URASEURANTARAPORTTI. Urapalvelut. TKK, Innovaatiokeskus. Joulukuu

Transkriptio

1 URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneiden DIA tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta valmistumisen jälkeen Urapalvelut TKK, Innovaatiokeskus Joulukuu

2 Sisältö Tutkimuksen taustaa... 2 Työtilanne valmistumishetkellä... 4 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen... 6 Työttömyys... 7 Kyselyhetken työllisyystilanne... 8 Koulutukseen osallistuminen...10 Palkka...11 Tyytyväisyys työhön...11 Korkeakoulututkinnon merkitys työelämässä...12 Arkkitehtuuri...14 Elektroniikka ja sähkötekniikka...24 Kemian tekniikka...30 Konetekniikka...36 Maanmittaustiede...41 Maisema arkkitehtuuri...47 Materiaali ja kalliotekniikka...51 Puunjalostustekniikka...57 Rakennus ja ympäristötekniikka...62 Sähkö ja tietoliikennetekniikka...68 Teknillinen fysiikka...73 Tietotekniikka...80 Tietoliikennetekniikka...85 Tuotantotalous

3 Tutkimuksen taustaa Akateemisten ura ja rekrytointipalvelujen Aarresaari verkosto seuraa aktiivisesti akateemisten sijoittumista työelämään. Uraseurantatutkimus on Aarresaari verkoston kehittämä tutkimusmalli, jolla kartoitetaan korkeakoulutettujen työuria viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Valtakunnallisen uraseurannan avulla hankitaan tietoa työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Uraseurantatutkimus toteutettiin vuonna 2008 viidettä kertaa. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna 2003 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Tutkimukseen osallistui 18 yliopistoa. TKK osallistui tutkimukseen ensimmäistä kertaa vuonna TKK:n urapalvelut koordinoi tutkimusta TKK:n osalta. Valtakunnallisen uraseurannan koordinaatioyksikkönä toimi Tampereen yliopiston ura ja rekrytointipalvelut. Vastausten tallennus suoritettiin keskitetysti Tampereen yliopiston tilastotieteen yksikössä. Tämä raportti perustuu Tampereen yliopiston tilastotieteen laitoksen työstämään raakadataan. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan tarkastella koulutusohjelmittain, yliopistoittain sekä aloittain. Tämä raportti on ensimmäinen kooste tutkimuksen tuloksista TKK:n osalta ja sen tavoitteena on antaa yleiskuva vuonna 2003 DIA tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Kyselyn tulokset julkaistaan valtakunnallisesti osoitteessa Uraseuranta toteutettiin postikyselynä, jonka rinnalla käytettiin myös verkkokyselyä. Kyselylomake kehiteltiin yliopistojen yhteistyönä. Kysely suoritettiin kaikissa yliopistoissa/korkeakouluissa alkusyksynä (v. 2008) muutaman viikon aikana, jotta eri yliopistojen kokoamien tietojen kesken saataisiin riittävä vertailukelpoisuus. Kyselyn tulokset saatiin keväällä Kyselyyn vastasi yhteensä henkilöä. Teknillisen korkeakoulun opiskelijarekisteristä kerättiin vuonna 2003 diplomi insinöörin, arkkitehdin ja maisema arkkitehdintutkinnon suorittaneet henkilöt. Valmistuneiden osoitteet tilattiin väestörekisteristä. Opiskelijarekisteristä saatavat taustatiedot ja vastaukset yhdistettiin toisiinsa kyselylomakkeiden numerosarjan avulla. Vuonna 2003 Teknillisestä korkeakoulusta valmistui 953 diplomi insinööriä, arkkitehtia ja maisemaarkkitehtia. Uraseurantakysely lähetettiin 902 henkilölle, joiden osoitetiedot löytyivät väestörekisteristä 1 (94,6 % vuonna 2003 valmistuneista). Verkkolomakkeella kyselyyn vastasi 45,7 % vastaajista. Kyselyyn vastasi yhteensä 505 henkilöä 2, joten vastausprosentti oli 53. Taulukosta 1 ilmenee vastausten lukumäärät 1 20 henkilön osoitetietoja ei ollut saatavissa ja 31 kyselyä palautui virheellisen osoitetiedon takia. 2 Yksi vastaajista oli suorittanut kaksi tutkintoa, joten luku olisi 506, jos yksi tuplavastaus otetaan huomioon. 2

4 sekä vastausprosentit koulutusohjelmittain 3. Informaatioverkojen ja kiinteistötalouden koulutusohjelmat on jätetty raportin jakaumista pois havaintojen vähäisyyden (<5) takia. Taulukko 1. DIA tutkintojen lukumäärä sekä vastausprosentit koulutusohjelmittain Koulutusohjelma Valmistuneet Vastaajat Vastaus % Arkkitehtuuri (ARK) ,1 Automaatio ja systeemitekniikka (AUT) ,2 Elektroniikka ja sähkötekniikka (EST) ,6 Informaatioverkostot (INF) Kemian tekniikka (KEM) ,9 Kiinteistötalous (KTA) ,0 Konetekniikka (KON) ,0 Maanmittaus (MAA) ,5 Maisema arkkitehtuuri (MAR) ,8 Materiaali ja kalliotekniikka (MAK) ,2 Puunjalostustekniikka (PUU) ,1 Rakennus ja ympäristötekniikka (RYK) ,7 Sähkö ja tietoliikennetekniikka (SÄH) ,4 Teknillinen fysiikka (TFY) ,7 Tietoliikennetekniikka (TLT) ,0 Tietotekniikka (TIK) ,2 Tuotantotalous (TUO) ,9 Yhteensä ,5 Vastaajista 73 % oli miehiä ja 27 % naisia. Suurin osa (72 %) vastaajista oli valmistuessaan iältään vuotta. 3 Raportissa käytetään termiä koulutusohjelma, joka oli käytössä vuonna Kaikkien vastaajien taustatietoja (esim. koulutusohjelma) ei ole pystytty selvittämään. Tästä syystä Taulukossa 1 vastaajien määrä on

5 Seuraavassa on esiteltynä tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia aluksi kaikkien koulutusohjelmien osalta ja myöhemmin koulutusohjelmittain. Työtilanne valmistumishetkellä Valmistumishetkellä 79 % vastaajista oli työssä. Vastaajista 12 % oli valmistuessaan työttömiä. Muut vastaajat opiskelivat päätoimisesti toista tutkintoa (5 % ), työskenteli apurahalla (2 %), olivat perhevapaalla (1 %) tai jokin muu syy vaikutti työllisyystilanteeseen (2 %). Työttömyys oli korkein maanmittaustieteiden sekä materiaali ja kalliotekniikan diplomi insinööreiden kesken (25 % ja 22 % valmistuneista oli työttömiä työnhakijoita valmistumishetkellä). Arkkitehdeistä valmistumishetkellä oli työttöminä ainoastaan 4 % ja automaatio ja systeemitekniikan diplomiinsinööreistä ei ollut työttöminä kukaan. Kuvio 1. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä koulutusohjelmittain (%) Valmistumisen jälkeen TKK:lta valmistuneet diplomi insinöörit, arkkitehdit ja maisema arkkitehdit ovat olleet työssä keskimäärin 5 vuotta, josta lähes koko aika on ollut koulutustasoa vastaavaa työtä. 4

6 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika on TKK:lta valmistuneille toiseksi pisin kun verrataan kaikkia tutkimukseen osallistuneita yliopistoja. TKK:lta valmistuneet ovat olleet keskimäärin 1,9 työnantajan palveluksessa valmistumisen jälkeen. Erillisten työ ja virkasuhteiden lukumäärä on keskimäärin 2,9. Vastaajista 40 % on ollut yhden työnantajan palveluksessa valmistumisen jälkeen. Vain harva (4 %) on ollut useamman kuin kolmen työnantajan palveluksessa. Taulukko 2. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Työnantajien lkm Työ ja virkasuhteiden lkm Työttömänä olleiden osuus Työttömyysaika keskiarvo keskiarvo (lkm) % Keskiarvo (v) Arkkitehtuuri 2,0 2,8 8 % 0,2 Automaatio ja systeemitekniikka 1,5 2,0 8 % 0,1 Elektroniikka ja sähkötekniikka 1,9 3,0 18 % 0,4 Kemian tekniikka 2,1 3,5 31 % 0,5 Konetekniikka 2,0 2,9 21 % 1 Maanmittaus 1,8 2,3 33 % 1,1 Maisema arkkitehtuuri 2,1 3,6 14 % 1,7 Materiaali ja kalliotekniikka 2,7 3,7 26 % 1,5 Puunjalostustekniikka 2,0 2,7 11 % 0,5 Rakennus ja ympäristötekniikka 1,9 2,7 11 % 1,6 Sähkö ja tietoliikennetekniikka 1,9 2,3 21 % 0,6 Teknillinen fysiikka 1,9 4,0 23 % 0,6 Tietoliikennetekniikka 1,7 3,1 13 % 0,7 Tietotekniikka 1,9 3,0 18 % 0,5 Tuotantotalous 1,9 2,7 12 % 0,4 Yhteensä 1,9 2,9 18 % 0,8 5

7 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen Vastaajista 68 % oli työllistynyt yksityiseen yritykseen. Valtion palvelukseen (ml. valtion liikelaitokset) oli sijoittunut 24 % ja kuntiin (ml. kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset sekä ammattikorkeakoulut) 4 % vastaajista. Vastaajista 57 % ilmoitti ensimmäisen työpaikan olleen vakituinen kokopäivätyö ja 37 % työskenteli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Ainoastaan 2 %:lla (alle kymmenen henkilöä) vastaajista oli oma yritys tai toiminimi valmistuessaan. Heistä suurin osa oli arkkitehtejä. Kuvio 2 havainnollistaa ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonteen koulutusohjelmittain. Kuvio 2. Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne (%) Lähes puolet (46 %) vastaajista toimi ensimmäisessä työpaikassaan hallinto, suunnittelu, kehitystehtävissä. Vajaa kolmannes (31 %) vastaajista toimi tutkimustehtävissä. Vastaajista 4 % toimi ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä johto ja esimiestehtävissä. 6

8 Vain vähän yli puolet (55 %) vastaajista oli työssä, johon edellytettiin ylempää korkeakoulututkintoa. Kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkinto ollut edellytys työpaikan saamiseksi. Vastaajista 12 % ei osannut sanoa, vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Lähes 70 % vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan korkeakoulutasoista koulutusta. Vastaajista 23 % ilmoitti ensimmäisen työn olevan koulutustasoa osittain alhaisempi ja 3 % koki ensimmäisen työn olevan koulutustasoa selvästi alhaisempi. 4 % vastaajista arvioi työn olevan koulutusta nähden vaativampaa. Yli puolet (55 %) vastanneista ilmoitti jatkuvasti hyödyntäneensä korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä ja 42 % vastaajista oli hyödyntänyt niitä jonkin verran. 3 % vastaajista ilmoitti, ettei hyödyntänyt korkeakoulussa opittuja asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssä. Työttömyys Valmistumisen jälkeen 18 % vastaajista on ollut työttömänä. Työttömyys on ollut useimmilla kertaluonteista ja lyhytkestoista. Työttöminä olleista 84 % on ollut työttömänä vain kerran ja useimmilla (65 %) työttömyysaika on ollut korkeintaan 6 kuukautta. Kuvio 3 esittää koulutusohjelmittain kuinka suuri osuus vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttöminä olleet vastaajat arvioivat, että työllistämistä oli vaikeuttanut eniten alan heikko työmarkkinatilanne (44 %), puutteelliset suhdeverkostot (44 %) sekä työkokemuksen puute (38 %). Merkittävimpänä työttömyyden syynä oli kuitenkin henkilökohtainen syy 4, kuten muutto ulkomaille, haluttomuus muuttaa pois tietyltä maantieteelliseltä alueelta sekä pitkä jakso hoitamassa lapsia. Tutkinnon huono tunnettuus, katkot määräaikaisissa työsuhteissa ja sukupuoli vaikuttivat vastaajien mukaan vähiten asiaan. 4 Vastausvaihtoehto muu syy, mikä? 7

9 Kuvio 3. Työttömyys valmistumisen jälkeen koulutusohjelmittain (%) Kyselyhetken työllisyystilanne Kyselyhetkellä 91 % vastaajista oli palkkatyössä tai toimi yrittäjänä/ammatinharjoittajana. Vastaajista 1 % ilmoitti olevansa työttömiä työnhakijoita. Työvoiman ulkopuolella, eli perhevapaalla, oli 6 % vastaajista. Vastaajista 1 % opiskeli päätoimisesti toista tutkintoa. 8

10 Kuvio 4. Työmarkkinatilanne syksyllä 2008 Kyselyhetkellä yksityisen sektorin merkitys työnantajana oli kasvanut. Vastaajista 78 % työskenteli kyselyhetkellä yksityisen yrityksen palveluksessa. Etenkin suurilla yrityksillä oli merkittävä rooli työnantajina, sillä 45 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä yli 249 työntekijää työllistävässä yrityksessä. Valtion osuus työllistäjänä oli laskenut yli 10 prosenttiyksikköä verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä päätyönantajaa. Valtiolla työskenteli kyselyhetkellä enää 13 % vastaajista. Yrittäjinä työskentelevien määrä oli vähäinen, sillä ainoastaan 2 % vastaajista toimi kyselyhetkellä yrittäjinä. Päätyöntehtävien luonne oli muuttunut ensimmäisestä työstä seurantahetken työtehtävien luonteeseen. Selvästi vähemmän henkilöitä toimi kyselyhetkellä tutkimustehtävissä (16 %), kun ensimmäisessä työssä (31 %). Johto ja esimiestehtävissä työskenteli 15 % vastaajista, kun viisi vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 4 %. Kyselyn mukaan miehet toimivat naisia useammin johto ja esimiestehtävissä. Naiset toimivat jonkin verran miehiä useammin tutkimustehtävissä. 9

11 Kuvio 5. Päätyönantaja: ensimmäinen päätyönantaja ja nykyinen päätyönantaja (%) Vastaajista 66 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä nykyiseen työhön. Lähes neljännes (24 %) vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkinto ollut edellytyksenä työhön ja 10 % vastaajista ei osannut sanoa, edellyttikö työ korkeakoulututkintoa. Koulutukseen osallistuminen Valtaosa vastaajista on osallistunut valmistumisensa jälkeen työhön tai ammattiin liittyvään täydennys tai erikoistumiskoulutukseen taikka opiskellut lisää. Ainoastaan 16 % vastaajista ei ollut osallistunut mihinkään koulutukseen. Yli puolet vastaajista (52 %) on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Joka viides vastaaja (22 %) on valmistumisensa jälkeen suorittanut tieteellisiä jatko opintoja. Vastaajista 10 % on suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto. 10

12 Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Vastaajien bruttokuukausipalkan keskiarvo oli kyselyhetkellä 4078 euroa kuukaudessa. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. 17 % vastaajista kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan 8 % vastaajilla oli alle euron kuukausipalkka. Kuviossa 6 on esitetty bruttokuukausipalkat koulutusohjelmittain (keskiarvo euroissa). Kuvio 6. Bruttopalkka ( ) kuukaudessa kokopäivätyössä olevilla syyskuussa 2008 Tyytyväisyys työhön Tyytyväisyyttä kyselyhetken työhön kartoitettiin yhdellätoista työtä koskevalla väitteellä (kuvio 7). Vastausten perusteella TKK:lta valmistuneet ovat tyytyväisiä työhönsä. Työtä pidettiin mielenkiintoisena ja sen katsottiin mahdollistavan uralla etenemisen sekä osaamisen kehittämisen. Vastaajat pitivät lisäksi työtehtäviään monipuolisina. Enemmistö vastaajista (81 %) ilmoitti työuran olevan tavoitteiden mukainen. Koulutusohjelmaiset erot olivat verrattain pienet. 11

13 Suurin osa vastaajista piti työsuhteen jatkuvuutta turvattuna, sillä lähes kolme neljäsosaa heistä oli eri mieltä väitteen työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa kanssa. TKK:lta valmistuneiden työ ja muut elämänalueet pysyvät kyselyn mukaan hyvin tasapainossa. Verrattuna muihin yliopistojen vastauksiin TKK:lta valmistuneet olivat eniten sitä mieltä, että työ ei ole henkisesti liian kuormittavaa eikä työtä ole liikaa. Olen tavoitteideni mukaisella työuralla Pystyn pitämään tasapainossa työn ja muut elämänalueet Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa Työtä on liikaa Työni on henkisesti liian kuormittavaa Työni tarjoaa sopivasti haasteita Työni on itsenäistä ja vastuullista Työtehtäväni ovat monipuolisia Työni mahdollistaa osaamiseni kehittämisen Työni mahdollistaa uralla etenemisen Työ on mielenkiintoista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % täysin eri mieltä eri mieltä hieman eri mieltä hieman samaa mieltä samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuvio 7. Tyytyväisyys nykyiseen työhön ja työn sisältöön (%) Korkeakoulututkinnon merkitys työelämässä Vastaajista 69 % oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta ja 22 % melko tyytyväisiä. TKK:lta valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoonsa on koko kyselyn korkeimpia. Suurin osa vastaajista (77 %) ilmoitti, että nykyinen työ vastaa hyvin koulutustasoa. Ainoastaan 1 % vastaajista on työssä, jonka vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi ja 12 % työssä, jonka vaativuustaso on koulutustasoa osittain alhaisempi. Syyt alemman koulutustason vastaavaan työn vastaanottamiseen vaihtelivat. Kolmannes vastaajista (yhteensä 96 henkilöä vastasi kysymykseen) koki, että työ on muuten mielenkiintoisempaa. Reilu viidennes (21 %) vastasi kysymykseen muu syy. Muut syyt olivat parempi palkka ja/tai työehdot (16 %) ja se, että 12

14 henkilö on jatkanut työssä, jossa oli jo ennen valmistumista (14 %). Vastaajista 11 % ilmoitti, ettei ollut saanut koulutustasoa vastaavaa työtä. Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä ja sitä, miten korkeakoulu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia. Ongelmanratkaisutaidot, analyyttiset, systemaattisten ajattelun taidot sekä tiedonhankintataitojen arvioitiin olevan tärkeimmät taidot työelämässä. Myös sosiaaliset taidot ja tieto ja viestintätekniikan taidot nähtiin olevan tärkeitä. Suurin ero keskiarvojen merkitys työssä ja opinnot kehitti taitoa välillä olivat esiintymis, neuvottelusekä sosiaaliset taidot. Kuvio 8 havainnollistaa niiden tietojen ja taitojen kehittymistä opinnoissa, jotka vastaajat arvioivat olevan melko tärkeät erittäin tärkeät. 5 Kuvio 8. Tietotaito osa alueiden merkitys työssä ja kehitys opinnoissa 5 Vaihtoehtoja oli yhteensä 19. Kuviossa 7 on esitetty niistä 12 (vastaajien mielestä melko tärkeät erittäin tärkeät). 13

15 Arkkitehtuuri Kyselyyn vastasi yhteensä 24 henkilöä, mikä on noin 42 % kaikista vuonna 2003 TKK:lta valmistuneista arkkitehdeistä. Vastaajista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 33,4 vuotta. Keskiarvo on TKK:n koulutusohjelmista korkein. Työuran viisi ensimmäistä vuotta TKK:lta valmistuneiden arkkitehtien työllistyminen on kyselyn mukaan varsin hyvä, sillä ainoastaan 8 % vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Valmistumishetkellä lähes 80 % vastaajista oli työssä 6 ja kyselyhetkellä 88 %. Taulukko 3. Arkkitehtien työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (ARK) Kyselyhetki (ARK) Työssä 79 % 79 % 88 % 91 % Työtön työnhakija 7 4 % 12 % 4 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 1 % Perhevapaa 1 % 8 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 13 % 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Puolet vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, 8 % oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 4 % osa aikatyössä. Joka kolmannella (33 %) vastaajista ensimmäinen työ oli oma yritys (8 henkilöä). Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 54 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä ei ollut enää kukaan vastaajista. Osa aikaisten työntekijöiden määrä oli kuitenkin noussut 9 prosenttiyksikköä. Reilu viidennes (21 %) vastaajista toimi kyselyhetkenä yrittäjänä, mikä oli 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer. 7 Ml. työllistetty/työharjoittelu sekä työvoimakoulutus. 14

16 Valmistumishetkellä arkkitehdeistä 4 % oli työttömänä. Kyselyhetkellä työttömyysprosentti oli myös 4. Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut ainoastaan yksi, ja työttömyysaika on ollut kestoltaan korkeintaan kuusi kuukautta. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 2 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 2,8. Työn ja koulutuksen vastaavuus Kolmannes vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Kyselyhetkellä enemmistö (67 %) vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Yli puolet (54 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Peräti neljännes vastaajista arvioi, että työ oli koulutukseen nähden vaativampaa. Kyselyhetkellä 67 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä koulutustasoaan vastaavassa työssä, mutta peräti 29 % vastaajista arvioi, että työ oli koulutukseen nähden vaativampaa. Osuus on selvästi suurempi muiden koulutusohjelmien vastauksiin verrattuna. Ainoastaan yksi vastaaja arvioi, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi. Yli puolet (58 %) vastaajista koki, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 38 % vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Ainoastaan yksi vastaaja ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssään. Kyselyhetkellä tilanne oli lähes sama: yli puolet vastaajista (63 %) hyödynsi työssään jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita ja kolmannes hyödynsi niitä jonkin verran. Ainoastaan 4 % (yksi vastaaja) ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. 15

17 Työtehtävät Enemmistö (79 %) vastaajista toimi kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävien parissa. Tutkimustehtävissä toimi 3 vastaajaa (13 %) ja loput taiteellisen työn parissa tai viestintä ja mediatyössä. Valmistumis ja kyselyhetken työtehtävissä ei ollut merkittävää eroa. Tehtävänimikkeitä arkkitehti, graafinen suunnittelija, muotoilija, projektiarkkitehti, projektin vetäjä, rakennusarkkitehti, suunnittelija, suunnittelupäällikkö, toimistoarkkitehti, tutkija, Marketing Coordinator, Project Manager Kuvio 9. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Työnantaja Suurin osa vuonna 2003 valmistuneista arkkitehdeistä oli sijoittunut yksityiselle sektorille, yleisimmin alle 50 työntekijän yrityksiin. Arkkitehdeistä 71 % on toiminut valmistumisensa jälkeen yrittäjänä. Kyselyhetkellä yrittäjänä toimi viidennes (21 %) vastaajista. Yhä useampi vastaajista oli sijoittunut valtion tai kunnan palvelukseen, kun verrataan ensimmäistä ja kyselyhetken työpaikkaa (8 % vuonna 2003 ja 30 % vuonna 2008). 16

18 Kuvio 10. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Yksi vastaaja kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan 8 % vastaajilla oli alle euron kuukausipalkka. Yli viidennellä (22 %) vastaajista palkka oli alle euroa kuukaudessa. Naisten ja miesten välisissä palkoissa ei ollut merkittävää eroa. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Arkkitehtien mielestä tärkeimmät taidot työssä ovat ongelmanratkaisu, tiedonhankintasekä projektinhallintataidot. Suomen kielen viestintätaitoja, ryhmätyötaitoja sekä tieto ja viestintätekniikka taitoja pidettiin myös tärkeinä. Merkitykseltään vähäisin on muiden kielten viestintätaidot, poikkeuksena englannin kielen viestintätaidot, joita pidettiin jokseenkin tärkeinä. 17

19 Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten ongelmanratkaisukykyä ja tiedonhankintataitoja. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus sekä taloussuunnittelu ja budjetointi katsottiin kehittyneen vähiten. Yksi vastaajista kommentoi asiaa seuraavasti: Tutkinto ei vastaa työelämän tarpeita etenkään yrittäjällä Ongelmanratkaisukyky Tiedonhankintataidot Projektinhallintataidot Suomen kielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Neuvottelutaidot Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Organisointi ja koordinointitaidot Lainsäädännön tuntemus Esiintymistaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Englanninkielen viestintätaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 1,8 1,6 1,5 1,6 2,9 2,8 3,0 3,0 2,5 2,6 2,7 2,7 4,0 3,8 3,9 3,3 3,9 3,5 4,0 3,7 3,5 3,5 3,3 3,4 3,3 4,4 4,5 4,5 5,4 5,4 5,3 5,1 5,1 5,0 4,9 4,9 4,8 5,7 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 11. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Enemmistö (83 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Tutkintoonsa tyytymättömiä tai hieman tyytymättömiä vastaajia oli yhteensä neljä vastaajaa (17 %). Seuraavassa muutamia avoimia kommentteja vastaajilta: Koulutus monipuolinen ja lähtökohdat hyvät suunnittelua ja innovaatiota vaatimiin työtehtäviin. Lisäksi koulututkinto valmensi analyyttiseen ajatteluun. Tutkinto on ollut edellytys nykyiseen työhöni. Tutkinto on ollut monipuolinen ja antoisa, joskin motivaationi oli ajoittain kateissa. Arkkitehdin koulutus ei anna hyvää perustaa muiden alojen kanssa yhteistyössä toimimiseen. 18

20 Automaatio ja systeemitekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 12 automaatio ja systeemitekniikan diplomi insinööriä, mikä on 63,2 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 83 % oli miehiä ja 17 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,6 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 valmistuneet automaatio ja systeemitekniikan diplomi insinöörien ovat kyselyn mukaan työllistyneet varsin hyvin. Valmistumishetkellä 83 % vastaajista oli työssä, 8 % vastaajista opiskeli päätoimisesti toista tutkintoa tai jokin muu syy (8 % vastaajista) vaikutti tilanteeseen. Taulukko 4. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (AUT) Kyselyhetki (AUT) Työssä 83 % 79 % 100 % 91 % Työtön työnhakija 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 8 % 5 % 1 % Perhevapaa 1 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 8 % 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Vastaajista 67 % ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö ja neljännes vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Kyselyhetkellä kaikki vastaajista oli työsuhteessa. Vastaajista 92 % oli vakituisessa kokopäivätyössä ja yksi vastaajista (8 %) oli osa aikatyössä. Ainoastaan yksi henkilö (8 % vastaajista) on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömänä olleen henkilön työttömyysaika on ollut kestoltaan enintään kuusi kuukautta. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,5 ja työ tai virkasuhteita keskimäärin 2. 19

21 Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 67 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Lähes viidennes (17 %) vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja yhtä suuri osuus vastaajista ei tiennyt, jos työhön vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa. Jakaumat olivat täsmälleen samat kyselyhetken työpaikassa. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Vastaajista 83 % arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta ja 17 % arvioi, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi. Kyselyhetkellä 92 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä koulutustasoaan vastaavassa työssä. Ainoastaan yksi vastaaja arvioi, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi. Puolet vastaajista katsoi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja puolet hyödynsi niitä jonkin verran. Kyselyhetkellä enää 42 % vastaajista hyödynsi korkeakoulussa opittuja asioita jatkuvasti ja 58 % hyödynsi niitä jonkin verran. Työtehtävät Puolet vastaajista toimi kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu taikka kehitystehtävissä. Neljännes vastaajista työskenteli markkinoinnin ja myynnin parissa, 17 % tutkimustehtävissä ja 8 % (yksi henkilö) johto tai esimiestehtävissä. Tehtävänimikkeitä Application Engineer, automaatiosuunnittelija, Business Development Manager, Manager, Marketing Manager, ohjelmistosuunnittelija, Operations Manager, Product Marketing Manager, Project Engineer, projektipäällikkö, Research Engineer, Software Engineer, suunnittelija, suunnitteluinsinööri, tuotepäällikkö, tutkija, tutkimusinsinööri 20

22 Kuvio 12. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Työnantaja Kaikki automaatio ja systeemitekniikan diplomi insinöörit työskentelivät syksyllä 2008 yksityisellä sektorilla. Yli puolet vastaajista ilmoitti työskentelevän yli 249 henkilöä työllistävässä yrityksessä. Ensimmäisen työpaikan ja kyselyhetken työnantajasektorijakaumissa ei ole merkittävää eroa. Yhdellä vastaajista ensimmäinen työpaikka oli valtio taikka valtion liikelaitos. 21

23 Kuvio 13. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Kukaan vastaajista ei kuulunut kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Kenelläkään vastaajista ei ollut alle euron kuukausipalkkaa. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät kyseisiä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työelämässä ovat ongelmanratkaisukyky, englannin kielen viestintätaidot sekä analyyttinen ja systemaattinen ajattelu. Vähiten merkitystä oli ruotsin ja muiden kielten viestintätaidoilla. 22

24 Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten analyyttista ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, tiedonhankintataitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät lainsäädännön tuntemus ja esimiestaidot, joiden merkitys työssä eivät kuitenkaan ole erityisen keskeisiä. Yksi vastaajista kommentoi, että tutkinto on monipuolinen ja riittävän ajankohtainen ja toinen vastaaja kommentoi seuraavasti: Valmistuin TKK/automaatiotekniikasta, joka ei ole alasidonnainen tekniikanala. Tämän takia voi aina vaihtaa teollisuuden alaa, koska kaikkialta löytyy automaatiotekniikkaa. Lähes kaikki (92 %) vastaajat ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Ainoastaan yksi vastaajaa ilmoitti olevansa hieman tyytymätön tutkintoon työnuran kannalta Ongelmanratkaisukyky Englanninkielen viestintätaidot Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Suomen kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Neuvottelutaidot Organisointi ja koordinointitaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Projektinhallintataidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Esimiestaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Lainsäädännön tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 2,2 2,2 2,1 2,4 2,4 2,7 2,7 2,9 3,9 3,9 3,5 3,2 3,9 3,4 3,8 3,7 3,4 3,4 3,3 3,6 3,5 4,5 4,6 4,8 4,5 4,7 4,4 4,6 4,6 4,2 4,6 4,5 4,4 4,2 4,5 5,2 5,6 5,7 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 14. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 23

25 Elektroniikka ja sähkötekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 17 elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunutta diplomiinsinööriä, mikä on 43,6 % kaikista vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 88 % oli miehiä ja 12 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,9 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet elektroniikka ja sähkötekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet hyvin. Valmistumishetkellä 82 % vastaajista oli työssä. Yli kolmannes (35 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, lähes puolet (47 %) vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 12 % oli osa aikatyössä. Vastaajista 6 % toimi valmistumishetkellä yrittäjinä. Lähes viidennes (18 %) vastaajista oli työttömiä työnhakijoita valmistumishetkellä. Kyselyhetkellä kaikki paitsi yksi vastaajista oli työsuhteessa. Taulukko 5. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (EST) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (EST) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 82 % 79 % 94 % 91 % Työtön työnhakija 18 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 1 % Perhevapaa 1 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 6 % 1 % Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,9 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 3. Lähes viidenneksellä (18 %) vastaajista on ollut viisi tai vähintään viisi erillistä työ taikka virkasuhdetta. Työttöminä olleilla vastaajilla (3 henkilöä) työttömyysjaksoja on ollut ainoastaan yksi, ja työttömyysaika on ollut kestoltaan kahdella henkilöllä korkeintaan kuusi kuukautta ja yhdellä henkilöllä alle vuosi (7 12 kuukautta). 24

26 Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 71 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Vastaajista 12 % ei tiennyt, jos työhön vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 65 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto ja 12 % ei tiennyt, jos työhön vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Vastaajista 76 % arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Lähes viidennes (18 %) vastaajista arvioi, että työn vaativuustaso oli koulutusta nähden vaativampaa ja 6 % katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi. Kyselyhetkellä 65 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, lähes viidennes (18 %) piti työtään koulutusta nähden vaativampana ja yhtä suuri osuus vastaajista (18 %) koki, että nykyisen työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi. Enemmistö (82 %) vastaajista katsoi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 12 % vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Ainoastaan yksi vastaaja ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssään. Kyselyhetkellä lähes puolet (47 %) vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita, yhtä suuri osuus vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran ja 6 % (yksi vastaaja) ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi insinöörien yleisimmät työtehtävät ovat kyselyn mukaan hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät (35 %), tutkimustehtävät (29 %) sekä johto ja esimiestehtävät (12 %). Valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä peräti 65 % vastaajista työskenteli tutkimustehtävissä. Tutkimuksen parissa työskentelevien määrä on laskenut 36 prosenttiyksikköä (65 % vuonna 2003 ja 29 % vuonna 2008), kun taas johto ja esimiestehtävissä työskentelevien osuus on kasvanut 12 prosenttiyksikköä. Muita työtehtäviä olivat konsultointi ja koulutus (6 %), markkinointi ja myynti (6 %), rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät (6 %) sekä opetus tai kasvatustehtävät (6 %). 25

27 Tehtävänimikkeitä asiantuntija, Content Manager, Development Team Leader, Electrical Engineer, Head of Finance and Control, järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö, ohjelmistosuunnittelija, professori, projekti insinööri, projektipäällikkö, prosessi insinööri, prosessisuunnittelija, Research Engineer, Solution Marketing Manager, suunnitteluinsinööri, Technology Manager, tuotekehitysinsinööri, tutkija, tutkimusinsinööri Kuvio 15. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne 26

28 Työnantaja Selvä enemmistö vastaajista oli sijoittunut suurten, yli 249 työntekijän yrityksen palvelukseen. Valtion taikka valtion liikelaitoksen palveluksessa työskenteli 18 % vastaajista ja järjestön, säätiön tai vastaavan palveluksessa toimi 6 % vastaajista. Valtio tai valtion liikelaitos oli ensimmäinen valmistumisen jälkeinen päätyönantaja 41 %:lla vastaajista (23 prosenttiyksikön vähennys). Kuvio 16. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Vastaajista 14 % (kaksi henkilöä) kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan yhdellä vastaajalla oli alle euron kuukausipalkka. 27

29 Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, analyyttinen ajattelutapa sekä englannin kielen viestintätaidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten oman alan teoreettista osaamista sekä analyyttista ajattelua. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät vieraiden kielten viestintätaidot, joita ei toisaalta pidetty tärkeinä työelämässä Ongelmanratkaisukyky Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Englanninkielen viestintätaidot Tiedonhankintataidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Organisointi ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Esiintymistaidot Neuvottelutaidot Suomen kielen viestintätaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Esimiestaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Lainsäädännön tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 2,8 2,3 2,4 1,8 2,4 2,6 2,8 2,1 1,9 2,7 1,6 1,9 3,1 4,1 4,6 3,7 4,9 4,2 4,9 3,4 4,8 4,8 4,8 4,6 4,6 3,9 4,6 3,4 4,5 4,3 3,7 4,1 3,5 3,7 3,5 5,3 5,3 5,6 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 17. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Lähes 60 % vuonna 2003 TKK:lta valmistuneista elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi insinööreistä on tutkinnon suorittamisen jälkeen suorittanut tieteellisiä jatko opintoja. Jatko opintojen tärkeimpänä perusteena oli mielenkiinto tiedettä tai tiettyä tutkimusaihetta kohtaan. 28

30 Enemmistö (88 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Yksi vastaajaa ilmoitti olevansa hieman tyytymätön tutkintoon työnuran kannalta ja toinen oli tyytymätön. Vastaajien avoimia kommentteja: Teoreettisista opinnoista on ollut paljon hyötyä kokonaisuuksien käsittämisen ja uuden tiedon soveltamisen kannalta. Tutkinto on antanut erittäin hyvät osaamiset työuralle sekä DI tutkinto on ollut arvostettu. Suurin puute on koulutuksen keskittyminen pää /sivuaineen osaamiseen. Monissa työtehtävissä tarvitaan usein laajempaa ymmärrystä, jonka tietämystaso ei tarvitse olla syvällistä. Vankka teoreettinen pohjakoulutus on auttanut nykyisessä työssäni tutkijana. 29

31 Kemian tekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 42 kemian tekniikan diplomi insinööriä, mikä on noin 61 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 52 % oli miehiä ja 48 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,3 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet kemian tekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet kohtuullisen hyvin. Valmistumishetkellä 73 % vastaajista oli työssä. Vastaajista 38 % ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö ja 62 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Valmistumishetkellä 17 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita, 7 % jatkoi opintojaan päätoimisesti ja 2 % työskenteli apurahalla. Kyselyhetkellä työssä olevien määrä oli noussut 13 prosenttiyksikköä, eikä kukaan vastaajista ollut työtön. Vastaajista 12 % oli kyselyhetkellä perhevapaalla. Taulukko 6. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (KEM) Kyselyhetki (KEM) Työssä 73 % 79 % 86 % 91 % Työtön työnhakija 17 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 7 % 5 % 2 % 1 % Perhevapaa 1 % 12 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 2,1 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 3,5. Joka kolmas vastaaja (31 %) on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömänä olleiden osuus on toiseksi suurin TKK:n koulutusohjelmista (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut 1 3, ja työttömyysaika on ollut kestoltaan suurimmalla osalla (62 %) korkeintaan kuusi kuukautta. Noin joka kolmannella työttömänä olleella vastaajalla työttömyysaika on ollut 7 12 kuukautta ja yhdellä vastaajalla (8 %) työttömyysaika on ollut yli 12 kuukautta. Vastaajat pitivät työllistymistä vaikeuttaneina tekijöinä ennen kaikkea alan heikkoa 30

32 työmarkkinatilannetta, työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutetta sekä tutkintoa ja sen aineyhdistelmää. Kaksi vastaajaa kommentoi työllistymistilannettaan seuraavasti: Valmistumisen jälkeiset pätkätyöt ja työttömyys olivat erittäin ahdistavia. Ongelma tuntui koskevan myös muita biotekniikan alalta valmistuneita, työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tämä on merkittävä ongelma. Ulkomailta tällä tutkinnolla töitä löytyi suhteellisen helposti sekä itselle että DI puolisolle, mutta usean vuoden työskentelyn jälkeenkin työllistyminen Suomessa on hankalaa. Tutkinto on antanut hyvät valmiudet perehtyä työelämässä monenlaisiin tehtäviin, heti valmistuttuani en löytänyt mieluisaa työtä, mutta se oli enemmän huonon yleisen työtilanteen kuin tutkinnon syytä. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista76 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Osuus on TKK:n koulutusohjelmista kaikista korkein. Kyselyhetkellä 73 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Vastaajista 76 % arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Lähes viidennes (19 %) vastaajista arvioi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi. Kyselyhetkellä 80 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, 15 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana ja 5 % koki, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi. Puolet vastaajista koki, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssään jatkuvasti ja 45 % vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Ainoastaan kaksi vastaajaa (5 %) ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssään. Kyselyhetkellä 43 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita, yli puolet (53 %) hyödynsi niitä jonkin verran kun taas kaksi vastaajaa ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. 31

33 Työtehtävät Kemian tekniikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Yleisimmät työtehtävät ovat kyselyn mukaan tutkimustehtävät (38 %) sekä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät (35 %). Tutkimustehtävissä työskentelevien määrä on selvästi laskenut (24 prosenttiyksikköä) ja hallintosuunnittelu tai kehitystehtävissä työskentelevien määrä lisääntynyt, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. Kuvio 18. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne 32

34 Tehtävänimikkeitä aluemyyntipäällikkö, analyytikko, Application Developer, asiantuntija, Client Manager, Development Scientist, hr asiantuntija, kehitysinsinööri, kehityskemisti, laatuvastaava, myyntipäällikkö, ohjelmistosuunnittelija, ohjelmoija, projekti kontrolleri, projekti insinööri, projektipäällikkö, prosessiinsinööri, prosessikehitysinsinööri, prosessisuunnittelija, R&D Engineer, Senior Scientist, Senior Packaging Implementation Scientist, Senior Process Engineer, Software Designer, Software Engineer, Software Specialist, suunnittelija, suunnitteluinsinööri, System Analyst, Technical Architect, Test Engineer, tietotekniikkakonsultti, tuotekehitysinsinööri, tuotekehityskemisti, tuotekehittäjä, tuotekehityskoordinaattori, tuotepäällikkö, tuoteturvallisuusinsinööri, turvallisuusinsinööri, tutkija Työnantaja Lähes 80 % vastaajista työskenteli kyselyhetkellä yksityisessä yrityksessä. Yli puolet (58 %) vastaajista oli työllistynyt yli 249 työntekijän yrityksen palvelukseen. Lähes viidennes (18 %) vastaajista toimi valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa. Yritysten osuus työllistäjänä on kasvanut ja valtion osuus laskenut (20 prosenttiyksikköä) verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. Naiset olivat työllistyneet hieman miehiä useammin valtiolle ja järjestöihin. Kuvio 19. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) 33

35 Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Vastaajista 6 % (kaksi henkilöä) kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Neljänneksellä vastaajista oli alle euron kuukausipalkka. Heistä suurin osa (78 %) oli naisia. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, analyyttinen ajattelutapa sekä englannin kielen viestintätaidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten tiedonhankintataitoja sekä analyyttista ajattelua. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus, joita ei pidetty erityisen tärkeinä työssä. 34

36 Ongelmanratkaisukyky Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Englanninkielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Tiedonhankintataidot Organisointi ja koordinointitaidot Suomen kielen viestintätaidot Projektinhallintataidot Esiintymistaidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Neuvottelutaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 2,9 2,7 2,9 2,8 2,0 2,8 2,0 2,6 2,1 2,6 2,4 2,3 2,8 2,1 2,2 3,2 3,4 5,3 4,3 5,1 4,7 5,0 3,8 4,8 3,8 4,7 4,7 4,6 4,4 3,7 4,3 4,3 4,2 4,2 4,0 4,3 3,9 3,8 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 20. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Yli kolmannella (37 %) vuonna 2003 TKK:lta valmistuneista kemian tekniikan diplomi insinööreistä on tutkinnon suorittamisen jälkeen suorittanut tieteellisiä jatko opintoja. Tärkeimpinä perusteina olivat kiinnostus tutkimukseen tai tiettyyn alaan, urakehitys sekä muutamilla huono työllisyystilanne. Reilu enemmistö (88 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Tutkintoonsa hieman tyytymättömiä taikka tyytymättömiä vastaajista oli 12 %. Muutamia vastaajien kommentteja: Asiantuntijatehtäviin haettaessa, opiskellessa saadut tiedot omalta alalta olivat aika vaillinaisia ja osittain vanhentuneita. DI:n koulutus antaa laaja alaiset mahdollisuudet. Kaupallisen alan opintoja olisi kannattanut lukea enemmän. 35

37 Konetekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 66 konetekniikan diplomi insinööriä, mikä on 55 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 92 % oli miehiä ja 8 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,2 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet konetekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet hyvin. Kyselyhetkellä lähes kaikki (97 %) vastaajista oli työsuhteessa ja loput 3 % perhevapaalla. Valmistumishetkellä 74 % vastaajista oli työssä. Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, 44 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 2 % osa aikatyössä. Valmistumishetkellä 9 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita, 9 % jatkoi opintojaan päätoimisesti ja 3 % työskenteli apurahalla. Työvoiman ulkopuolella, eli perhevapaalla, oli 2 % vastaajista. Taulukko 7. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (KON) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (KON) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 74 % 79 % 97 % 91 % Työtön työnhakija 9 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 9 % 5 % 1 % Perhevapaa 2 % 1 % 3 % 6 % Työskentely apurahalla 3 % 2 % 0 % Muu tilanne 3 % 2 % 1 % Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 84 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli laskenut 9 %:iin. Osa aikaisia työntekijöitä oli yhtä paljon kuin vuonna 2003, eli 2 %. Kyselyhetkellä 3 % vastaajista toimi yrittäjinä. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 2, ja erillisiä työtai virkasuhteita keskimäärin 2,9. Joka viides (21 %) vastaajista on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut 36

38 kolmella neljänneksellä ainoastaan yksi ja neljänneksellä kaksi. Työttömyysaika on ollut kestoltaan suurimmalla osalla (64 %) korkeintaan kuusi kuukautta. 14 %:lla työttömyysaika on ollut 7 12 kuukautta ja kolmella vastaajalla (21 %) yli 12 kuukautta. Vastaajat pitivät työllistymistä vaikeuttaneina tekijöinä alueellista ja alan heikkoa työmarkkinatilannetta sekä työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutetta. Työn ja koulutuksen vastaavuus Yli puolet (60 %) vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Lähes kolmannes (29 %) vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 11 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 74 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Vastaajista 68 % arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Reilu viidennes (23 %) vastaajista arvioi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi. Kyselyhetkellä 69 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, 15 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana ja 11 % puolestaan koki, että työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Ainoastaan 5 % katsoi, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi. Yli puolet (60 %)vastaajista koki, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 38 % vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Ainoastaan 2 % vastaajista ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssään. Kyselyhetkellä yli puolet (54 %) vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita, 38 % hyödynsi niitä jonkin verran, mutta 8 % ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Yleisimmät työtehtävät konetekniikan diplomi insinööreillä ovat kyselyn mukaan hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät (43 %) sekä johto ja esimiestehtävät (29 %). Tutkimustehtävissä sekä hallinto, suunnittelutai kehitystehtävissä työskentelevien määrä on selvästi laskenut, kun taas johto ja esimiestehtävissä työskentelevien määrä on lisääntynyt, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. 37

39 Kuvio 21. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Tehtävänimikkeitä asiantuntija, Business Analyst, Chief Design Engineer, Consultant, Customer Service Manager, Designer Mechanics, Development Engineer, energia assistentti, energian ympäristömerkintävastaava, Group Controller, hankintajohtaja, henkilöstösuunnittelija, hitsausinsinööri, kehitysinsinööri, kehityspäällikkö, konsultti, laatuinsinööri, laatupäällikkö, liikenneturvallisuustutkija, lämmittäjä/turbiininhoitaja, Mechanical Engineer, mekaniikkasuunnittelija, muotoilija, myyntipäällikkö, ohjelmistoasiantuntija, opetusassistentti, ostonkehitysinsinööri, projekti insinööri, projektipäällikkö, projektisuunnittelija, pääsuunnittelija, Research Engineer, suunnittelupäällikkö, Solution Specialist, Supply Chain Analyst, suunnittelija, suunnitteluinsinööri, t & k päällikkö, talousjohtaja, tehdaspäällikkö, tekninen myyjä, toimitusjohtaja, Training and Technical Support, tuotannonsuunnittelija, tuoteinsinööri, tuotekehitysinsinööri, tuotesuunnittelija, tuotantopäällikkö, tuote ja teknologiapäällikkötutkija, tutkimusapulainen, tutkimusinsinööri, vanhempi mekaniikkasuunnittelija, verstaspäällikkö, voimalaitosasiantuntija, yksikön päällikkö, ympäristökonsultti 38

40 Työnantaja Yksityiset yritykset ovat suurimpia työllistäjiä, etenkin suuret yritykset. Yli puolet vastaajista on sijoittunut yli 249 henkilöä työllistävän yrityksen tai valtionyhtiön palvelukseen. Ainoastaan 6 % vastaajista työskentelee julkisella sektorilla, valtion taikka valtion liikelaitoksen palveluksessa ja 3 % kuntien palveluksessa. Etenkin valtion ja valtion liikelaitosten osuus työllistäjinä on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. Kuvio 22. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Peräti 11 % vastaajista kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan kahdella henkilöllä (3 %) oli alle euron kuukausipalkka. 39

41 Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä tärkeimmät taidot työelämässä ovat ongelmanratkaisukyky, analyyttinen ajattelutapa, englannin kielen viestintätaidot sekä organisointi ja koordinointitaidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten analyyttista ajattelua ja tiedonhankintataitoja. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot, joita vastaajat pitivät työssä melko tärkeinä. Myös vieraiden kielten viestintätaidot koettiin kehittyneen heikosti, mutta niiden merkitystä työssä ei pidetty kovinkaan suurena Ongelmanratkaisukyky Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Organisointi ja koordinointitaidot Englanninkielen viestintätaidot Tiedonhankintataidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Suomen kielen viestintätaidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Neuvottelutaidot Projektinhallintataidot Esiintymistaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Lainsäädännön tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 2,4 2,3 2,2 2,2 2,5 2,8 3,1 3,1 3,1 2,9 5,3 4,4 5,1 4,8 5,1 3,6 5,1 3,4 5,0 4,6 5,0 3,9 4,9 3,9 4,8 4,2 4,7 4,7 3,6 4,6 3,6 4,5 4,5 4,1 4,1 3,9 3,8 3,4 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 23. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Selvä enemmistö (91 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Tutkintoonsa hieman tyytymättömiä oli 9 %. 40

42 Vastaajien avoimia kommentteja: Koulutuksen aikana enemmän käytännönläheisiä harjoitustöitä, viestintää, esiintymistä ja neuvottelutaitoja. Esiintymistaitoja harjoiteltiin kurssien aikana liian vähän. Kieliopintojen järjestäminen muita kursseja huomioon ottaen oli turhan monimutkaista. Kaupallisia opintoja tulisi olla enemmän perusopinnoissa Monipuolinen tutkinto on auttanut monen uuden asian omaksumista työelämässä hyvinkin poikkitieteellisesti. TKK antoi loistavat valmiudet uralleni ja jatko opintoihin. Tutkintoni on DI laivanrakennustekniikassa. Opinnot olivat monipuolisia ja laaja alaisia. Opintoni ovat olleet erittäin hyvä lähtökohta uralle. Teoria ja käytännön harjoitukset ovat olleet opinnoissa hyvässä suhteessa. Tutkinnon saaminen oli liian helppoa, työelämässä tulee koko ajan tilanteita joihin koulussa ei valmennettu, saman tutkinnon sisältö voisi olla avarakatseisempi eikä pelkkää energiataseen laskentaa. Maanmittaustiede Kyselyyn vastasi yhteensä 12 maanmittausalan diplomi insinööriä, mikä on noin 55 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 33 % oli miehiä ja 77 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 29,8 vuotta. Keskiarvo on TKK:n koulutusohjelmista toiseksi suurin. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet maanmittausalan diplomi insinöörit ovat työllistyneet kohtuullisen hyvin. Kyselyhetkellä 83 % vastaajista oli työsuhteessa, 8 % opiskeli päätoimisesti ja 8 % oli perhevapaalla. Valmistumishetkellä kolme neljästä vastaajasta oli työsuhteessa. Yli puolet (58 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, kolmannes vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 8 % osa aikatyössä. Valmistumishetkellä neljännes vastaajista (3 henkilöä) oli työttömiä työnhakijoita. 41

43 Taulukko 8. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (MAA) Kyselyhetki (MAA) Työssä 75 % 79 % 83 % 91 % Työtön työnhakija 25 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 8 % 1 % Perhevapaa 1 % 8 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 75 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli laskenut 25 prosenttiyksikköä 8 %:iin. Kyselyhetkellä yksi vastaajista opiskeli päätoimisesti ja yksi oli perhevapaalla. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,8, ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 2,3. Kolmannes vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut kolmella neljänneksellä ainoastaan yksi ja neljänneksellä kaksi. Työttömyysaika on ollut kestoltaan enemmistöllä (75 %) enintään kuusi kuukautta. Neljänneksellä vastaajista työttömyysaika on kuitenkin ollut yli 12 kuukautta. Työn ja koulutuksen vastaavuus Puolet vastaajista ilmoitti, että ylempi korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä kun taas puolet ilmoitti, ettei ylempää korkeakoulututkintoa edellytetty. Kyselyhetkellä selvä enemmistö (91 %) vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli ylempi korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Vastaajista 42 % arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Kolmannes vastaajista arvioi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi. Kyselyhetkellä 73 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, 9 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana ja peräti 18 % koki, että työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. 42

44 Puolet vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja neljännes vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Peräti neljännes vastaajista arvioi, ettei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssään. Kyselyhetkellä 73 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita, lähes viidennes (18 %) hyödynsi niitä jonkin verran kun taas 9 % ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Yleisimmät työtehtävät maanmittausalan diplomi insinööreillä ovat kyselyn mukaan hallinto, suunnittelutai kehitystehtävät (40 %), johto ja esimiestehtävät (20 %) sekä konsultointi ja koulutustehtävät (20 %). Vastaajista 10 % työskenteli tutkimustehtävien parissa. Johto ja esimiestehtävissä työskentelevien määrä on lisääntynyt, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön (9 % vuonna 2003 ja 20 % vuonna 2008). Kuvio 24. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne 43

45 Tehtävänimikkeitä amanuenssi, ammattiaineiden opettaja, erityisasiantuntija, kiinteistöarvioija, kiinteistöarviointikonsultti, maanmittausinsinööri, maanmittausteknikko, Product Line Manager, projekti insinööri, projektipäällikkö, projektisihteeri, suunnittelija, tuotantotyöntekijä, työnjohtaja, Software Designer, suunnittelupäällikkö, toimitusinsinööri Työnantaja Yli kolmannes (36 %) maanmittausalan diplomi insinööreistä työskenteli valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa syksyllä Myös yksityiset yritykset olivat suuria työllistäjiä. Yli neljännes vastaajista oli työllistynyt yli 249 henkilöä työllistävän yrityksen palvelukseen. Valtion ja valtion liikelaitosten osuus työllistäjinä on noussut lähes kaksikymmentä kun taas kuntien 8 osuus on laskenut 24 prosenttiyksikköä verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. 8 Ml. kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja ammattikorkeakoulut 44

46 Kuvio 25. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Kenelläkään vastaajista ei ollut alle euron bruttopalkkaa. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat tieto ja viestintätekniikka taidot, tiedonhankintataidot sekä ongelmanratkaisukyky. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten lainsäädännön tuntemusta, analyyttista ajattelutapaa, tiedonhankintataitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät vieraiden kielten viestintätaidot (pl. englannin kielen viestintätaidot) ja esimiestaidot. Vastaajat eivät pitäneet vieraiden kielten viestintätaitoja (pl. englannin kielen viestintätaidot) tärkeänä työssään. 45

47 Tieto ja viestintätekniikka taidot Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisukyky Suomen kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Neuvottelutaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Organisointi ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Englanninkielen viestintätaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Esimiestaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 1,0 2,1 2,4 4,4 4,3 4,1 3,4 3,5 3,8 3,5 3,8 4,1 3,4 4,0 2,8 3,8 3,6 3,3 3,1 2,9 2,9 2,9 5,4 5,3 4,7 5,3 5,3 5,3 5,2 5,1 4,7 5,1 4,8 5,0 5,0 4,8 4,8 5,0 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 26. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Selvä enemmistö (84 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Tutkintoonsa erittäin tyytymättömiä oli kaksi vastaajaa (17 %). Vastaajien avoimia kommentteja: Ilman tutkintoa en voisi nykyisenkaltaista työtä tehdä ja saada yhtä hyvää palkkaa. Kiinteistötalouden jakaumia ei huomioitu, sillä vastaajien määrä oli niin vähäinen (< 5). Yksi kiinteistötalouden koulutusohjelmasta valmistunut kommentoi kuitenkin seuraavasti: Maanmittausosastolla suorittamani kiinteistötalouden DI tutkinto on antanut hyvät valmiudet niin teknisen, talouden kuin juridiikan hallinnon osalta. 46

48 Maisema arkkitehtuuri Kyselyyn vastasi yhteensä 7 vuonna 2003 valmistunutta maisema arkkitehtia, mikä on noin 78 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Kaikki vastaajat olivat naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 29 vuotta. Keskiarvo on TKK:n koulutusohjelmista korkeimpia. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Valmistumishetkellä 71 % maisema arkkitehdeistä oli työsuhteessa. Vajaa kolmannes (29 %) ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, 43 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 29 % osa aikatyössä. Osa aikaisten työntekijöiden määrä oli selvästi suurempi kuin verrataan muihin koulutusohjelmiin (TKK:n keskiarvo 3 %). Valmistumishetkellä yksi vastaaja (14 %) oli työttömänä ja yksi (14 %) jatkoi opintojaan päätoimisesti. Vastaajista 43 % oli kyselyhetkellä työsuhteessa. Lähes kolmannes (29 %) vastaajista toimi yrittäjänä tai freelancerina. Osa aikatyössä olevien määrä oli laskenut 14 %:iin. Kyselyhetkellä yksi vastaajista oli työtön, yksi opiskeli päätoimisesti ja kaksi vastaajista (29 %) oli perhevapaalla. Vastaajista 71 %on toiminut yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Taulukko 9. Maisema arkkitehtien työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (MAR) Kyselyhetki (MAR) Työssä 71 % 79 % 43 % 91 % Työtön työnhakija 14 % 12 % 14 % 1 % Päätoiminen opiskelu 14 % 5 % 14 % 1 % Perhevapaa 1 % 29 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 2,7, ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 3,7. Maisema arkkitehdeillä on ollut TKK:n muihin koulutusohjelmiin verrattuna eniten sekä erillisiä työnantajia että erillisiä työ tai virkasuhteita. 47

49 Vastaajista 14 % (yksi henkilö) on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen. Työttömänä olleella henkilöllä työttömyysjaksoja on ollut ainoastaan yksi, mutta työttömyysaika on ollut kestoltaan yli 12 kuukautta. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 43 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Vastaajista 29 % ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja yhtä moni ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 83 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli ylempi korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Enemmistö (71 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 29 % arvioi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi. Kyselyhetkellä 67 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, kun taas peräti kolmannes koki, että työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Vastaajista 71 % arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja loput vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Kyselyhetkellä kaikki vastaajista hyödynsi työssään jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita. Työtehtävät Kaikki työssä olevat maisema arkkitehdit ilmoittivat kyselyhetken päätyön tehtävien olevan hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät. Valmistumishetkellä yksi vastaajista toimi opetus ja kasvatustehtävissä ja muut vastaajat (86 %) hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Tehtävänimikkeitä avustaja, maisema arkkitehti, projektipäällikkö, suunnittelija Työnantaja Kyselyhetkellä puolet vastaajista ilmoitti päätyönantajan olevan oma yritys tai toiminimi. Kolmannes (34 %) vastaajista oli työllistynyt yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palvelukseen. Kunnan palveluksessa 48

50 työskenteli 17 % vastaajista. Päätyönantajaa koskevaan kysymykseen vastasi kuusi henkilöä, vaikka ainoastaan kolme henkilöä ilmoitti kyselyhetken työmarkkinatilanteeksi työssä oleva. Kuvio 27. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Kaksi vastaajaa vastasi kysymykseen. Heistä yhdellä oli alle euron bruttopalkka ja toisen vastaajan palkka asettui ja euron välille. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, ryhmätyötaidot sekä tiedonhankintataidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten ongelmanratkaisukykyä, tiedonhankintataitoja ja analyyttista ajattelutapaa. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät yritystoiminnan perusteiden tuntemus ja esimiestaidot. Myös taloussuunnittelun ja 49

51 budjetoinnin taidot katsottiin kehittyneen heikosti Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Tiedonhankintataidot Neuvottelutaidot Organisointi ja koordinointitaidot Suomen kielen viestintätaidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Esiintymistaidot Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Oman alan teoreettinen osaaminen Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Esimiestaidot Englanninkielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Muiden kielten viestintätaidot 2,1 1,9 1,6 1,7 2,0 2,3 4,0 3,0 3,3 3,9 3,4 3,4 2,6 3,9 4,1 3,7 3,5 3,4 3,3 3,3 3,2 2,9 2,7 4,4 4,4 4,4 5,6 5,3 5,4 5,3 5,1 5,1 5,0 4,9 4,9 4,7 4,7 4,7 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 28. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Vastaajat ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta: yksi vastaaja (14 %) oli erittäin tyytyväinen, yli puolet (57 %) tyytyväisiä ja 29 % melko tyytyväisiä. Vastaajat eivät kommentoineet asiaa lähemmin. 50

52 Materiaali ja kalliotekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 23 materiaali ja kalliotekniikan koulutusohjelmasta valmistunutta diplomiinsinööriä, mikä on noin 74 % kaikista TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 48 % oli miehiä ja 52 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,8 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet materiaali ja kalliotekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet kohtalaisen hyvin. Kyselyhetkellä 91 % vastaajista oli töissä ja 9 % oli perhevapaalla. Valmistumishetkellä 65 % vastaajista oli työssä. Työssä olevien osuus valmistumishetkellä on toiseksi alhaisin TKK:n koulutusohjelmista. Vastaajista 43 % ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, yli puolet vastaajista (52 %) oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 4 % oli työllistettyjä. Valmistumishetkellä reilu viidennes (22 %) vastaajista oli työttömiä työnhakijoita. Taulukko 10. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (MAK) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (MAK) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 65 % 79 % 91 % 91 % Työtön työnhakija 22 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 9 % 5 % 1 % Perhevapaa 4 % 1 % 9 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 1 % Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 78 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli selvästi laskenut, ollessa kyselyhetkellä 13 %. Kyselyhetkellä 9 % vastaajista oli perhevapaalla. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 2,1 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 3,6. Erillisten työ tai virkasuhteiden lukumäärä on suurin, kun kaikki TKK:n koulutusohjelmat on huomioitu. 51

53 Reilu neljännes (26 %) vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut 50 %:lla ainoastaan yksi. Kolmanneksella vastaajista on ollut kaksi ja 17 %:lla kolme työttömyysjaksoa. Työttömyysaika on ollut kestoltaan 50 %:lla vastaajista korkeintaan kuusi kuukautta. Vastaajista 17 %:lla työttömyysaika on ollut 7 12 kuukautta ja yli kolmanneksella yli 12 kuukautta. Vastaajat pitivät työllistymistä vaikeuttaneina tekijöinä ennen kaikkea alan heikkoa työmarkkinatilannetta sekä työkokemuksen puutetta. Yksi vastaajista kommentoi seuraavasti: Ensimmäisen työpaikan saaminen TKK:n ulkopuolelta oli hankalaa; haastatteluissa kerrottiin ettei työkokemus riitä. Työnhaku ja verkostoituminen ovat ensiarvoisen tärkeitä vastavalmistuneelle. DI:n tutkinnolla näyttää pystyvän vaihtamaan mutkattomasti alaa hyvinkin erilaisiin tehtäviin kuin oma koulutustausta. Tämä on iso plussa TKK:laisille verrattuna yliopistosta valmistuneisiin. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista70 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Yli viidennes (22 %) ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 9 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 74 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Enemmistö (78 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 9 % arvioi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa ja 13 % vastaajista katsoi, että ensimmäinen työ oli vaativuustasoltaan joko osittain tai selvästi koulutustasoa alhaisempi. Kyselyhetkellä enemmistö (83 %) vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, 13 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana ja 4 % koki, että työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Yli puolet (57 %) vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 43 % hyödynsi niitä jonkin verran. Kyselyhetkellä 39 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita, yli puolet (52 %) hyödynsi niitä jonkin verran, mutta 9 % 52

54 ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Materiaali ja kalliotekniikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Yli puolet (52 %) vastaajista työskenteli kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Tutkimustehtävien parissa työskentelevien määrä on selvästi laskenut, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön (48 %:lla vastaajista ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli tutkimus, kyselyhetkellä enää 9 %:lla) ja hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä työskentelevien määrä oli noussut 13 prosenttiyksikköä. 13 % vastaajista toimi vastaushetkellä johto tai esimiestehtävissä. Kuvio 29. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne 53

55 Tehtävänimikkeitä asiantuntija, hyväksyntäinsinööri Development Engineer, Environmental Specialist, kehitysinsinööri, Logistics Engineer, myyntikoordinaattori, Product Manager, Project Manager, projekti insinööri, projektijohtaja, projektipäällikkö, prosessisuunnittelija, Sourcing Manager, suunnitteluinsinööri, Team Leader, toimitusvalvonta ja tarkastusinsinööri, tuotantopäällikkö, tuotekehitysinsinööri, tuotesuunnittelija, tuotetuki insinööri, tutkija, tutkimusinsinööri, työpäällikkö, ympäristöasiantuntija Työnantaja Selvä enemmistö (91 %) materiaali ja kalliotekniikan diplomi insinööristä oli työllistynyt yksityiselle sektorille. Peräti 70 % vastaajista oli sijoittunut suuren, yli 249 henkilöä työllistävän, yrityksen tai valtionyhtiön palvelukseen. Vastaajista 9 % toimi valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa. Yritysten osuus työllistäjänä on kasvanut ja valtion laskenut (26 prosenttiyksikköä) verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. Kuvio 30. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) 54

56 Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Yksi vastaajista kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Kolmella henkilöllä (16 %) oli alle euron kuukausipalkka. Naisten ja miesten välisissä palkoissa ei ollut merkittävää eroa. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, organisointi ja koordinointitaidot sekä ryhmätyötaidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten tiedonhankintataitoja, tieto ja viestintätekniikantaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus, joita vastaajat pitivät työssään melko tärkeinä. Myös vieraiden kielten viestintätaidot (pl. englannin kielen viestintätaidot) koettiin kehittyneen heikosti, mutta toisaalta niiden merkitys työssä ei myöskään ole suuri Ongelmanratkaisukyky Organisointi ja koordinointitaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Projektinhallintataidot Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Tiedonhankintataidot Englanninkielen viestintätaidot Neuvottelutaidot Suomen kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 1,6 2,1 2,1 2,1 2,4 3,2 2,9 3,0 2,8 2,7 2,8 4,0 3,6 4,1 4,2 3,8 3,9 3,6 4,3 4,0 3,7 4,3 3,7 3,6 3,5 3,5 5,5 5,4 5,2 5,1 5,0 5,0 4,7 5,0 4,8 4,8 4,7 4,6 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 31. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä 55

57 Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Enemmistö (68 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Joukossa oli myös tutkintoonsa tyytymättömiä henkilöitä. Lähes neljännes (23 %) vastaajista ilmoitti olevansa hieman tyytymättömiä tutkintoon työuransa kannalta, yksi vastaajista (5 %) oli tyytymätön ja yksi vastaaja (5 %) erittäin tyytymätön. Vastaajien kommentteja: TKK tarjosin monipuoliset tiedot & taidot ns. työkalut uuden oppimiseen ja haasteista selviämiseen, täysin erilaiset pää ja sivuaine auttoivat monipuolistamaan osaamista. Tutkinto antoi riittävät perusteet työn tekemiselle. Enemmänkin olisi antanut, se oli vain itsestä kiinni. Koulutus kattoi työn teorian. Koulutus olisi ollut erittäin hyvä, jos olisin osannut valita paremmin kursseja opiskeluaikana. Oma opiskeluaikana painottui vain substanssiosaamiseen, ja jäi pinnalliseksi koska suurin osa opinnoista oli luentoja, eikä niissä pystynyt itse käsittelemään tietoa, mikä olisi johtanut oppimiseen. Ensimmäinen alan työpaikka oli "koulutusta vastaavassa" työtehtävässä ja olin pihalla kuin lumiukko, asioissa joista minulla olisi pitänyt olla tietämystä. Tutkinto ei valmistanut mitenkään kohdan 35. taitoihin 9, jotka ovat käsitykseni mukaan tärkeitä insinöörin töissä. 9 Vastaaja viittaa kyselyn kysymykseen 35, jossa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. 56

58 Puunjalostustekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 36 puunjalostustekniikan diplomi insinööriä, mikä on noin 57 % kaikista koulutusohjelmasta vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,9 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Valmistumishetkellä 83 % vastaajista oli työsuhteessa. Lähes puolet (47 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, 44 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 8 % osa aikatyössä. Valmistumishetkellä 14 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita 10. Taulukko 11. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (PUU) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (PUU) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 83 % 79 % 78 % 91 % Työtön työnhakija 14 % 12 % 3 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 1 % Perhevapaa 1 % 19 % 6 % Työskentely apurahalla 3 % 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 1 % Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 72 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli selvästi laskenut, ollessa kyselyhetkellä 6 %. Lähes viidennes (19 %) vastaajista oli kyselyhetkellä perhevapaalla. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 2 ja erillisiä työtai virkasuhteita keskimäärin 2,7. Vastaajista 11 % on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut kolmella 10 Kyselyhetken 3 % työtön työnhakija (1 henkilö) on työvoimakoulutuksessa. Koska työvoimakoulutus on suunniteltu ensi sijassa työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille henkilöille, henkilö katsotaan tässä yhteydessä olevan työtön. 57

59 neljänneksellä ainoastaan yksi. Neljänneksellä vastaajista on ollut kaksi työttömyysjaksoa. Työttömyysaika on ollut kestoltaan kolmella neljänneksellä korkeintaan kuusi kuukautta. Neljänneksellä työttömyysaika on ollut yli 12 kuukautta. Vastaajat pitivät työllistymistä vaikeuttaneina tekijöinä työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutetta sekä riittämättömiä työnhakutaitoja. Työn ja koulutuksen vastaavuus Yli puolet (58 %) vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Joka kolmas vastaaja (31 %) ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 11 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 74 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Puolet vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 39 % katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi ja 11 % arvioi, että ensimmäinen työ oli vaativuudeltaan selvästi koulutustasoa alhaisempi. Kyselyhetkellä 77 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa ja enää 11 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana. Vastaajista 11 % koki, että kyselyhetken työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Vastaajista 42 % arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja lähes puolet (47 %) hyödynsi niitä jonkin verran. Vastaajista 11 % arvioi, ettei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan ensimmäisessä työssään. Kyselyhetkellä 40 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita, yli puolet (54 %) hyödynsi niitä jonkin verran, mutta 6 % vastaajista ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Puunjalostustekniikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Yli kolmannes (37 %)vastaajista työskenteli kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Viidennes vastaajista työskenteli johto ja esimiestehtävissä ja 14 % vastaajista työskenteli markkinointi ja myyntitehtävissä. Tutkimustehtävien parissa työskentelevien määrä on laskenut 11 prosenttiyksikköä, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön (17 %:lla vastaajista ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli tutkimus, kyselyhetkellä enää 6 %:lla). Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä työskentelevien määrä on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Johto tai esimiestehtävissä työskentelevien 58

60 määrä oli noussut eniten (14 prosenttiyksikköä), kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. Kuvio 32. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Tehtävänimikkeitä analyytikko, asiakaspalveluinsinööri, Business Controller, Business Manager, Competence Development Engineer, CRM analyytikko, Financial Analyst, investointipäällikkö, koulutusasiantuntija, käyttöinsinööri, laatujärjestelmäkoordinaattori, Material Flow Manager, myynti insinööri, ohjaaja, ohjelmistosuunnittelija, opetuksen suunnittelija, palvelupäällikkö, projekti insinööri, projektipäällikkö, projektityöntekijä, prosessiinsinööri, R&D Engineer, Senior Resource Planning Specialist, sijoituspäällikkö, Solutions Consultant, sovellusinsinööri, strategia analyytikko, suunnittelija, talousinsinööri, toiminnanjohtaja/valmentaja, tuotekehitysinsinööri, tutkija, tutkimus ja laadunvalvontapäällikkö, tutkimusinsinööri, työnjohtaja, ympäristöinsinööri, ympäristöpäällikkö 59

61 Työnantaja Selvä enemmistö puunjalostustekniikan diplomi insinööristä työllistyivät yksityiselle sektorille. Peräti 71 % vastaajista oli sijoittunut suuren, yli 249 henkilöä työllistävän, yrityksen tai valtionyhtiön palvelukseen. Vastaajista 9 % toimi valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa. Ainoastaan 3 % vastaajista työskenteli kunnan palveluksessa. Yritysten osuus työllistäjänä on kasvanut, kun taas valtion ja kuntien 11 osuus on laskenut verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. Kuvio 33. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008) mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille. Peräti neljännes vastaajista kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Kenelläkään vastaajista ei ollut alle euron kuukausipalkkaa. Naisten ja miesten välisissä esiintyi jonkin 11 Ml. kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja ammattikorkeakoulut 60

62 verran eroa. Miehistä 41 %:lla oli yli euron bruttopalkka, kun taas naisilla ei ollut kenelläkään yli euron bruttopalkkaa. Miehet olivat sijoittuneet naisia useammin johto ja esimiestehtäviin ja naiset puolestaan miehiä useammin tutkimus sekä markkinointi ja myyntitehtäviin. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, ryhmätyötaidot sekä englannin kielen viestintätaidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten analyyttista ajattelua, tiedonhankintataitoja sekä oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät lainsäädännön tuntemus ja esimiestaidot. Myös vieraiden kielten viestintätaidot (pl. englannin kielen viestintätaidot) koettiin kehittyneen melko heikosti, mutta toisaalta niiden merkitystä työssä ei pidetty merkittävänä Ongelmanratkaisukyky Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Englanninkielen viestintätaidot Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Organisointi ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Esiintymistaidot Tiedonhankintataidot Neuvottelutaidot Suomen kielen viestintätaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Lainsäädännön tuntemus Ruotsin kielen viestintätaidot Muiden kielten viestintätaidot 2,2 2,3 2,4 2,8 2,8 3,0 2,8 2,9 2,8 2,7 3,3 3,4 3,5 3,4 3,4 3,3 3,3 3,9 3,9 3,9 3,8 3,9 4,2 4,2 4,3 5,4 5,2 5,2 5,0 4,7 4,9 4,9 4,9 4,9 4,8 4,7 4,8 4,8 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 34. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 61

63 Enemmistö (73 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Joukossa oli myös tutkintoonsa tyytymättömiä henkilöitä. Vastaajista 8 % ilmoitti olevansa hieman tyytymättömiä tutkintoonsa työuran kannalta ja peräti viidennes vastaajista (19 %) oli tyytymättömiä. Vastaajien avoimia kommentteja: Liian teoreettista, ei lainkaan käytännönläheistä. Monia erittäin 'turhia' kursseja kuten liikaa teoreettista matematiikkaa ja fysiikkaa. Olisi pitänyt olla enemmän konkreettista tietokoneen käyttöä ja enemmän talousaineita vaikka onkin tekninen koulutus. Ja enemmän konkreettisia ryhmätöitä yhteistyössä firmojen kanssa kuten Ruotsissa! Metsäteollisuuden työpaikat vähentyneet merkittävästi sitten Tutkinto ei ole sellaisenaan hyödyllinen muualla kuin metsäteollisuussektorilla. Perusopit, jotka on saatu tutkintoa suoritettaessa ovat olleet erittäin tarpeellisia, kuten myös opiskelujen yhteydessä luotu suhdeverkosto ja työkokemus. Varsinaiset pää ja sivuaineopinnot eivät kuitenkaan ole tukeneet kovinkaan paljon urallani. Tutkinnolla on hyvä maine yrityksissä, joten töitä on riittänyt mukavasti. Opetuksen taso olisi voinut olla vaativampi teknisessä opetuksessa. Työpaikat metsäteollisuudessa vähenevät koko ajan. Ala on mielestäni liian konservatiivinen ja tylsäkin. Myöskään palkkaus ei vastaa toiveitani. Rakennus ja ympäristötekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 44 rakennustuotanto ja ympäristötekniikan diplomi insinööriä, mikä on noin 65 % kaikista vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 55 % oli miehiä ja 45 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 28,5 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Valmistumishetkellä 80 % vastaajista oli työssä. Enemmistö (70 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö ja 28 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Valmistumishetkellä 9 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita. 62

64 Lähes kaikki (93 %) vastaajat oli kyselyhetkellä työsuhteessa. Kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 77 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli selvästi laskenut, ollessa kyselyhetkellä 14 %. Osa aikatyössä oli 2 % vastaajista. Työvoiman ulkopuolella, eli perhevapaalla, oli 7 % vastaajista. Kukaan vastaajista ei ollut työtön kyselyhetkellä. Taulukko 12. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (RYT) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (RYT) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 80 % 79 % 93 % 91 % Työtön työnhakija 9 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 5 % 1 % Perhevapaa 2 % 1 % 7 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 2 % 1 % Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,9 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 2,7. Vastaajista 11 % on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut ainoastaan yksi. Työttömyysaika on ollut kestoltaan suurimmalla osalla (60 %) vastaajista yli 12 kuukautta ja 40 %:lla alle kuusi kuukautta. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 43 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Vastaajista 45 % ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 11 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä yli puolet (53 %) vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Kolme neljännestä arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Yli viidennes (23 %) vastaajista katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi, kun taas 2 % arvioi, että ensimmäinen työ oli koulutukseen nähden vaativampaa. Kyselyhetkellä enemmistö 63

65 (79 %) vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa ja enää 14 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana. Vastaajista 7 % koki, että kyselyhetken työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Lähes puolet (48 %) vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja yli puolet (52 %) hyödynsi niitä jonkin verran. Kyselyhetkellä puolet vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita työssään, 48 % hyödynsi niitä jonkin verran, mutta 2 % vastaajista ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Rakennustuotanto ja ympäristötekniikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Vastaajista 44 % työskenteli kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Vastaajista 16 % työskenteli johto ja esimiestehtävissä, 14 % konsultointi ja koulutustehtävissä, 14 % muissa tehtävissä (ei tarkemmin määritelty) ja 9 % tutkimuksen parissa. Tutkimustehtävien parissa työskentelevien määrä oli laskenut, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön (20 %:lla vastaajista ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli tutkimus, kyselyhetkellä enää 9 %:lla). Johto tai esimiestehtävissä työskentelevien määrä oli noussut eniten (11 prosenttiyksikköä), kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. Tehtävänimikkeitä asiantuntija, Environment Officer, Environmental Consultant, geotekninen suunnittelija, hankintainsinööri, hydrologi, kehityspäällikkö, konsultti, liikennesuunnittelija, ohjelmistoasiantuntija, maankäyttöinsinööri, pohjarakennussuunnittelija, projektipäällikkö, projektityöntekijä, rakennesuunnittelija, Research Scientist, Software Engineer, suunnittelija, suunnitteluinsinööri, suunnittelupäällikkö, tarjouspäällikkö, tehdaspäällikkö, tuotantoinsinööri, tutkija, tutkimusinsinööri, työmaainsinööri, työnjohtaja, vanhempi suunnittelija, vesiensuojelukoordinaattori, yksikönjohtaja, yliaktuaari, ylitarkastaja 64

66 Kuvio 35. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Työnantaja Rakennusalan diplomi insinöörit sijoittuvat monelle erille sektorille. Kyselyhetkellä 41 % vastaajista työskenteli suurissa, yli 249 työntekijää työllistävissä, yrityksissä taikka valtionyhtiöissä. Viidennes vastaajista työskenteli valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa ja 11 % vastaajista työskenteli kuntien palveluksessa. Yritysten ja valtion osuus työllistäjänä on hieman laskenut, kun taas kuntien ja järjestöjen osuus on noussut verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. 65

67 Kuvio 36. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille (35 %). Vastaajista 10 % kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan neljällä vastaajalla (1 %) oli alle euron kuukausipalkka. Kolmessa suurimmassa palkkaluokassa naisia oli vähemmän kuin miehiä. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat tiedonhankintataidot, analyyttinen ajattelutapa sekä ongelmanratkaisukyky. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttista ajattelua sekä oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus sekä muiden kielten viestintätaidot (pl. englannin kielen viestintätaidot). 66

68 Tiedonhankintataidot 4,6 5,4 Analyyttisen, systemaattinen ajattelu 4,6 5,3 Ongelmanratkaisukyky 4,1 5,2 Projektinhallintataidot 3,1 5,2 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 3,7 5,1 Organisointi ja koordinointitaidot 3,3 5,1 Suomen kielen viestintätaidot 3,9 5,1 Tieto ja viestintätekniikka taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Neuvottelutaidot 2,8 4,3 4,5 5,0 4,8 4,8 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Esiintymistaidot 3,3 4,8 Lainsäädännön tuntemus 3,0 4,2 Taloussuunnittelu ja budjetointi 2,7 4,0 Englanninkielen viestintätaidot 3,4 3,9 Opetus, koulutus ja ohjaustaidot 2,8 3,9 Esimiestaidot 2,1 3,7 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 2,5 3,5 Ruotsin kielen viestintätaidot 2,6 2,8 Muiden kielten viestintätaidot 1,8 2,5 Kuvio 37. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Lähes kaikki vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Ainostaan 2 % vastaajista ilmoitti olevansa hieman tyytymättömiä tutkintoon työuransa kannalta. Vastaajien avoimia kommentteja: Hyvä yleistietämys, mutta ei tarjonnut juurikaan käytännön valmiuksia, opintojen ohjausta en saanut ja jälkikäteen ajateltuna minun olisi kannattanut rakentaa opintoni erilaisiksi. Koulutuksen teknillinen sisältö on ollut hyvä. Kaupalliseen puoleen olisin itse voinut valinnoilla panostaa enemmän. Tutkinto oli monipuolinen ja antoi hyvät eväät työelämään. Lisäksi toiminta ylioppilaskunnassa antoi tärkeitä sosiaalisia kykyjä, joita varsinaiseen tutkinto ohjelmaan ei tietysti kuulunut. Tutkintoani arvostetaan ja se on tunnettu yleisesti. Tutkinto on opettanut ajattelemaan analyyttisesti ja etsimään tietoa. 67

69 Seuraavia kursseja olisi kannattanut sisällyttää tutkintoon: johtamistaito (tarvitaan jos haluaa edetä uralla), hallinto (valtion ja kuntien), talous (valtion ja kuntien), lainsäädäntö (ministeriöiden työ ja lain valmistelu sekä oman alan lainsäädäntö). Sähkö ja tietoliikennetekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 84 sähkö ja tietoliikennetekniikan diplomi insinööriä, mikä on noin 50 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 87 % oli miehiä ja 13 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,8 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet sähkö ja tietoliikennetekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet kohtuullisen hyvin. Kyselyhetkellä 97 % vastaajista oli työsuhteessa, eikä kukaan vastaajista ollut työtön. Valmistumishetkellä selvä enemmistö vastaajista (84 %) oli työsuhteessa. Vastaajista 70 % ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö ja 28 % oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Valmistumishetkellä 13 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita ja 1 % jatkoi päätoimisesti opintojaan. Taulukko 13. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (SÄH) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (SÄH) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 84 % 79 % 97 % 91 % Työtön työnhakija 13 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 1 % 5 % 1 % 1 % Perhevapaa 1 % 1 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 1 % 2 % 1 % 1 % Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 93 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli laskenut 24 prosenttiyksikköä 4 %:iin. Kyselyhetkellä 1 % vastaajista opiskeli päätoimisesti, 1 % oli perhevapaalla ja 1 %:lla työmarkkinatilanne oli muu. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,9, ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 2,3. 68

70 Viidennes (21 %) vastaajista on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut suurimmalla osalla (94 %) ainoastaan yksi ja 6 %:lla vastaajista on ollut kaksi työttömyysjaksoa. Työttömyysaika on ollut kestoltaan enemmistöllä (72 %) korkeintaan kuusi kuukautta. Työttöminä olleista vastaajista 17 %:lla työttömyysaika on ollut 7 12 kuukautta ja 11 %:lla vastaajista työttömyysaika on ollut yli 12 kuukautta. Vastaajat pitivät työllistymistä vaikeuttaneina tekijöinä alan heikkoa työmarkkinatilannetta sekä suhdeverkostojen puutetta. Yksi vastaajista kommentoi työtilannettaan seuraavasti: Valitsemani alan työmarkkinatilanne ei ole paras mahdollinen, alalla vaikuttavia yrityksiä suomessa melko vähän. Työn ja koulutuksen vastaavuus Yli puolet (56 %) vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Kolmannes (34 %) vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 10 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä yli puolet (60 %) vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Enemmistö (72 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 27 % katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi ja 1 % arvioi, että ensimmäinen työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi. Kyselyhetkellä enemmistö (83 %) vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa ja enää 16 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana. Vastaajista 1 % koki, että kyselyhetken työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Yli puolet (57 %) vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 42 % hyödynsi niitä jonkin verran. Vastaajista ainoastaan 1 % ei voinut hyödyntää korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä juuri lainkaan. Kyselyhetkellä 48 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita työssään, puolet (51 %) hyödynsi niitä jonkin verran, mutta 1 % vastaajista ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. 69

71 Työtehtävät Sähkö ja tietoliikennetekniikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Vastaajista 41 % työskenteli kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Viidennes vastaajista työskenteli tutkimustehtävissä, 15 % johto ja esimiestehtävissä ja 11 % konsultointi ja koulutustehtävissä. Tutkimustehtävien parissa työskentelevien määrä on laskenut 15 prosenttiyksikköä, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön (35 %:lla vastaajista ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli tutkimus, kyselyhetkellä enää 20 %:lla). Johto tai esimiestehtävissä työskentelevien määrä oli noussut eniten (13 prosenttiyksikköä), kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. Muutoin valmistumis ja kyselyhetken työtehtävissä ei ollut merkittävää eroa. Kuvio 38. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne 70

72 Tehtävänimikkeitä analyytikko, Design Engineer, elektroniikkasuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, kehitysinsinööri, kehityspäällikkö, konsultti, käyttöpalvelupäällikkö, laatupäällikkö, lehtori, mittausinsinööri, mittauslaiteasiantuntija, mobiiliasiantuntija, myynti insinööri, ohjelmistosuunnittelija, osastopäällikkö, Process Manager, projektipäällikkö, R&D Engineer, Research Engineer, RF suunnittelija, suunnittelija, suunnitteluinsinööri, suunnittelupäällikkö, systeemisuunnittelija, System Specialist, sähkösuunnittelija, tietotekniikkakonsultti, tietoturva asiantuntija, tuotetukihenkilö, tuotepäällikkö, tutkija, tutkimusinsinööri, verkkosuunnittelija Työnantaja Suurin osa vastaajista on työllistynyt yksityisen yrityksen taikka valtionyhtiön palvelukseen. Peräti 68 % vastaajista työskenteli kyselyhetkellä suuren, yli 249 työntekijää työllistävän, yksityisen yrityksen taikka valtionyhtiön palveluksessa. Valtion osuus työllistäjänä on laskenut 11 prosenttiyksikköä (22 % vastaajista työskenteli valtion palveluksessa vuonna 2003, vastaushetkellä enää 11 %), kun taas yritysten osuus on noussut verratessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken päätyönantajaa. Kuvio 39. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) 71

73 Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille (34 %). Vastaajista 17 % kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan neljällä vastaajalla (5 %) oli alle euron kuukausipalkka. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, tiedonhankintataidot sekä analyyttinen ajattelu. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten analyyttista ajattelua, tiedonhankintataitoja sekä tieto ja viestintätekniikantaitoja. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät vieraiden kielten viestintätaidot (pl. englannin kielen viestintätaidot), lainsäädännön tuntemus ja esimiestaidot. Esimiestaitoja pidettiin jokseenkin tärkeänä työssä kun taas ruotsin ja muiden vieraiden kielten viestintätaitojen (pl. englannin kielen viestintätaidot) merkitys työssä on merkitykseltään melko vähäinen Ongelmanratkaisukyky 4,3 5,5 Tiedonhankintataidot 4,5 5,4 Analyyttisen, systemaattinen ajattelu 4,7 5,3 Englanninkielen viestintätaidot 3,9 5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 3,4 5,1 Tieto ja viestintätekniikka taidot 4,5 5,0 Organisointi ja koordinointitaidot 3,1 4,8 Suomen kielen viestintätaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Projektinhallintataidot 3,1 3,7 4,5 4,5 4,8 4,8 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Neuvottelutaidot 2,7 4,4 Esiintymistaidot 3,2 4,4 Opetus, koulutus ja ohjaustaidot 2,9 3,9 Esimiestaidot 2,2 3,7 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 3,2 3,0 Taloussuunnittelu ja budjetointi 2,7 3,0 Lainsäädännön tuntemus 2,1 2,9 Ruotsin kielen viestintätaidot 1,8 2,8 Muiden kielten viestintätaidot 1,7 2,3 Kuvio 40. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä 72

74 Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Selvä enemmistö (92 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Joukossa oli myös muutama tutkintoonsa tyytymättömiä henkilöitä. Vastaajista 6 % ilmoitti olevansa hieman tyytymättömiä tutkintoonsa työuran kannalta ja yksi vastaaja (1 %) erittäin tyytymätön. Vastaajien avoimia kommentteja: TKK on arvostettu oppilaitos Suomessa tutkintotodistuksella erottuu positiivisesti muista työnhakijoista. Koulutus antoi erinomaisen teoreettisen pohjan ja mahdollisti menestymisen sellaisissa työtehtävissä joihin halusin. Tutkinto oli aavistuksen liian teoreettinen, mutta on kyllä avannut minulle ovia eteenpäin. Itse opitun soveltaminen työelämässä on kyllä osittain ollut vaikeaa. Toiminta TKY:n alaisissa järjestöissä ja ylioppilaskunnassa antoi itselleni parhaimmat lähtökohdat esiintymis ja vuorovaikutustaitoihin kuin yliopisto opiskelu, teoreettinen pohja ja tekninen osaaminen luonnollisesti TKK:lta Laaja alaiset ja poikkitieteelliset opinnot ovat luoneet hyvän pohjan nykyiselle työuralleni. Teknillinen fysiikka Kyselyyn vastasi yhteensä 35 teknillisen fysiikan diplomi insinööriä, mikä on noin 50 % kaikista vuonna 2003 koulutusohjelman valmistuneista. Vastaajista 80 % oli miehiä ja 20 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 25,9 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet teknillisen fysiikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet melko hyvin. Kyselyhetkellä 86 % vastaajista oli työsuhteessa, 8 % opiskeli päätoimisesti ja 8 % oli perhevapaalla. 73

75 Valmistumishetkellä ainoastaan 57 % vastaajista oli työssä. Peräti viidennes vastaajista opiskeli päätoimisesti uutta tutkintoa. Yli puolet (56 %)vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen määräaikainen kokopäivätyö, 38 % oli vakituisessa kokopäivätyössä ja 3 % osa aikatyössä. Valmistumishetkellä 9 % vastaajista työskenteli apurahalla ja 9 % oli työttömiä työnhakijoita. Taulukko 14. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (TFY) Kyselyhetki (TFY) Työssä 57 % 79 % 86 % 91 % Työtön työnhakija 9 % 12 % 3 % 1 % Päätoiminen opiskelu 20 % 5 % 3 % 1 % Perhevapaa 3 % 1 % 6 % 6 % Työskentely apurahalla 9 % 2 % 3 % 0 % Muu tilanne 3 % 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 59 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli laskenut 32 prosenttiyksikköä 24 %:iin. Vakituisessa kokopäivätyössä olevien osuus on TKK:n koulutusohjelmista toiseksi pienin (keskimäärin 79 % vuonna 2003 valmistuneista on vakituisessa kokopäivätyössä). Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,8, ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 4 (kaikkien koulutusohjelmien keskimäärä on 2,9 erillistä työ tai virkasuhdetta). Erillisten työ ja virkasuhteiden määrä on TKK:n koulutusohjelmista suurin. Yli viidennes (23 %) vastaajista on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut suurimmalla osalla (88 %) ainoastaan yksi. Työttöminä olleilla vastaajilla 13 %:lla on ollut kaksi työttömyysjaksoa. Työttömyysaika on ollut kestoltaan enemmistöllä (63 %) korkeintaan kuusi kuukautta. Neljänneksellä työttöminä olleista vastaajista työttömyysaika on kuitenkin ollut 7 12 kuukautta ja 13 % heistä on ollut työttömänä yli 12 kuukautta. 74

76 Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 71 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Lähes viidennes (18 %) ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 12 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 67 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Enemmistö (72 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 27 % katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi ja 1 % arvioi, että ensimmäinen työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi. Kyselyhetkellä 83 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa ja enää 16 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana. Vastaajista 1 % koki, että kyselyhetken työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Yli puolet (57 %) vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 42 % hyödynsi niitä jonkin verran. Vastaajista 1 % ei voinut hyödyntää korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä juuri lainkaan. Kyselyhetkellä lähes puolet (48 %) vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita työssään, yli puolet (51 %) hyödynsi niitä jonkin verran, mutta 1 % vastaajista ei voinut hyödyntää niitä juuri lainkaan. Työtehtävät Teknillisen fysiikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Vastaajista 42 % työskenteli kyselyhetkellä tutkimustehtävissä ja kolmannes työskenteli hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Tutkimustehtävien parissa työskentelevien määrä oli laskenut, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön (66 %:lla vastaajista ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli tutkimus, kyselyhetkellä 33 %:lla). Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä työskentelevien määrä oli puolestaan noussut 10 prosenttiyksikköä. Muutoin valmistumis ja kyselyhetken työtehtävissä ei ollut merkittävää eroa. 75

77 Kuvio 41. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Tehtävänimikkeitä aktuaari, asiantuntija, globaali teknologiapäällikkö, joukkoliikennesuunnittelija, konsultti, laboratorioinsinööri, liikennesuunnittelija, matemaatikko, ohjelmistosuunnittelija, projektipäällikkö, reaktorifyysikko, Research Scientist, suunnittelija, suunnittelupäällikkö, tuotekehitysinsinööri, tuotepäällikkö, turvallisuusinsinööri, tutkimusinsinööri, vakuutusmatemaatikko, Xerographic Engineer Työnantaja Yli puolet teknillisen fysiikan diplomi insinööreistä oli sijoittunut yksityiselle sektorille, yleisimmin yli 249 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Reilu neljännes (27 %) vastaajista toimi valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa. Yhä useampi vastaajista oli sijoittunut yksityiselle sektorille, kun verrataan ensimmäistä ja kyselyhetken työpaikkaa. Valtion osuus työllistäjän oli laskenut 24 prosenttiyksikköä (51 % vastaajista työskenteli valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa vuonna 2003 ja 27 % vuonna 2008). 76

78 Kuvio 42. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille (31 %). Vastaajista 10 % (kolme henkilöä)kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Viidellä vastaajalla (17 %) oli alle euron kuukausipalkka. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kaikista tärkein taito työssä on analyyttinen ajattelu. Myös ongelmanratkaisukykyä ja tiedonhankintataitoa pidettiin tärkeinä taitoina. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten analyyttista ajattelua, tiedonhankintataitoja sekä tieto ja viestintätekniikantaitoja. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät lainsäädännön tuntemus, esimiestaidot sekä neuvottelutaidot. 77

79 Analyyttisen, systemaattinen ajattelu Ongelmanratkaisukyky Tiedonhankintataidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Englanninkielen viestintätaidot Tieto ja viestintätekniikka taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Organisointi ja koordinointitaidot Suomen kielen viestintätaidot Projektinhallintataidot Esiintymistaidot Opetus, koulutus ja ohjaustaidot Neuvottelutaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Esimiestaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Lainsäädännön tuntemus Muiden kielten viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot 1,5 1,7 1,5 5,1 4,7 5,2 4,2 4,9 3,4 4,9 3,9 4,7 4,7 4,5 4,6 4,5 3,1 4,5 3,4 4,4 2,8 4,4 3,3 4,0 3,5 3,7 2,2 3,1 2,8 3,0 2,1 2,8 2,4 2,7 2,4 2,6 5,6 5,8 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Kuvio 43. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Yli puolet (57 %) vuonna 2003 TKK:lta valmistuneista teknillisen fysiikan ja matematiikan diplomiinsinööreistä on tutkinnon suorittamisen jälkeen suorittanut tieteellisiä jatko opintoja. Jatko opintojen tärkeimpänä perusteena oli mielenkiinto tiedettä tai tiettyä tutkimusaihetta kohtaan sekä ammatillinen pätevöityminen. Kaikki paitsi yksi vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Vastaajien avoimia kommentteja: Vaikka koulutuksessa opittuja asioita ei niin paljon voi suoraan hyödyntää, ne vaikuttavat taustalla. Teoriaa oli kattavasti, soveltamistakin kohtalaisesti. Suullisia kieli ja viestintätaitoja olisi tarvittu enemmän (esiintymistä). Hyvä teoria, lisää käytäntöä olisi tarvittu. 78

80 Koulutukseni oli hyvin teoreettinen ja käytännön työelämässä näillä teoreettisilla tiedoilla ei juuri mitään tee. Tosin yleissivistyksen kannalta tiedot ovat olleet varsin hyödyllisiä. Koulutus oli kyllä tässä vaiheessa ajateltuna erittäin hyödyllinen nyt kun käytännön työkokemustakin on kertynyt. Työurani alkuvaiheella koin kuitenkin kärsiväni erittäin paljon koulutukseni teoreettisuudesta. Olen sikäli tyytyväinen, että tutkintoani arvostetaan ja sain toisaalta opiskella mielenkiintoisia asioita. Käytännön työssä tarvitsisin kuitenkin lisää talousoppia ja esimiestaitoja. Opinnoista on ollut paljon apua nykyisessä työssäni (mm. Matriisilaskenta, optimointi, fysiikan perusteet), ja se on auttanut hankaliin ongelmiin suhtautumisessa. Esiintymistä olisi saanut olla enemmän myös opinnoissa. 79

81 Tietotekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 43 tietotekniikan diplomi insinööriä, mikä on noin 42 % kaikista koulutusohjelman vuonna 2003 valmistuneista. Vastaajista 91 % oli miehiä ja 9 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,7 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet tietotekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet hyvin. Kyselyhetkellä 95 % vastaajista oli työsuhteessa ja 5 % oli työvoiman ulkopuolella, eli perhevapaalla. Valmistumishetkellä 88 % vastaajista oli työsuhteessa. Reilusti yli puolet (69 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, vajaa viidennes (19 %) vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 10 % osa aikatyössä. Valmistumishetkellä 9 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita. Taulukko 15. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Valmistumishetki (TKK muut) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (TIK) Kyselyhetki (TIK) Työssä 88 % 79 % 95 % 91 % Työtön työnhakija 9 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 1 % Perhevapaa 1 % 5 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 2 % 1 % Kyselyhetki (TKK muut) Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 84 %:iin ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli laskenut 16 prosenttiyksikköä 9 %:iin. Kyselyhetkellä yksi vastaajista (2 %) toimi yksityisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,9 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 3. Vastaajista 15 % on toiminut yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Lähes viidennes (18 %) vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen (TKK:lta vuonna

82 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut suurimmalla osalla (80 %) ainoastaan yksi. Viidenneksellä vastaajista on ollut kaksi työttömyysjaksoa. Työttömyysaika on ollut kestoltaan enemmistöllä (60 %) korkeintaan kuusi kuukautta. Viidenneksellä työttöminä olleista vastaajista työttömyysaika on kuitenkin ollut 7 12 kuukautta ja yhtä suuri osuus on ollut työttömänä yli 12 kuukautta. Vastaajat pitivät työllistymistä vaikeuttaneina tekijöinä alan heikkoa työmarkkinatilannetta sekä suhdeverkostojen puutetta. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 28 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Yli puolet (56 %) vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 16 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä 45 % vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Enemmistö (74 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Viidennes (21 %) vastaajista katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi ja 2 % arvioi, että ensimmäinen työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi. Vastaajista 2 % koki, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Kyselyhetkellä enemmistö (79 %) vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, mutta 12 % vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana. Vastaajista 9 % koki, että kyselyhetken työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Lähes puolet (49 %) vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja 51 % hyödynsi niitä jonkin verran. Kyselyhetkellä 40 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita työssään ja 60 % hyödynsi niitä jonkin verran. Työtehtävät Tietotekniikan diplomi insinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä. Vastaajista 44 % työskenteli kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä. Vastaajista 16 % työskenteli konsultointi ja koulutustehtävissä, 14 % johto ja esimiestehtävissä ja 12 % tutkimustehtävissä. 81

83 Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä työskentelevien osuus sekä tutkimustehtävien parissa työskentelevien määrä oli laskenut kun taas johto tai esimiestehtävissä työskentelevien määrä oli noussut eniten(9 prosenttiyksikköä), kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. Kuvio 44. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Tehtävänimikkeitä Business Development Manager, Chief Software Architect, Design Engineer, Development Manager, järjestelmäsuunnittelija, konsultti, käyttöliittymäsuunnittelija, logistiikkasuunnittelija, ohjelmistoasiantuntija, ohjelmistokehittäjä, ohjelmistosuunnittelija, projektipäällikkö, Software Architect, Software Development Engineer, Software Engineer, Software Specialist, Technical Consultant, Technology Specialist, tekninen tuotepäällikkö, toiminnanjohtaja, tuotekehitysinsinööri, tutkija, tutkimusinsinööri 82

84 Työnantaja Lähes kaikki tietotekniikan opiskelijoista on työllistynyt yksityiselle sektorille. Etenkin suuret, yli 249 työntekijän, yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Valtion taikka valtion liikelaitosten palveluksessa työskenteli kyselyhetkellä 9 % vastaajista. Vastaajista kukaan ei toiminut yrittäjänä. Kuvio 45. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille (25,6 %). Viidennes vastaajista kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka). Ainoastaan yhdellä vastaajalla oli alle euron kuukausipalkka. 83

85 Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat ongelmanratkaisukyky, analyyttinen ajattelu sekä tiedonhankintataidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten analyyttista ajattelua, oman alan teoreettista osaamista sekä tieto ja viestintätekniikkataitoja. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus sekä taloussuunnittelu ja budjetointi, mutta toisaalta kyseisiä taitoja ei pidetty erityisen tärkeinä työssä Ongelmanratkaisukyky 4,5 5,4 Analyyttisen, systemaattinen ajattelu 5,0 5,3 Tiedonhankintataidot 4,6 5,3 Englanninkielen viestintätaidot 3,9 5,1 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 3,6 5,0 Tieto ja viestintätekniikka taidot 4,7 5,0 Organisointi ja koordinointitaidot 3,3 4,7 Projektinhallintataidot Neuvottelutaidot Suomen kielen viestintätaidot 2,7 3,3 3,7 4,4 4,2 4,2 Merkitys työssä Korkeakoulu kehitti Esiintymistaidot 3,1 4,2 Oman alan teoreettinen osaaminen 4,1 5,0 Esimiestaidot 2,3 3,8 Opetus, koulutus ja ohjaustaidot 3,0 3,6 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 2,8 3,1 Taloussuunnittelu ja budjetointi 2,4 2,9 Lainsäädännön tuntemus 2,3 2,7 Muiden kielten viestintätaidot 1,6 2,7 Ruotsin kielen viestintätaidot 1,5 2,9 Kuvio 46. Eri taitojen kehittyminen opintojen aikana ja merkitys työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti Kaikki paitsi yksi vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Vastaajien avoimia kommentteja: Hyvät perusvalmiudet töihin. Oleellista oli alalla työskentely jo opiskellessa. Muuten olisi jäänyt liian teoreettiseksi. Koulutus tarjosi laaja alaisen pohjan sekä teknisten että kaupallisten haasteiden käsittelyyn. 84

86 Eri yliopistojen välinen opiskelu osana pää ja sivuaineita on merkittävästi edistänyt ammattitaitoa ja työmahdollisuuksia. Tietoliikennetekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 53 tietoliikennetekniikan diplomi insinööriä, mikä on noin 34 % kaikista vuonna 2003 valmistuneista. Vastausprosentti on TKK:n aineiston matalin. Vastaajista 94 % oli miehiä ja 6 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,4 vuotta. Työuran viisi ensimmäistä vuotta Vuonna 2003 TKK:lta valmistuneet tietoliikennetekniikan diplomi insinöörit ovat työllistyneet hyvin. Kyselyhetkellä kaikki heistä olivat töissä. Valmistumishetkellä 83 % vastaajista oli työssä. Lähes puolet (47 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö ja yli puolet (53 %) oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Valmistumishetkellä 11 % vastaajista oli työttömiä työnhakijoita ja 6 % jatkoi päätoimisesti opintojaan. Kyselyhetkellä kaikki vastaajat olivat vakituisessa kokopäivätyössä. Lähes viidennes (18 %) vastaajista on toiminut yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Taulukko 16. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (vuonna 2003) ja kyselyhetkellä (lokakuu 2008) Työmarkkinatilanne Valmistumishetki (TLT) Valmistumishetki (TKK muut) Kyselyhetki (TLT) Kyselyhetki (TKK muut) Työssä 83 % 79 % 100 % 91 % Työtön työnhakija 11 % 12 % 1 % Päätoiminen opiskelu 6 % 5 % 1 % Perhevapaa 1 % 6 % Työskentely apurahalla 2 % 0 % Muu tilanne 2 % 1 % Työnantajia vastaajilla on ollut työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana keskimäärin 1,7 ja erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 3,1. Vastaajista 13 % on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (TKK:lta vuonna 2003 valmistuneista työttöminä olleiden keskiarvo on 18 %). Työttöminä olleilla työttömyysjaksoja on ollut ainoastaan yksi. 85

87 Työttömyysaika on ollut kestoltaan enemmistöllä (67 %) korkeintaan kuusi kuukautta. Kolmanneksella vastaajista työttömyysaika on kuitenkin ollut 7 12 kuukautta. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajista 28 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli ollut edellytyksenä valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä. Vastaajista 44 % ilmoitti, ettei korkeakoulututkintoa edellytetty ja 28 % ei tiennyt vaadittiinko työssä ylempää korkeakoulututkintoa. Kyselyhetkellä yli puolet (56 %) vastaajista oli työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta korkeakoulututkintoon nähden. Enemmistö (61 %) vastaajista arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 28 % katsoi, että ensimmäisen työn vaativuustaso oli koulutusta osittain alhaisempi ja 11 % arvioi, että ensimmäinen työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Kyselyhetkellä 67 % vastaajista katsoi, että työ vastasi hyvin koulutustasoa, mutta yli viidennes (22 %) vastaajista piti nykyisen työn vaativuustasoa koulutustasoa osittain alhaisempana. Vastaajista 11 % koki, että kyselyhetken työn vaativuustaso oli koulutukseen nähden vaativampaa. Puolet vastaajista arvioi, että pystyi hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita ensimmäisessä työssä jatkuvasti ja puolet hyödynsi niitä jonkin verran. Kyselyhetkellä 44 % vastaajista hyödynsi jatkuvasti korkeakoulussa opittuja asioita työssään ja 56 % hyödynsi niitä jonkin verran. Työtehtävät Tietoliikennetekniikan diplomi insinöörit toimivat monenlaisissa työtehtävissä. Yli kolmannes (35 %) vastaajista työskenteli kyselyhetkellä hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävissä ja vajaa neljännes (24 %) konsultointi ja koulutustehtävissä. Lähes viidennes vastaajista (18 % )toimi tutkimustehtävissä ja yhtä suuri osuus vastaajista ilmoitti päätyön tehtävien luonteen olevan johto ja esimiestehtävät. Loput 6 % toimi markkinointi ja myyntitehtävissä. Tutkimuksen parissa työskentelevien määrä oli laskenut 20 prosenttiyksikköä ja johto ja esimiestehtävien määrä oli kasvanut 18 prosenttiyksikköä, kun verrataan tilannetta ensimmäiseen tutkinnon jälkeiseen työhön. 86

88 Kuvio 47. Kyselyhetken päätyön tehtävien luonne Tehtävänimikkeitä Business Manager, Business Program Manager, Design Engineer, johtava konsultti, järjestelmäpäällikkö, konsultti, myyntipäällikkö, Network Security Specialist, Project Manager, R&D Engineer, Researcher, Security Consultant, Senior Software Developer, Systems Analyst, Systems Designer, Systems Tester Työnantaja Lähes 90 % vastaajista toimi suuren, yli 249 henkilöä työllistävän, yksityisen yrityksen taikka valtionyhtiön palveluksessa lokakuussa Kolmella vastaajalla oli oma yritys taikka toiminimi ja kolme vastaajista ilmoitti olevan muun työnantajan palveluksessa. 87

89 Kuvio 48. Nykyinen työnantaja (lokakuu 2008) Palkka Vastaajilta kysyttiin myös heidän bruttopalkkaansa (syyskuussa 2008), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui ja euron välille (28 %) taikka kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli euron bruttopalkka, 28 %). Ainoastaan yhdellä vastaajalla oli alle euron kuukausipalkka. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä miten opinnot kehittivät niitä tietoja ja taitoja. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä taitoa työssä ovat analyyttinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky sekä ryhmätyötaidot. Opinnot kehittivät vastaajien mielestä parhaiten tieto ja viestintätekniikantaitoja, analyyttista ajattelua sekä oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät vieraiden kielten viestintätaidot (pl. englannin kielen viestintätaidot), mutta toisaalta niiden merkitys työssä ei myöskään ole suuri. Myös esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus koettiin kehittyneen heikosti. 88