. Isot indikaattorit ilahduttavat, vuosien työ tuottaa tulosta. Nykyisen ohjelman vaikuttavuudesta vasta vähän viitteitä. Ohjelma vaikuttaa toiminnan synkronointiin, muut organisaatiot tahdistavat rytminsä ohjelman mukaan tosin rahoituksen toiveessa. 53

54 Maakunnallinen yhteistyö Kehittäjäklaani kokoustaa ja keskustelee, ytimen ulkopuoliset ymmällään yhteistyöpuheesta? Käytännön yhteinen tekeminen tulee hanketasolla, maakuntaohjelma on välillinen tekijä. Yhteistyö on parantunut huomattavasti. Substanssilähtöisyys isoimpana draiverina, teemaryhmät kehystävät tekemistä. Pistemäisiä rajan ylityksiä maakunnan ulkopuolelle, ylimaakunnallinen tekeminen on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. 54

55 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Täh? Vähähiilisyys on haastava ja epämääräisesti määritelty teema. Mikä on vähähiilinen hanke ja mikä ei? Valmisteluruletissa kuula tippuu sattumanvaraisesti mustaan tai punaiseen. Vähähiilisyys ja ilmastovastuu näkyvät lähinnä välillisesti ovat hakuvaiheessa esillä, mutta käytäntö on toinen. Maakuntaohjelman teemat ja painopisteet tukevat vähähiilisyyttä, mutta vähähiilisyys tai ilmastovastuullisuus eivät tavoitteina ole esillä maakuntaohjelmassa. 55

56 Ennakointi ja resilienssi Ennakointi sujunut virkamiesmäisellä poljennolla vanhoja käytäntöjä varjellen. Toisaalta ennakointityötä tehty rakenteista huolimatta. Jotain on täytynyt tehdä oikein! Ennakointityön onnistumista suitsuttavat perustelevat kantaansa alueen menestymisellä vaikeassa taloustilanteessa. Varauduttu jo hyvin varhain nykymurroksiin. Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa onnistuttu. Voiko maakunnan ennakointityö nojata yhteen henkilöön? Sekavuutta ennakointityössä, pallo ja vetovastuu hukassa niin liitolla kuin muillakin organisaatioilla. Silta ennakoinnista toteutukseen hatara, miten parhaiten hyödynnetään käytännön suunnittelussa? Ohjelman väljyys mahdollistaa nopean reagoinnin. Maakunnassa on monipuolinen elinkeinorakenne kaikki munat eivät ole samassa korissa. 56

57 Maakunnallisen kehittämisen tulevaisuus Valtio rahoittajana tuo ankaraa kilpailua kentälle, pärjääkö Keski-Pohjanmaa kilpailussa muita maakuntia vastaan? Uudistus on valtava mahdollisuus maakunnalle, uudistus vietävä maaliin jouhevasti ja jämäkästi. Maakuntaohjelman massakausi, painoarvoa ja strategista otettava vahvistettava uudessa kokonaisuudessa. Eri osien tarpeellisuus ja soveltuvuus analysoitava objektiivisesti, millaisia rakennuspalikoita uuteen maakuntaan kannattaa viedä mukana? 57

58 HAASTEET KESKI-POHJANMAALLE 58

59 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ Valmisteluvaihe tyytyi muuttamaan päivämäärän vanhan ohjelman kanteen. Valmistelussa ei haettu aidosti uusia sisältöjä. Nykyiset sisältövalinnat ovat tylsiä, joskin toimivia. Siksi isompaan sisällölliseen pöllytykseen ei ollut haluja. Ohjelman lopputulos jäi hiomatta. Kansainvälisyys ja älykäs erikoistuminen vain liimattiin lopussa ohjelman päälle. Onko Keski-Pohjanmaalla vaara jäädä jauhamaan aikanaan oikeita asioita liian pitkäksi aikaa? Valmistelun suurin merkitys oli saada toimijajoukko sitoutumaan (uudelleen) jo ennalta tuttuihin teemoihin. 59

60 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Kehittäjillä on maha täynnä makeaa. Menestys on vienyt nälän kunnianhimoisista tavoitteista. Tunnuslukujen suotuisa kehitys on pitkän ja pitkäjänteisen työn tulosta, jossa mukana ovat olleet alueen teollisuus ja muu elinkeinoelämä, kaupungit ja kunnat, kehitysyhtiöt, korkeakoulut ja muut oppilaitokset ja koko maakunta. Riittääkö maakunnassa nälkää menestykseen, kun vihdoin vuosien työn jälkeen päästään nauttimaan työn tuloksista? Maakuntaohjelma kannustaa alueen toimijoita ojentautumaan sisältövalinnoissaan samaan suuntaan. 60

61 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Tiivistynyt yhteistyö sulkee tahtomattaan osaa kehittäjistä ulkopuolelle. Kaikki eivät mahdu samaan ryhmähalaukseen. Yhteistyö ja yksituumaisuus ovat parhaimmillaan kehitystä vauhdittavia draivereita. Pahimmillaan ne kääntyvät joukkotyhmyydeksi, joka estää näkemästä uusia mahdollisuuksia ja uhkia. Pienen piirin kiva herättää ärsytystä ulkopuolisissa onko tämä ansaittua kateutta vai jotain muuta? Maakuntarajat näkyvät kehittämisessä liikaa. Keski- Pohjanmaa on toiminnallisesti yhtä Ylivieskan seudun ja Pietarsaaren seudun kanssa. 61

62 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Maakuntaohjelmalla ja vähähiilisyystavoitteilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Maakuntaohjelma ei tue vähähiilisyyttä. Eivätkä vähähiilisyyden tavoitteet tue maakuntaohjelman toteutusta. Asia kuuluu rakennerahasto-ohjelman toteutukseen. Ovatko vähähiilisyyden kriteerit hankevalinnassa epämääräiset? Ratkaiseeko päivän kunto kirjautuuko hanke vähähiiliseksi vai ei? 62

63 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ Ennakointityö on kehittäjien kupla, eikä ennakointiin ole maakuntaa koskettavaa järjestelmää. Ennakointityön päähuomio on kohdistunut työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiin. Näiden kohdalla työ on ollut systemaattista. Ennakointitoiminta kaipaa kokonaisuutena ryhtiliikkeen ja leveämmät hartiat. Ennakointia tekevät kaikki. Siksi ennakointitietoa pitäisi kerätä laajemmin alueen toimijoilta Tavoittaako maakunnan sisäiset, kansalliset ja kansainväliset heikot ja vahvat signaalit Keski-Pohjanmaan kehittämistoiminnan? 63

64 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA Uudistusta ei tule tehdä vanhassa pitäytyen ja entisiä aikoja muistellen. Hyvä on parhaan pahin vihollinen ihan hyvään ei saa tyytyä, vana uudistuksen avaama muutoksen aikaikkuna kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Uudessa maakunnassa on tarpeen samanaikaisesti vähentää toimielinten ja dokumenttien määrää ja kasvattaa niiden painoarvoa, jotka uudessa järjestelmässä toimivat. 64

65 65 LAPIN ARVIOINTIHAVAINNOT

66 66

67 67

69 Taustatiedot 4. Oletko ollut mukana maakuntaohjelman valmistelussa? 5.Oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa? 6. Valitse alla maakuntaohjelman strategisista valinnoista ne, jotka tunnet parhaiten tai joiden toteutumista haluat arvioida 69 Kyselyyn vastaajia 193 / 453, vastausprosentti 42,3 %

72 Vaikuttavuus: Lappi-sopimuksen tavoitetilan toteutuminen Arvioi, miten Lappi-sopimuksessa asetettu tavoitetila on toteutunut tähän mennessä asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). 1. Lappi-brändi tuo maakuntaamme sijoituksia ja uusia asukkaita 2. Lapissa on työtä ja toimeentuloa 3. Olemme yhdessä askeleen edellä, omilla ratkaisuillamme 4. Palvelurakenteemme lähtee ihmisistä 5. Olemme merkittävä biotalouden maakunta 6. Toimivat yhteytemme palvelevat paikallisia, vierailijoita ja arktista ulottuvuutta 7. Lapin aluerakenne kehittyy tukien koko maakuntaa 72

73 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen Strateginen valinta 1: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman strategiset tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Luonnonvarojen sekä arktisen olosuhdeosaamisen kestävä hyödyntäminen uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä 2. Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä 3. Metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä 4. Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin 5. Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa lappilainen elää visusti ja viisaasti Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja

74 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen Strateginen valinta 2: Rakennemuutokseen vastaaminen tehemä pois Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman strategiset tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla 2. Älykäs erikoistuminen nojaa arktisuuteen, perinteisiin aloihin sekä kasvualoihin 3. Lapissa toimii vuorovaikutteinen oppimisverkosto, joka tarjoaa laadukasta ja kysyntälähtöistä koulutusta 74

75 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen Strateginen valinta 3: Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman strategiset tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä 2. Lentoliikenne, raideliikenne ja maantiet sekä satamat - yhteydet tänne ja täältä 3. Virtuaalisuus lappilaisen elämäntavan turvaajaksi 75

80 Ohjelman valmistelu Kuuma nokipannu houkuttelee tutut koolla tulilla, vieraammat värjöttelevät varjoissa Osallista, osallistu! Vaan jos aihe ei puhuttele? Työ tekijäänsä kiittää ohjelma todettu toteuttamiskelpoiseksi ja haaveilu heivattu hiivattiin Sisältöjen kantokyky riittää pitkälle tulevaisuuteen, uusia mahdollisuuksia haettava aktiivisesti 80

81 Ohjelman vaikuttavuus Sopimuksellisuus jämäköittänyt yhteistä tahtotilaa, sitoutuminen vaatii sinnikkyyttä ja seurantaa Onnistumiset saattavat jäädä moniäänisyyden alle laajassa maakunnassa on vaikea miellyttää kaikkia Maakuntaohjelma mukana mahdollistajana onnistumisia isoista investoinneista (lentoliikenne, 4-tie) innovatiivisiin ituihin (mm. biotalous, luonnontuoteala, digitalisaatio) Tymäkästä tahtotilasta totisiin tekoihin vaikuttavuutta parantavat prosessin aikana muodostuva yhteinen näkemys Lapille tärkeistä asioista ja toisaalta konkreettiset, toteuttamiskelpoiset toimenpiteet 81

82 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus EU-jargonia parhaimmillaan, skeptikot epäilevät aitoja vaikutuksia Ylevät tavoitteet ymmärretään, kehotukset konkretisoituvat kehittämishankkeissa Ison ja pienen politiikan ristiriita näkyy, jääkö kuitenkin marginaaliin kokonaisuutena? 82

83 Maakunnallinen yhteistyö Positiivarit hehkuttavat yhteistyön syventymistä, tehtävien ja roolien täsmentymistä ja yleisen luottamuksen vahvistumista Negatiivarit nollaavat maakuntaohjelman merkityksen yhteistyön kehittämisessä, absoluuttista nollapistettä lähestyvät näkevät ohjelman jopa lisänneen eripuraa ja omaan napaan tuijottelua Kaksin aina kaunihimpi, kaupunkien kina käännettävä kumppanuudeksi Suuri alue murenee silpuksi, yhteisiä nimittäjiä vaikea tunnistaa Mako maistuu kehittäjille, kunnat kursailevat kummastellen Maakuntarajat rajaavat kehittämistä, joskin rajan yli huutelua tehdään aiempaa enemmän 83

84 Ennakointi ja resilienssi Lapin luotsi toimii kuin rasvattu, säilyttääkö lokomotiivi herkkyyden muutoksille ja uusille tuulille? Katse eteen - päin! Peräpeiliin tuijottelu sokaisee tulevat kehitysnäkymät Ennakointitoiminta edesauttaa klusterikehittämistä, yleisemmällä tasolla hyödyntäminen ontuu Sydänkohtaus vaatii vuosien työn äkilliset rakennemuutokset eivät todellisuudessa ole niin äkillisiä Voidaanko rahoitusta pitää varalla vai onko parempi kiinnittää resurssit aktiiviseen uudistamiseen (ja rakennemuutoksen vauhdittamiseen)? Pienyritysvaltaisuus puskurina poikkeamille 84

85 Lapin maakunnallisen kehittämisen tulevaisuus Uudistus utuinen, voimat valjastettava pohtimaan uutta asetelmaa Riittääkö rohkeus ja kantti kehittää nykyistä järjestelmää? Uudistuksen varjolla siihen avautuu aito mahdollisuus. Onnistuuko maakunta houkuttelemaan päättäjät kyläkisoista piirisarjaan 10 hyvää ja 100 kaunista: tulevan maakuntaohjelman tulisi olla strateginen, vaikuttava, ohjaava, kattava, joustava, valintoja tekevä, konkreettinen, tiivis, selkeä, Eli millainen sen tulisi olla? Kumileimasimesta piparkakkumuotiksi MYRin strategista roolia vahvistettava Napanuora kuntien ja maakunnan välillä katkeaa hajoaako maakunnallinen edunvalvonta itsenäisten kuntien hunnilaumaksi? 85

86 86 HAASTEET LAPILLE

87 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ Lapissa on tartuttu etunenässä kiinni ilmiöpohjaiseen ja sopimusperusteiseen maakunnalliseen kehittämiseen. Strategian sisältöön on silti jäänyt pitkät (tutut) listat ja lorut ilman riittävää kytkentää ilmiöihin. Onko ilmiöpohjainen tapa tarkastella Lapin kehittämistä murtanut vielä sektoriajattelua, selkiyttänyt kehittämistyötä ja pitkiä listoja? Onko sopimusperusteisuus lisännyt käytännössä Lapin eri tahojen sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen? 87

88 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Maakuntaohjelma ei ole the paperi. Vaikuttavuus syntyy jalkatyöstä ja kehittämistarpeiden ymmärryksestä, ei pakollisista rutiinirituaaleista. Valtaosa vaikuttavuudesta syntyy ohjelmaa valmisteltaessa ei toteutusaikana. Miten voisi jatkossa kytkeä mm. kuntien ja yritysten tekemistä vahvemmin osaksi maakuntaohjelmaa? Onko hanketoimijoiden aktiivinen osallistuminen ohjelman valmisteluprosessiin pelkkää edunvalvontaa vai aidosti yhteisen lappilaisen edun tavoittelua? 88

89 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Lapissa yhteistyö toimii tuttujen kesken. Jättääkö vahvat ja hyvin toimivat foorumit sekä eteenpäin rullaava maakunnallinen kehittäminen liian monta sokeaa pistettä ja ulkopuolisia näkökulmia huomiotta? 89

90 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus on pakollista ylätason puhetta korulauseita, maalattuja haavekuvia horisontissa ja hanketekninen rasti ruutuun. Pitäisikö vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus olla vakavammin otettava ja selkeämmin Lapin kannalta auki purettu tavoite? Voisiko arktista edelläkävijyyttä vahvistaa proaktiivisemmin, ei odottelemalla että pohjoinen ulottuvuus alkaa trendinä korostua? Onko vähähiilisyyden eteen purettavissa riittävän helppoja, ymmärrettäviä tekoja sekä houkuttelevia tulevaisuuskuvia? Tiedolla ja ymmärryksellä johtamista? 90

91 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ Ennakointitoimintaa tehdään hyvin hallinnon ja maakunnan kehittäjien, ei koko Lapin tueksi. Miten ennakointi voisi olla, yhteisen tulevaisuuskuvan jatkuvaa päivittämistä, yhteistä viestintää ja vuorovaikutusta sekä kanavoitua ja kumuloitua yksilötason ymmärrykseksi? Onko ennakointiverkosto aidosti ennakointiverkosto ja uudistuu jatkuvasti? Onko riittävästi ulkopuolisia (signaaleja ja herättelyjä), eikä vain sisäpiirin keskustelukerho? Onko riittävän systemaattista? 91

92 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA Lappi ei pärjää omillaan. Rakennetaanko tulevaisuuden maakuntaa ja rakenteita katsoen riittävästi maakuntarajojen ulkopuolelle? Hyödynnetäänkö hanketoiminnassa riittävästi maakunnan ulkopuolisia verkostoja ja osaamista? 92

93 93 POHJOIS-POHJANMAAN ARVIOINTIHAVAINNOT

95 Taustatiedot 4. Oletko ollut mukana maakuntaohjelman valmistelussa? 5.Oletko ollut toteuttamassa maakuntaohjelmaa? 6. Valitse alla maakuntaohjelman toimintalinjoista ne, jotka tunnet parhaiten tai joiden toteutumista haluat arvioida 95 Kyselyyn vastaajia 67 / 269, vastausprosentti 24,6 %

98 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 1: Kilpailukyky ja työllisyys Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). 98 Absoluuttinen: 1. Yrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen 2. Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen 3. Osaamisen kehittäminen 4. Polkuja työelämään 5. ICT- ja ohjelmistoala 6. Perusteollisuuden arvoketjut: kaivos- ja metalliteollisuus sekä puuraaka-aineen jalostaminen 7. Puhtaat teknologiat, ml. energia 8. Terveys- ja hyvinvointialan kehittäminen 9. Biotaloudesta tulevaisuuden mahdollisuus 10. Puurakentamisesta elinvoimaa maakuntaan 11. Maa- ja elintarviketalouden kehittäminen 12. Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana 13. Luovien alojen kasvun tukeminen Suhteellinen:

99 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 2: Hyvinvointi Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Lapsiperheiden tuki 2. Nuoren elämän punainen lanka 3. Hyvä työelämä pohjoisessa 4. Ikääntyvien hyvä elämä 5. Kuntalaiset parempaan kuntoon 6. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 7. Vireyttä luonnosta 99

100 Vaikuttavuus: Ohjelman toteutuminen TL 3: Aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö Arvioi, miten hyvin maakuntaohjelman toimintalinjan tavoitteet ovat toteutuneet asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti; 5=erittäin hyvin). Absoluuttinen: Suhteellinen: 1. Tasapainoinen aluerakenne (kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät) 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu voimavarana (energia- ja resurssitehokkuus, vähähiilisyys) 3. Saavutettavuus ja liikennejärjestelmä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksenä 4. Ympäristö ja kestävä luonnonvaratalous laatutekijöiksi 5. Monimuotoisen kulttuurin maakunta Maakunnan palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen

105 Ohjelman valmistelu Valmistelu rakennerahasto-ohjelman vanavedessä massiivinen prosessi, jossa osallistettiin iso joukko osapuolia. Olivatko kaikki relevantit tahot siltikään mukana? Aluenäkökyky hämärtynyt suuren maakunnan erityispiirteet eivät näy ja tule huomioiduksi yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Rakennerahastoteemat vaikuttivat paljon ohjelman valmisteluun, ehkä jopa liikaakin. Mikä on toimintalinjojen ja kärkiteemojen välinen yhteys? Kärkiteemoihin kaivataan terävyyttä, toisaalta laveus on poikaa liikkumavaralle. Suuren maakunnan moniäänisyys kakofoniaa valinnoille. 105

106 Ohjelman vaikuttavuus Kokoaa ja ohjaa enemmän kuin valitsee ja kohdentaa. Lyhyestä virsi kaunis yhteinen tilannekuva, painopistevalinnat, kehittämisresurssien suuntaaminen. Vaikuttavuus ja painoarvo vesittyivät uuden hallitusohjelman myötä, TOPSUlla mahdollisuus tarkennuksiin. Onnistumiset ovat pikemmin torjuntavoittoja kuin eteenpäin menemistä. Maakuntaohjelma on antanut myönteisen sysäyksen moneen pyrintöön logistiikan ja aluerakenteen keskeiset tavoitteet ovat saavutettu (esim. 4-tie, lentoliikenne, pääväylien kunnossapito). Satsaukset hyvinvointiin hykerryttävät. 106

107 Maakunnallinen yhteistyö Maakuntaohjelma on tehty vuorovaikutuksessa, mikä näkyy yhteistyön sujuvuudessa. Hurmos on kovimmillaan ohjelmavalmistelun loppuvaiheessa, käytännön toteutuksessa yhteistyö on maltillisempaa. Yhteinen ymmärrys paranee vain yhdessä keskustelemalla, elinvoimaryhmä erinomaisena esimerkkinä. Maakuntaohjelma kannustaa isoihin, kattaviin hankkeisiin toiminnallisten alueiden tasolla yhteistyö kehittynyt suotuisasti. Jatkossa fokus yhteistoiminnan kehittämiseen, voiko ohjelma olla yhteistyöhön velvoittava? 107

108 Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus Maakuntaohjelman rooli vähähiilisyydessä vähäinen, toteutuu käytännössä rakennerahasto-ohjelman kautta. Mitämitämitä? Vähähiilisyys vähän hitaasti avautuva teema, joskin noussut tällä ohjelmakaudella parrasvaloihin. Yritykset ymmällään onko osaamisen vai kannustamisen puutetta? Teemat näkyvät, mutta kokeiluympäristöjä ei ole saatu riittävästi käyttöön. Kertyykö kaivattu 25 %? Rakennerahasto-ohjelman rahoitusosuus ja myöntökriteerit EU:n edellytyksiä tiukemmat, löytyykö riittävästi kohteita? 108

109 Ennakointi ja resilienssi Liitto liidaa eteenpäin toimintaympäristön ja osaamisen ennakoinnissa on menty harppauksin eteenpäin. Edelläkävijöitä ERM-suunnitelman laatimisessa. Pohjatyö on tehty hyvin! Valmius reagointiin on, jos uusia iskuja vielä tulee. Tärkeintä on toimiva yhteistyöverkosto ja koetellut toimintamallit. Aluekehittämisen ydinkysymykset varjoissa, seututason organisoituminen puutteellista. Ituja, jotka palvelevat resilienssin kasvattamista ei tasapäistämistä vaan syvällisemmän osaamisen kehittämistä. 109

110 Maakunnallisen kehittämisen tulevaisuus Maakuntaohjelmasta jatkossa aidosti strateginen ja valintoja tekevä paperi ja mielellään lyhyt ja tiivis. Alueiden erityispiirteet tulisi huomioida paremmin bottom up -kehittäminen keskiössä. Valtiolta yhteinen ääni, maakunnan tavoitteet sovitettava yhteen valtion aluekehittämistavoitteiden (ja hallitusohjelman) kanssa. Alueen sisällä roolit ja työnjako tärkeitä tarkkapiirteiset tehtävärajaukset maakunnille, kaupungeille ja kunnille sekä muille toimijoille. Hautajaiset MYRille? Vähemmän on enemmän niin hallintoelimissä kuin papereiden lukumäärässäkin. Vuotaako uusi malli? OKM ohjaus menossa maakuntien ohi suoraan yliopistoihin ja korkeakouluihin. 110

111 HAASTEET POHJOIS-POHJANMAALLE 111

112 MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELU JA SISÄLTÖ Valmistelu sujui jo vasurilla. Ohjelma on varma veikkaus varmoilla kertoimilla. Valuiko valmistelupaukut rakennerahasto-ohjelman valmisteluun ja maakuntaohjelman kokoaminen kuitattiin megatyöpajoilla? Alueiden erityispiirteet ovat jääneet ohjelmassa takaalalle ja vaille perusteellista käsittelyä. 112

113 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Ohjelman onnistumiset ovat pieniä pistemäisiä pilkahduksia pikemmin kuin pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksia. Ohjelman laaja sisältö hajauttaa panokset ja vaikuttavuuden lavealle. Positiivista kehitystä tapahtuu monella rintamalla, mutta isot läpimurrot puuttuvat. Vaikuttavuuden parantaminen edellyttäisi tiukempia sisältövalintoja ja huomattavaa panosten kohdentamista. Ovatko uudet avaukset ovat jääneet enemmän puheen ja selvitysten tasolle? 113

114 MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Maakunnallinen yhteistyö on pelkkä myytti, tyhjää puhetta vailla sisältöä. Oulun bussi kulkee, mutta onko seututaso tippunut kyydistä? Kasvuvyöhykenäkökulma ovat jäänyt riittämättömälle huomiolle. Isossa ja monikeskuksisessa maakunnassa yhteisten nimittäjien löytäminen on hankalaa. Yhteistyö näyttäytyy intensiivisenä ainoastaan toiminnallisten alueiden tasolla. Valmistelun aikana rakentuva yhteisöllinen huuma laimenee ohjelmatoteutuksessa. Uutta kipinää on vaikea löytää. Onko tiedonvaihtoa alueiden välillä edelleenkään riittävästi? 114

115 VÄHÄHIILISYYS JA ILMASTOVASTUULLISUUS Vähähiilisyys ja ilmastovastuullisuus ovat kehittäjien pakollisia hokemia. Mitkä ovat Pohjois-Pohjanmaan näköiset tavoitteet ja toimet vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden eteen, jotta näillä termeillä olisi joku ihmisten ja yritysten arkea koskettava merkitys? 115

116 MAAKUNNALLINEN ENNAKOINTITYÖ Ennakointijärjestelmä toimii, mutta vaikutuspiiri jää suppeaksi. Maakunnassa on liian monta varjopaikkaa. Ennakointiin on nykyisen ohjelman aikana panostettu ja järjestelmää on saatu kehitettyä. Silti ennakointitoiminta ja sen vaikuttavuus säteilee vain keskuskaupungin alueelle. Seudut ovat pimennossa. Valmiusjoukot on varustettu ja varpaillaan Oulun seudulla, muualla maakunnassa palvelukseenastumismääräyksiä vasta odotellaan. Jääkö norsuja huomaamatta? 116

117 TULEVAISUUDEN MAAKUNTA Uuteen maakuntaan ei kannata ottaa mitään toimielintä tai dokumenttia annettuna nykyisestä järjestelmästä. Kehittäjien ammattikunta pitäytyy herkästi kiinni tutussa ja turvallisessa. Tahto ja uskallus ei riitä katsoa kokonaisuutta uudesta tulokulmasta. Vaarana on, että aikaikkuna uudistusten tekemiseen sulkeutuu ja järjestelmään jää epätarkoituksenmukaisia elementtejä. 117

118 JANNE ANTIKAINEN ELINA AURI VALTTERI LAASONEN TOMMI RANTA Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Näytä lisää