Heidi Auvinen. Ura- ja rekrytointipalvelut. Heidi Auvinen. Uraseurantaraportti Aalto-yliopisto KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heidi Auvinen. Ura- ja rekrytointipalvelut. Heidi Auvinen. Uraseurantaraportti Aalto-yliopisto KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI"

Transkriptio

1 Ura- ja rekrytointipalvelut Heidi Auvinen Aalto-TT 16/2011 Uraseuranta- raportti 2010 ISBN (pdf) ISSN-L X ISSN (pdf) Aalto-yliopisto Heidi Auvinen KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI TIEDE + TEKNOLOGIA CROSSOVER VÄITÖSKIRJAT Aalto-yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Uraseurantaraportti 2010 TIEDE + TEKNOLOGIA REPORT

2 Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 16/2011 Uraseurantaraportti 2010 Heidi Auvinen Aalto-yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut

3 Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 16/2011 Heidi Auvinen ISBN (pdf) ISSN-L X ISSN (pdf) Aalto Print Helsinki 2011

4

5 Tiivistelmä Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Tekijä Author(s): Heidi Auvinen Julkaisun nimi Uraseurantaraportti 2010 Julkaisija Yksikkö Ura- ja rekrytointipalvelut Sarja Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 16/2011 Tutkimusala Tiivistelmä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneet diplomi-insinöörit, arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit ovat kaikkiaan tyytyväisiä tutkintoonsa ja työllistyneet hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Valmistuneet ovat olleet työssä keskimäärin 5 vuotta, josta lähes koko aika (keskimäärin 4,9 vuotta) on ollut koulutusta vastaavaa työtä. Valmistuneista 84 prosenttia oli työssä valmistumishetkellä, työttömänä työnhakijana puolestaan 7 prosenttia. Kyselyhetkellä vuonna 2010 työttömänä oli vain yksi prosentti vastaajista. Työttöminä valmistumisen jälkeen on ollut 16 % vastaajista, joskin työttömyysaika työttömillä on ollut varsin lyhytkestoista työttömyysajan ollessa keskimäärin vain 0,6 vuotta. Korkeinta työttömyys on ollut kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan koulutusohjelmista valmistuneiden kohdalla. Maisema-arkkitehtuurin, tietoliikennetekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmista valmistuneet ovat puolestaan olleet parhaiten työllistyneitä valmistumisensa jälkeen. Lähes puolet (44 %) vastaajista toimi ensimmäisessä työtehtävässään suunnittelu-, kehitystai hallintotehtävissä. Noin neljännes vastaajista (26 %) ilmoitti ensimmäisen päätyönsä tehtävien pääasialliseksi luonteeksi tutkimustehtävät. Viisi vuotta myöhemmin tutkimustehtävissä toimivien osuus oli laskenut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Myös suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuus oli kyselyhetkellä matalampi, kuin mitä se oli viisi vuotta aiemmin. Selvästi enemmän vastaajia työskenteli kyselyhetkellä johto- ja esimiestehtävissä kuin viisi vuotta sitä aikaisemmin vastaajien valmistumisajankohtana: kyselyhetkellä 16 % vastaajista työskenteli johto- ja esimiestehtävissä, valmistuessa vain 5 %. Kyselyssä tiedusteltiin myös bruttopalkkaa (syyskuussa 2010) mukaan lukien säännölliset lisät, ylityökorvaukset ja luontoisetujen verotusarvot. Vastaajien bruttopalkan keskiarvo oli kyselyhetkellä 4169 kuukaudessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen ja osaamisen merkitystä työelämässä ja toisaalta myös arvioimaan, miten korkeakoulu ja yliopisto-opinnot kehittivät kyseisiä taitoja. Tärkeimmiksi taidoiksi työelämän kannalta nousivat ongelmanratkaisutaidot, analyyttisen ajattelun taidot, tiedonhankintataidot, ryhmätyötaidot sekä englannin kielen viestintätaidot. Englannin kielen viestintätaidot sekä ryhmätyötaidot ja niiden kehittäminen ovat vastaajien mielestä jääneet opintojen aikana liian vähälle huomiolle. Kyselyyn vastanneista 65 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä suorittamaansa yliopistotutkintoon työuran kannalta. Avainsanat uraseuranta, työllistyminen, sijoittumisseuranta, sijoittuminen ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN-L X ISSN (painettu) X ISSN (pdf) Julkaisupaikka Espoo Painopaikka Vuosi 2011 Sivumäärä 75

6 Sisältö Tutkimuksen taustaa... 2 Työllistyminen valmistumisen jälkeen... 4 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen... 5 Kyselyhetken työllisyystilanne... 7 Palkka... 9 Koulutukseen osallistuminen... 9 Tyytyväisyys työhön Korkeakoulututkinnon merkitys työelämässä Koulutusohjelmakohtainen erittely Arkkitehtuuri Automaatio- ja systeemitekniikka Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Informaatioverkostot Kemian tekniikka Konetekniikan koulutusohjelma Maanmittauksen koulutusohjelma Materiaali ja kalliotekniikka Puunjalostustekniikka Rakennus- ja ympäristötekniikka Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Teknillinen fysiikka Tietoliikennetekniikka Tietotekniikka Tuotantotalous

7 Tutkimuksen taustaa Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto seuraa aktiivisesti yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneiden sijoittumista työelämään. Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston kehittämä tutkimusmalli, jolla kartoitetaan korkeakoulutettujen työuria viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Valtakunnallisen uraseurannan avulla hankitaan tietoa työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Uraseurantatutkimus toteutettiin vuonna 2010 kuudetta kertaa. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna 2005 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Tutkimukseen osallistui 13 1 yliopistoa. Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut koordinoi tutkimusta entisen Teknillisen korkeakoulun (TKK) osalta. Valtakunnallisen uraseurannan koordinaatioyksikkönä toimi Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut. Vastausten tallennus suoritettiin keskitetysti Tampereen yliopiston tilastotieteen yksikössä. Tämä raportti perustuu Tampereen yliopiston tilastotieteen laitoksen työstämään raakadataan. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan tarkastella koulutusohjelmittain, yliopistoittain sekä aloittain. Tämä raportti on kooste tutkimuksen tuloksista entisen TKK:n osalta ja sen tavoitteena on antaa yleiskuva vuonna 2005 diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Kyselyn tulokset julkaistaan valtakunnallisesti osoitteessa Uraseuranta toteutettiin postikyselynä, jonka rinnalla käytettiin myös verkkokyselyä. Kyselylomake kehitettiin yliopistojen yhteistyönä. Kysely suoritettiin kaikissa yliopistoissa/korkeakouluissa syksyllä (v. 2010) noin kuukauden aikana, jotta eri yliopistojen kokoamien tietojen kesken saataisiin riittävä vertailukelpoisuus. Kyselyn tulokset saatiin loppukeväästä Kyselyyn vastasi yhteensä henkilöä. Aalto-yliopiston opiskelijarekisteristä kerättiin vuonna 2003 diplomi-insinöörin-, arkkitehdin- ja maisema-arkkitehdintutkinnon TKK:lla suorittaneet henkilöt. Valmistuneiden osoitteet tilattiin väestörekisteristä. Opiskelijarekisteristä saatavat taustatiedot ja vastaukset yhdistettiin toisiinsa kyselylomakkeiden numerosarjan avulla. Vuonna 2005 Teknillisestä korkeakoulusta valmistui 1017 diplomi-insinööriä, arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia. Uraseurantakysely lähetettiin 989 henkilölle, joiden osoitetiedot löytyivät väestörekisteristä 2. Kyselyyn vastasi yhteensä 522 henkilöä, joten vastausprosentti oli 51,3. Taulukosta 1 ilmenee vastausten lukumäärät sekä vastausprosentit niiden koulutusohjelmien osalta, joita raportissa on tarkasteltu laajemmin. Geomatiikan, kiinteistötalouden ja maisema- 1 Vuoden 2010 tutkimuksessa Helsingin kauppakorkeakoulua ja Teknillistä korkeakoulua käsiteltiin vielä erillisinä yliopistoina. Taideteollinen korkeakoulu ei osallistunut tutkimukseen henkilön osoitetietoja ei ollut saatavissa ja 20 kyselyä palautui virheellisen osoitetiedon takia. 2

8 arkkitehtuurin koulutusohjelmista valmistuneiden vastauksia on hyödynnetty vain rajallisesti niiden havaintojen vähäisyyden (<5) takia. Koulutusohjelma Valmistuneet Vastaajat Vastaus % Arkkitehtuuri (ARK) Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT) Elektroniikka ja sähkötekniikka (EST) Informaatioverkostot (INF) Kemian tekniikka (KEM) Konetekniikka (KON) Maanmittaus (MAA) Materiaali- ja kalliotekniikka (MAK) Puunjalostustekniikka (PUU) Rakennus- ja ympäristötekniikka (RYK) Sähkö- ja tietoliikennetekniikka (SÄH) Teknillinen fysiikka (TFY) Tietoliikennetekniikka (TLT) Tietotekniikka (TIK) Tuotantotalous (TUO) Taulukko 1. DIA-tutkintojen lukumäärä sekä vastausprosentit koulutusohjelmittain Vastaajista 70 % oli miehiä ja 30 % naisia. Suurin osa (74 %) vastaajista oli valmistuessaan iältään vuotta. Seuraavassa on esiteltynä tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia aluksi kaikkien koulutusohjelmien osalta ja myöhemmin koulutusohjelmittain. Työtilanne valmistumishetkellä Valmistumishetkellä 84 % vastaajista oli työssä ja vain 7 % vastaajista ilmoitti olleensa valmistumishetkellä työttömiä työnhakijoita. Muut vastaajat olivat perhevapaalla (1 %), työskentelivät apurahalla (2 %) tai opiskelivat päätoimisesti toista tutkintoa varten (5 %). Tämän lisäksi 2 % vastaajista ilmoitti jonkin muun syyn vaikuttavan työllisyystilanteeseensa 3

9 valmistumishetkellä. Kuvassa 1 on nähtävissä työmarkkinatilanne koulutusohjelmittain valmistumishetkellä Ark Aut Est Inf Kem Kon Kta Maa Mak Mar Puu Ryk Säh Tfy Tik Tlt Tuo Yht. Työssä Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) Työskentely apurahalla Työtön työnhakija Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain-/ hoitovapaa) Muu tilanne Kuva 1: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä Työllistyminen valmistumisen jälkeen TKK:lta valmistumisen jälkeen diplomi-insinöörit, arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit ovat olleet työssä keskimäärin 5 vuotta, josta lähes koko aika (keskiarvo 4,9 vuotta) on ollut koulutusta vastaavaa työtä. Valmistuneet ovat olleet keskimäärin 1,8 työnantajan palveluksessa valmistumisen jälkeen. Erillisten työ- ja virkasuhteiden määrä puolestaan on keskimäärin 2,6. Työttöminä valmistumisen jälkeen on ollut jopa 16 % vastaajista, joskin työttömyysaika työttömillä on ollut varsin lyhytkestoista työttömyysajan ollessa keskimäärin vain 0,6 vuotta. Korkeinta työttömyys on ollut kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan koulutusohjelmista valmistuneiden kohdalla. Myös työttömyysajat ovat korkeimpien joukossa. Maisema-arkkitehtuurin, tietoliikennetekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmista valmistuneet ovat puolestaan olleet 4

10 parhaiten työllistyneitä valmistumisensa jälkeen. Työttöminä jossakin kohtaa valmistumisen ja kyselyhetken välillä olleet vastaajat arvioivat, että työllistymistä olivat vaikeuttaneet melko paljon tai enemmän erityisesti heikko työmarkkinatilanne (41 %), puutteelliset suhdeverkostot (41 %) ja työkokemuksen puute (34 %). Taulukkoon 1 on kerätty avainlukuja viiden vuoden työurasta koulutusohjelmittain. Työssäoloaika Työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä Työnantajien lukumäärä Työ- ja virkasuhteiden lukumäärä Työttömänä olleiden osuus Työttömyysaika keskiarvo (v) keskiarvo (v) keskiarvo keskiarvo (lkm) % keskiarvo (v) Arkkitehtuuri 4,9 4,9 1,6 2,1 27 0,5 Automaatio- ja 4,8 4,8 1,9 3,4 24 0,6 systeemitekniikka Elektroniikka ja 5,0 4,7 1,6 2,9 12 0,3 sähkötekniikka Informaatioverkostot 5,0 5,0 2,4 3,3 18 0,3 Kemian tekniikka 4,7 4,6 1,7 3,3 33 0,8 Konetekniikka 5,0 5,0 1,9 2,4 15 0,9 Kiinteistötalous 5,2 5,2 1,7 2,4 14 0,1 Maanmittaus 5,2 5,2 1,7 2,4 27 0,5 Maisemaarkkitehtuuri 5,3 5,3 2,4 2,8 0 Materiaali- ja 4,9 4,7 2,0 2,4 18 0,3 kalliotekniikka Puunjalostustekniikka 4,7 4,7 1,9 2,6 33 0,9 Rakennus- ja 5,1 5,1 2,0 2,9 11 0,3 ympäristötekniikka Sähkö- ja 5,3 5,1 1,6 1,8 10 0,2 tietoliikennetekniikka Teknillinen fysiikka 5,0 4,9 1,6 3,1 12 0,5 Tietoliikennetekniikka 5,1 4,8 1,7 2,5 7 1,1 Tietotekniikka 5,1 5,1 1,9 2,3 12 0,9 Tuotantotalous 5,2 5,1 2,0 2,5 9 0,1 YHTEENSÄ 5,0 4,9 1,8 2,6 16 0,6 Taulukko 2: Työuran ensimmäiset viisi vuotta Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen Vastaajista 66 % ilmoitti ensimmäisen päätyönantajansa olevan yksityinen yritys tai valtionyhtiö. Yliopistoihin oli työllistynyt niinkin paljon, kuin 19 % vastaajista, kun taas puolestaan valtion palvelukseen (ml. valtion liikelaitokset) oli sijoittunut vain 8 % vastaajista. 5

11 62 % vastaajista ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa olleen vakituinen kokopäivätyö, 34 %:lle ensimmäinen työsuhde oli määräaikainen kokopäivätyö. Itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai freelancerina ilmoitti toimivansa 2 % vastaajista, joista suurin osa oli arkkitehtejä. Kuva 2 havainnollistaa valmistuneiden työsuhteiden luonnetta ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä Ark Aut Est Inf Kem Kon Kta Maa Mak Mar Puu Ryk Säh Tfy Tik Tlt Tuo Yht. Vakituinen kokopäivätyö Osa-aikatyö Työllistetty/ työharjoittelu Määräaikainen kokopäivätyö Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer Kuva 2: Ensimmäisen työsuhteen luonne Lähes puolet (44 %) vastaajista toimi ensimmäisessä työtehtävässään suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä. Noin neljännes vastaajista (26 %) ilmoitti ensimmäisen päätyönsä tehtävien pääasialliseksi luonteeksi tutkimustehtävät. Vain puolet (50 %) vastaajista ilmoitti, että ensimmäiseen työhön oli edellytyksenä suoritettu korkeakoulututkinto. Melkein saman verran vastaajia (42 %) puolestaan vastasi, ettei korkeakoulututkinto ollut edellytyksenä ensimmäiseen työhön. Huolimatta tästä yli kaksi kolmasosaa (74 %) vastaajista ilmoitti, että työ oli vaativuustasoltaan koulutustasoa vastaavaa tai jopa vaativampaa. Lisäksi ehdoton enemmistö (97 %) vastaajista koki, että heidän oli mahdollista hyödyntää yliopistossa opittuja asioita ensimmäisessä työssään. 6

12 Kyselyhetken työllisyystilanne Kyselyhetkellä syksyllä % vastaajista oli palkkatyössä tai toimi yrittäjänä/freelancerina. Vastaajista vain 1 % ilmoitti olevansa työttömiä työnhakijoita. Kuvasta 3 on nähtävissä myös, että 8 % vastaajista oli työvoiman ulkopuolella kyselyhetkellä heidän ollessa perhevapaalla. 2 % vastaajista opiskeli päätoimisesti toista tutkintoa Vakituinen kokopäivätyö 73 Määräaikainen kokopäivätyö 10 Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer Työllistetty /työharjoittelu Työtön työnhakija Työvoimakoulutus tai vastaava Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain-/ hoitovapaa) 8 Työskentely apurahalla Kuva 3: Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Muu tilanne 1 1 Kyselyhetkellä useampi vastaaja työskenteli yksityiselle yritykselle tai valtionyhtiölle kuin valmistumisajankohtana. Erityisesti suuret yritykset ovat houkutelleet diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon suorittaneita, sillä jopa 48 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä yli 249 työntekijää työllistävässä yhtiössä. Yliopistoissa työskentelevien osuus oli laskenut 8 prosenttiyksikköä verrattaessa työnantajia valmistumisen jälkeisiin ensimmäisiin työnantajiin. 7

13 % % % 14 % 19 % % 10 % 4 % 3 % 1 % 1 % 8 % 8 % 11 % 2 % 2 % 3 % 2 % 0 % 0 % nykyinen päätyönantaja ensimmäinen päätyönantaja Kuva 4: Päätyönantaja valmistuessa ja kyselyhetkellä Myös päätyötehtävien luonne on muuttunut ensimmäisestä työtehtävästä. Huomattavaa on, että tutkimustehtävissä toimivien osuus on laskenut viiden vuoden aikana lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Myös suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuus oli kyselyhetkellä matalampi, kuin mitä se oli viisi vuotta aiemmin. Selvästi enemmän vastaajia työskenteli johto- ja esimiestehtävissä kyselyhetkellä kuin viisi vuotta sitä aikaisemmin vastaajien valmistumisajankohtana: kyselyhetkellä 16 % vastaajista työskenteli johto- ja esimiestehtävissä, valmistuessa vain 5 %. Vastaajista 61 % ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksen nykyiseen työhön, kun taas jopa melkein kolmanneksella (30 %) vastaajista korkeakoulututkinto ei ollut edellytyksenä nykyiseen työhön. 7 % vastaajista koki, että nykyinen työ vastaa hyvin koulutustasoa tai oli jopa koulutukseen nähden vaativampaa. 8

14 Palkka Kyselyssä tiedusteltiin myös bruttopalkkaa (syyskuussa 2010) mukaan lukien säännölliset lisät, ylityökorvaukset ja luontoisetujen verotusarvot. Vastaajien bruttopalkan keskiarvo oli kyselyhetkellä 4169 kuukaudessa. Yleisimmin palkka asettui 3500 ja 4499 euron välille Ark Aut Est Inf Kem Kon Kta Maa Mak Puu Ryk Säh Tfy Tik Tlt Tuo Kuva 5: Kuukausipalkat koulutusohjelmittain Koulutukseen osallistuminen Suuri osa vastaajista on osallistunut valmistumisensa jälkeen täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen tai muuhun työnantajan järjestämään koulutukseen, tai vaihtoehtoisesti opiskellut lisää. Vain 18 % vastaajista ei ole osallistunut koulutukseen valmistumisensa jälkeen. Jopa 61 % vastaajista on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Reilu viidennes vastaajista (22 %) on suorittanut valmistumisensa jälkeen tieteellisiä jatko-opintoja. 12 % vastaajista on suorittanut opintoja toista korkeakoulututkintoa varten. 9

15 Tyytyväisyys työhön Tyytyväisyyttä kyselyhetken työhön tarkasteltiin yhdentoista työtä ja työsuhdetta koskevan väittämän avulla. (Kuva 5) TKK:lta vuonna 2005 valmistuneet ovat tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan tyytyväisiä kyselyhetken työhönsä. Työtä pidettiin mielenkiintoisena ja sen katsottiin mahdollistavan uralla etenemisen. Työtehtävät nähtiin monipuolisina, vastuullisina ja itsenäistä työotetta vaativina, ja työn nähtiin mahdollistavan oman osaamisen kehittämisen. Kyselyhetken työn nähtiin lisäksi yleisesti ottaen tarjoavan sopivasti haasteita. Valtaosa vastaajista koki olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla. Huomattavaa kuitenkin on, että varsin moni vastaajista koki työtä olevan liikaa ja työn olevan henkisesti varsin kuormittavaa. Työura on tavoitteiden mukainen Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työtä on liikaa Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työ on itsenäistä ja vastuullista Työtehtävät ovat monipuolisia Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työ on mielenkiintoista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuva 6: Tyytyväisyys työhön ja uraan 10

16 Korkeakoulututkinnon merkitys työelämässä Kyselyyn vastanneista 65 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä suorittamaansa yliopistotutkintoon työuran kannalta. Kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti tutkimuksessa, että kyselyhetken työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. 13 % vastaajista oli kyselyhetkellä työssä, joka oli koulutustasoa osittain tai selvästi alhaisempi, loput 12 % puolestaan työssä, joka oli koulutukseen nähden vaativampaa. Kysyttäessä syitä työn vastaanottamiseen, vaikkei työ vastannutkaan koulutustasoa, korostuivat vastauksissa työn mielenkiintoisuus sekä halu jatkaa työssä, jossa oli ollut jo ennen valmistumista. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös arvioimaan erilaisten taitojen ja osaamisen merkitystä työelämässä ja toisaalta myös arvioimaan, miten korkeakoulu ja yliopisto-opinnot kehittivät kyseisiä taitoja. Tärkeimmiksi taidoiksi työelämän kannalta nousivat ongelmanratkaisutaidot, analyyttisen ajattelun taidot, tiedonhankintataidot, ryhmätyötaidot sekä englannin kielen viestintätaidot. Kolmeen ensiksi mainittuun yliopisto-opinnot ovat vastaajia valmistaneet varsin hyvin ja erot keskiarvojen merkitys työssä ja kehittyminen yliopistossa välillä jäävät kohtuullisen pieniksi. Sen sijaan englannin kielen viestintätaidot sekä ryhmätyötaidot ovat vastaajien mielestä jääneet opintojen aikana liian vähälle huomiolle. Lisäksi on huomattavaa, että tärkeinä pidettyjen neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen, esimiestaitojen, projektinhallintataitojen ja esiintymistaidon kohdalla erot keskiarvojen merkitys työssä ja kehittyminen yliopistossa välillä ovat melko suuret ja taitojen kehittyminen yliopisto-opintojen aikana jää työelämän vaatimuksista. 11

17 Oman alan teoreettinen osaaminen 4,3 4,6 Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisutaidot 4,4 4,6 4,8 5,2 5,3 5,4 Ryhmätyötaidot ym. Sosiaaliset taidot 3,8 5,1 Neuvottelutaidot 2,7 4,5 Organisointi- ja koordinointitaidot 3,3 4,9 Esimiestaidot 2,3 3,7 Projektinhallintataidot 3,2 4,6 Lainsäädännön tuntemus 2,4 3,2 Taloussuunnittelu ja budjetoinni 2,6 3,3 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 2,9 3,3 Tieto- ja viestintätekniikan taidot 4,4 4,8 Suomen kielen viestintätaidot 3,8 4,7 Ruotsin kielen viestintätaidot 2,1 2,9 Englannin kielen viestintätaidot 3,8 5,0 Muiden kielten viestintätaidot 2,0 2,5 Esiintymistaito 3,3 4,7 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot 2,9 3,9 Taidon kehittyminen yliopistossa Taidon merkitys työssä Kuva 7: Kuinka hyvin yliopisto-opinnot kehittivät tiettyjä taitoja ja kuinka tärkeintä ne ovat työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu-opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 12

18 Koulutusohjelmakohtainen erittely Seuraavissa kappaleissa esitellään koulutusohjelmakohtaisesti kyselyn tuloksia. Erittelyssä ei ole mukana geomatiikan, kiinteistötalouden tai maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmia, joiden vastaajamäärä oli hyvin alhainen. Arkkitehtuuri Kyselyyn vastasi yhteensä 11 henkilöä, mikä on 44 % kaikista vuonna 2005 valmistuneista arkkitehdeistä. Vastaajista 55 % on miehiä ja 45 % naisia. Vastaajien ikä valmistumishetkellä oli keskiarvoltaan 32,2 vuotta. Keskiarvo on TKK:n koulutusohjelmista korkein, vaikka keskimääräinen ikä valmistuessa onkin laskenut reilulla vuodella verrattuna vuonna 2003 toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Työuran ensimmäiset viisi vuotta TKK:lta valmistuneiden arkkitehtien työllistyminen on kyselyn mukaan ollut melko hyvää. Vaikka 27 % vastaajista on ollut työttömänä jossakin vaiheessa valmistumisensa jälkeen, on työttömyysaika kuitenkin jäänyt noin puoleen vuoteen. Valmistumishetkellä reilu 70 % vastaajista oli työssä, kun kyselyhetkellä 91 % vastaajista oli työssä. Työmarkkinatilanne valmistumishetki kyselyhetki Työssä * 73 % 91 % Työtön työnhakija ** 18 % 0 % Päätoiminen opiskelu 9 % 0 % Perhevapaa 0 % 9 % Työskentely apurahalla 0 % 0 % Muu tilanne 0 % 0 % * Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer ** Ml. työllistetty/työharjoittelu ja työvoimakoulutus tai vastaava Taulukko: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (2005) ja kyselyhetkellä (syksy 2010) Reilu kolmannes vastaajista ilmoitti ensimmäisen työpaikan työsuhteen olleen vakituinen kokopäivätyö, 18 % oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 18 % osa-aikatyössä. Pääasiallisesti vastaajat olivat työllistyneet pieniin tai keskisuuriin yksityisen sektorin yrityksiin tai valtionyhtiöihin. Reilulla neljännesosalla vastaajista ensimmäinen työ oli oma yritys. Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä oli kasvanut 55 %:iin, kun taas määräaikaisessa kokopäivätyössä ei ollut enää kukaan vastaajista. Myös osa-aikatyössä olevien 13

19 osuus oli vähentynyt. Reilu neljännes vastaajista toimi kyselyhetkellä edelleen yrittäjinä. Kyselyhetkellä vastaajat olivat pääasiassa (54%) työllistyneinä yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön lukuun ottamatta yrittäjinä toimivia (27%). Kaikkiaan yrittäjinä on toiminut valmistumisensa jälkeen 64 % vastaajista. 18 % 28 % 18 % 18 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 250 ja yli 49 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos (esim. sairaanhoitopiiri) Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 18 % Kuva: Nykyinen työnantaja (syksy 2010) Tehtävänimikkeitä: arkkitehti, kaavoittaja, projektiarkkitehti, toimitusjohtaja, sustainability consultant, yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelupäällikkö Työtehtävät Enemmistö vastaajista työskenteli kyselyhetkellä suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä (60%). Loput neljä tähän kysymykseen vastannutta työskentelivät konsultointitehtävissä tai ilmoittivat päätyön luonteekseen muu työn luonne. 14

20 Palkka Vastaajilta tiedusteltiin heidän bruttopalkkaansa vastaamishetkellä. Palkkaan katsottiin kuuluvan myös säännölliset lisät, luontoisedut (verotusarvo) ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui 3500 ja 4499 euron välille. Yhtään vastaajaa ei kuulunut näitä korkeampiin tuloluokkiin. Keskipalkaksi arkkitehtuurin koulutusohjelmasta valmistuneille muodostui vastausten perusteella 3659 euroa. Työn ja koulutuksen vastaavuus Vain 20 % vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä ensimmäiseen työhön valmistumisen jälkeen. Kyselyhetkellä selkeä enemmistö (64 %) oli kuitenkin työssä, jonka edellytyksenä oli korkeakoulututkinto. Kyselyssä tiedusteltiin myös työn vaativuutta korkeakoulututkintoon nähden. Valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työ vastasi koulutustasoa noin kolmanneksella vastaajista. Reilu neljännes arvioi työn olleen koulutukseen nähden vaativampaa ja peräti 36 % vastaajista koki, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain tai selvästi alhaisempi. Yliopistossa opittuja asioita oli kuitenkin mahdollista hyödyntää ensimmäisessä työssä reilun 80 %:n mielestä jonkin verran tai jatkuvasti. Kyselyhetken työn nähtiin vastaavan melko hyvin koulutustasoa: 45 % vastaajista koki, että työ vastaa hyvin koulutustasoa, 18 % vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso on koulutustasoa alhaisempi, mutta jopa 36 % vastaajista koki tästä päinvastaisesti työnsä olevan koulutukseen nähden jopa vaativampaa. Kaikki vastaajista kokivat kuitenkin, että yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen kyselyhetken työssä oli mahdollista, joko jonkin verran tai jatkuvasti. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten taitojen ja osaamisen merkitystä työssä ja toisaalta sitä, miten opinnot ovat edesauttaneet näiden taitojen ja osaamisen kerryttämistä. Arkkitehtien mielestä työelämässä tärkeimpiä taitoja ovat projektinhallintataidot, organisointi- ja koordinointitaidot, ryhmätyötaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä suomen kielen viestintätaidot. Merkitykseltään vähäisimpinä pidettiin muiden kielten viestintätaitoja, poikkeuksena englannin kielen viestintätaidot, jotka nähtiin jokseenkin tärkeinä työelämän kannalta. Tärkeää on huomata, että vaikka koulutus onkin kehittänyt hyvin tärkeinä pidettyjä tieto- ja viestintätekniikan taitoja, tiedonhankintataitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja ryhmätyötaitoja, on esimerkiksi erittäin tärkeinä pidettyjen projektinhallintataitojen ja organisointi- ja koordinointitaitojen kehittyminen jäänyt erittäin vajaaksi. Erityisesti arkkitehtuurin koulutusohjelmasta valmistuneet saattavat valita urapolukseen 15

21 yrittäjyyden, johon kuuluu olennaisena osana taloussuunnitteluosaaminen ja toisaalta yritystoiminnan perusteiden tuntemus. Näiden taitojen voidaan kyselyn tulosten perusteella katsoa kehittyneen melko huonosti opintojen aikana. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Tiedonhankintataidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Suomen kielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Ruotsin kielen viestintätaidot Projektinhallintataidot Organisointi- ja koordinointitaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Ongelmanratkaisutaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Neuvottelutaidot Muiden kielten viestintätaidot Lainsäädännön tuntemus Esimiestaidot Esiintymistaidot Englannin kielen viestintätaidot Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot 1,6 1,9 2,1 2,0 2,0 2,1 3,2 3,1 2,8 2,6 2,4 2,9 3,0 3,1 3,3 3,3 4,2 5,3 3,8 5,1 3,8 5,5 4,0 5,6 5,7 5,6 3,6 4,2 5,6 4,4 4,3 4,9 4,7 4,3 4,7 3,7 3,7 5,0 Taitojen kehittyminen Merkitys työssä Kuva: Kuinka hyvin yliopisto-opinnot kehittivät tiettyjä taitoja ja kuinka tärkeintä ne ovat työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu-opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 16

22 Automaatio- ja systeemitekniikka Kyselyyn vastasi yhteensä 25 automaatio- ja systeemitekniikan diplomi-insinööriä, mikä on noin 53 % kaikista koulutusohjelmasta vuonna 2005 valmistuneista. Vastaajista 84 % oli miehiä ja 16 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,9 vuotta. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Vuonna 2005 valmistuneiden automaatio- ja systeemitekniikan diplomi-insinöörien työllistyminen on kyselyn tulosten perusteella ollut kaiken kaikkiaan melko hyvää. 24 % vastanneista on kokenut työttömyyttä valmistumisensa jälkeen, mutta työttömyysaika on jäänyt keskimäärin reiluun puoleen vuoteen. Valmistumishetkellä 84 % vastaajista oli työssä tai työskenteli apurahalla. Työllistymistilanne ei mittavasti poikennut tästä viisi vuotta myöhemmin: kyselyhetkellä 88 % vastaajista oli työssä tai työskenteli apurahalla. Työmarkkinatilanne valmistumishetki kyselyhetki Työssä * 76 % 84 % Työtön työnhakija ** 8 % 0 % Päätoiminen opiskelu 4 % 8 % Perhevapaa 0 % 4 % Työskentely apurahalla 8 % 4 % Muu tilanne 4 % 0 % * Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer ** Ml. työllistetty/työharjoittelu ja työvoimakoulutus tai vastaava Taulukko: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (2005) ja kyselyhetkellä (syksy 2010) Lähes kaksi kolmasosaa (64%) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteensa olleen vakituinen kokopäivätyö, 28 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja loput ilmoittivat ensimmäisen työsuhteensa olleen osa-aikatyötä tai he toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Ensimmäinen päätyönantaja automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmasta valmistuneille oli kyselyn mukaan pääasiassa yksityinen yritys tai valtionyhtiö: 44 % vastaajista ilmoitti ensimmäiseksi päätyönantajakseen suuren yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön, 28 % vastaajista puolestaan alle 50 työntekijää työllistävän yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön. Yliopistomaailma tarjosi 16 % vastaajista heidän ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan. Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli 48 %:lla vastaajista suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtäviä. Tutkimustehtävissä työskenteli 16 % vastaajista ja 12 % puolestaan johto- ja esimiestehtävissä. Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä oli 76 % vastanneista, määräaikaisessa kokopäivätyössä 4 % vastanneista, jonka lisäksi 4 % vastaajista toimi yrittäjinä. Päätoimisia opiskelijoita oli 8 % vastaajista. Kyselyhetkellä pääosa vastaajista (80%) työskenteli yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. 17

23 Suuri osa vastaajista (42 %) työskenteli kyselyhetkellä suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä toimivien määrä oli valmistumishetkestä kasvanut siten, että kyselyhetkellä 17 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä näissä tehtävissä. 17 % vastaajista työskenteli kyselyhetkellä konsultointi tai koulutustehtävissä. 4 % 4 % 4 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 250 ja yli 49 työntekijää 4 % 4 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos (esim. sairaanhoitopiiri) 50 % Valtio, valtion liikelaitos 17 % Yliopisto 14 % Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Kuva: Nykyinen työnantaja (syksy 2010) Tehtävänimikkeitä: automaation pääsuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, manager, intelligent measurement, ohjelmistosuunnittelija, projektipäällikkö, prosessi-insinööri, senior business analyst, senior software engineer, tuotepäällikkö, tutkija Palkka Vastaajilta tiedusteltiin heidän bruttopalkkaansa vastaamishetkellä. Palkkaan katsottiin kuuluvan myös säännölliset lisät, luontoisedut (verotusarvo) ja ylityökorvaukset. Yleisimmin palkka asettui 3500 ja 3999 euron välille (38 % vastaajista). Palkkahaitarissa on kuitenkin varsin laaja jakauma: 10 % vastaajista sijoittui palkkaluokkiin alle 3000 /kk ja /kk, 24 % vastaajista 18

24 palkkaluokkiin /kk ja /kk. Tämän lisäksi jopa 10 % vastaajista ylsi ylimpään tuloluokkaan, eli yli 6000 /kk. Keskikuukausipalkaksi automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmasta valmistuneille muodostui vastausten perusteella 4371 euroa. Työn ja koulutuksen vastaavuus Kyselyssä jopa 52 % vastaajista ilmoitti, ettei korkeakoulututkinto ollut edellytys ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. Kyselyhetkellä tilanne ei juuri ollut muuttunut: jopa 58 %:lla vastaajista korkeakoulututkinto ei ollut edellytyksenä kyselyhetken työhön. Kyselyssä tiedusteltiin myös työn vaativuutta korkeakoulututkintoon nähden. Valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työ vastasi koulutustasoa lähes kolmella neljästä vastaajasta (72% vastaajista). 8 % vastaajista koki ensimmäisen työnsä olleen koulutukseen nähden vaativampaa, kun puolestaan loput 20 % vastaajista koki, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen oli kaikkien vastanneiden mielestä mahdollista joko jonkin verran tai jatkuvasti. Kyselyhetken työn nähtiin vastaavan hyvin koulutustasoa (92 % vastaajista). Kaikki vastaajista kokivat myös, että yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen kyselyhetken työssä oli mahdollista, joko jonkin verran tai jatkuvasti. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten taitojen ja osaamisen merkitystä työssä ja toisaalta sitä, miten opinnot ovat edesauttaneet näiden taitojen ja osaamisen kerryttämistä. Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmasta valmistuneiden mielestä tärkeimpiä taitoja työelämässä ovat ongelmanratkaisutaidot, analyyttisen ajattelun taidot, organisointi- ja koordinointitaidot, ryhmätyötaidot ja tieto- ja viestintätekniikan taidot. Merkitykseltään vähäisimpinä pidettiin muiden kielten viestintätaitoja, poikkeuksena englannin kielen viestintätaidot, jotka nähtiin tärkeinä työelämän kannalta. Myös yritystoiminnan perusteiden tuntemus, lainsäädännön tuntemus sekä taloussuunnittelu ja budjetointitaidot koettiin vähiten tärkeiksi taidoiksi. Tärkeää on huomata, että vaikka koulutus onkin kehittänyt hyvin tärkeinä pidettyjä analyyttisen ajattelun taitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja tieto- ja viestintätekniikan taitoja, on esimerkiksi tärkeinä pidettyjen organisointi- ja koordinointitaitojen sekä ryhmätyötaitojen kehittyminen jäänyt työelämän vaatimuksia vajaammaksi. Suurehkoja puutteita on nähtävissä myös esimiestaitojen ja neuvottelutaitojen kehittymisessä opintojen aikana. Enemmistö vastaajista (80 %) koki olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä suorittamaansa yliopistotutkintoon työuransa kannalta. 19

25 Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot Englannin kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Muiden kielten viestintätaidot Neuvottelutaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Ongelmanratkaisutaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Ruotsin kielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Suomen kielen viestintätaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1,8 1,9 2,0 2,3 2,4 3,0 2,9 2,8 3,2 3,3 3,2 2,9 3,2 2,8 3,3 4,2 3,6 4,4 4,1 4,4 4,4 3,9 3,9 4,4 3,6 3,8 4,5 4,5 4,9 5,3 4,8 4,9 5,4 5,1 5,0 4,8 4,8 5,0 Taitojen kehittyminen Merkitys työssä Kuva: Kuinka hyvin yliopisto-opinnot kehittivät tiettyjä taitoja ja kuinka tärkeintä ne ovat työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu-opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 20

26 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Kyselyyn vastasi yhteensä 52 elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunutta diplomi-insinööriä. Vuonna 2005 koulutusohjelmasta valmistui 88 henkilöä, joten uraseurantakyselyyn vastasi noin 59 % valmistuneista. Vastaajista 79 % oli miehiä ja 21 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,8 vuotta. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Vuonna 2005 valmistuneiden elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinöörien työllistyminen näyttää tulosten perusteella varsin hyvältä. Vain 12 % vastaajista on kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen. Lisäksi työttömyysaika on jäänyt keskimäärin hieman alle neljään kuukauteen. Valmistumishetkellä 89 % vastaajista oli joko työssä tai työskenteli apurahalla. Työllistymistilanne ei mittavasti poikennut tästä kyselyhetkellä, jolloin 92 % vastaajista oli työssä. Työmarkkinatilanne valmistumishetki kyselyhetki Työssä * 83 % 92 % Työtön työnhakija ** 6 % 4 % Päätoiminen opiskelu 4 % 0 % Perhevapaa 0 % 4 % Työskentely apurahalla 6 % 0 % Muu tilanne 2 % 0 % * Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer ** Ml. työllistetty/työharjoittelu ja työvoimakoulutus tai vastaava Taulukko: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (2005) ja kyselyhetkellä (syksy 2010) Enemmistö vastaajista ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteensa olleen vakituinen kokopäivätyö, 38 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä, loput vastaajista ilmoittivat olleensa osa-aikatyössä tai työharjoittelussa/työllistettyinä. Ensimmäinen päätyönantaja elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinööreille oli tulosten mukaan suuri yksityinen yritys tai valtionyhtiö (40 % vastaajista). Yliopistolla työskenteli jopa 29 % vastaajista. Loput vastaajat olivat sijoittuneet pääasiassa yksityiselle sektorille (20 % vastaajista) tai valtiolle (6 % vastaajista). Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli 47 %:lla vastaajista suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtäviä. Tutkimustehtävissä työskenteli 29 % vastaajista ja 6 % puolestaan konsultointi- tai koulutustehtävissä. Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä oli 77 % vastaajista, 15 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. 4 % vastaajista ilmoitti olleensa kyselyhetkellä työtön työnhakija. Kyselyhetkellä vastaajat työskentelivät pääasiallisesti yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä (66 % vastaajista). Pääasiassa vastaajat olivat sijoittuneet työskentelemään 21

27 suurelle yksityiselle yritykselle tai valtionyhtiölle (52 % vastaajista). Myös yliopistot ja valtio työllistivät elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinöörejä: yliopistolla työskenteli kyselyhetkellä 16 % vastaajista, valtiolla puolestaan 12 % vastaajista. Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä työskentelevien määrä oli laskenut valmistumishetkestä kymmenellä prosenttiyksiköllä. Myös tutkimustehtävissä työskenteli kyselyhetkellä vähemmän henkilöitä, kuin valmistumishetkellä. Tutkimustehtävissä työskenteli kyselyhetkellä 24 % vastaajista. Sen sijaan johto- ja esimiestehtävissä työskentelevien määrä oli kasvanut: kyselyhetkellä 12 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä ko. tehtävissä. 2 % 12 % 16 % 52 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 250 ja yli 49 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos (esim. sairaanhoitopiiri) Ammattikorkeakoulu 2 % 2 % Valtio, valtion liikelaitos Yliopisto 10 % Muu työnantaja 4 % Kuva: Nykyinen työnantaja (syksy 2010) Tehtävänimikkeitä: asiantuntija, design engineer, head of corporate r&d, postdoctoral research associate, projektipäällikkö, rikosinsinööri, sales manager, sovellusinsinööri, sw specialist, technical support engineer, tuotepäällikkö 22

28 Palkka Kyselyssä tiedusteltiin myös bruttopalkkaa kyselyyn vastaamishetkellä. Palkkaan katsottiin kuuluvan myös säännölliset lisät, luontoisedut (verotusarvo) ja ylityökorvaukset. Yleisimmin kuukausipalkka asettui 3500 ja 3999 euron välille (37 % vastaajista). Seuraavaksi eniten vastaajia sijoittui palkkaluokkaan euroa/kk (26 % vastaajista). Keskikuukausipalkaksi elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinööreille vastausten perusteella muodostui 3830 euroa. Työn ja koulutuksen vastaavuus Kyselyssä 67 % vastaajista ilmoitti, että suoritettu korkeakoulututkinto oli edellytyksenä ensimmäiseen työhön. Kyselyhetkellä jopa 78 % vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä kyselyhetken työhön. Vastaajat kokivat, että ensimmäisen valmistumisen jälkeinen työ vastasi varsin hyvin yliopistollista koulutusta. 71 % vastaajista koki, että työ vastasi hyvin koulutusta, 25 % vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi. Tilanne muuttui jonkin verran viiden vuoden kuluessa, sillä kyselyhetken työ vastasi 78 %:n mielestä yliopistollista koulutusta ja enää 16 % vastaajista koki, että työn vastaavuustaso oli koulutustasoa jonkin verran alhaisempi. Kun valmistumishetken työtä kukaan vastaajista ei pitänyt koulutusta vaativampana, oli kyselyhetkellä 4 % vastaajista työssä, jonka he kokivat koulutustasoaan vaativammaksi. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin erilaisten taitojen ja osaamisen merkitystä työssä ja toisaalta sitä, miten opinnot ovat edesauttaneet näiden taitojen ja osaamisen kerryttämistä. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistuneille diplomi-insinööreille työelämän kannalta tärkeimpinä taitoina näyttäytyivät ongelmanratkaisutaidot, analyyttisen ajattelun taidot, englannin kielen viestintätaidot ja tiedonhankintataidot. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että vastaajat kokevat yliopistokoulutuksen kehittäneen kaikkia näitä taitoja melko hyvin. Näiden taitojen kohdalla eniten parannettavaa vastaajien mukaan on englannin kielen viestintätaitojen kehittämisessä. Huomattavaa on myös, että melko tärkeinä pidettyjen esiintymistaitojen, neuvottelutaitojen ja organisointi- ja koordinointitaitojen kehittyminen opintojen aikana työelämän vaatimuksia vastaavaksi voisi vastaajien mielestä olla parempaa. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttään työuraansa ja koulutukseen työuransa kannalta. Elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinöörit näyttävät vastausten perusteella olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. 53 % vastaajista ilmoittivat olevansa tyytyväisiä ja 25 % erittäin tyytyväisiä suoritettuun tutkintoon. Vastaajat kokivat myös pitkälti olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla: 54 % vastaajista oli väitteen suhteen samaa tai täysin samaa mieltä, 28 % hieman samaa mieltä. 23

29 Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot Englannin kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Muiden kielten viestintätaidot Neuvottelutaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Ongelmanratkaisutaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Ruotsin kielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Suomen kielen viestintätaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1,8 3,3 2,2 3,1 2,1 2,6 2,7 2,5 2,6 3,1 3,1 3,0 2,5 2,3 3,0 2,5 2,9 3,9 3,9 3,8 3,8 4,5 4,7 4,3 4,6 4,6 4,3 4,7 4,4 4,9 4,6 4,6 4,3 4,6 5,3 5,3 5,5 5,3 Taitojen kehittyminen Merkitys työssä Kuva: Kuinka hyvin yliopisto-opinnot kehittivät tiettyjä taitoja ja kuinka tärkeintä ne ovat työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu-opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 24

30 Informaatioverkostot Kyselyyn vastasi 12 informaatioverkostojen koulutusohjelmasta valmistunutta diplomi-insinööriä. Vuonna 2005 koulutusohjelmasta valmistui yhteensä 18 henkilöä, joten uraseurantakysely tavoitti noin 67 % kaikista koulutusohjelmasta valmistuneista. Vastaajista 9 oli naisia ja 2 miehiä. Yhden vastaajan sukupuolta ei tiedetä. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 24,9 vuotta, mikä on matalin valmistumisikä tarkasteltaessa kaikkia koulutusohjelmia. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Uraseurantakyselyn tulosten perusteella työllistyminen valmistumisen jälkeen on ollut varsin hyvää. 17 % (2 vastaajaa) on ollut valmistumisen jälkeen työttömänä. Työttömyysaika on kuitenkin ollut erittäin lyhyt, vain noin neljä kuukautta. Informaatioverkostojen koulutusohjelmasta valmistuneilla on muihin koulutusohjelmiin verrattuna ollut viiden valmistumisen jälkeisen vuoden aikana useita erillisiä virka- tai työsuhteita (keskimäärin 3,3) sekä työnantajia (keskimäärin 2,4). Valmistumishetkellä kaikki vastaajat olivat työssä. Kyselyhetkellä puolestaan jopa 25 % vastaajista oli perhevapaalla ja 8 % ilmoitti olevansa päätoiminen opiskelija. Loput vastaajista olivat työssä. Työmarkkinatilanne valmistumishetki kyselyhetki Työssä * 100 % 67 % Työtön työnhakija ** 0 % 0 % Päätoiminen opiskelu 0 % 8 % Perhevapaa 0 % 25 % Työskentely apurahalla 0 % 0 % Muu tilanne 0 % 0 % * Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer ** Ml. työllistetty/työharjoittelu ja työvoimakoulutus tai vastaava Taulukko: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (2005) ja kyselyhetkellä (syksy 2010) Enemmistö vastaajista (58 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteensa olleen vakituinen kokopäivätyö, 33 % ilmoitti olleensa määräaikaisessa kokopäivätyössä ja loput 8 % osaaikatyössä. Suurin päätyönantaja oli tulosten mukaan yliopisto (42 % vastaajista). Enemmistö vastaajista kuitenkin työskenteli yksityisellä yrityksellä tai valtionyhtiöllä: yli 250 työntekijää työllistävissä yrityksissä työskenteli 33 % vastaajista ja pienissä, alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä 25 % vastaajista. Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne vaihteli kyselyn mukaan jonkin verran: 33 % vastaajista työskenteli tutkimustehtävissä, 25 % suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä, 17 % toimi konsultointi- tai koulutustehtävissä, 17 % johto- ja esimiestehtävissä ja loput vastaajista toimivat opetus- tai kasvatustehtävissä. 25

31 Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä oli noin 58 % vastaajista, reilu 8 % vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja reilu 8 % vastaajista ilmoittivat olevansa päätoimisia opiskelijoita. Neljäsosa vastaajista oli kyselyhetkellä työvoiman ulkopuolella heidän ollessaan perhevapaalla. Kyselyhetkellä vastaajat työskentelivät pääasiassa yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä (yhteensä 92 % vastaajista). Loput 8 % vastaajista työskenteli yliopistossa. Pääasiassa informaatioverkostojen koulutusohjelmasta valmistuneet diplomi-insinöörit työskentelivät kyselyhetkellä konsultointi- ja koulutustehtävissä (42 % vastaajista). Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä työskentelevien määrä oli laskenut valmistumishetkestä lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Tutkimustehtävissä ei työskennellyt kyselyhetkellä enää yksikään vastaajista. Johto- ja esimiestehtävissä työskentelevien määrä oli pysynyt täsmälleen samana, eli 17 % vastaajista ilmoitti pääasiallisten työtehtäviensä kuuluvan tähän luokkaan. 8 % 8 % 17 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 250 ja yli 49 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää Yliopisto 67 % Kuva: Nykyinen työnantaja (syksy 2010) Tehtävänimikkeitä: johtava konsultti, liikkeenjohdon konsultti, ohjelmistotuotannon johtaja, senior analyst, senior usability specialist, tuotepäällikkö, tutkija 26

32 Palkka Kyselyssä tiedusteltiin myös bruttopalkkaa kyselyyn vastaamishetkellä. Palkkaan katsottiin kuuluvan myös säännölliset lisät, luontoisedut (verotusarvo) ja ylityökorvaukset. Palkkajakauma oli melko suuri. Yleisimmin kuukausipalkka asettui luokkaan euroa/kk ja toisaalta luokkaan euroa/kk. Molempiin luokkiin sijoittui 29 % vastaajista. Keskikuukausipalkaksi muodostui vastausten perusteella 5038 euroa/kk. Koulutusohjelmasta valmistuneilla on toiseksi suurin keskipalkka tarkasteltaessa kaikkia koulutusohjelmia. Työn ja koulutuksen vastaavuus Kyselyssä 42 % vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä ensimmäiseen työhön. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen oli kuitenkin kaikkien vastaajien mielestä mahdollista ensimmäisessä työssä: puolet vastaajista hyödynsi opittuja asioita työssään jonkin verran, toinen puolikas puolestaan jatkuvasti. Ensimmäinen työ myös vastasi jopa 83 %: mielestä hyvin koulutustasoa. Nykyiseen työhön 42 %:lla vastaajista korkeakoulututkinto oli edellytyksenä. Huomattavaa on tässä kohdin, että jopa kolmasosa vastaajista ei tiennyt, oliko korkeakoulututkinto edellytyksenä työhön vai ei. Nykyisessä työssä yliopistossa opittuja asioita hyödynsi vähemmän vastaajia kuin vielä ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä. 67 % vastaajista koki hyödyntävänsä yliopistossa opittuja asioita jonkin verran ja 33 % vastaajista jatkuvasti. Kyselyhetkellä enää noin 58 % vastaajista koki, että työ vastaa hyvin koulutustasoa. Jopa 33 % vastaajista koki, että kyselyhetken työ oli koulutukseen nähden vaativampaa. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tarkasteltiin erilaisten työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen merkitystä ja toisaalta myös sitä, miten nämä taidot ja työelämässä vaadittava osaaminen ovat opintojen aikana kehittyneet. Kyselyssä kävi ilmi, että informaatioverkostojen diplomi-insinööreille tärkeimpiä taitoja työelämässä ovat analyyttisen ajattelun taidot, ryhmätyötaidot, esiintymistaidot, organisointi- ja koordinointitaidot sekä englannin kielen viestintätaidot. Parhaiten näistä taidosta ovat kehittyneet ryhmätyötaidot. Muiden taitojen osalta on nähtävissä, etteivät työelämän kannalta tärkeät taidot kehity opintojen myötä siinä määrin, kuin olisi toivottavaa. Sen sijaan myös tärkeinä pidettyjen tiedonhankintataitojen ja tieto- ja viestintätekniikan taitojen saralla ei näyttäydy aukkoa osaamisessa verrattuna työelämän vaatimuksiin. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttään työuraansa ja koulutukseen työuransa kannalta. Informaatioverkostojen diplomi-insinöörit näyttävät vastausten perusteella olevansa tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. 50 % vastaajista ilmoittivat olevansa tyytyväisiä ja 17 % erittäin tyytyväisiä suoritettuun tutkintoon. Melko tyytyväisiä oli 25 % vastaajista. Vastaajat kokivat 27

33 myös pitkälti olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla: 67 % vastaajista oli väitteen suhteen samaa tai täysin samaa mieltä, 8 % hieman samaa mieltä. Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot Englannin kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Muiden kielten viestintätaidot Neuvottelutaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Ongelmanratkaisutaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Ruotsin kielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Suomen kielen viestintätaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1,6 1,9 4,1 3,8 2,5 4,2 2,5 2,4 2,7 3,2 4,1 3,4 3,1 4,6 4,6 3,9 4,2 2,9 4,6 3,0 3,5 3,5 4,3 5,8 5,5 5,6 5,1 4,9 5,4 5,5 5,1 4,9 5,8 5,1 5,2 5,3 5,5 5,0 Taitojen kehittyminen Merkitys työssä Kuva: Kuinka hyvin yliopisto-opinnot kehittivät tiettyjä taitoja ja kuinka tärkeintä ne ovat työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu-opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 28

34 Kemian tekniikka Uraseurantakyselyyn vastasi 33 kemian tekniikan koulutusohjelmasta valmistunutta diplomiinsinööriä. Vuonna 2005 koulutusohjelmasta valmistui yhteensä 65 henkilöä, joten tutkimus tavoitti noin 51 % kaikista koulutusohjelmasta valmistuneista. Vastaajista 67 % oli naisia ja 33 % miehiä. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 26 vuotta. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Kyselyyn vastanneet ovat työllistyneet valmistumisensa jälkeen kohtuullisen hyvin. Kemian tekniikan diplomi-insinööreillä on valmistumisensa jälkeen ollut keskimäärin 1,7 työnantajaa ja 3,3 erillistä työ- tai virkasuhdetta. Viimeisin luku on korkeimpien joukossa vertailtaessa kaikkien koulutusohjelmien vastaavia tilastoja keskenään. 33 % vastaajista on kokenut valmistumisensa jälkeen työttömyyttä. Työttömyysaika on ollut myös kohtuullisen pitkä: keskimääräinen työttömyysaika on ollut lähes 10 kuukautta. Valmistumishetkellä 67 % vastaajista oli työssä, 12 % oli työttömiä työnhakijoita ja 9 % vastaajista ilmoitti olevansa päätoiminen opiskelija. Työmarkkinatilanne valmistumishetki kyselyhetki Työssä * 67 % 82 % Työtön työnhakija ** 12 % 0 % Päätoiminen opiskelu 9 % 0 % Perhevapaa 6 % 18 % Työskentely apurahalla 6 % 0 % Muu tilanne 0 % 0 % * Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer ** Ml. työllistetty/työharjoittelu ja työvoimakoulutus tai vastaava Taulukko: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (2005) ja kyselyhetkellä (syksy 2010) Enemmistö vastaajista ilmoitti ensimmäisen työsuhteensa olleen määräaikainen kokopäivätyö (64 % vastaajista). 27 % vastaajista oli vakituisessa kokopäivätyössä ja loput 9 % osa-aikatyössä. Ensimmäinen päätyönantaja oli yksityinen yritys tai valtionyhtiö (51 % vastaajista). Myös yliopistot olivat merkittävä työllistäjä valmistuneille: 27 %:lla vastaajista yliopisto oli ensimmäinen päätyönantaja. Valtiolla työskenteli 18 % vastaajista. Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne vaihteli jonkin verran: enemmistö (53 %) vastaajista työskenteli tutkimustehtävissä, 25 % suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä ja 6 % konsultointi- tai koulutustehtävissä. 29

35 Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä oli 58 % vastaajista, 15 % oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 9 % osa-aikatyössä. Jopa 18 % vastaajista ilmoitti olevansa kyselyhetkellä perhevapaalla. Kyselyhetkellä vastaajat olivat työllistyneet pääasiassa suuriin, yli 250 henkilöä työllistäviin yksityisiin yrityksiin tai valtionyhtiöihin (50 % vastaajista). Seuraavaksi suurimmat työllistäjät olivat valtio (17 % vastaajista) ja yliopistot (17 % vastaajista). Eniten kemian tekniikan koulutusohjelmasta valmistuneita diplomi-insinöörejä työskenteli kyselyhetkellä suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä (35 % vastaajista). Tutkimustehtävissä työskentelevien määrä oli laskenut: kyselyhetkellä enää 32 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä ko. tehtävissä. 17 % 17 % 49 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 250 ja yli 49 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää Valtio, valtion liikelaitos Yliopisto 7 % 10 % Kuva: Nykyinen työnantaja (syksy 2010) Tehtävänimikkeitä: kehitysinsinööri, product lifecycle manager, production planning manager, senior consultant, suunnitteluinsinööri, tohtoritutkija, tullikemisti, tuoteinsinööri, tutkija Palkka Palkkajakauma kemian tekniikan diplomi-insinööreillä on tutkimuksen mukaan melko suuri. Eniten vastaajia sijoittui luokkaan euroa/kk, kun reilu kolmasosa vastaajista ilmoitti palkkansa 30

36 osuvan tähän kategoriaan. 30 % vastaajista ilmoitti kuukausipalkkansa olevan 3500 ja 3999 euron välillä. Kuten todettua, palkkajakauma on kuitenkin melko suuri: 17 % vastaajista ilmoitti palkkansa olevan vähemmänkuin 3000 euroa kuukaudessa, sen sijaan jopa 10 % vastaajista kuului ylimpään palkkaluokkaan, eli heidän keskikuukausipalkkansa oli yli 6000 euroa kuukaudessa. Keskikuukausipalkaksi muodostui kaikkien vastausten perusteella 3502 euroa. Työn ja koulutuksen vastaavuus Kyselyssä 73 % vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen sen sijaan oli kaikille vastaajille mahdollista: 39 % vastaajista ilmoitti hyödyntäneensä oppimaansa jonkin verran ensimmäisessä työssään, 61 % puolestaan jatkuvasti. Kysyttäessä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn vaativuudesta, 72 % vastaajista koki, että ensimmäinen työ vastasi hyvin yliopistollista koulutusta. Loput vastaajista olivat sitä mieltä, että työn vaativuustaso oli koulutustasoa alhaisempi. Nykyisestä työstä kävi ilmi, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä työhön 74 %:lla vastaajista. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että heidän oli mahdollista hyödyntää yliopistossa opittuja asioita vielä nykyisessäkin työssä: 48 % vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä oppimaansa jonkin verran, toiset 48 % puolestaan jatkuvasti. Nykyinen työ vastasi kyselyn tulosten mukaan hyvin koulutustasoa (84 % vastaajista). 10 % vastaajista koki, että työ on koulutukseen nähden vaativampaa ja loput 6 % vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso on koulutustasoa alhaisempi. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta erilaisten työelämässä tarvittavien taitojen merkitystä heidän urallaan sekä myös sitä, miten he kokevat yliopisto-opintojen edesauttaneet näiden taitojen kehittymistä. Kyselyssä kävi ilmi, että kemian tekniikan diplomi-insinööreille tärkeimpiä taitoja työelämässä ovat englannin kielen viestintätaidot, analyyttisen ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyötaidot. Huomattavaa on, että näitä taitoja ei analyyttisen ajattelun taitoja lukuun ottamatta ole ollut mahdollista kehittää opintojen puolesta työelämän vaatimuksia vastaaviksi. Toki on toisaalta huomattava myös, että esimerkiksi myös tärkeinä pidettyjen tiedonhankintataitojen ja tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittyminen työelämän vaatimuksia vastaavaksi sen sijaan on tapahtunut yliopisto-opintojen aikana. Kaiken kaikkiaan työuran kannalta koulutukseen ja yliopistotutkintoon ollaan melko tyytyväisiä: 44 % vastaajista oli melko tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon, 25 % tyytyväisiä ja 16 % erittäin tyytyväisiä. Hieman tyytymättömiä oli yhteensä 9 % vastaajista. Loput 6 % vastaajista koki, että 31

37 tutkinto ei ole ollut työuran kannalta hyödyllinen ja he olivatkin tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä suorittamaansa yliopistotutkintoon. Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot Englannin kielen viestintätaidot Esiintymistaidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Muiden kielten viestintätaidot Neuvottelutaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Ongelmanratkaisutaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Ruotsin kielen viestintätaidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Suomen kielen viestintätaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1,9 2,0 1,8 1,8 2,4 2,3 3,0 2,7 2,5 2,7 2,8 2,8 3,0 3,0 3,7 3,4 3,5 4,1 3,3 3,9 3,9 4,9 5,5 5,6 4,9 4,5 4,8 4,4 5,5 4,3 5,2 4,7 5,3 4,7 4,7 5,2 4,6 4,8 Taidon kehittyminen Merkitys työssä Kuva: Kuinka hyvin yliopisto-opinnot kehittivät tiettyjä taitoja ja kuinka tärkeintä ne ovat työssä Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Miten hyvin korkeakoulu-opinnot kehitti kyseistä taitoa? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 32

38 Konetekniikan koulutusohjelma Kyselyyn vastasi 67 konetekniikan koulutusohjelmasta valmistunutta diplomi-insinööriä. Vuonna 2005 koulutusohjelmasta valmistui yhteensä 130 henkilöä, joten kysely tavoitti noin 52 % kaikista koulutusohjelmasta valmistuneista. Vastaajista 70 % oli miehiä ja 30 % naisia. Vastaajien iän keskiarvo valmistuessa oli 27,4 vuotta. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Uraseurantakyselyn tulosten mukaan konetekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet ovat valmistumisensa jälkeen olleet koulutusta vastaavassa työssä keskimäärin 5,0 vuotta. Valmistuneet ovat kokonaisuutena työllistyneet varsin hyvin, sillä vain noin 15 % vastaajista on kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen. Vastanneilla henkilöillä on ollut keskimäärin 1,9 työnantajaa ja keskimäärin 2,4 erillistä työ- tai virkasuhdetta valmistumisen jälkeen. Valmistumishetkellä 87 % vastaajista oli työssä. Kyselyhetkellä työssä olevien määrä oli hieman noussut: syksyllä % vastaajista oli työsuhteessa. Työmarkkinatilanne valmistumishetki kyselyhetki Työssä * 87 % 92,5 % Työtön työnhakija ** 7 % 0 % Päätoiminen opiskelu 4 % 1,5 % Perhevapaa 0 % 4,5 % Työskentely apurahalla 0 % 0 % Muu tilanne 1 % 1,5 % * Vakituinen ja määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö taikka itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer ** Ml. työllistetty/työharjoittelu ja työvoimakoulutus tai vastaava Taulukko: Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä (2005) ja kyselyhetkellä (syksy 2010) Enemmistö vastaajista (67 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteensa olleen vakituinen kokopäivätyö. 31 % vastaajista ilmoitti olleensa määräaikaisessa kokopäivätyössä ja loput osa-aikatyössä. Suurin osa vastaajista ilmoitti ensimmäiseksi valmistumisen jälkeiseksi päätyönantajakseen yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön: 39 % vastaajista ilmoitti työskennelleensä suuressa, 16 % keskisuuressa ja 15 % pienessä yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. Myös valtio ja yliopistot olivat suuria työllistäjiä: valtiolla työskenteli 12 % vastaajista ja yliopistoilla 13 % vastaajista. Ensimmäisen päätyön luonne vaihteli jonkin verran. Enemmistö vastaajista (52%) ilmoitti toimineensa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, seuraavaksi eniten (19%) vastaajia 33

39 työskenteli tutkimustehtävissä. Loput vastaajista ilmoittivat ensimmäisen työnsä liittyneen konsultointi- ja koulutustehtäviin (9%), johto- ja esimiestehtäviin (5%), asiakastyöhön (5%), rahoituksen- ja taloushallinnon tehtäviin (2%), markkinointi- ja myyntityöhön (3 %) sekä viestintätehtäviin (2%). Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä oli 87 % vastaajista. 4 % vastaajista ilmoitti olevansa määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 1 % osa-aikatyössä. Työllisyystilanne ei siis merkittävästi ole muuttunut valmistumishetkestä. Kyselyhetkellä vastaajat työskentelivät pääasiassa yksityisellä sektorilla (82 % vastaajista). Kyselyhetken työn luonne poikkesi monilta osin valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työn tehtävien luonteesta: erityisesti tutkimustehtävissä toimivien osuus oli kyselyhetkeen tultaessa laskenut. Tuolloin enää 8 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä ko. tehtävissä. Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä toimivien määrä kyselyhetkellä oli 47 % vastaajista. Johto- ja esimiestehtävissä toimi kyselyhetkellä 15 % vastaajista. Loput vastaajista jakautuivat melko tasaisesti muihin jo aiemmin esiin tulleisiin tehtävänkuvaluokkiin. 5 % 2 % 16 % 4 % 7 % 51 % Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 250 ja yli 49 työntekijää Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos (esim. sairaanhoitopiiri) Valtio, valtion liikelaitos Yliopisto 15 % Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Kuva: Nykyinen päätyönantaja (syksy 2010) 34

40 Tehtävänimikkeitä: cad system specialist, energia-asiantuntija, global demand manager, implementation manager, laboratorioinsinööri, myyntipäällikkö, project engineer, prosessi-insinööri, pääsuunnittelija, senior mechanics designer, senior r&d engineer, suunnittelijapäällikkö, suunnitteluinsinööri, tuotannonohjauspäällikkö, tuotekehitysinsinööri, tutkija, ympäristöjohtaja Palkka Kyselyssä tiedusteltiin myös bruttopalkkaa kyselyyn vastaamishetkellä. Palkkaan katsottiin kuuluvan myös säännölliset lisät, luontoisedut (verotusarvo) ja ylityökorvaukset. Palkkajakauma oli varsin suuri. Eniten vastaajia sijoittui luokkaan euroa/kk (28% vastaajista). Seuraavaksi eniten vastaajia sijoittui palkkahaarukkaan euroa kuukaudessa. Keskikuukausipalkaksi muodostui vastausten perusteella 4387 euroa/kk. Työn ja koulutuksen vastaavuus Kyselyssä 45 % vastaajista ilmoitti, että korkeakoulututkinto oli edellytyksenä ensimmäiseen työhön. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen oli kuitenkin miltei kaikkien vastaajien mielestä mahdollista ensimmäisessä työssä: 46 % vastaajista hyödynsi opittuja asioita työssään jonkin verran, 52 % puolestaan jatkuvasti. Ensimmäinen työ myös vastasi 73 %:n mielestä hyvin koulutustasoa. Nykyiseen työhön 72 %:lla vastaajista korkeakoulututkinto oli edellytyksenä. Nykyisessä työssä yliopistossa opittuja asioita hyödynsi suurin piirtein saman verran vastaajia kuin ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä. 55 % vastaajista koki hyödyntävänsä yliopistossa opittuja asioita jonkin verran ja 43 % vastaajista jatkuvasti. Kyselyhetkellä noin 75 % vastaajista koki, että työ vastaa hyvin koulutustasoa. Koulutus ja työllistyminen Kyselyssä tarkasteltiin erilaisten työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen merkitystä ja toisaalta myös sitä, miten nämä taidot ja työelämässä vaadittava osaaminen ovat opintojen aikana kehittyneet. Kyselyssä kävi ilmi, että konetekniikan diplomi-insinööreille tärkeimpiä taitoja työelämässä ovat ongelmanratkaisutaidot, tiedonhankintataidot, analyyttisen ajattelun taidot ja organisointi- ja koordinointitaidot. Parhaiten näistä taidosta ovat kehittyneet analyyttisen ajattelun taidot ja tiedonhankintataidot. Muiden edellä mainittujen taitojen osalta on nähtävissä, etteivät työelämän kannalta tärkeät taidot kehity opintojen myötä siinä määrin, kuin olisi toivottavaa. 35

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016) Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta koko aineisto Vuonna valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta kyselyn taustatietoja toteutettu syksyllä osana valtakunnallista kyselyä http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm#mais

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Ikä valmistuessa. Keskiarvo (v) Yliopisto

Ikä valmistuessa. Keskiarvo (v) Yliopisto 35 Ikä valmistuessa 30 25 (v) 20 15 10 5 0 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssäolleilla (v) 0,0 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä työssäolleilla (v) 0,0 6 Työnantajien

Lisätiedot

URASEURANTARAPORTTI. Urapalvelut. TKK, Innovaatiokeskus. Joulukuu

URASEURANTARAPORTTI. Urapalvelut. TKK, Innovaatiokeskus. Joulukuu URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneiden DIA tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta valmistumisen jälkeen Urapalvelut TKK, Innovaatiokeskus

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Aalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

Aalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Aalto-yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseurantatutkimuksen taustaa ja kohderyhmä Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston (Suomen yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2574 Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Uraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Uraseuranta 2 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 27 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2353 Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset Ura- ja rekrytointipalvelut Satu Malo Aalto-TT 5/2014 Uraseurantatutkimus on akateemisten rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto Aarresaaren kehittämä tutkimus, jolla kartoitetaan korkeakoulutettujen

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA MATKAILUTUTKIMUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA MATKAILUTUTKIMUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2017 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2676 YLIOPISTOISTA VUONNA 2005 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2010

KYSELYLOMAKE: FSD2676 YLIOPISTOISTA VUONNA 2005 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2010 KYSELYLOMAKE: FSD2676 YLIOPISTOISTA VUONNA 2005 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2010 QUESTIONNAIRE: FSD2676 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2010 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Vastaa verkossa: Uraseuranta vuonna 2012 valmistuneille

Vastaa verkossa: Uraseuranta vuonna 2012 valmistuneille Vastaa verkossa: Uraseuranta vuonna 2012 valmistuneille Vastaa kysymyksiin valitsemalla sopivimman vaihtoehdon numero tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. TAUSTAKYSYMYKSET Saamme opintorekisteristä

Lisätiedot

Sisältö Tutkimus ja sen toteutus Taustaa Uraseurannan tavoitteet Tutkimuksen toteutus... 9

Sisältö Tutkimus ja sen toteutus Taustaa Uraseurannan tavoitteet Tutkimuksen toteutus... 9 Sisältö Sisältö... 2 1 Tutkimus ja sen toteutus... 8 1.1 Taustaa... 8 1.2 Uraseurannan tavoitteet... 8 1.3 Tutkimuksen toteutus... 9 1.4 Raportin rakenne... 9 1.5 Vastaajat... 10 2 Yhteenveto kaikkien

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista POLITIIKKATIETEET JA

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista POLITIIKKATIETEET JA Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3054 YLIOPISTOISTA VUONNA 2009 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2014

KYSELYLOMAKE: FSD3054 YLIOPISTOISTA VUONNA 2009 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2014 KYSELYLOMAKE: FSD3054 YLIOPISTOISTA VUONNA 2009 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3054 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2009: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2014 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Uraseurantaraportti 2011

Uraseurantaraportti 2011 Aalto-yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelut Uraseurantaraportti 2011 Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2008 ja 2009 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla Tutkimuksen taustaa Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille Päivitetty: elokuu 2016 Lisätietoa Aarresaaren aineistoista: aarresaari.net/uraseuranta Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille Vastaa kysymyksiin valitsemalla sopivimman vaihtoehdon numero tai kirjoittamalla

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA URASEURANTA-AINEISTOSTA Tässä esitetyt tulokset on kerätty syksyllä 21 vuonna 25 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla

URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu Urapalvelut 2010 Tutkimuksen taustaa Akateemisten ura

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi Työelämä-

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Uraseurantaraportti Jonna Söderholm, Tanja Makkonen. Ura- ja rekrytointipalvelut KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI

Uraseurantaraportti Jonna Söderholm, Tanja Makkonen. Ura- ja rekrytointipalvelut KAUPPA + TALOUS TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI Ura- ja rekrytointipalvelut Aalto-KT 8/2011 Uraseurantaraportti 2005-2010 Jonna Söderholm, Tanja Makkonen 9HSTFMG*aecaie+ ISBN 978-952-60-4209-1 (pdf) ISBN 978-952-60-4208-4 ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4802

Lisätiedot

Uraseurantaraportti

Uraseurantaraportti Ura- ja rekrytointipalvelut Uraseurantaraportti 2009-2014 Tanja Makkonen KAUPPA + TALOUS RAPORTTI Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 6/2015 Uraseurantaraportti 2009-2014 Tanja Makkonen Aalto-yliopisto

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Uraseuranta Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuonna 2009 valmistuneet

Uraseuranta Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuonna 2009 valmistuneet Uraseuranta 24 Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuonna 29 valmistuneet Uraseuranta Valtakunnallinen kysely, joka tehdään -vuotta aikaisemmin valmistuneille Toteutetaan samaan aikaan ja samalla tavalla

Lisätiedot

FSD2574. Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen Koodikirja

FSD2574. Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen Koodikirja FSD2574 Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2008 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Lisätiedot

Uraseurantaraportti 2007-2012

Uraseurantaraportti 2007-2012 Ura- ja rekrytointipalvelut Aalto-KT 3/2013 Uraseurantaraportti 2007-2012 Tanja Makkonen ISBN 978-952-60-5215-1 (pdf) ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4799 ISSN 1799-4802 (pdf) Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti 50% (163/328)

Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti 50% (163/328) Uraseurantakysely vuosina 212-213 tohtorin tutkinnon suorittaneille Tilanne ja mielipiteet / syksy 2 Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti (163/328) Jari Penttilä / Työelämäpalvelut 7 Sukupuoli

Lisätiedot